Varlaam Kierettiläinen - Muutoshistoria

Mikko (30. lokakuuta 2010 kello 10.00)

2010-10-30T10:00:14Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2010 kello 10.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, [[Karjalan valistajat\|Karjalan valistajiin]] luettu [[pyhittäjä]] '''Varlaam Kierettiläinen''' oli [[pappi]], joka myöhemmin toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta oman vaimonsa. Hän menetti pappeutensa ja näiden murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä pitkiksi aikaa mihinkään.		1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, [[Karjalan valistajat\|Karjalan valistajiin]] luettu [[pyhittäjä]] '''Varlaam Kierettiläinen''' oli [[pappi]], joka myöhemmin toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta oman vaimonsa. Hän menetti pappeutensa ja näiden murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä pitkiksi aikaa mihinkään.

			== Purjehduskilvoittelijasta erakkomunkiksi ==
	Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen tekojaan.		Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen tekojaan. Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä itään rannikkoa pitkin ja tuli viimein Vienanmerelle synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.

	Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä itään rannikkoa pitkin ja tuli viimein Vienanmerelle synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.

	Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi jonkin merkin Jumalalta, että olisi saanut anteeksi kauheat tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän päätteli saaneensa syntejään anteeksi ja tämän vuoksi hän vihkiytyi [[Munkki\|munkiksi]] ja asettui asumaan metsään [[erakko]]na Kierettijärven lähistölle, mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa Tsupanlahteen.		Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi jonkin merkin Jumalalta, että olisi saanut anteeksi kauheat tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän päätteli saaneensa syntejään anteeksi ja tämän vuoksi hän vihkiytyi [[Munkki\|munkiksi]] ja asettui asumaan metsään [[erakko]]na Kierettijärven lähistölle, mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa Tsupanlahteen.

			== Merelläkulkijain suojelija ==
	Myöhemmin pyhittäjän [[reliikki\|reliikit]] siirrettiin Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän [[Georgios Voittaja\|Georgioksen]] kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.		Myöhemmin pyhittäjän [[reliikki\|reliikit]] siirrettiin Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän [[Georgios Voittaja\|Georgioksen]] kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.

			== Paikallispyhien kanonisointiin liittyvää kritiikkiä ==
	Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta pyhittäjästä pidetään epämääräisenä, koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin vainajan luihin pyhäinjäännöksinä ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien [[kanonisointi]] historian eri vaiheisiin.		Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta pyhittäjästä pidetään epämääräisenä, koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin vainajan luihin pyhäinjäännöksinä ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien [[kanonisointi]] historian eri vaiheisiin.

			== Muistopäivä ==
	Joka tapauksessa [[ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä myös Karjalan pyhänä, joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.		Joka tapauksessa [[ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä myös Karjalan pyhänä, joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.

Hannu (4. marraskuuta 2009 kello 14.03)

2009-11-04T14:03:33Z

Petja: Ak: Uusi sivu: 1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, Karjalan valistajiin luettu pyhittäjä '''Varlaam Kierettiläinen'''...

2008-12-09T19:03:43Z

Ak: Uusi sivu: 1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, Karjalan valistajiin luettu pyhittäjä '''Varlaam Kierettiläinen'''...

Uusi sivu

1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiin]] luettu [[pyhittäjä]] '''Varlaam Kierettiläinen''' oli pappi, joka myöhemmin toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta oman vaimonsa. Hän mentti pappeutensa ja näiden murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä pitkiksi aikaa mihinkään.

Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen tekojaan.

Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä itään rannikkoa pikin ja tuli viimein Vienanmerelle synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.

Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi jonkin merkin [[Jumala]]lta, että olisi saanut anteeksi kauheat tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän päätteli saaneensa syntejään anteeksi ja tämän vuoksi hän vihkiytyi munkiksi ja asettui asumaan metsään [[erakko]]na Kierettijärven lähistölle, mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa Tsupanlahteen.

Myöhemmin pyhittäjän [[reliikki|reliikit]] siirrettin Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän [[Georgios Voittaja|Georgioksen]] kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.

Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta pyhitäjästä pidetään epämääräisenä, koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin vainajan luihin pyhäinjäännöksinä ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien [[kanonisointi]] historian eri vaiheisiin.

Joka tapauksessa ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä myös Karjalan pyhänä, joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.

'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''

'''Kirjallisuutta:'''

* Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - lokakuu
o Pyhittäjä Varlaam Kierettiläinen, Karjalan pyhä ss. 97-98
* Ortodoksia 50
o [[Jukka Korpela]]: [[Solovetskin luostari]] ja Venäjän Pohjois-Karjalan varhainen ortodoksisuus ss. 61-82

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Karjalan valistajat]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]

← Vanhempi versio		Versio 4. marraskuuta 2009 kello 14.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, [[Karjalan valistajat\|Karjalan valistajiin]] luettu [[pyhittäjä]] '''Varlaam Kierettiläinen''' oli pappi, joka myöhemmin toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta oman vaimonsa. Hän ~~mentti~~ pappeutensa ja näiden murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä pitkiksi aikaa mihinkään.		1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta Kieretin pitäjässä syntynyt, [[Karjalan valistajat\|Karjalan valistajiin]] luettu [[pyhittäjä]] '''Varlaam Kierettiläinen''' oli [[pappi]], joka myöhemmin toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta oman vaimonsa. Hän menetti pappeutensa ja näiden murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä pitkiksi aikaa mihinkään.

	Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen tekojaan.		Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen tekojaan.

	Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä itään rannikkoa ~~pikin~~ ja tuli viimein Vienanmerelle synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.		Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä itään rannikkoa pitkin ja tuli viimein Vienanmerelle synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.

	Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi jonkin merkin ~~[[Jumala]]lta~~, että olisi saanut anteeksi kauheat tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän päätteli saaneensa syntejään anteeksi ja tämän vuoksi hän vihkiytyi munkiksi ja asettui asumaan metsään [[erakko]]na Kierettijärven lähistölle, mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa Tsupanlahteen.		Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi jonkin merkin Jumalalta, että olisi saanut anteeksi kauheat tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän päätteli saaneensa syntejään anteeksi ja tämän vuoksi hän vihkiytyi [[Munkki\|munkiksi]] ja asettui asumaan metsään [[erakko]]na Kierettijärven lähistölle, mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa Tsupanlahteen.

	Myöhemmin pyhittäjän [[reliikki\|reliikit]] ~~siirrettin~~ Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän [[Georgios Voittaja\|Georgioksen]] kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.		Myöhemmin pyhittäjän [[reliikki\|reliikit]] siirrettiin Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän [[Georgios Voittaja\|Georgioksen]] kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.

	Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta ~~pyhitäjästä~~ pidetään epämääräisenä, koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin vainajan luihin pyhäinjäännöksinä ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien [[kanonisointi]] historian eri vaiheisiin.		Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta pyhittäjästä pidetään epämääräisenä, koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin vainajan luihin pyhäinjäännöksinä ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien [[kanonisointi]] historian eri vaiheisiin.

	Joka tapauksessa ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä myös Karjalan pyhänä, joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.		Joka tapauksessa [[ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä myös Karjalan pyhänä, joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

	~~'''~~Kirjallisuutta~~:'''~~		== Kirjallisuutta ==

	* Munkki [[Serafim (munkki)\|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - lokakuu		* Munkki [[Serafim (munkki)\|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - lokakuu
	o Pyhittäjä Varlaam Kierettiläinen, Karjalan pyhä ss. 97-98		** Pyhittäjä Varlaam Kierettiläinen, Karjalan pyhä ss. 97-98
	* Ortodoksia 50		* Ortodoksia 50
	o [[Jukka Korpela]]: [[Solovetskin luostari]] ja Venäjän Pohjois-Karjalan varhainen ortodoksisuus ss. 61-82		** [[Jukka Korpela]]: [[Solovetskin luostari]] ja Venäjän Pohjois-Karjalan varhainen ortodoksisuus ss. 61-82

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]