Tekoäly ja teologian haaste — arkkimandriitta Isidoros Katsos

Tekoäly ja teologian haaste (2)

Ateenan kansallisen ja kapodistriaanisen yliopiston apulaisprofessori, arkkimandriitta Isidoros (Charalampos) Katsos, esitti puheenvuorossaan selkeän teologisen arvion tekoälyn luonteesta ja rajoista. Katsoksen akateeminen tausta filosofian, teologian ja oikeustieteen aloilla antaa hänen pohdinnoilleen sekä filosofista että kirkollista kantavuutta. - (Viite: Emory University School of Law)

Suuret kognitiiviset mallit jäljittelevät — mutta eivät ymmärrä

Katsos korosti, että nykyiset suuret kognitiiviset mallit eivät sisällä todellista älyä vaan jäljittelevät ihmisen ajattelun ulkoisia muotoja ammentamalla massadataa internetistä. Ne voivat tuottaa näyttävää toimintaa — esimerkiksi peliliikkeitä tai tekstiä — mutta eivät koe iloa voitosta tai pettymystä tappiosta; niiltä puuttuu sisäinen ymmärrys ja intentionalisuus. - (Viite: Tekoäly ja teologian haaste Orthodox Times).

Kiinalaisen huoneen ajatuskoe: simulaatio vai ymmärrys?

Katsos nosti esiin John Searlen kuuluisan kiinalaisen huoneen -ajatuskokeen havainnollistaakseen eroa näennäisen osaamisen ja todellisen ymmärryksen välillä. Kokeessa ihminen, joka ei osaa kiinaa, seuraa sääntökirjan ohjeita muodostaakseen täydellisiä kiinankielisiä vastauksia — ulkoisesti näyttää siltä, että huone ymmärtää kieltä, mutta sisäistä ymmärrystä ei synny. Katsos käyttää tätä esimerkkiä osoittaakseen, että koneen tuottama kieli voi olla loogisesti virheetöntä ilman semanttista ymmärrystä. - (Viite: plato.stanford.edu)

Symbolien merkitys ja kokemuksen rooli

Puheessa korostui myös symbolien sitominen kokemukseen — niin kutsuttu symbolien kiinnittymisongelma. Pelkkä symbo­lien käsittely ei takaa, että merkitykset ovat koneelle todellisia; ilman kokemusta ja maailmaan liittymistä sanat jäävät tyhjiksi merkeiksi. Tämä näkökulma tuo esiin ongelman, jonka filosofit ja kognitiotieteilijät ovat nimeäneet symbolien kiinnittymisongelmaksi (symbol grounding problem). - (Viite: arXiv)

Tekoäly ihmisen peilinä — kollektiivinen alitajunta ja vastuu

Katsos painotti, että tekoäly oppii esimerkkien kautta ja siten heijastaa inhimillisiä valintoja, puutteita ja ennakkoasenteita. Tekoäly on siksi eräänlainen peili: se näyttää meille kollektiivisia virheitämme ja alitajuntaamme. Pelkäämme usein tekoälyä siksi, että pelkäämme omia puutteitamme — ei vain teknologiaa sinänsä. Tämä asettaa kirkolle ja yhteiskunnalle vastuullisen tehtävän: tunnistaa pelkomme ja ohjata tekoälyä eettisesti ihmistä kunnioittavaan suuntaan. - (Viite: Orthodox Times (en))

Johtopäätös — teologinen harkinta ja tieteellinen rehellisyys

Katsoksen esitys kutsuu teologiaa pysymään hereillä ja osallistumaan julkiseen keskusteluun tekoälystä: ei torjuen kaikkea teknologiaa sinänsä, mutta säilyttäen ihmisen persoonan ja kokemuksen painoarvon. Tieteellinen ymmärrys ja teologinen viisauttus voivat yhdessä auttaa ymmärtämään, mitä merkitystä ja rajoja koneiden simulaatioilla on ihmisen kutsumuksen ja hengellisyyden näkökulmasta. - (Viite: goarch.org)

Lähdeviitteet

1. Orthodox Times: Journal Theology Conference: "Artificial Intelligence — a spectrum hovering over humanity", sisältäen yhteenvetonoteerauksen arkkimandriitta Isidoros Katsoksen puheesta.
2. Emory University / CSLR (kts. Katsos-profiili): Isidoros Katsos — Assistant Professor of Theological Epistemology and Philosophy, National University of Athens. (Akateeminen taustatieto ja julkaisutiedot).
3. Stanford Encyclopedia of Philosophy: Chinese Room — tiivistelmä John Searlen ajatuskokeesta ja sen merkityksestä tekoälyfilosofiassa.
4. H. Harnad: The Symbol Grounding Problem (tutkijakatsaus) — symbolien merkitys semantiikassa ja ongelma siitä, miten symboleihin saadaan merkitys ilman kokemusta.
5. GOARCH / Orthodox Church: Artificial Intelligence and Theology — working group / report — ortodoksista keskustelua tekoälyn teologisista vaikutuksista. (Yhteys kirkolliseen näkökulmaan ja eettisiin suosituksiin).
6. AP News: Ecumenical Patriarch Bartholomew: faith as safeguard against 'impending robotocracy' — laajempi kirkollinen konteksti siitä, miten ortodoksinen johtajuus näkee teknologian haasteet.
7. Reuters: Vatican calls for oversight of AI — kristillisten yhteisöjen laajempi eettinen reagointi tekoälyyn.