Teoksen "Ortodoksinen Tie" äärellä - Muutoshistoria

Hannu: /* Iankaikkisuus */

2023-01-13T09:18:33Z

Iankaikkisuus

← Vanhempi versio		Versio 13. tammikuuta 2023 kello 09.18
Rivi 82:		Rivi 82:
	'''Leena-Maria Blinnikka'''<br>		'''Leena-Maria Blinnikka'''<br>

	[[Luokka:~~Kirjasittelyt~~]]		[[Luokka:Kirjaesittelyt]]

Hannu: /* Viimeinen tuomio */

2023-01-13T09:15:21Z

Viimeinen tuomio

← Vanhempi versio		Versio 13. tammikuuta 2023 kello 09.15
Rivi 62:		Rivi 62:
	”Viimeisellä tuomiolla minulta ei kysytä, menestyinkö askeettisissa harjoituksissa tai miten monta kertaa kumarruin maahan rukoillessani. Minulta kysytään, ruokinko nälkäisiä, vaatetinko alastomia, kävinkö katsomassa sairaita ja vangitttuja. Tätä minulta tullaan kysymään” (Äiti ''Maria Pariisilainen'').<br>		”Viimeisellä tuomiolla minulta ei kysytä, menestyinkö askeettisissa harjoituksissa tai miten monta kertaa kumarruin maahan rukoillessani. Minulta kysytään, ruokinko nälkäisiä, vaatetinko alastomia, kävinkö katsomassa sairaita ja vangitttuja. Tätä minulta tullaan kysymään” (Äiti ''Maria Pariisilainen'').<br>
	<br>		<br>
	Paha ei ole yhtä iankaikkinen kuin Jumala. Kaikki luodut pysyvät tasapainossa Jumalan luovan sanan varassa ikään kuin timanttisillalla: niiden yläpuolella on Jumalan mittaamattomuus, alapuolella niiden oman olemattomuuden kuilu. Tämä on totta myös puhuttaessa Saatanasta ja helvetin langenneista ~~enkeleitä~~.<br>		Paha ei ole yhtä iankaikkinen kuin Jumala. Kaikki luodut pysyvät tasapainossa Jumalan luovan sanan varassa ikään kuin timanttisillalla: niiden yläpuolella on Jumalan mittaamattomuus, alapuolella niiden oman olemattomuuden kuilu. Tämä on totta myös puhuttaessa Saatanasta ja helvetin langenneista enkeleistä.<br>
	<br>		<br>
	Kristus on tuomari, mutta toisaalta me itse langetamme itsellemme tuomion. Jos joku joutuu helvettiin, hän ei ole siellä siksi, että Jumala olisi hänet sinne vanginnut vaan siksi, että hän itse on valinnut sen olinpaikakseen. Helvetin ovet on lukittu sisäpuolelta. Jumala on jossakin mielessä sielläkin hänen kanssaan.<br>		Kristus on tuomari, mutta toisaalta me itse langetamme itsellemme tuomion. Jos joku joutuu helvettiin, hän ei ole siellä siksi, että Jumala olisi hänet sinne vanginnut vaan siksi, että hän itse on valinnut sen olinpaikakseen. Helvetin ovet on lukittu sisäpuolelta. Jumala on jossakin mielessä sielläkin hänen kanssaan.<br>
	<br>		<br>

	=== Iankaikkisuus ===		=== Iankaikkisuus ===
	<br>		<br>

Hannu: /* Jeesuksen rukous */

2023-01-13T09:14:22Z

Jeesuksen rukous

← Vanhempi versio		Versio 13. tammikuuta 2023 kello 09.14
Rivi 39:		Rivi 39:
	<br>		<br>
	Jeesus = suomeksi Vapahtaja. Kristus = Messias, Voideltu (Pyhän Hengen voitelema). Armo = toimivaa rakkautta eli sellaista, joka tekee työtä saadakseen aikaan anteeksiantamuksen, vapautuksen ja eheyden. Armo annetaan ilmaiseksi.<br>		Jeesus = suomeksi Vapahtaja. Kristus = Messias, Voideltu (Pyhän Hengen voitelema). Armo = toimivaa rakkautta eli sellaista, joka tekee työtä saadakseen aikaan anteeksiantamuksen, vapautuksen ja eheyden. Armo annetaan ilmaiseksi.<br>
	<br>
	Jeesus on Vapahtaja, voideltu Kuningas, sekä se, joka voi armahtaa.<br>		Jeesus on Vapahtaja, voideltu Kuningas, sekä se, joka voi armahtaa.<br>
	<br>		<br>
Rivi 48:		Rivi 47:
	Rukous alkaa ”huulten rukouksena”. Erityisen pitkään ja tiiviisti toistettuna se voi toimia jopa ilman aktiivisia sanoja, kuin hengitys, ”sydämen rukouksena”.<br>		Rukous alkaa ”huulten rukouksena”. Erityisen pitkään ja tiiviisti toistettuna se voi toimia jopa ilman aktiivisia sanoja, kuin hengitys, ”sydämen rukouksena”.<br>
	<br>		<br>

	=== Energiat ===		=== Energiat ===
	<br>		<br>

Hannu: /* Jumala */

2023-01-13T09:13:34Z

Jumala

← Vanhempi versio		Versio 13. tammikuuta 2023 kello 09.13
Rivi 7:		Rivi 7:
	<br>		<br>
	”Mieli ei voi käsittää Jumalaa. Jos hänet käsitettäisiin, ei hän Jumala olisikaan” (''Evagdios Pontikos'').<br>		”Mieli ei voi käsittää Jumalaa. Jos hänet käsitettäisiin, ei hän Jumala olisikaan” (''Evagdios Pontikos'').<br>
	<br>
	Hän on alku ja loppu; mysteerio, mutta silti persoona. Ilmoitettu meidän ymmärryksellemme, mutta jota me emme koskaan ymmärrä täysin.<br>		Hän on alku ja loppu; mysteerio, mutta silti persoona. Ilmoitettu meidän ymmärryksellemme, mutta jota me emme koskaan ymmärrä täysin.<br>
	<br>		<br>
Rivi 14:		Rivi 13:
	Jumalan kuva (meissä) merkitsee ihmisen mahdollisuutta elää Jumalassa, kaltaisuus taas tuon mahdollisuuden toteutumista. Jumalan kaltaisuus tarkoittaa mahdollisuutta äärimmäisen hitaasti ja vaihe vaiheelta kasvaa täydellisyyteen Jumalassa. Tällöin ihminen ottaa kantaakseen toisen ihmisen surut ja ilot.<br>		Jumalan kuva (meissä) merkitsee ihmisen mahdollisuutta elää Jumalassa, kaltaisuus taas tuon mahdollisuuden toteutumista. Jumalan kaltaisuus tarkoittaa mahdollisuutta äärimmäisen hitaasti ja vaihe vaiheelta kasvaa täydellisyyteen Jumalassa. Tällöin ihminen ottaa kantaakseen toisen ihmisen surut ja ilot.<br>
	<br>		<br>

	=== Pyhä Kolminaisuus ===		=== Pyhä Kolminaisuus ===
	<br>		<br>

Hannu (13. tammikuuta 2023 kello 09.12)

2023-01-13T09:12:23Z

← Vanhempi versio		Versio 13. tammikuuta 2023 kello 09.12
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Ortodoksinen_tie_kansi.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Kansi</center>]]Kirjoittajan esittely löytyy sivulta '''[[Kallistos Ware]]''' ja kirjaesittely sivulta: '''[[Ortodoksinen Tie (kirja)]]'''.<br>		[[Kuva:Ortodoksinen_tie_kansi.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Kansi</center>]]Kirjoittajan esittely löytyy sivulta '''[[Kallistos Ware]]''' ja kirjaesittely sivulta: '''[[Ortodoksinen Tie (kirja)]]'''.<br>
	<br>		<br>
	Oheisen pohdiskelun on ko. kirjan tekstistä koonnut ja kirjoittanut: '''Leena-Maria Blinnikka'''. Referaatin lainaukset ovat likipitäen sellaisinaan Kallistos Waren teoksesta, josta on ~~valittu~~ eniten selkeyttäviä, uskoa ~~validoivia (~~vahvistavia) kohtia.<br>		Oheisen pohdiskelun on ko. kirjan tekstistä koonnut ja kirjoittanut: '''Leena-Maria Blinnikka'''. Referaatin lainaukset ovat likipitäen sellaisinaan Kallistos Waren teoksesta, josta hän on valinnut eniten selkeyttäviä, uskoa vahvistavia kohtia.<br>
	---<br>		---<br>

Hannu: Ak: Uusi sivu: KansiKirjoittajan esittely löytyy sivulta '''Kallistos Ware''' ja kirjaesittely sivulta: '''Ortodoksinen Ti...

2023-01-13T09:05:46Z

Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Kansi</center>Kirjoittajan esittely löytyy sivulta '''Kallistos Ware''' ja kirjaesittely sivulta: '''Ortodoksinen Ti...

Uusi sivu

[[Kuva:Ortodoksinen_tie_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Kansi</center>]]Kirjoittajan esittely löytyy sivulta '''[[Kallistos Ware]]''' ja kirjaesittely sivulta: '''[[Ortodoksinen Tie (kirja)]]'''. 
 
Oheisen pohdiskelun on ko. kirjan tekstistä koonnut ja kirjoittanut: '''Leena-Maria Blinnikka'''. Referaatin lainaukset ovat likipitäen sellaisinaan Kallistos Waren teoksesta, josta on valittu eniten selkeyttäviä, uskoa validoivia (vahvistavia) kohtia. 
--- 

=== Jumala ===
 
”Mieli ei voi käsittää Jumalaa. Jos hänet käsitettäisiin, ei hän Jumala olisikaan” (''Evagdios Pontikos''). 
 
Hän on alku ja loppu; mysteerio, mutta silti persoona. Ilmoitettu meidän ymmärryksellemme, mutta jota me emme koskaan ymmärrä täysin. 
 
Jumala on persoona ja Jumala on rakkaus. Persoona ja rakkaus merkitsevät liikettä: Jumala on dynaaminen eikä staattinen. 
 
Jumalan kuva (meissä) merkitsee ihmisen mahdollisuutta elää Jumalassa, kaltaisuus taas tuon mahdollisuuden toteutumista. Jumalan kaltaisuus tarkoittaa mahdollisuutta äärimmäisen hitaasti ja vaihe vaiheelta kasvaa täydellisyyteen Jumalassa. Tällöin ihminen ottaa kantaakseen toisen ihmisen surut ja ilot. 
 
=== Pyhä Kolminaisuus ===
 
Jeesus Kristus on Jumalan, Isän kanssa samaa olemusta eli konsubstantiaalinen: samanarvoinen Isän kanssa, Jumala samassa merkityksessä kuin Isäkin on Jumala, mutta he eivät kuitenkaan ole kaksi Jumalaa vaan yksi. 
 
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kolmena persoonana yhdessä olemuksessa. Nämä kolme omaavat vain yhden tahdon ja vain yhden voiman. Eikä kukaan heistä koskaan toimi yksinänsä kahdesta muusta erillään. Kukin näistä kolmesta omistaa koko jumaluuden omalla erityisellä ja persoonallisella tavallaan. 
 
Henki on Jumala meidän sisimmässämme. Poika on Jumala meidän kanssamme. Isä on Jumala meidän yläpuolellamme tuonpuoleisessa. Poika osoittaa meille Isän, samoin Henki osoittaa meille Pojan tehden hänet meille läsnäolevaksi. Pyhä Irenos puhuu Pojasta ja Hengestä Jumalan ”kahtena kätenä”: jokaisessa luovassa teossaan Hän käyttää näitä molempia ”käsiään”. 
 
Uskontunnustuksen kolmiyhteiseen Jumalaan voivat lausua aidosti vain ne, jotka Kolminaisuuden esimerkin mukaan osoittavat keskinäistä rakkautta toinen toistaan kohtaan. 
 
=== Usko ===
 
Usko on jatkuvaa vuoropuhelua epäilyksen kanssa. Usko on kyselemistä ja taistelua, ennen kuin siitä tulee rauhaa. 
 
”Ei ole muuta tietä pelastukseen kuin lähimmäisemme kautta.” 
 
Kirkko, rukous, sakramentit, Pyhät kirjat – siinä matkamme edellytykset. Aktiivinen elämä eli hyveitten harjoittaminen, luonnon mietiskely ja Jumalan mietiskely. Ihmisen tahto on olennainen, sillä ilman sitä Jumala ei tee mitään. 
 
Olennainen asia sydämen varjelemisessa on taistelu himoja vastaan. Monet pyhät pitävät himoja olemukseltaan pahoina so. sisäisinä sairauksina. Mutta on myös niitä pyhiä, jotka pitävät himoja dynaamisina impulsseina, kunhan niihin sisältyvä voima suunnataan toisella tavalla: älä tukahduta vaan kirkasta! 
 
=== [[Jeesuksen rukous]] ===
 
”Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä.” Rukous alkaa siis ylistyksellä ja päättyy katumukseen. Tämä rukous on keskeisin ”yksityinen” ortodoksinen rukos. 
 
Jeesus = suomeksi Vapahtaja. Kristus = Messias, Voideltu (Pyhän Hengen voitelema). Armo = toimivaa rakkautta eli sellaista, joka tekee työtä saadakseen aikaan anteeksiantamuksen, vapautuksen ja eheyden. Armo annetaan ilmaiseksi. 
 
Jeesus on Vapahtaja, voideltu Kuningas, sekä se, joka voi armahtaa. 
 
Jumala yhdistää itsensä luomakuntaan läheisimmällä mahdollisella tavalla: hän tuli itse siksi, jonka oli luonut (inkarnaatio). 
 
Kun käytetään sanaa Jeesus, puhutaan myös Hänen ihmisyydestään, koska nimi oli ''Marian'' ja ''Joosefin'' antama. 
 
Rukous alkaa ”huulten rukouksena”. Erityisen pitkään ja tiiviisti toistettuna se voi toimia jopa ilman aktiivisia sanoja, kuin hengitys, ”sydämen rukouksena”. 
 
=== Energiat ===
 
Jumalan olemus tarkoittaa Jumalaa kokonaisuudessaan sellaisena kuin hän on itsessään, energiat puolestaan Jumalaa sellaisena kuin hän on toiminnassa. Hänen energiansa, armonsa, elämänsä ja voimansa täyttävät koko maailmankaikkeuden ja ovat suoraan meidän tavoitettavissamme. Energiat siis tarkoittavat Hänen immanenttisuuttaan ja läsnäoloaan: energiat ovat Jumala itse toimivana ja itsensä ilmaisevana. 
 
Jumalan ja hänen luomansa ihmisen välinen yhteys on energian yhteys. Energiat ovat todella Jumala itse, ei kuitenkaan sellaisena kuin Hän on itsessään, sisäisessä elämässään, vaan sellaisena kuin kuin Hän ilmoittaa itsensä ulospäin suutautuvassa rakkaudessaan. 
 
=== Ikoni ===
 
Ikoni löytyy pohjimmiltaan meidän sydämestämme. Paras vertausuva on oma kokemuksemme siitä, kun kannamme syvää huolta toisesta ihmisestä ja kun tunnemme, että meidän rakkauteemme vastataan. 
 
=== Viimeinen tuomio ===
 
”Viimeisellä tuomiolla minulta ei kysytä, menestyinkö askeettisissa harjoituksissa tai miten monta kertaa kumarruin maahan rukoillessani. Minulta kysytään, ruokinko nälkäisiä, vaatetinko alastomia, kävinkö katsomassa sairaita ja vangitttuja. Tätä minulta tullaan kysymään” (Äiti ''Maria Pariisilainen''). 
 
Paha ei ole yhtä iankaikkinen kuin Jumala. Kaikki luodut pysyvät tasapainossa Jumalan luovan sanan varassa ikään kuin timanttisillalla: niiden yläpuolella on Jumalan mittaamattomuus, alapuolella niiden oman olemattomuuden kuilu. Tämä on totta myös puhuttaessa Saatanasta ja helvetin langenneista enkeleitä. 
 
Kristus on tuomari, mutta toisaalta me itse langetamme itsellemme tuomion. Jos joku joutuu helvettiin, hän ei ole siellä siksi, että Jumala olisi hänet sinne vanginnut vaan siksi, että hän itse on valinnut sen olinpaikakseen. Helvetin ovet on lukittu sisäpuolelta. Jumala on jossakin mielessä sielläkin hänen kanssaan. 
 
=== Iankaikkisuus ===
 
Iankaikkisuus on tavoittamattomissa, mutta silti aivan lähellä: nykyisyys on se kohta, jossa aika koskettaa ikuisuutta. 
 
Jumala ei armosssaan tahtonut ihmisen elämän jatkuvan määräämättömiin langenneessa maailmassa. Kuolema ei ole elämän loppu vaan sen uudistumisen alku. 
 
Aine sellaisena kuin me sen tässä langennneessa maailmassa kaikessa heikkoudessamme ja ”läpinäkymättömyydessään” tunnemme, ei suinkaan vastaa sitä, millaiseksi Jumala on aineen tarkoittanut. Muuttuneenakin ylösnousemusruumis on edelleen tunnistettavissa samaksi ruumiiksi, joka meillä nytkin on. Näiden kahden välillä on jatkuvuus. Ylösnousemuksen valtakunta, jossa me saamme Jumalan armosta asua sielu ja ruumis yhtyneinä, on valtakunta, ”jolle ei loppua tule”. 
 
Ikuisuus merkitsee loppumatonta edistymistä. On oleva uusi taivas ja uusi maa. 
 
Vaikka emme olekaan enää muukalaisia, emme lakkaa olemasta pyhiinvaeltajia. 
 
Kirjasta koonnut 
'''Leena-Maria Blinnikka''' 

[[Luokka:Kirjasittelyt]]