Ylennämme Herran puoleen (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Mikko (31. lokakuuta 2010 kello 06.24)

2010-10-31T06:24:49Z

← Vanhempi versio		Versio 31. lokakuuta 2010 kello 06.24
Rivi 18:		Rivi 18:
	[[Kirkkoherra]]<br>		[[Kirkkoherra]]<br>
	[[Lieksan ortodoksinen seurakunta]]		[[Lieksan ortodoksinen seurakunta]]

			== Katso myös ==
			* Isä Andrei: [[Muuttumaton liturgia?]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (26. lokakuuta 2010 kello 12.05)

2010-10-26T12:05:59Z

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 12.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]		[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]
	Yksi seikka, jota ortodoksisessa jumalanpalveluksessa usein hämmästellään, on ortodoksisen papin seisominen selkä kansaan päin. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.		Yksi seikka, jota [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] jumalanpalveluksessa usein hämmästellään, on ortodoksisen [[Pappi\|papin]] seisominen selkä kansaan päin. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.

	Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole niinkään selän kääntäminen kansaan päin. Kyse on siitä, että pappi on yhdessä kansan kanssa kääntyneenä kohti Jumalaa.		Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole niinkään selän kääntäminen kansaan päin. Kyse on siitä, että pappi on yhdessä kansan kanssa kääntyneenä kohti Jumalaa.
Rivi 6:		Rivi 6:
	Jos pappi seisoisi kasvokkain kirkkokansan kanssa, se korostaisi sen sijaan pappia, ja huomio kiinnittyisi tahtomattakin häneen. Rukoukseen kokoontunut yhteisö ei ole suljettu ympyrä – inhimillinen piiri –, vaan Jumalaan puoleen kääntynyt ja hänen luokseen vaeltava yhteisö.		Jos pappi seisoisi kasvokkain kirkkokansan kanssa, se korostaisi sen sijaan pappia, ja huomio kiinnittyisi tahtomattakin häneen. Rukoukseen kokoontunut yhteisö ei ole suljettu ympyrä – inhimillinen piiri –, vaan Jumalaan puoleen kääntynyt ja hänen luokseen vaeltava yhteisö.

	Ei ole tukea sille ajatukselle, että eukaristia pitäisi toimittaa kansaan päin. 1900-luvulta alkaen esiintyi pyrkimystä tähän, ja se on vallalla monessa ei-ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksisessa kirkossakin on esiintynyt taipumusta tähän, mutta siihen ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä hosuen. Ei edes käytössä oleva Jaakobin liturgia tue tätä, sillä sen sekä historiallinen että teologinen eheys on kyseenalainen, ja sen nykymuodossa on paljon epäilyttävää.		Ei ole tukea sille ajatukselle, että [[eukaristia]] pitäisi toimittaa kansaan päin. 1900-luvulta alkaen esiintyi pyrkimystä tähän, ja se on vallalla monessa ei-ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksisessa kirkossakin on esiintynyt taipumusta tähän, mutta siihen ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä hosuen. Ei edes käytössä oleva [[Jaakobin liturgia]] tue tätä, sillä sen sekä historiallinen että teologinen eheys on kyseenalainen, ja sen nykymuodossa on paljon epäilyttävää.

	Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa on toki kohtia, joissa pappi on kansaan päin kääntyneenä. Keskeisin on tietenkin ~~liturgian~~ kohta, jossa epistola ja evankeliumi luetaan. Samoin opetuspuhe. Tällöin on kuitenkin kyse opettamisesta, kuulemisesta ja vastaanottamisesta. ”Kuulkaamme”, kehotetaan muun muassa tässä jumalanpalveluksen kohdassa.		Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa on toki kohtia, joissa pappi on kansaan päin kääntyneenä. Keskeisin on tietenkin [[liturgia]]n kohta, jossa [[epistola]] ja [[evankeliumi]] luetaan. Samoin [[opetuspuhe]]. Tällöin on kuitenkin kyse opettamisesta, kuulemisesta ja vastaanottamisesta. ”Kuulkaamme”, kehotetaan muun muassa tässä jumalanpalveluksen kohdassa.

	Liturgian keskeisessä osassa tapahtuu yhteinen kääntyminen Jumalaa kohti. Eukaristia on alkamassa. Opettamisen ja kuulemisen aika on takana, ja nyt on alkanut yhteinen kääntyminen Jumalan puoleen. Kaava kehottaa tähän hyvin lyhyellä, mutta syvällisellä kehotuksella: ”Pappi jälleen itään päin kääntyneenä”. Tässä kohdin pappi kehottaa kaikkia, itsensä mukaan lukien: ”Ylentäkäämme sydämemme”, ja kansa vastaa ”Ylennämme Herran puoleen”.		Liturgian keskeisessä osassa tapahtuu yhteinen kääntyminen Jumalaa kohti. Eukaristia on alkamassa. Opettamisen ja kuulemisen aika on takana, ja nyt on alkanut yhteinen kääntyminen Jumalan puoleen. Kaava kehottaa tähän hyvin lyhyellä, mutta syvällisellä kehotuksella: ''”Pappi jälleen itään päin kääntyneenä”''. Tässä kohdin pappi kehottaa kaikkia, itsensä mukaan lukien: ''”Ylentäkäämme sydämemme”'', ja kansa vastaa ''”Ylennämme Herran puoleen”''.

	Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ”Sillä, että seurakunta katselee pappia, ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemisestä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”		Mielestäni Rooman [[paavi]] Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan:
			:: ''”Sillä, että seurakunta katselee pappia, ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemisestä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”''

	Lars Ahlbäck<br>		''' Isä [[Lars Ahlbäck]]'''<br>
	Kirkkoherra<br>		[[Kirkkoherra]]<br>
	Lieksan ortodoksinen seurakunta		[[Lieksan ortodoksinen seurakunta]]

			[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Jumalanpalvelus]]

Domna (26. lokakuuta 2010 kello 11.28)

2010-10-26T11:28:42Z

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 11.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]		[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]
	Yksi seikka, jota ~~usein~~ ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin ~~oleminen~~ ~~”selkä~~ kansaan ~~päin”~~. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.		Yksi seikka, jota ortodoksisessa jumalanpalveluksessa usein hämmästellään, on ortodoksisen papin seisominen selkä kansaan päin. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.

	Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole ~~kyse~~ niinkään ~~selänkääntämisestä~~ kansaan päin. Kyse on siitä, että pappi on yhdessä kansan kanssa kääntyneenä kohti Jumalaa.		Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole niinkään selän kääntäminen kansaan päin. Kyse on siitä, että pappi on yhdessä kansan kanssa kääntyneenä kohti Jumalaa.

	~~Pappi,~~ ~~joka~~ ~~olisi~~ kasvokkain ~~kansan~~ kanssa korostaisi sen sijaan pappia ja huomio kiinnittyisi tahtomattakin häneen. Rukoukseen ~~kokontuntunut~~ yhteisö ei ole suljettu ympyrä – inhimillinen piiri – vaan Jumalaan puoleen kääntynyt ja hänen luokseen vaeltava yhteisö.		Jos pappi seisoisi kasvokkain kirkkokansan kanssa, se korostaisi sen sijaan pappia, ja huomio kiinnittyisi tahtomattakin häneen. Rukoukseen kokoontunut yhteisö ei ole suljettu ympyrä – inhimillinen piiri –, vaan Jumalaan puoleen kääntynyt ja hänen luokseen vaeltava yhteisö.

	Ei ole tukea sille, että eukaristia pitäisi toimittaa kansaan päin. 1900-luvulta alkaen esiintyi pyrkimystä tähän ja se on ~~vallallaan~~ monessa ei-ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksisessa kirkossakin on esiintynyt ~~pyrkimystä~~ tähän, ~~mihin~~ ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä hosuen. Ei edes käytössä oleva Jaakobin liturgia tue tätä, sillä sen sekä historiallinen että teologinen eheys on kyseenalainen ja sen nykymuodossa on paljon epäilyttävää.		Ei ole tukea sille ajatukselle, että eukaristia pitäisi toimittaa kansaan päin. 1900-luvulta alkaen esiintyi pyrkimystä tähän, ja se on vallalla monessa ei-ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksisessa kirkossakin on esiintynyt taipumusta tähän, mutta siihen ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä hosuen. Ei edes käytössä oleva Jaakobin liturgia tue tätä, sillä sen sekä historiallinen että teologinen eheys on kyseenalainen, ja sen nykymuodossa on paljon epäilyttävää.

	On toki kohtia ~~ortodoksisessa jumalanpalveluksessa~~, ~~missä~~ pappi on kansaan päin kääntyneenä. Keskeisin on tietenkin liturgian kohta, jossa epistola ja evankeliumi luetaan. ~~Opetuspuhe kuuluu myös tähän~~ ~~alueeseen~~. Tällöin on kuitenkin kyse opettamisesta, kuulemisesta ja vastaanottamisesta. ”Kuulkaamme”, kehotetaan muun muassa tässä ~~kohdin~~ ~~jumalanpalvelusta~~.		Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa on toki kohtia, joissa pappi on kansaan päin kääntyneenä. Keskeisin on tietenkin liturgian kohta, jossa epistola ja evankeliumi luetaan. Samoin opetuspuhe. Tällöin on kuitenkin kyse opettamisesta, kuulemisesta ja vastaanottamisesta. ”Kuulkaamme”, kehotetaan muun muassa tässä jumalanpalveluksen kohdassa.

	Liturgian keskeisessä osassa tapahtuu yhteinen kääntyminen Jumalaa kohti. Eukaristia on alkamassa. Opettamisen ja kuulemisen aika on takana, ja nyt on alkanut yhteinen kääntyminen Jumalan puoleen. Kaava kehottaa tähän hyvin lyhyellä, mutta syvällisellä kehotuksella: ”Pappi jälleen itään päin kääntyneenä”. Tässä kohdin pappi kehottaa kaikkia, ~~itseään~~ mukaan lukien: ”Ylentäkäämme sydämemme” ja kansa vastaa ”Ylennämme Herran puoleen”.		Liturgian keskeisessä osassa tapahtuu yhteinen kääntyminen Jumalaa kohti. Eukaristia on alkamassa. Opettamisen ja kuulemisen aika on takana, ja nyt on alkanut yhteinen kääntyminen Jumalan puoleen. Kaava kehottaa tähän hyvin lyhyellä, mutta syvällisellä kehotuksella: ”Pappi jälleen itään päin kääntyneenä”. Tässä kohdin pappi kehottaa kaikkia, itsensä mukaan lukien: ”Ylentäkäämme sydämemme”, ja kansa vastaa ”Ylennämme Herran puoleen”.

	Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ~~”Papin~~ ~~katselulla~~ ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja ~~lähtemistä~~ häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa, vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”		Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ”Sillä, että seurakunta katselee pappia, ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemisestä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”

	Lars Ahlbäck<br>		Lars Ahlbäck<br>

Hannu (26. lokakuuta 2010 kello 10.58)

2010-10-26T10:58:02Z

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 10.58
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva &copy veli Martinus'')</small></center>]]		[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]
	Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.		Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.

Hannu (26. lokakuuta 2010 kello 10.57)

2010-10-26T10:57:41Z

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 10.57
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Matkamiehenristi 2 mar.JPG\|thumb\|300 px\|<center>Matkamiehen risti<br><small>(''Kuva &copy veli Martinus'')</small></center>]]
	Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.		Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.

Hannu (26. lokakuuta 2010 kello 10.49)

2010-10-26T10:49:40Z

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2010 kello 10.49
Rivi 13:		Rivi 13:
	Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ”Papin katselulla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemistä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa, vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”		Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ”Papin katselulla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemistä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa, vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”

	Lars Ahlbäck		Lars Ahlbäck<br>
	Kirkkoherra		Kirkkoherra<br>
	Lieksan ortodoksinen seurakunta		Lieksan ortodoksinen seurakunta

Hannu: Ak: Uusi sivu: Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, tä...

2010-10-26T10:49:25Z

Ak: Uusi sivu: Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, tä...

Uusi sivu

Yksi seikka, jota usein ortodoksisessa jumalanpalveluksessa hämmästellään on ortodoksisen papin oleminen ”selkä kansaan päin”. Tämä on kuitenkin hyvin syvällinen ele, täynnä merkitystä.

Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole kyse niinkään selänkääntämisestä kansaan päin. Kyse on siitä, että pappi on yhdessä kansan kanssa kääntyneenä kohti Jumalaa.

Pappi, joka olisi kasvokkain kansan kanssa korostaisi sen sijaan pappia ja huomio kiinnittyisi tahtomattakin häneen. Rukoukseen kokontuntunut yhteisö ei ole suljettu ympyrä – inhimillinen piiri – vaan Jumalaan puoleen kääntynyt ja hänen luokseen vaeltava yhteisö.

Ei ole tukea sille, että eukaristia pitäisi toimittaa kansaan päin. 1900-luvulta alkaen esiintyi pyrkimystä tähän ja se on vallallaan monessa ei-ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksisessa kirkossakin on esiintynyt pyrkimystä tähän, mihin ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä hosuen. Ei edes käytössä oleva Jaakobin liturgia tue tätä, sillä sen sekä historiallinen että teologinen eheys on kyseenalainen ja sen nykymuodossa on paljon epäilyttävää.

On toki kohtia ortodoksisessa jumalanpalveluksessa, missä pappi on kansaan päin kääntyneenä. Keskeisin on tietenkin liturgian kohta, jossa epistola ja evankeliumi luetaan. Opetuspuhe kuuluu myös tähän alueeseen. Tällöin on kuitenkin kyse opettamisesta, kuulemisesta ja vastaanottamisesta. ”Kuulkaamme”, kehotetaan muun muassa tässä kohdin jumalanpalvelusta.

Liturgian keskeisessä osassa tapahtuu yhteinen kääntyminen Jumalaa kohti. Eukaristia on alkamassa. Opettamisen ja kuulemisen aika on takana, ja nyt on alkanut yhteinen kääntyminen Jumalan puoleen. Kaava kehottaa tähän hyvin lyhyellä, mutta syvällisellä kehotuksella: ”Pappi jälleen itään päin kääntyneenä”. Tässä kohdin pappi kehottaa kaikkia, itseään mukaan lukien: ”Ylentäkäämme sydämemme” ja kansa vastaa ”Ylennämme Herran puoleen”.

Mielestäni Rooman paavi Benedictus XVI (1927-) on ilmaissut asian ytimekkäästi ja myös ortodoksiselta näkökannalta oikein kirjoittaessaan: ”Papin katselulla ei ole merkitystä, vaan merkitystä on sillä, että yhdessä katselemme Herraa. Ei ole enää kyse vuoropuhelusta, vaan yhteisestä palveluksesta ja lähtemistä häntä vastaan, joka on tuleva. Suljettu ympyrä tai piiri ei vastaa tapahtuvaa, vaan yhteinen kääntyminen yhteiseen rukouksen suuntaan.”

Lars Ahlbäck
Kirkkoherra
Lieksan ortodoksinen seurakunta