Vanhan testamentin kaanon jakautumattomassa kristikunnassa myöhemmin - Muutoshistoria

Domna: /* B. Trullon vahvistamien kanonien analyysin johtopäätökset */

2009-06-16T16:31:57Z

B. Trullon vahvistamien kanonien analyysin johtopäätökset

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.31
Rivi 110:		Rivi 110:
	Toiseksi, kyseiset kanonit varoittavat meitä liiaksi tuijottamasta Vanhan testamentin kaanonin kohdalla pelkkiin lukuihin, sillä monessa tapauksessa vaihtelut lukumäärissä selittyvät sillä, että eri luettelot yhdistelevät ja erottelevat piiriinsä kuuluvia identtisiä kirjoja vain näennäisen poikkeavasti. Poikkeavuudet kirjojen erotteluissa ja yhdistelemisissä ovat kaikkein todennäköisimpiä silloin, kun traditio mieltää useamman teoksen saman henkilön laatimaksi (Jeremia), tai myös silloin, kun kirjoilla on saman henkilön nimeä kantava otsikko (Esra). Erityisesti suppeamman palestiinalaisen kaanonin mukaista luokitusta (22 kirjaa) ohjaa kirkollisessa käytössä selvä teologia, jonka vuoksi kirjojen todellinen määrä voi olla huomattavastikin suurempi kuin sen kirjaimellinen lukuarvo antaa ymmärtää.		Toiseksi, kyseiset kanonit varoittavat meitä liiaksi tuijottamasta Vanhan testamentin kaanonin kohdalla pelkkiin lukuihin, sillä monessa tapauksessa vaihtelut lukumäärissä selittyvät sillä, että eri luettelot yhdistelevät ja erottelevat piiriinsä kuuluvia identtisiä kirjoja vain näennäisen poikkeavasti. Poikkeavuudet kirjojen erotteluissa ja yhdistelemisissä ovat kaikkein todennäköisimpiä silloin, kun traditio mieltää useamman teoksen saman henkilön laatimaksi (Jeremia), tai myös silloin, kun kirjoilla on saman henkilön nimeä kantava otsikko (Esra). Erityisesti suppeamman palestiinalaisen kaanonin mukaista luokitusta (22 kirjaa) ohjaa kirkollisessa käytössä selvä teologia, jonka vuoksi kirjojen todellinen määrä voi olla huomattavastikin suurempi kuin sen kirjaimellinen lukuarvo antaa ymmärtää.

	Kolmanneksi, tarkastelu osoittaa selkeästi, että jakautumattoman kristikunnan aikana Kirkossa käytössä ollut Vanhan testamentin kaanon ei ole todennäköisesti koskaan ollut täydellisesti yhtenevä juutalaisten palestiinalaisen kaanonin kanssa. Vain harvoin kirkollisesta kaanonista puuttuu joitakin juutalaisen kaanonin kirjoja (Ester), mutta sitäkin useammin siihen askeettisissakin tapauksissa sisältyy lukuisia deuterokanonisia elementtejä: joko kokonaisia kirjoja (yleisimmin Baruk, Jeremian kirje ja 1. Esra) tai vähintään deuterokanonisia katkelmia, jotka kreikkalaisessa tekstissä sisältyvät poikkeuksetta tiettyihin teksteihin (Ester ja Daniel). Ja neljänneksi, tarkastelu paljastaa ennen kaikkea sen, että Vanhan testamentin kaanonia koskeva ratkaisu ei voi rakentua Trullon kirkolliskokouksen 2. kanonin varaan, sillä silloin päätyisimme ohjeellisten kirjojen määrittelyssä suuremman disharmonian tilaan kuin, mitä synodin aikana 600-luvun lopulla vallitsi. Kun Trullon isät vahvistivat 28 laajaa, mitä moninaisempia kirkollisen elämän kysymyksiä käsittelevää säännöskokoelmaa saattaakseen rauhan ja vakauden kristikuntaan, heidän ~~päämääränä~~ ei varmastikaan ollut johtaa Kirkkoa epätietoisuuteen ja rauhattomuuteen jossakin sellaisessa kysymyksessä, jossa jo vallitsi yksimielisyys, kuten kysymyksessä Vanhan testamentin turvallisista rajoista!		Kolmanneksi, tarkastelu osoittaa selkeästi, että jakautumattoman kristikunnan aikana Kirkossa käytössä ollut Vanhan testamentin kaanon ei ole todennäköisesti koskaan ollut täydellisesti yhtenevä juutalaisten palestiinalaisen kaanonin kanssa. Vain harvoin kirkollisesta kaanonista puuttuu joitakin juutalaisen kaanonin kirjoja (Ester), mutta sitäkin useammin siihen askeettisissakin tapauksissa sisältyy lukuisia deuterokanonisia elementtejä: joko kokonaisia kirjoja (yleisimmin Baruk, Jeremian kirje ja 1. Esra) tai vähintään deuterokanonisia katkelmia, jotka kreikkalaisessa tekstissä sisältyvät poikkeuksetta tiettyihin teksteihin (Ester ja Daniel). Ja neljänneksi, tarkastelu paljastaa ennen kaikkea sen, että Vanhan testamentin kaanonia koskeva ratkaisu ei voi rakentua Trullon kirkolliskokouksen 2. kanonin varaan, sillä silloin päätyisimme ohjeellisten kirjojen määrittelyssä suuremman disharmonian tilaan kuin mitä synodin aikana 600-luvun lopulla vallitsi. Kun Trullon isät vahvistivat 28 laajaa, mitä moninaisempia kirkollisen elämän kysymyksiä käsittelevää säännöskokoelmaa saattaakseen rauhan ja vakauden kristikuntaan, heidän päämääränään ei varmastikaan ollut johtaa Kirkkoa epätietoisuuteen ja rauhattomuuteen jossakin sellaisessa kysymyksessä, jossa jo vallitsi yksimielisyys, kuten kysymyksessä Vanhan testamentin turvallisista rajoista!
	----		----
	<- edellinen osa: [[Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon\|Osa 6. Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon]] ~ seuraava osa: [[Vanhan testamentin kaanon jakautuneen kristikunnan aikana\|Osa 8. Vanhan testamentin kaanon jakautuneen kristikunnan aikana]] ->		<- edellinen osa: [[Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon\|Osa 6. Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon]] ~ seuraava osa: [[Vanhan testamentin kaanon jakautuneen kristikunnan aikana\|Osa 8. Vanhan testamentin kaanon jakautuneen kristikunnan aikana]] ->

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:28:14Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.28
Rivi 100:		Rivi 100:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Tämä kanoni luettelee nykyisistä ~~protokanonista~~ kirjoista mitä suurimmalla todennäköisyydellä 38, koska puuttuva Valitusvirret edellytetään osaksi Jeremiaa, mutta myös Esterin kanonisuus jätetään avoimeksi mahdollisuudeksi, joskin toisten mielipiteenä, jolloin kanonisten kirjojen luku olisi palestiinalaisen käytännön mukaisesti jo 39; deuterokanonisista kirjoista luetellaan hyvin suurella varmuudella 1 (1. Esra), mutta todennäköisesti jopa 3 eli edellisen lisäksi myös kaksi muuta (Jer. Kirje ja Bar.), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.		* Tämä kanoni luettelee nykyisistä protokanonisista kirjoista mitä suurimmalla todennäköisyydellä 38, koska puuttuva Valitusvirret edellytetään osaksi Jeremiaa, mutta myös Esterin kanonisuus jätetään avoimeksi mahdollisuudeksi, joskin toisten mielipiteenä, jolloin kanonisten kirjojen luku olisi palestiinalaisen käytännön mukaisesti jo 39; deuterokanonisista kirjoista luetellaan hyvin suurella varmuudella 1 (1. Esra), mutta todennäköisesti jopa 3 eli edellisen lisäksi myös kaksi muuta (Jer. Kirje ja Bar.), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.
	* Merkittävää on, että Esterin asema kanonisena kirjana kyseenalaistetaan, joskaan ei absoluuttisesti.		* Merkittävää on, että Esterin asema kanonisena kirjana kyseenalaistetaan, joskaan ei absoluuttisesti.
	* Merkittävää on edelleen, että kanonissa varoitetaan Gregorios Teologin säännön tavoin muista kirjoista (''“On kuitenkin sinun ennen kaikkea tiedettävä tämä: ei ole turvallinen kirjoista jokainen, joka Pyhän Kirjan nimeä kantaa – – ”''), mutta nyt tekemällä selkeä ero pseudepigrafien ja mitä todennäköisimmin VT:n kaanonin ulkopuolelle jätettyjen deuterokanonisten kirjojen välillä, joista viimeksi mainittuja nimitetään toisaalta pseudepigrafien ja kanonisten väliin sijoittuviksi ja toisaalta kanonisia kirjoja lähellä oleviksi.		* Merkittävää on edelleen, että kanonissa varoitetaan Gregorios Teologin säännön tavoin muista kirjoista (''“On kuitenkin sinun ennen kaikkea tiedettävä tämä: ei ole turvallinen kirjoista jokainen, joka Pyhän Kirjan nimeä kantaa – – ”''), mutta nyt tekemällä selkeä ero pseudepigrafien ja mitä todennäköisimmin VT:n kaanonin ulkopuolelle jätettyjen deuterokanonisten kirjojen välillä, joista viimeksi mainittuja nimitetään toisaalta pseudepigrafien ja kanonisten väliin sijoittuviksi ja toisaalta kanonisia kirjoja lähellä oleviksi.

Domna: /* f) Amfilohios Ikonionilaisen kanoni */

2009-06-16T16:26:45Z

f) Amfilohios Ikonionilaisen kanoni

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.26
Rivi 94:		Rivi 94:
	* Kanoni luettelee juutalaisesta numerointikäytännöstä poiketen VT:iin kuuluviksi 37 kirjaa, ja se etenee LXX:n järjestyksen mukaisesti (ainoastaan Job edeltää Psalmeja).		* Kanoni luettelee juutalaisesta numerointikäytännöstä poiketen VT:iin kuuluviksi 37 kirjaa, ja se etenee LXX:n järjestyksen mukaisesti (ainoastaan Job edeltää Psalmeja).
	* Puuttuvista kahdesta kirjasta toinen on Ester, joka mainitaan ohjeellisten kirjojen luettelon jälkeen kanonisena kirjana vain joidenkuiden muitten näkemyksen perusteella.		* Puuttuvista kahdesta kirjasta toinen on Ester, joka mainitaan ohjeellisten kirjojen luettelon jälkeen kanonisena kirjana vain joidenkuiden muitten näkemyksen perusteella.
	* Toinen puuttuva kirja on Valitusvirret, ~~joka~~ selvästikin edellytetään sisältyvän Jeremian kirjaan, koska profeettaa kutsutaan runomuotoisessa tekstissä ''“myötätuntoiseksi”'' tai paremminkin ''“yhdessä kärsiväksi”'', mutta todennäköisesti Jeremian kirjaan edellytetään tällöin kuuluviksi myös Jeremian kirje ja sen ohella Baruk.		* Toinen puuttuva kirja on Valitusvirret, jonka selvästikin edellytetään sisältyvän Jeremian kirjaan, koska profeettaa kutsutaan runomuotoisessa tekstissä ''“myötätuntoiseksi”'' tai paremminkin ''“yhdessä kärsiväksi”'', mutta todennäköisesti Jeremian kirjaan edellytetään tällöin kuuluviksi myös Jeremian kirje ja sen ohella Baruk.
	* ~~Esterin~~ ja ~~Danielin~~ sisällytetään epäilemättä myös niiden deuterokanoniset katkelmat, mikä jälkimmäisen kohdalla tulee jopa näkyville siinä, että Danielia luonnehditaan “teoissa ja sanoissa mitä viisaimmaksi” (tekojen kohdalla viittaus sopii parhaiten deuterokanoniseen katkelmaan Beel ja sanojen osalta puolestaan lähes yhtäläisellä varmuudella katkelmaan Sus.).		* Esteriin ja Danieliin sisällytetään epäilemättä myös niiden deuterokanoniset katkelmat, mikä jälkimmäisen kohdalla tulee jopa näkyville siinä, että Danielia luonnehditaan “teoissa ja sanoissa mitä viisaimmaksi” (tekojen kohdalla viittaus sopii parhaiten deuterokanoniseen katkelmaan Beel ja sanojen osalta puolestaan lähes yhtäläisellä varmuudella katkelmaan Sus.).
	* Esran kirjoja mainitaan toisistaan erillisinä 2 kappaletta, jolloin toisen täytyy jälleen olla Esra-Nehemia ja toisen deuterokanoninen 1. Esra.		* Esran kirjoja mainitaan toisistaan erillisinä 2 kappaletta, jolloin toisen täytyy jälleen olla Esra-Nehemia ja toisen deuterokanoninen 1. Esra.

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:23:05Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.23
Rivi 87:		Rivi 87:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Tämä kanoni luettelee nykyisen käytännön mukaisesti ~~protokanonista~~ kirjoista täysin varmasti 38 (Ester puuttuu) ja deuterokanonisista varmuudella 2 (Bar., Jer. kirje) ja erittäin todennäköisesti 3 eli edellisten lisäksi yhden muun (1. Esra), minkä lisäksi vielä edellytetään Danielin, mutta myös luettavaksi kelpuutetun Esterin, sisältävän deuterokanoniset katkelmansa.		* Tämä kanoni luettelee nykyisen käytännön mukaisesti protokanonisista kirjoista täysin varmasti 38 (Ester puuttuu) ja deuterokanonisista varmuudella 2 (Bar., Jer. kirje) ja erittäin todennäköisesti 3 eli edellisten lisäksi yhden muun (1. Esra), minkä lisäksi vielä edellytetään Danielin, mutta myös luettavaksi kelpuutetun Esterin, sisältävän deuterokanoniset katkelmansa.
	* Merkittävää on myös, että pääsiäiskirje rajaa tekstinsä myöhemmässä osassa selkeästi VT:n kaanonin ulkopuolelle 4 deuterokanonista kirjaa (Viis., Sir., Judit, Tob.) yhdessä Esterin kanssa, mutta puoltaa kuitenkin niiden kaikkien käyttöä Kirkkoon liittyvien katekeesissa vedoten kirkolliseen perinteeseen.		* Merkittävää on myös, että pääsiäiskirje rajaa tekstinsä myöhemmässä osassa selkeästi VT:n kaanonin ulkopuolelle 4 deuterokanonista kirjaa (Viis., Sir., Judit, Tob.) yhdessä Esterin kanssa, mutta puoltaa kuitenkin niiden kaikkien käyttöä Kirkkoon liittyvien katekeesissa vedoten kirkolliseen perinteeseen.

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:20:50Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.20
Rivi 73:		Rivi 73:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Tämä kanoni luettelee nykyisen järjestelmän mukaisesti ~~protokanonista~~ kirjoista lähes varmasti 38 (Ester puuttuu), koska Valitusvirret epäilemättä sisällytetään varsin yleisen tavan mukaisesti Jeremiaan kirjaan, ja deuterokanonisista varsin suurella todennäköisyydellä 3 (1. Esra, Bar., Jer. kirje), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.		* Tämä kanoni luettelee nykyisen järjestelmän mukaisesti protokanonisista kirjoista lähes varmasti 38 (Ester puuttuu), koska Valitusvirret epäilemättä sisällytetään varsin yleisen tavan mukaisesti Jeremiaan kirjaan, ja deuterokanonisista varsin suurella todennäköisyydellä 3 (1. Esra, Bar., Jer. kirje), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.
	* Merkittävää on myös, että kanoni ei lue Esteriä VT:n kaanoniin ja että se suhtautuu johdantosanoissaan varsin kriittisesti moniinkin kirjoihin (''“Katso, ettei mieltäsi harhaan vie oudot kirjat, sillä monenlaista pahuutta kätkeytyy niihin; ota siis, ystävä, minulta vastaan [Pyhien Kirjoitusten] koeteltu luku”'') jättäen tällöin avoimeksi, tarkoitetaanko näillä peräti kaanonin ulkopuolelle rajattuja deuterokanonisia kirjoja ja Esteriä.		* Merkittävää on myös, että kanoni ei lue Esteriä VT:n kaanoniin ja että se suhtautuu johdantosanoissaan varsin kriittisesti moniinkin kirjoihin (''“Katso, ettei mieltäsi harhaan vie oudot kirjat, sillä monenlaista pahuutta kätkeytyy niihin; ota siis, ystävä, minulta vastaan [Pyhien Kirjoitusten] koeteltu luku”'') jättäen tällöin avoimeksi, tarkoitetaanko näillä peräti kaanonin ulkopuolelle rajattuja deuterokanonisia kirjoja ja Esteriä.

Domna: /* d) Gregorios Suuren kanoni */

2009-06-16T16:19:35Z

d) Gregorios Suuren kanoni

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.19
Rivi 66:		Rivi 66:

	* Kanoni sisällyttää VT:iin 22 kirjaa juutalaisilta omaksutun tavan mukaisesti mainiten nimenomaisesti luvun yhtäpitävyyden heprean kirjainten määrän kanssa; etenemistavassaan se noudattaa kuitenkin LXX:n käytäntöä (ainoastaan Job edeltää Psalmeja ja Ester puuttuu kokonaan) jaotellen kirjat 12 historialliseen, 5 runolliseen ja 5 profeetalliseen kirjaan.		* Kanoni sisällyttää VT:iin 22 kirjaa juutalaisilta omaksutun tavan mukaisesti mainiten nimenomaisesti luvun yhtäpitävyyden heprean kirjainten määrän kanssa; etenemistavassaan se noudattaa kuitenkin LXX:n käytäntöä (ainoastaan Job edeltää Psalmeja ja Ester puuttuu kokonaan) jaotellen kirjat 12 historialliseen, 5 runolliseen ja 5 profeetalliseen kirjaan.
	* Esterin kirjan poistamisesta johtuen Tuom. ja Ruut on ~~erottu~~ toisistaan, jotta haluttu luku 22 on saatu säilymään, koska sillä on selvästi teologinen ja mystinen sisältö.		* Esterin kirjan poistamisesta johtuen Tuom. ja Ruut on erotettu toisistaan, jotta haluttu luku 22 on saatu säilymään, koska sillä on selvästi teologinen ja mystinen sisältö.
	* Kanoni ei mainitse lainkaan Valitusvirsiä, mutta sisällyttää ne Josefuksen tavoin itsestään selvästi Jeremian kirjaan, kuten todennäköisesti myös Barukin ja Jeremian kirjeen.		* Kanoni ei mainitse lainkaan Valitusvirsiä, mutta sisällyttää ne Josefuksen tavoin itsestään selvästi Jeremian kirjaan, kuten todennäköisesti myös Barukin ja Jeremian kirjeen.
	* [[Gregorios Teologi]] ei mainitse Esran kohdalla lukumäärää, vaan toteaa ainoastaan, että “viimeisenä [kahdentoista historiallisen kirjan joukossa] pidä Esraa”, jolloin nimen piiriin sisältyvät itsestään selvästi ainakin sekä Esra että Nehemia, mutta hyvinkin myös deuterokanoninen 1. Esra.		* [[Gregorios Teologi]] ei mainitse Esran kohdalla lukumäärää, vaan toteaa ainoastaan, että “viimeisenä [kahdentoista historiallisen kirjan joukossa] pidä Esraa”, jolloin nimen piiriin sisältyvät itsestään selvästi ainakin sekä Esra että Nehemia, mutta hyvinkin myös deuterokanoninen 1. Esra.

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:17:26Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.17
Rivi 61:		Rivi 61:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Tämäkin kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna ~~protokanonista~~ kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista täydellä varmuudella 2 (Bar., Jer. kirje) ja mitä todennäköisimmin 3 eli edellisten lisäksi myös yhden muun (1. Esra), minkä lisäksi vielä Esterin ja Danielin kirjoihin edellytetään kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.		* Tämäkin kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna protokanonisista kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista täydellä varmuudella 2 (Bar., Jer. kirje) ja mitä todennäköisimmin 3 eli edellisten lisäksi myös yhden muun (1. Esra), minkä lisäksi vielä Esterin ja Danielin kirjoihin edellytetään kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.

	=== d) Gregorios Suuren kanoni ===		=== d) Gregorios Suuren kanoni ===

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:14:20Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.14
Rivi 47:		Rivi 47:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Tämäkin kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna ~~protokanonista~~ kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista käytännössä täydellisellä varmuudella 3 (1.–3. Makk.) ja mitä todennäköisimmin 6 eli edellisten lisäksi 3 muuta (Bar., Jer. kirje, 1. Esra), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.		* Tämäkin kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna protokanonisista kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista käytännössä täydellisellä varmuudella 3 (1.–3. Makk.) ja mitä todennäköisimmin 6 eli edellisten lisäksi 3 muuta (Bar., Jer. kirje, 1. Esra), minkä lisäksi vielä edellytetään Esterin ja Danielin kirjoihin kuuluviksi deuterokanoniset katkelmat.
	* Edelleen merkittävää on, että Sirak on tietoisesti jätetty Vanhan testamentin kaanonin ulkopuolelle epäilemättä miellettynä inhimillisen viisauden tuotteeksi, mutta silti se mainitaan myönteisessä valossa, vieläpä ainoana Vanhan liiton kirjakokoelman ulkopuolisena teoksena.		* Edelleen merkittävää on, että Sirak on tietoisesti jätetty Vanhan testamentin kaanonin ulkopuolelle epäilemättä miellettynä inhimillisen viisauden tuotteeksi, mutta silti se mainitaan myönteisessä valossa, vieläpä ainoana Vanhan liiton kirjakokoelman ulkopuolisena teoksena.

Domna: /* Yhteenveto: */

2009-06-16T16:12:09Z

Yhteenveto:

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.12
Rivi 32:		Rivi 32:
	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====

	* Kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna ~~protokanonista~~ kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista lähes täydellisellä varmuudella 3 (Tob., Judit, Viis.) ja mitä todennäköisimmin 6 eli edellisten lisäksi kolme muuta (1. Esra, Bar., Jer. kirje), hyvin todennäköisesti jopa 8 eli edellisten lisäksi kaksi muuta (1.–2. Makk.), täysin mahdollisesti jopa 9 eli edellisten lisäksi vielä yhden (Sir.). Tämän lisäksi kanonissa VT:n kaanoniin katsotaan itsestään selvästi sisältyvän Esterin ja Danielin deuterokanoniset katkelmat.		* Kanoni luettelee nykyisen luokituksen mukaisesti laskettuna protokanonisista kirjoista kaikki 39 ja deuterokanonisista lähes täydellisellä varmuudella 3 (Tob., Judit, Viis.) ja mitä todennäköisimmin 6 eli edellisten lisäksi kolme muuta (1. Esra, Bar., Jer. kirje), hyvin todennäköisesti jopa 8 eli edellisten lisäksi kaksi muuta (1.–2. Makk.), täysin mahdollisesti jopa 9 eli edellisten lisäksi vielä yhden (Sir.). Tämän lisäksi kanonissa VT:n kaanoniin katsotaan itsestään selvästi sisältyvän Esterin ja Danielin deuterokanoniset katkelmat.
	* Edelleen merkittävää on, että siinä tapauksessa, että kanoni viidennellä Salomonille omistetulla kirjalla tarkoittaa hänen psalmejaan, se lukee VT:n kirjojen piiriin yhden jopa laajemmasta kaanonista poisjääneen kirjan.		* Edelleen merkittävää on, että siinä tapauksessa, että kanoni viidennellä Salomonille omistetulla kirjalla tarkoittaa hänen psalmejaan, se lukee VT:n kirjojen piiriin yhden jopa laajemmasta kaanonista poisjääneen kirjan.

Domna: /* a) Karthagon kirkolliskokouksen 24. kanoni */

2009-06-16T16:10:23Z

a) Karthagon kirkolliskokouksen 24. kanoni

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 16.10
Rivi 28:		Rivi 28:
	* Kanonissa luetellaan kaksi Esran kirjaa, joista toisen täytyy olla deuterokanoninen 1. Esran kirja erityisesti, kun Esran kirjat on mainittu käytännössä deuterokanonisten kirjojen sarjassa, vieläpä koko VT:n kaanonin hännänhuippuna, jolloin toinen edellytetyistä Esran kirjoista täytyy olla yhdistetty Esra-Nehemia.		* Kanonissa luetellaan kaksi Esran kirjaa, joista toisen täytyy olla deuterokanoninen 1. Esran kirja erityisesti, kun Esran kirjat on mainittu käytännössä deuterokanonisten kirjojen sarjassa, vieläpä koko VT:n kaanonin hännänhuippuna, jolloin toinen edellytetyistä Esran kirjoista täytyy olla yhdistetty Esra-Nehemia.
	* Salomon kirjoja sanotaan olevan viisi kappaletta, mutta niitä ei luetella, jolloin varmuudella voidaan katsoa tarkoittavan Sananlaskuja, Saarnaajaa, Laulujen laulua ja Salomon viisaudenkirjaa, mutta viides tuntuisi luontevimmin olevan myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jäänyt Salomon psalmit taikka sitten viisauskirjallisuutena hänelle mahdollisesti ikään kuin itseoikeutetusti omistettu historiallisesti myöhäinen Sirak.		* Salomon kirjoja sanotaan olevan viisi kappaletta, mutta niitä ei luetella, jolloin varmuudella voidaan katsoa tarkoittavan Sananlaskuja, Saarnaajaa, Laulujen laulua ja Salomon viisaudenkirjaa, mutta viides tuntuisi luontevimmin olevan myös laajemman kaanonin ulkopuolelle jäänyt Salomon psalmit taikka sitten viisauskirjallisuutena hänelle mahdollisesti ikään kuin itseoikeutetusti omistettu historiallisesti myöhäinen Sirak.
	* Kanonin alkuperäiskielisissä ~~latinanalaisissa~~ käsikirjoituksissa esiintyy joissakin vielä maininta kahdesta Makkabealaiskirjasta, jotka ovat itsestään selvästi [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen kirkon]] Vanhan testamentin kaanoniin päätyneet 1.–2. Makk., mutta on kiistanalaista onko kreikkalainen versio tässä kohden luotettavampi kuin latinalainen.		* Kanonin alkuperäiskielisissä latinalaisissa käsikirjoituksissa esiintyy joissakin vielä maininta kahdesta Makkabealaiskirjasta, jotka ovat itsestään selvästi [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen kirkon]] Vanhan testamentin kaanoniin päätyneet 1.–2. Makk., mutta on kiistanalaista onko kreikkalainen versio tässä kohden luotettavampi kuin latinalainen.

	==== Yhteenveto: ====		==== Yhteenveto: ====