Uudet sivut

11. huhtikuuta 2026 kello 14.28 ‎Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan (historia | muokkaa) ‎[10 398 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan == Ortodoksisessa perinteessä risti ei ole vain muistutus Golgatan kärsimyksestä. Se on samalla uskontunnustus, tiivis teologinen kuva ja kirkon hiljainen opetuspuhe siitä, kuka Kristus on ja mitä hänen ristinsä maailmalle merkitsee. Siksi perinteisiin ortodoksisiin risteihin on usein liitetty kirjaimia, lyhenteitä ja tunnuksia, jotka eivät ole pelkkää koristelua. Ne avaavat ristin sanomaa niille,...)
10. huhtikuuta 2026 kello 13.18 ‎Filaret Denisenko (historia | muokkaa) ‎[1 682 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Patriarkka (metropoliitta) '''Filaret''' (maailmalliselta nimeltään ''Myhailo Antonovytš Denysenko'' [Михайло Антонович Денисенко], 23.1.1929 – 20.3.2026) oli ukrainalainen ortodoksinen kirkonjohtaja, joka tunnettiin erityisesti Ukrainan ortodoksisen kirkon – Kiovan patriarkaatin pitkäaikaisena johtajana. Hän syntyi Donetskin alueella sijaitsevassa Blahodatnen kylässä ja opiskeli ensin...)
8. huhtikuuta 2026 kello 18.50 ‎Kaksi tapaa elää samaa uskoa (historia | muokkaa) ‎[11 489 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kaksi tapaa elää samaa uskoa == === Amerikan ortodoksisuuden historia ja sen hiljainen kysymys Suomelle === Ortodoksisuudesta puhutaan juuri nyt (2026) sekä Amerikassa että Suomessa tavalla, joka olisi vielä jokin aika sitten tuntunut poikkeukselliselta. Molemmissa maissa näkyy kasvavaa kiinnostusta kirkkoa kohtaan, mutta samalla esiin nousee myös vaikeampi kysymys: mitä tapahtuu, kun kirkko kasvaa uusien tulijoiden kautta samaan aikaan kun vanha, perinteinen jä...)
7. huhtikuuta 2026 kello 18.18 ‎Kassiane ja katumuksen ääni Suuressa viikossa (historia | muokkaa) ‎[6 696 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kassiane ja katumuksen ääni Suuressa viikossa == === Veisu, joka pysäyttää kirkon rukouksessa === Suuren viikon jumalanpalveluksissa on hetkiä, jolloin kirkon rukous ei ainoastaan opeta vaan murtaa sydämen hiljaiseen valvomiseen. Yksi tällaisista hetkistä on Kassianen hymni, joka nousee erityisellä tavalla esiin Suuren viikon tiistain yhteydessä. Kreikkalaisessa kirkollisessa perinteessä se kuuluu niihin veisuihin, jotka kokoavat yhteen p...)
7. huhtikuuta 2026 kello 06.37 ‎Katso, Ylkä tulee puoliyössä (historia | muokkaa) ‎[6 011 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == ”Katso, Ylkä tulee puoliyössä” – Suuren viikon veisu kutsuu ihmistä hereilläoloon == Suuren viikon alun pysäyttävimpien ja syvimpien veisujen joukkoon kuuluu tropari: ''”Katso, Ylkä tulee puoliyössä.”'' Se on monille ortodokseille tuttu ennen kaikkea tunnelmastaan: siinä on hiljaisuutta, odotusta, vakavuutta ja samalla jotakin hyvin lohdullista. Veisu ei kuitenkaan ole vain kaunis runollinen ilmaus, vaan kirkon hengellinen kutsu valvo...) alun perin luotu nimellä ”Katso, Ylkä tulee keskellä yötä”
6. huhtikuuta 2026 kello 18.32 ‎Iran historian saatossa (historia | muokkaa) ‎[9 728 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Iranin pitkä muisti – imperiumien, uskontojen ja murrosten maa == === Muinainen Persia ja ensimmäiset valtakunnat === Iranin historia alkaa paljon ennen islamia ja paljon ennen nykyistä valtiota. Jo [https://fi.wikipedia.org/wiki/Elam elamilaiset] rakensivat Iranin lounaisosiin varhaisen korkeakulttuurin, jonka tunnetuin keskus oli Susa. Heidän jälkeensä Persian maailman varsinainen suuri nousu alkoi, kun [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyros_Suuri '''Kyyros...)
6. huhtikuuta 2026 kello 06.04 ‎Suuri skisma jakoi kristikunnan itään ja länteen (historia | muokkaa) ‎[8 581 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Suuri skisma jakoi kristikunnan itään ja länteen == Vuoden 1054 suuri skisma kuuluu kristinuskon historian merkittävimpiin ja surullisimpiin käännekohtiin. Se ei syntynyt yhden päivän aikana eikä yhden kiistan seurauksena, vaan pitkän kehityksen tuloksena. Idän ja lännen kristityillä oli ollut erimielisyyksiä jo varhaisista vuosisadoista lähtien. Taustalla olivat sekä teologiset kysymykset että kulttuuriset, kielelliset ja kirkollishallinnolliset erot...)
31. maaliskuuta 2026 kello 12.08 ‎Kristus ei ole Platonin varjo (historia | muokkaa) ‎[8 148 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kristus ei ole Platonin varjo == Jokin aika sitten Ortodoksi.netin somesivuilla käsiteltiin kreikkalaisten filosofien kuvia ja muun muassa niiden käyttöä romanialaisten kirkkojen ulkoseinissä. Samalla pohdittiin myös sitä, miten luontevana tällaista kuvastoa voidaan pitää kirkollisessa ympäristössä. Kysymys ei ole vähäpätöinen eikä vain kuvataiteeseen liittyvä. Sen taustalla on laajempi teema: mikä on antiikin filosofian suhde kristinuskoon ja mikä me...)
30. maaliskuuta 2026 kello 19.32 ‎Pyhät eri ammattien suojelijoina (historia | muokkaa) ‎[8 542 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhät eri ammattien suojelijoina suomalaisessa ortodoksisessa perinteessä == Ortodoksisessa kirkossa on vanha ja elävä perinne, jonka mukaan pyhät eivät kuulu vain menneisyyteen. He ovat Kristuksessa eläviä esirukoilijoita, joiden puoleen käännytään myös työn, kutsumuksen ja arkisen vastuun keskellä. Siksi eri ammattien, tehtävien ja elämäntilanteiden yhteydessä on vuosisatojen ajan opittu muistamaan tiettyjä pyhiä erityisellä lämmöllä. Kreikk...)
30. maaliskuuta 2026 kello 08.34 ‎Bysantista Karjalaan (historia | muokkaa) ‎[9 043 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Bysantista Karjalaan – kuinka ortodoksinen kristinusko muovasi Itä- ja Pohjois-Eurooppaa == Kun tarkastellaan sitä, miten ortodoksinen kristinusko levisi Bysantin valtakunnasta Itä-Eurooppaan, ei ole kyse vain uskonnonhistoriasta. Kyse on koko Euroopan henkisen, kulttuurisen ja poliittisen kartan muuttumisesta. Konstantinopolista lähtenyt kirkollinen ja sivistyksellinen vaikutus ulottui vuosisatojen kuluessa Balkanilta Kiovaan, Bulgariasta Serbiaan...)
25. maaliskuuta 2026 kello 16.55 ‎Andreaksen suakkunat, osa 4 (historia | muokkaa) ‎[7 122 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Elämän risteyksessä == Ylläpitäjä istui kerran kahvilla paikallisessa kahvilassa ja oli silmin nähden innostunut. Hän oli löytänyt japanilaisen kuvan ja ajatuksen ikigaista ja tahtoi heti näyttää sen Andreakselle. Hän levitti kuvan pöydälle, kumartui sen ylle ja alkoi selittää, kuinka siinä kuvattiin sitä, mitä ihminen rakastaa, missä hän on hyvä, mitä maailma tarvitsee ja mistä hänelle maksetaan. <center>Kuva:Igikai_260317.jpg|thumb|...)
18. maaliskuuta 2026 kello 14.52 ‎Suuri paasto19 (historia | muokkaa) ‎[3 150 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jesajan paasto: sydämen murtuminen ja laupeuden tie == === Profeetan ääni paaston keskellä === Ensimmäisen Mooseksen kirjan päätettyä suuren kertomuksensa kirkko ei jätä meitä tyhjän päälle. Suuren paaston ehtoopalveluksissa jatkuu profeetta Jesajan kirja, joka on kulkenut rinnallamme koko paaston ajan. Nyt sen sanat alkavat kuulua yhä painavammin ja henkilökohtaisemmin. Jesaja ei puhu vain historiasta. Hän puhuu paastosta. ”Tällainenko on paasto, j...)
18. maaliskuuta 2026 kello 14.49 ‎Suuri paasto18 (historia | muokkaa) ‎[3 272 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jaakobin siunaus: lupaus tulevasta ja paaston toivon näköala == === Jaakobin siunaus ja messiaaninen lupaus === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Ensimmäisen Mooseksen kirja päättyy '''Jaakobin''' viimeisiin päiviin. Patriarkka kutsuu poikansa luokseen ja lausuu heille siunauksen. Se ei ole vain isän jäähyväispuhe, vaan profeetallinen katse tulevaan. Paaston viidennen viikon alussa kirkko antaa meille tämän h...)
18. maaliskuuta 2026 kello 13.53 ‎Pyhäkkö, muisti ja rukous (historia | muokkaa) ‎[11 082 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhäkkö, muisti ja rukous == === Miksi kirkon tiloilla on väliä? === Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkon palveluselämän palaaminen takaisin omaan pyhäkköönsä tarjoaa kauniin tilaisuuden pysähtyä yhden olennaisen kysymyksen äärelle: miksi kirkon tiloilla on niin suuri merkitys? Kun kirkko avautuu jälleen remontin jälkeen, kyse ei ole vain siitä, että palvelukset voidaan taas toimittaa tutussa rakennuksessa. Samalla avautuu jotakin syvempää. Rukous...)
18. maaliskuuta 2026 kello 13.07 ‎Nuorisotyö vuoden 2026 teemana (historia | muokkaa) ‎[10 423 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Nuorisotyö vuoden teemana, mutta onko kirkko valmis nuoriin? Alle 29-vuotiaiden osuus Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistä on yli kolmannes kokonaisjäsenistöstä. Siksi nuorisotyö ei ole kirkossa mikään sivukysymys. Se ei ole pieni työala muiden joukossa, eikä se ole seurakuntaelämän lisämauste. Jos näin suuri osa kirkosta on nuoria, kysymys nuorisotyöstä on kysymys kirkon omasta hengellisestä todellisuudesta. Juuri siksi on merkittävää, että vuoden 2026...)
14. maaliskuuta 2026 kello 17.16 ‎Andreaksen suakkunat, osa 3 (historia | muokkaa) ‎[3 133 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Hiljainen viisaus == Andreas sanoi joskus, jotta kirkon syvin viisaus ei aina istu siellä, missä on eniten kirjoja pöydällä. Se jäi mieleen. Hän oli vanha karjalainen mies, eikä hätäillyt sanoissaan. Mutta kun sanoi, sanoi painavasti. Semmoisella äänellä, jota ei tarvinnut korottaa. Riitti, että puhui totta. Hän muisteli sukunsa elinsijoja Karjalassa. Siellä usko ei elänyt ensi sijassa kirjoissa eikä juhlapuheissa. Se eli kodeissa. Ikonien edess...)
14. maaliskuuta 2026 kello 16.13 ‎Andreaksen suakkunat, osa 2 (historia | muokkaa) ‎[9 264 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Aukion laidalla == Andreas tuli taas käymään eräänä iltapäivänä, aivan niin kuin hänellä oli tapana. Ei hän koskaan tehnyt itsestään numeroa. Hän vain ilmestyi paikalle, tervehti rauhallisesti, istui alas ja antoi keskustelun vähitellen löytää oman suuntansa. Nuorempi ylläpitäjä oli sinä päivänä tavallista mietteliäämpi, ja Andreas huomasi sen heti. Kun kahvi oli kaadettu ja ensimmäiset arkiset sanat vaihdettu, nuorempi mies sanoi...)
14. maaliskuuta 2026 kello 15.37 ‎Andreaksen suakkunat, osa 1 (historia | muokkaa) ‎[6 440 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Eräs ylläpitäjistämme kohtasi hiljattain vanhan tutun, '''Andreaksen''', sillä nimellä hän itse toivoo tulevansa näissä yhteyksissä kutsutuksi. Kohtaaminen ei jäänyt vain lämpimäksi jälleennäkemiseksi, vaan avasi jotakin enemmän. Keskustelujen myötä kävi selväksi, että Andreas kantaa mukanaan runsaasti sellaisia muistoja, kokemuksia ja havaintoja, joita olisi hyvä saada talteen myös muiden luettavaksi. Niin häneltä pyydettiin tarinoita hänen eläm...)
13. maaliskuuta 2026 kello 10.17 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 6+ (historia | muokkaa) ‎[6 846 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeniasta ja uskontojen välisestä vuoropuhelusta eräänlaisena ylimääräisenä plus-kirjoituksena. Ehkä myös enemmän Ortodoksi.netin ylläpidon tai ainakin osan ajatuksina. Tällä kertaa näkökulma käännetään hieman toisin päin: miltä suomalainen ortodoksisuus näyttää muiden silmissä – muiden kirkkojen, muiden uskontojen ja joskus myös muiden ortodoksien näkökulmasta.'' <hr> == Pe...)
13. maaliskuuta 2026 kello 09.35 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 6 (historia | muokkaa) ‎[6 220 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus päättää Ortodoksi.netissä käydyn kolumnisarjan, jossa on tarkasteltu ortodoksisen kirkon suhteita muihin uskontoihin ja kirkkokuntiin Suomessa. Sarjan aiemmissa osissa on käsitelty useita tunnetumpia keskustelukumppaneita. Tällä kertaa katse suunnataan vielä laajemmalle: kaikkiin niihin uskonnollisiin ryhmiin, jotka eivät yleensä mahdu ekumenian tavanomaisiin keskusteluihin.'' <hr> == Maailman uskonnot samassa naapurustossa – ortodoksit ja kai...)
13. maaliskuuta 2026 kello 09.21 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 5 (historia | muokkaa) ‎[5 145 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisuuden ja islamin suhde Suomessa sekä se, millaisia uusia kysymyksiä tämä kohtaaminen tuo mukanaan suomalaisessa uskonnollisessa todellisuudessa.'' <hr> == Rukousmatto ja ikonit – ortodoksit ja muslimit samassa Suomessa == <!-- Suomen uskonnollinen maisema on muuttunut viime vuosikymmeninä hiljaisesti mutta selvästi. Siinä...) alun perin luotu nimellä ”Ekumenia Suomessa 5”
13. maaliskuuta 2026 kello 09.10 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 4 (historia | muokkaa) ‎[5 090 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisen kirkon ja juutalaisuuden välinen suhde Suomessa sekä se, millainen paikka tällä suhteella on suomalaisessa uskonnollisessa keskustelussa.'' <hr> == Hiljaiset sukulaiset – ortodoksit ja juutalaiset Suomen vähemmistöjen maisemassa == <!-- Suomessa ekumenia mielletään yleensä kirkkojen väliseksi vuoropuheluksi. Silloin...)
13. maaliskuuta 2026 kello 08.56 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 3 (historia | muokkaa) ‎[4 577 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisen kirkon ja anglikaanisen kirkon välinen suhde Suomessa sekä se, millainen rooli tällä pienellä mutta historiallisesti kiinnostavalla kirkkokunnalla on suomalaisessa ekumeniassa.'' <hr> == Ortodoksit ja anglikaanit – ekumenian pieni mutta kiinnostava sivupolku == <!-- Suomen kirkollisessa maisemassa anglikaaninen kirkko j...)
13. maaliskuuta 2026 kello 08.41 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 1 (historia | muokkaa) ‎[5 378 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus avaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tässä kolumnissa tarkastellaan ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon välistä suhdetta Suomessa sekä sitä, millaista ekumeniaa kirkkojen välillä käytännössä eletään.'' <hr> == Ortodoksit ja katolilaiset Suomessa: läheisiä sukulaisia vai kohteliaita naapureita? == <!-- Ekumenia on sana, joka kuuluu kirkolliseen keskusteluun lähes itsestään selvästi. Sillä viit...) alun perin luotu nimellä ”Kolumni: Ekumenia Suomessa 2”
13. maaliskuuta 2026 kello 07.51 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 2 (historia | muokkaa) ‎[6 213 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Onko ekumenia Suomessa yhteistä oppia vai sivistyneempää erimielisyyttä? == Suomessa on totuttu ajattelemaan, että suhtautuminen Neitsyt Mariaan erottaa kristittyjä lähes itsestään selvästi. Ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjä on kirkon elämässä näkyvästi läsnä: häntä kunnioitetaan liturgiassa, ikoneissa, juhlapäivissä ja rukouksissa. Monelle suomalaiselle protestantille, myös luterilaiselle, tämä taas on näyttäytynyt vähintään vieraan...) alun perin luotu nimellä ”Kolumni: Ekumenia Suomessa”
12. maaliskuuta 2026 kello 17.56 ‎Johannes Siinailaisen Portaat (historia | muokkaa) ‎[6 433 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Johannes Siinailaisen Portaat – hengellisen nousun tie == Johannes Siinailaisen '''Portaat''' (kreik. ''Klimax'', suom. usein “Jumalallisen nousun portaat” tai “Hyveiden portaat”) on yksi ortodoksisen hengellisen kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista. Sen kirjoitti 600-luvulla Siinain luostarin igumeni '''Johannes Siinailainen''' (Johannes Klimakos). Teos on tarkoitettu ennen kaikkea munkkien hengelliseksi ohjeeksi, mutta ortodoksisessa perinteess...)
12. maaliskuuta 2026 kello 17.09 ‎Alttari, ikonostaasi ja sen ovet (historia | muokkaa) ‎[5 293 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Kuninkaan ovet – ikonostaasin salaperäisimmät ovet Ortodoksisessa kirkossa on monia kirkollisia esineitä ja paikkoja, joiden nimet herättävät uteliaisuutta. Osa nimistä on vieraskielisiä ja kuulostaa arvoituksellisilta, mutta joskus myös aivan tutut sanat voivat herättää kysymyksiä. Yksi tällainen nimitys on kuninkaan ovet. Mitkä nämä ovet oikein ovat, ja miksi niitä kutsutaan kuninkaan oviksi? Entä mitä ovat ikonostaasin kaksi muuta ovea – ja kuka ni...)
12. maaliskuuta 2026 kello 15.39 ‎Kateliina (historia | muokkaa) ‎[5 923 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kateliina – vainajan peittävä liina ortodoksisessa hautauksessa == Ortodoksisessa kirkossa vainajan valmistaminen hautaukseen tapahtuu rukouksen ja kunnioituksen hengessä. Ihmisen ruumis nähdään Pyhän Hengen temppelinä, joka on kasteessa pyhitetty Jumalalle. Siksi kuolleen ruumiiseen suhtaudutaan kirkossa arvokkaasti ja sen valmistamiseen liittyy useita perinteisiä tapoja ja esineitä. Näistä yksi on '''kateliina''', vainajan päälle asetettava liin...)
12. maaliskuuta 2026 kello 09.20 ‎Ortodoksinen Raamattu - onko sellainen olemassa (historia | muokkaa) ‎[8 595 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Raamattu ortodoksisessa kirkossa? == === Raamattu kirkon elämässä === Ortodoksisessa kirkossa Raamattu on uskon ja kirkollisen elämän keskeinen lähde. Se ei ole vain yksi kirja muiden joukossa, vaan osa kirkon elävää traditiota. Raamattu syntyi kirkon elämässä, ja sitä myös luetaan ja ymmärretään kirkon yhteydessä. Raamatun kirjat syntyivät apostolien ja varhaisen kirkon todistuksen pohjalta. Kirkko myös tunnisti, mitk...)
12. maaliskuuta 2026 kello 09.14 ‎Makkabealaiskirjat (historia | muokkaa) ‎[1 966 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Makkabealaiskirjat''' ovat Vanhan testamentin aikaan sijoittuvia historiallisia ja uskonnollisia tekstejä, jotka kertovat juutalaisten kapinasta seleukidihallitsijoita vastaan 100-luvulla eKr. Ne kuvaavat erityisesti Makkabealaissuvun johtamaa vastarintaa, jonka tavoitteena oli puolustaa Israelin uskoa ja temppelikulttia hellenististä pakkovaikutusta vastaan. Kirjoissa kerrotaan muun muassa siitä, kuinka kuningas [https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiokhos_...)
12. maaliskuuta 2026 kello 07.11 ‎Pyhien esirukoukset (historia | muokkaa) ‎[6 823 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhien esirukoukset: miksi pyydämme niitä == Ortodoksisessa kirkossa pyydämme usein pyhien esirukouksia. Tämä käytäntö kuuluu kirkon rukouselämään niin luonnollisesti, että sen merkitys saattaa joskus jäädä selittämättä. Miksi kristityt pyytävät pyhiä rukoilemaan puolestaan? Eikö rukous pitäisi osoittaa suoraan Jumalalle? Ortodoksinen kirkko opettaa selvästi, että kaikki rukous suuntautuu Jumalalle. Kun pyydämme pyhi...)
11. maaliskuuta 2026 kello 19.26 ‎Miksi ortodoksit käyttävät rukousnauhaa? (historia | muokkaa) ‎[9 545 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Miksi ortodoksit käyttävät rukousnauhaa? == Ortodoksisessa kirkossa rukous ei rajoitu vain kirkon jumalanpalveluksiin tai tiettyihin rukoushetkiin päivän aikana. Kirkon hengellinen elämä kutsuu kristittyä pitämään mielensä Jumalassa myös arjen keskellä. Rukous voi olla lyhyt huokaus, hiljainen pyyntö tai sydämessä toistuva Jeesuksen nimi. Apostoli '''Paavali''' kirjoittaa Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille|kirjeessään...)
9. maaliskuuta 2026 kello 17.44 ‎Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni (historia | muokkaa) ‎[6 637 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni – ihmiskäsin tekemätön pyhä kuva == Ortodoksisessa kirkossa tunnetaan muutamia erityisiä ikoneja, joiden uskotaan syntyneen ilman ihmisen maalaustyötä. Tällaisia pyhiä kuvia kutsutaan kreikan kielen sanalla ''acheiropoietos'', “ihmiskäsin tekemätön”. Yksi varhaisimmista ja tunnetuimmista tähän ryhmään kuuluvista on '''Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni''', jonka muistopäivää vietetään kirkossa 12. maaliskuuta.<br...)
9. maaliskuuta 2026 kello 16.54 ‎Albazinin Jumalanäidin ikoni (historia | muokkaa) ‎[5 929 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Albazinin Jumalanäidin ikoni == === Amurin alueen suojelija === Ortodoksisen kirkon perinteessä tunnetaan monia paikallisesti erityisen kunnioitettuja Jumalanäidin ikoneita. Yksi näistä on '''Albazinin Jumalanäidin ikoni''' (''The Mother of God of Albazin'', ven. Albazinskaja ikona Božiej Materi – ''Албазинская икона Божией Матери''), jota kutsutaan myös nimellä ''“Sana tuli lihaksi”'' (Slovo plot byst – ''Слово плот...)
5. maaliskuuta 2026 kello 17.17 ‎Ortodoksinen pappeus tämän päivän Suomessa (historia | muokkaa) ‎[15 484 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Mielipide''' === Ortodoksinen pappeus tämän päivän Suomessa === Ortodoksinen kirkko on Suomessa pieni vähemmistökirkko, jonka seurakunnat ovat laajoja ja välimatkat pitkiä. Samaan aikaan kirkon sisäinen elämä on muuttunut tavalla, jota emme aina uskalla sanoittaa ääneen. Pappeus on murroksessa: kutsumuksen ja virkatyön raja hämärtyy, työn painopiste siirtyy ja seurakuntalaisen kokemus kirkosta muuttuu. Kysymys kuuluu, millaiseksi ortodoksinen papp...)
3. maaliskuuta 2026 kello 10.56 ‎Suuri paasto17 (historia | muokkaa) ‎[3 383 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Egyptin leipä ja taivaan leipä: nälkä, kaitselmus ja paaston syvenevä kaipaus == thumb|400px|<center>“Joosef valvomassa viljan kokoamista Egyptissä.”</center> === Nälänhätä ja leipä Egyptissä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Ensimmäisen Mooseksen kirja lähestyy loppuaan. '''Joosefin''' kertomus ei pääty pelkkään sovintoon, vaan nälänhätään, joka ko...)
2. maaliskuuta 2026 kello 13.40 ‎Suuri paasto16 (historia | muokkaa) ‎[3 610 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== ”Minä olen Joosef”: sovinto ja paaston kirkastuva sydän == thumb|400px|<center>“xxx.”</center> === Kohtaamisen hetki === Suuren paaston ehtoopalvelusten Vanhan testamentin lukeminen on kulkenut '''Joosefin''' kärsimyksen kautta siihen hetkeen, jolloin koittaa kohtaaminen. Nälänhätä tuo veljet Egyptiin. He seisovat sen miehen edessä, jonka he kerran heittivät kaivoon. He eivät tunnista...)
2. maaliskuuta 2026 kello 09.08 ‎Suuri paasto15 (historia | muokkaa) ‎[3 887 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Joosef kaivossa: kateus, kärsimys ja paaston salattu hedelmä == thumb|400px|<center>“Joosef kaivossa.”</center> === Joosef paaston peilinä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Vanhan testamentin lukeminen on edennyt '''Jaakobista''' hänen poikiinsa. Nyt kirkko asettaa eteemme '''Joosefin'''. Hänen kertomuksens...)
2. maaliskuuta 2026 kello 07.54 ‎Suuri paasto14 (historia | muokkaa) ‎[3 771 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jaakobin kamppailu: siunaus syntyy kilvoituksessa == thumb|400px|<center>“Jaakobin paini.”</center> === Jaakobin yö paaston keskellä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Vanhan testamentin] lukeminen on edennyt patriarkkojen historiaan. '''[[Aabrahamin''' kutsun ja liiton jälkeen kirkko asettaa eteemme '''Jaakobin''' — miehen, jonka elämä on täynnä...)

Toiminnot

Uudet sivut