Hannu (5. syyskuuta 2010 kello 16.53)

2010-09-05T16:53:24Z

← Vanhempi versio		Versio 5. syyskuuta 2010 kello 16.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkkonsa. Vuonna 1923 Viron kirkko sai [[autonomia]]n [[ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeenisen patriarkaatin]] yhteydessä. Latvia oli Venäjän kirkon yhteydessä 1930-luvulle asti, jolloin se liittyi ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Neuvostoliiton aikana kirkot sulautettiin Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta heti Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla, Viron kirkko siirtyi jälleen [[Konstantinopoli]]n alaisuuteen. Virossa toimii myös Venäjän kirkon alaisuudessa toimiva ortodoksinen kirkko.		{{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkkonsa. Vuonna 1923 [[Viron kirkko]] sai [[autonomia]]n [[ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeenisen patriarkaatin]] yhteydessä. Latvia oli Venäjän kirkon yhteydessä 1930-luvulle asti, jolloin se liittyi ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Neuvostoliiton aikana kirkot sulautettiin Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta heti Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla, Viron kirkko siirtyi jälleen [[Konstantinopoli]]n alaisuuteen. Virossa toimii myös [[Viron ortodoksinen kirkko (MP)\|Venäjän kirkon alaisuudessa toimiva ortodoksinen kirkko]].

	'''Suomen kirkko''' muodostui myös vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi. ~~Kirkko~~ siirtyi niin kutsutulla [[tomos]]-asiakirjalla vuonna 1923 ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Kirkon keskipiste oli aluksi Karjalassa, jossa Sortavalassa toimi [[arkkipiispa]]n istuin. Karjalan menetyksen jälkeen ortodoksisuus siirtyi evakkoväestön myötä muualle Suomeen.		'''Suomen kirkko''' muodostui myös vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] siirtyi niin kutsutulla [[tomos]]-asiakirjalla vuonna 1923 ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Kirkon keskipiste oli aluksi Karjalassa, jossa Sortavalassa toimi [[arkkipiispa]]n istuin. Karjalan menetyksen jälkeen ortodoksisuus siirtyi evakkoväestön myötä muualle Suomeen.

	Myös '''Puolan kirkko''' syntyi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. Puolankin kirkko liittyi ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen ja sai [[autokefalia]]n. Toisen maailmansodan jälkeen suuri osa Puolasta siirtyi Venäjälle, jolloin myös kirkko siirtyi Venäjän kirkon yhteyteen, jolta se myös sai autokefalisen aseman. Nykyisessä Puolassa on pieni ortodoksinen vähemmistö, suurimman osan ollessa ~~katolisia~~. Puolan kirkollinen elämä on uudelleen elävöitynyt 1970-luvulta lähtien.		Myös '''Puolan kirkko''' syntyi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. [[Puolan ortodoksinen kirkko\|Puolankin kirkko]] liittyi ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen ja sai [[autokefalia]]n. Toisen maailmansodan jälkeen suuri osa Puolasta siirtyi Venäjälle, jolloin myös kirkko siirtyi Venäjän kirkon yhteyteen, jolta se myös sai autokefalisen aseman. Nykyisessä Puolassa on pieni ortodoksinen vähemmistö, suurimman osan väestöstä ollessa roomalaiskatolisia. Puolan kirkollinen elämä on uudelleen elävöitynyt 1970-luvulta lähtien.

	'''~~Tsekkoslovakia~~''' muodostettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa ortodokseista asui Slovakian puolella, jossa muodostui myös suuri [[uniaatti]]kirkko. Uniaattikirkko liitettiin ~~Tsekkoslovakian~~ kirkkoon, joka oli Venäjän alaisuudessa. Uniaattikirkko sai vapaan aseman vasta vuonna 1968. ~~Tsekkoslovakia~~ hajosi rauhallisesti vuonna 1993. Kirkko pysyi kuitenkin hajoamisenkin jälkeen yhtenäisenä. Uniaattikirkko on saanut jälleen omaisuuttaan takaisin.		'''Tšekkoslovakia''' muodostettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa ortodokseista asui Slovakian puolella, jossa muodostui myös suuri [[uniaatti]]kirkko. Uniaattikirkko liitettiin [[Tšekin ja Slovakian ortodoksinen kirkko\|Tšekkoslovakian kirkkoon]], joka oli Venäjän alaisuudessa. Uniaattikirkko sai vapaan aseman vasta vuonna 1968. Tšekkoslovakia hajosi rauhallisesti vuonna 1993. Kirkko pysyi kuitenkin hajoamisenkin jälkeen yhtenäisenä. Uniaattikirkko on saanut jälleen omaisuuttaan takaisin.

	'''Albanian''' pieni ortodoksinen kirkko sai muiden uskontojen ohella kärsiä kovasti 1960-luvulla alkaneista vainoista. Niissä imaaneja, pappeja, mukkeja ja nunnia teloitettiin ja vangittiin laajasti. Maa julistettiin ensimmäiseksi täysin ateistiseksi valtioksi. Vuonna 1991 Albania taipui monipuoluevaaleihin, jonka jälkeen kirkon olot paranivat, maassa tosin oli enää vain parikymmentä pappia. Arviolta noin 20 prosenttia väestöstä on ortodokseja. Kirkko on saanut apua jälleenrakentamiseen ulkomailta.		'''Albanian''' pieni [[Albanian ortodoksinen kirkko\|ortodoksinen kirkko]] sai muiden uskontojen ohella kärsiä kovasti 1960-luvulla alkaneista vainoista. Niissä imaaneja, pappeja, [[munkki\|mukkeja]] ja [[Nunna\|nunnia]] teloitettiin ja vangittiin laajasti. Maa julistettiin ensimmäiseksi täysin ateistiseksi valtioksi. Vuonna 1991 Albania taipui monipuoluevaaleihin, jonka jälkeen kirkon olot paranivat, maassa tosin oli enää vain parikymmentä pappia. Arviolta noin 20 prosenttia väestöstä on ortodokseja. Kirkko on saanut apua jälleenrakentamiseen ulkomailta.

	'''Georgia''' oli pitkään itsenäinen, kunnes se liitettiin Venäjän kirkon yhteyteen. Vuoden 1917 vallankumouksessa se julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyys loppui Venäjän vallan alla. Georgian kirkko sai Venäjältä ~~autokefalian~~ vuonna 1943. Neuvostoajan vainot olivat kovia Georgiassa ja nykyinenkin tilanne on sekava. Venäjän hyökkäys Pohjois-Georgiaan vuonna 2008 vahingoitti myös maiden kirkkojen välejä.		'''Georgia''' oli pitkään itsenäinen, kunnes se liitettiin Venäjän kirkon yhteyteen. Vuoden 1917 vallankumouksessa se julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyys loppui Venäjän vallan alla. [[Georgian patriarkaatti\|Georgian kirkko]] sai Venäjältä [[autokefalia]]n vuonna 1943. Neuvostoajan vainot olivat kovia Georgiassa ja nykyinenkin tilanne on sekava. Venäjän hyökkäys Pohjois-Georgiaan vuonna 2008 vahingoitti myös maiden kirkkojen välejä.

	'''Ukrainassa''' tilanne on myös sekava, sillä alueella toimii useita patriarkaatteja. Nimitys Ukrainan ortodoksinen kirkko saattaakin tarkoittaa Moskovan tai Kiovan alaista kirkkoa tai autokefaalista- tai ~~uniaattikirkkoa~~. Joskus nimitystä käytetään myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivista ukrainalaisista kirkoista. Kaikki sanovat olevansa Ukrainan virallisia ortodoksisia kirkkoja, jotka ovat vuosien 1917-22 itsenäisyyden ajan kirkon jatkajia. Yhteistä niille kaikille kuitenkin on itäisen [[riitus\|riituksen]] noudattaminen.		'''Ukrainassa''' tilanne on myös sekava, sillä alueella toimii useita patriarkaatteja. Nimitys [[Ukrainan ortodoksinen kirkko]] saattaakin tarkoittaa Moskovan tai Kiovan alaista kirkkoa tai autokefaalista- tai [[uniaatti]]kirkkoa. Joskus nimitystä käytetään myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivista ukrainalaisista kirkoista. Kaikki sanovat olevansa Ukrainan virallisia ortodoksisia kirkkoja, jotka ovat vuosien 1917-22 itsenäisyyden ajan kirkon jatkajia. Yhteistä niille kaikille kuitenkin on itäisen [[riitus\|riituksen]] noudattaminen.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

			== Katso myös ==
			* [[Suomen ortodoksinen kirkko]]
			* [[Viron kirkko]]
			* [[Puolan ortodoksinen kirkko]]
			* [[Tšekin ja Slovakian ortodoksinen kirkko]]
			* [[Albanian ortodoksinen kirkko]]
			* [[Georgian patriarkaatti]]
			* [[Ukrainan ortodoksinen kirkko]]

	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkko...

2010-09-05T16:06:01Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkko...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkkonsa. Vuonna 1923 Viron kirkko sai [[autonomia]]n [[ekumeeninen patriarkaatti|ekumeenisen patriarkaatin]] yhteydessä. Latvia oli Venäjän kirkon yhteydessä 1930-luvulle asti, jolloin se liittyi ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Neuvostoliiton aikana kirkot sulautettiin Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta heti Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla, Viron kirkko siirtyi jälleen [[Konstantinopoli]]n alaisuuteen. Virossa toimii myös Venäjän kirkon alaisuudessa toimiva ortodoksinen kirkko.

'''Suomen kirkko''' muodostui myös vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi. Kirkko siirtyi niin kutsutulla [[tomos]]-asiakirjalla vuonna 1923 ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Kirkon keskipiste oli aluksi Karjalassa, jossa Sortavalassa toimi [[arkkipiispa]]n istuin. Karjalan menetyksen jälkeen ortodoksisuus siirtyi evakkoväestön myötä muualle Suomeen.

Myös '''Puolan kirkko''' syntyi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. Puolankin kirkko liittyi ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen ja sai [[autokefalia]]n. Toisen maailmansodan jälkeen suuri osa Puolasta siirtyi Venäjälle, jolloin myös kirkko siirtyi Venäjän kirkon yhteyteen, jolta se myös sai autokefalisen aseman. Nykyisessä Puolassa on pieni ortodoksinen vähemmistö, suurimman osan ollessa katolisia. Puolan kirkollinen elämä on uudelleen elävöitynyt 1970-luvulta lähtien.

'''Tsekkoslovakia''' muodostettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa ortodokseista asui Slovakian puolella, jossa muodostui myös suuri [[uniaatti]]kirkko. Uniaattikirkko liitettiin Tsekkoslovakian kirkkoon, joka oli Venäjän alaisuudessa. Uniaattikirkko sai vapaan aseman vasta vuonna 1968. Tsekkoslovakia hajosi rauhallisesti vuonna 1993. Kirkko pysyi kuitenkin hajoamisenkin jälkeen yhtenäisenä. Uniaattikirkko on saanut jälleen omaisuuttaan takaisin.

'''Albanian''' pieni ortodoksinen kirkko sai muiden uskontojen ohella kärsiä kovasti 1960-luvulla alkaneista vainoista. Niissä imaaneja, pappeja, mukkeja ja nunnia teloitettiin ja vangittiin laajasti. Maa julistettiin ensimmäiseksi täysin ateistiseksi valtioksi. Vuonna 1991 Albania taipui monipuoluevaaleihin, jonka jälkeen kirkon olot paranivat, maassa tosin oli enää vain parikymmentä pappia. Arviolta noin 20 prosenttia väestöstä on ortodokseja. Kirkko on saanut apua jälleenrakentamiseen ulkomailta.

'''Georgia''' oli pitkään itsenäinen, kunnes se liitettiin Venäjän kirkon yhteyteen. Vuoden 1917 vallankumouksessa se julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyys loppui Venäjän vallan alla. Georgian kirkko sai Venäjältä autokefalian vuonna 1943. Neuvostoajan vainot olivat kovia Georgiassa ja nykyinenkin tilanne on sekava. Venäjän hyökkäys Pohjois-Georgiaan vuonna 2008 vahingoitti myös maiden kirkkojen välejä.

'''Ukrainassa''' tilanne on myös sekava, sillä alueella toimii useita patriarkaatteja. Nimitys Ukrainan ortodoksinen kirkko saattaakin tarkoittaa Moskovan tai Kiovan alaista kirkkoa tai autokefaalista- tai uniaattikirkkoa. Joskus nimitystä käytetään myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivista ukrainalaisista kirkoista. Kaikki sanovat olevansa Ukrainan virallisia ortodoksisia kirkkoja, jotka ovat vuosien 1917-22 itsenäisyyden ajan kirkon jatkajia. Yhteistä niille kaikille kuitenkin on itäisen [[riitus|riituksen]] noudattaminen.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Uusia kirkkoja - Muutoshistoria

Hannu (5. syyskuuta 2010 kello 16.53)

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}'''Baltian maat''' liitettiin Venäjään 1700-luvulla. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maat itsenäistyivät ja Viron ja Latvian kirkot muodostivat omat kirkko...