Suomennos 120126a

Miksi Z-sukupolvi kääntyy uudelleen uskonnon puoleen? Tutkimuksia Isosta-Britanniasta

Viime vuosien lopulla ja aivan vuoden 2026 alussa julkaistut YouGovin ja Bible Societyn tutkimukset osoittavat yllättävää kehitystä: Z-sukupolven parissa on havaittavissa niin sanottu ”hiljainen uskonnollinen herääminen”, erityisesti Isossa-Britanniassa. Tulokset kertovat, että nuorten usko Jumalaan ja osallistuminen kirkolliseen elämään ovat kasvussa tavalla, joka on yllättänyt sekä tutkijat että kirkolliset toimijat.

Uskovien määrän moninkertaistuminen ja osallistumisen kasvu

Tutkimusten mukaan 45 prosenttia 18–24-vuotiaista ilmoittaa nyt uskovansa Jumalaan. Vuonna 2021 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia. Samalla kuukausittainen osallistuminen jumalanpalveluselämään tässä ikäryhmässä on noussut 4 prosentista vuonna 2018 jo 16 prosenttiin vuoden 2025 alkuun mennessä. Kasvu on nopeampaa kuin missään muussa ikäryhmässä.

Merkityksen etsintä epävakaassa maailmassa

Keskeiseksi syyksi muutokseen nähdään nuorten tarve merkitykseen ja pysyvyyteen. Z-sukupolvi on kasvanut peräkkäisten kriisien keskellä: pandemia, inflaatio, elinkustannusten nousu ja geopoliittinen epävarmuus ovat lisänneet ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Monille usko tarjoaa moraalista juurtumista ja selkeyttä maailmassa, joka koetaan jatkuvasti muuttuvaksi ja vaikeasti hallittavaksi.

Digitaalinen uupumus ja yhteisön kaipuu

Toinen merkittävä tekijä on digiväsymys. Vaikka nuoret ovat jatkuvasti verkossa, moni kokee voimakasta yksinäisyyttä ja erillisyyttä. Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt näyttäytyvät vastapainona aidon kohtaamisen paikkoina – fyysisinä tiloina, joissa ihmissuhteet eivät välity ruutujen tai algoritmien kautta.

Sosiaalinen media ensikosketuksen väylänä

Paradoksaalisesti juuri digitaalinen maailma toimii usein ensimmäisenä kosketuspintana uskontoon. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi TikTok ja Instagram johdattavat monia nuoria uskonnollisten teemojen äärelle lyhyiden videoiden, henkilökohtaisten kertomusten ja keskustelujen kautta. Tästä osa etenee seuraavaan askeleeseen ja hakeutuu konkreettisesti paikallisen kirkon yhteyteen.

Kääntyminen perinteisempiin uskonnon muotoihin

Huomiota herättää myös nuorten kiinnostus perinteisempiä ja vaativampia uskon muotoja kohtaan. Monet sanoutuvat irti siitä, mitä he kuvaavat ”laimennetuksi” tai pelkästään kulttuuriseksi kristillisyydeksi, ja etsivät sen sijaan selkeästi jäsentyneitä ja sitoutumista edellyttäviä traditioita, kuten katolisuutta tai helluntailaisuutta. Näissä nähdään jotakin vakaata ja todellista, joka kestää elämän paineita.

Erityisen voimakas kasvu nuorilla miehillä

Muutos näkyy erityisen selvästi nuorten miesten keskuudessa. Heidän kuukausittainen kirkossa käyntinsä on noussut 4 prosentista vuonna 2018 peräti 21 prosenttiin vuoden 2025 alkuun mennessä. Tämä haastaa aiemmat käsitykset sukupuolen ja uskonnollisuuden suhteesta nuoremmissa sukupolvissa.

Ohimenevä ilmiö vai syvempi murros?

Osa asiantuntijoista varoittaa pitämästä kehitystä pysyvänä, ja näkee sen mahdollisesti reaktiona viime vuosien yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kriiseihin. Nykyiset luvut viittaavat kuitenkin siihen, että Z-sukupolvi on nyt hengellisesti avoimin ikäryhmä: 62 prosenttia pitää itseään hengellisenä, kun yli 65-vuotiaista näin ajattelee vain 35 prosenttia. Olipa kyse väliaikaisesta ilmiöstä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, kehitys muokkaa jo nyt Ison-Britannian uskonnollista maisemaa.

Lue myös: Ortodoksisuuden uusi nousu lännessä – woke-väsymyksestä “orthobroihin”