Suuri ektenia (uusi sanamuoto) - Muutoshistoria

Hannu (10. joulukuuta 2009 kello 10.08)

2009-12-10T10:08:56Z

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2009 kello 10.08
Rivi 129:		Rivi 129:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
			* Tulosta: [[Media:Suuri_ektenia_uusin.pdf\|Suuri ektenia (uusi sanamuoto) PDF-tiedostona]]
	* [[Suuri ektenia]]		* [[Suuri ektenia]]

Hannu (10. joulukuuta 2009 kello 10.05)

2009-12-10T10:05:29Z

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2009 kello 10.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon (viimeisin tarkistettu sanamuoto):		[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon (viimeisin tarkistettu sanamuoto):

	'''[[Suuri ektenia]]'''		'''[[Suuri ektenia]]''' ([[Media:Suuri_ektenia_uusin.pdf\|PDF-tiedostona]]) (pdf)

	Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br>		Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br>

Hannu (10. joulukuuta 2009 kello 09.47)

2009-12-10T09:47:29Z

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2009 kello 09.47
Rivi 8:		Rivi 8:
	:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja meidän pelastustamme.''		:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja meidän pelastustamme.''

	:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille		:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''
	kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhäkön ja täällä uskossa, hartaudessa ja		:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhäkön ja täällä uskossa, hartaudessa ja jumalanpelossa käyvien puolesta.''
	jumalanpelossa käyvien puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, julkisen vallan ja kaikkien		:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, julkisen vallan ja kaikkien maamme vastuunkantajien puolesta.''
	maamme vastuunkantajien puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), kaikkien kaupunkien ja maakuntien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), kaikkien kaupunkien ja maakuntien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''

Hannu (10. joulukuuta 2009 kello 09.45)

2009-12-10T09:45:45Z

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2009 kello 09.45
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:		[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon (viimeisin tarkistettu sanamuoto):

	'''[[Suuri ektenia]]'''		'''[[Suuri ektenia]]'''

Hannu (10. joulukuuta 2009 kello 09.38)

2009-12-10T09:38:07Z

← Vanhempi versio		Versio 10. joulukuuta 2009 kello 09.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi ~~<!---~~seuraavan~~--->~~ uudistetun sanamuodon. ~~Uudistettu lopullinen ja oikea sanamuoto julkaistaan täällä mahdollisimman pian.~~		[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:

	~~<!---~~'''[[Suuri ektenia]]'''		'''[[Suuri ektenia]]'''

	Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>		Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br>
	Kuoro: ''Herra, armahda!''		Kuoro: ''Herra, armahda!''

	:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa ~~taivaasta~~ ja meidän pelastustamme!''		:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja meidän pelastustamme.''

	:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille ~~kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''~~		:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille
			kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän ~~pyhän kirkon ja seurakunnan~~ ja täällä uskossa, hartaudessa ja ~~jumalanpelossa käyvien puolesta.''~~		:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhäkön ja täällä uskossa, hartaudessa ja
			jumalanpelossa käyvien puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa ~~palvelevien~~ ja kirkkokansan puolesta.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, ~~valtiovallan~~ ja kaikkien ~~maamme vastuunkantajien puolesta.''~~		:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, julkisen vallan ja kaikkien
			maamme vastuunkantajien puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), ~~maakuntamme~~ kaikkien kaupunkien~~, kuntien~~ ja ~~kylien~~ ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), kaikkien kaupunkien ja maakuntien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä ~~ilmoja~~, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.''		:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä säitä, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.''

	:: ''Rukoilkaamme kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen ~~puolesta,~~ ~~että~~ ~~Herra~~ ~~pelastaisi heidät~~.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien, vangittujen ja heidän pelastumisensa puolesta.''

	:: ''Rukoilkaamme Herraa, ~~että hän päästäisi~~ meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa päästämään meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä.''

	:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä Jumala ja pelasta meidät armollasi!''		:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä, Jumala, ja pelasta meidät armollasi!''

	:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, ~~kiitettyä~~ ja ~~kunnioitettua~~ valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.''		:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, siunatuinta ja kunniakkainta valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.''

	Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''<br>		Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''<br>
	Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu ~~kaikki~~ ~~ylistys,~~ kunnia ja ~~palvonta~~, nyt ja aina ja iankaikkisesti.''<br>		Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu kaikessa kirkkaus ja kunnia, ja sinua me kumarramme, nyt ja aina ja iankaikkisesti.''<br>
	Kuoro: ''Aamen.''		Kuoro: ''Aamen.''

	== Kommentit ==		<!---== Kommentit ==

	Kääntäjä: '''Kari M. Räntilä'''<br>		Kääntäjä: '''Kari M. Räntilä'''<br>

Hannu (7. joulukuuta 2009 kello 12.03)

2009-12-07T12:03:04Z

← Vanhempi versio		Versio 7. joulukuuta 2009 kello 12.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:		[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi <!---seuraavan---> uudistetun sanamuodon. Uudistettu lopullinen ja oikea sanamuoto julkaistaan täällä mahdollisimman pian.

	'''[[Suuri ektenia]]'''		<!---'''[[Suuri ektenia]]'''

	Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>		Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>
Rivi 126:		Rivi 126:
	UUSI EHDOTUS:		UUSI EHDOTUS:
	:: Kuoro: ''Aamen.''		:: Kuoro: ''Aamen.''
	►Nykyisen raamatunsuomennoksen mukaan aamenessa on kaksi aata.		►Nykyisen raamatunsuomennoksen mukaan aamenessa on kaksi aata.--->

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Hannu (30. marraskuuta 2009 kello 12.31)

2009-11-30T12:31:17Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2009 kello 12.31
Rivi 62:		Rivi 62:
	:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''		:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''
	► ''”patriarkkamme”'' puuttuu kreikkalaisesta tekstistä, vaikka se voidaan lisätä tekstiin tarvittaessa. Normaalin seurakuntakäytännön kannalta sen mainitseminen lienee turhaa. Vanha monikon genetiivipääte ''-ain'' on syytä muuttaa järjestelmällisesti nykymuotoon ''-ien''. Kreikan sanan ''kleeros/kliros'' merkitys (ikään kuin kunnianarvoisista presbyteereistä erillisenä papistona; tai: arvoisien rovastien ... koko papiston ja ...) on suomalaisessa käytännössä epäselvä, joten hämäävän ''”kirkonpalvelija”''-merkityksen sijaan ''”kirkossa palveleva”'' lienee parempi.<br>		► ''”patriarkkamme”'' puuttuu kreikkalaisesta tekstistä, vaikka se voidaan lisätä tekstiin tarvittaessa. Normaalin seurakuntakäytännön kannalta sen mainitseminen lienee turhaa. Vanha monikon genetiivipääte ''-ain'' on syytä muuttaa järjestelmällisesti nykymuotoon ''-ien''. Kreikan sanan ''kleeros/kliros'' merkitys (ikään kuin kunnianarvoisista presbyteereistä erillisenä papistona; tai: arvoisien rovastien ... koko papiston ja ...) on suomalaisessa käytännössä epäselvä, joten hämäävän ''”kirkonpalvelija”''-merkityksen sijaan ''”kirkossa palveleva”'' lienee parempi.<br>

			(toimituksen huomautus: <font color="red">Piispainkokouksessa hyväksytty sanamuoto poikkeaa kääntäjän ehdottamasta tällä kohdalla.</font>)<br>

	---<br>		---<br>
	VANHA:		VANHA:

Hannu (27. marraskuuta 2009 kello 13.52)

2009-11-27T13:52:24Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2009 kello 13.52
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:		[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous\|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari\|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:

	'''Suuri ektenia'''		'''[[Suuri ektenia]]'''

	Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>		Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>

Hannu: /* Kommentit */

2009-11-27T13:51:32Z

Kommentit

Näytä muutokset

Hannu: Ak: Uusi sivu: Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli asiaa kokouksessaan Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen yhteydessä [...

2009-11-27T11:44:29Z

Ak: Uusi sivu: Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli asiaa kokouksessaan Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen yhteydessä [...

Uusi sivu

[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon:

'''Suuri ektenia'''

Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!'' <br>
Kuoro: ''Herra, armahda!''

:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa taivaasta ja meidän pelastustamme!''

:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän kirkon ja seurakunnan ja täällä uskossa, hartaudessa ja jumalanpelossa käyvien puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa palvelevien ja kirkkokansan puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, valtiovallan ja kaikkien maamme vastuunkantajien puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), maakuntamme kaikkien kaupunkien, kuntien ja kylien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä ilmoja, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.''

:: ''Rukoilkaamme kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta, että Herra pelastaisi heidät.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa, että hän päästäisi meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä.''

:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä Jumala ja pelasta meidät armollasi!''

:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, kiitettyä ja kunnioitettua valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.''

Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''<br>
Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta, nyt ja aina ja iankaikkisesti.''<br>
Kuoro: ''Aamen.''

== Kommentit ==

Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br>
Kuoro: ''Herra, armahda!''

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja sielujemme pelastusta.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa taivaasta ja meidän pelastustamme!''

►Paras ratkaisu myös sisällöllisesti olisi vaihtaa sanajärjestystä ja kirjoittaa rukous muotoon: ''”Rukoilkaamme Herraa pelastuksemme puolesta ja rauhaa korkeudesta!”'' tms. Korkeus tarkoittaa helposti vain ilmakehää ja siten ehkä myös (näkyvää) taivasta. Uskonnollisella kielellä se tarkoittaa taivaallista rauhaa, ja siksi voidaan sanoa myös ''”rauhaa ylhäältä”''. Raamatullinen muoto olisi monikossa ''”korkeuksista”'' (Jumalalle olkoon kunnia korkeuksissa…). Joka tapauksessa ''”korkeudesta”'' on epäsuomalainen ja teologisesti hämärä ilmaus. ''”Sielujemme pelastus”'' on nykyään ongelmallinen, koska sen tarkoitus on epäselvä: sielujen lukumäärä itse kullakin jää avoimeksi. Tyylin kannalta sielu-ilmaukset ovat kankeita ja etäännyttäviä sekä vanhahtavia. Uudessa raamatunsuomennoksessa kuin myös [[Septuaginta]]n psalmien suomennoksessa sielu-sanaa käytetään vain erityistapauksissa.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, pyhille Jumalan seurakunnille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.''

► ''”pyhille Jumalan / Jumalan pyhille”'': vanha muoto toistaa sanat kreikan sanajärjestyksen mukaisesti, mutta kyse ei ole niinkään Jumalan kirkoista kuin pyhistä kirkoista. Ehdotus selventää tämän suhteen. Sana ''”kestävyys”'' on ongelmallinen, koska kyse on (myös) pysyvyydestä, lujuudesta, eheydestä tai vakaudesta. Pitkään pohdittuani säilyttäisin kestävyyden, koska se liittyy myös Ilmestyskirjan kirkkojaksojen suomennoksen ajatuksiin (esim. Ilm. 2:2,3, 3:10).

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän huoneen ja täällä uskossa, hartaudessa ja Jumalan pelvossa käyvien puolesta.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän kirkon ja seurakunnan ja täällä uskossa, hartaudessa ja jumalanpelossa käyvien puolesta.''

► ''”pyhän huoneen”'' -ilmaus on vanhaa suomea. Kreikan sana ''oikos'' tarkoittaa taloa tms., heprealaisissa ja Septuagintan psalmeissa se liittyy Jerusalemin temppeliin. Traditiohistoriallisesti sanalla on ollut vaihtelevia konnotaatioita. Tässä se tarkoittaa paikallista kirkkorakennusta ja sen suojissa kokoontuvaa seurakuntaa. Kuitenkin mahdollinen suomennos ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän kirkon…'' ohjaa ajatuksia ehkä liiaksi kokonaiskirkon suuntaan, joten uudessa ehdotuksessa on hyödynnetty kaksoiskäännöstä ''”pyhän kirkon ja seurakunnan”'', joka varsin tarkkaan antaa alkuperäisen sanan merkityksen. Sanat ''”Jumalan pelvossa”'' on syytä muuttaa nykykieliseen muotoon ''”jumalanpelossa”'' eli hurskaalla mielellä.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herraa patriarkkamme ..., arkkipiispamme ..., (piispamme ...), arvoisain pappien, Kristuksessa diakonien, kaikkien kirkonpalvelijain ja kirkkokansan puolesta.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.''

► ''”patriarkkamme”'' puuttuu kreikkalaisesta tekstistä, vaikka se voidaan lisätä tekstiin tarvittaessa. Normaalin seurakuntakäytännön kannalta sen mainitseminen lienee turhaa. Vanha monikon genetiivipääte ''-ain'' on syytä muuttaa järjestelmällisesti nykymuotoon ''-ien''. Kreikan sanan ''kleeros/kliros'' merkitys (ikään kuin kunnianarvoisista presbyteereistä erillisenä papistona; tai: arvoisien rovastien ... koko papiston ja ...) on suomalaisessa käytännössä epäselvä, joten hämäävän ''”kirkonpalvelija”''-merkityksen sijaan ''”kirkossa palveleva”'' lienee parempi.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herraa valtakuntamme päämiehen ja koko esivallan puolesta.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, valtiovallan ja kaikkien maamme vastuunkantajien puolesta.''

►HUOMIOT: kreikan teksti antaa varsin paljon tulkinnanvaraa tämän rukouksen kääntämiseen (lähtötekstistä riippuen mm. armeijan eri yksiköiden puolesta); ''”valtakuntamme päämies”'' on hyvä monesta syystä vaihtaa asiatyyliseen ''”tasavallan presidenttiin”'' (yleisnimityksenä pienillä alkukirjaimilla). Esivalta-termi henkii menneen ajan arvoja, joten nykyään hyvä asiakielinen vastine on valtiovalta, tosin sen merkitys painottuu hallituksen, valtioneuvoston tai eduskunnan suuntaan. Siksi ja myös yleisen demokratisoitumisen vuoksi pitänee lisätä myös alemman hallintorakenteen mainitseminen: ''”ja kaikkien maamme vastuunkantajien”''.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kylän, pyhän luostarin), kaikkien (kylien) kaupunkien ja maakuntain ja niiden uskovaisten asukkaitten puolesta.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), maakuntamme kaikkien kaupunkien, kuntien ja kylien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''

► Tässä rukouksessa tulee selvemmin ottaa lähtökohdaksi vallitseva kuntarakenne maassamme. Sen perusyksikköjä ovat kaupungit ja kunnat, jotka muodostavat maakunnan. Kylät ovat taas kaupunkien ja kuntien yhteisöllisiä aluerakenteita.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herralta suotuisia ilmoja, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä ilmoja, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.

► Suotuisat ilmat ovat nykyään(kin) hyviä ilmoja. Ainoa ongelma uudessa liittyy ehkä puhekieliseen tyylin, mistä syystä vanhempaan tekstiin on otettu vaikeampi muoto ''”suotuisia”''.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme merelläkulkijain, matkustajain, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta, että Herra pelastaisi heidät.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta, että Herra pelastaisi heidät.''

► ''”merelläkulkijain, matkustajain”'' viittaa Kreikan tilanteeseen, meillä riittänee yleisesti termi ''”matkustavien”''; tosin parempi muoto olisi ''”matkoilla olevien”'', mutta se viittaa enemmän kaukomatkailuun, ei niinkään esimerkiksi työmatkailuun. Lisäsana ''”kaikkien”'' tuo ilmavuutta tekstiin.

---

VANHA:
:: Rukoilkaamme Herraa, että Hän päästäisi meidät kaikesta vaivasta, vihasta, vaarasta ja hädästä.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Rukoilkaamme Herraa, että hän päästäisi meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä.

►HUOMIOT: Kun joku pääsee ''”kaikesta vaivasta”'', niin nykyään hän pääsee helpolla jostakin hommasta tai sitten kuolee. Kreikan ''thliipsis'' on yksikössä, mutta suomalaisen puhetavan mukaisesti emme pyydä ulospääsyä vaikeudesta vaan ''”vaikeuksista”'' (sana on ehkä parasta kääntää tällä merkityksellä, muita: paino, ahdinko, ahdistus). Samoin vaivat (''”päästäisi kaikista vaivoista”'') tarkoittaisivat jotakin muuta kuin vaiva yksikössä.

---

VANHA:
:: Puolusta, pelasta, armahda ja varjele meitä, Jumala, Sinun armollasi.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä, Jumala, pelasta meidät armollasi!''

► Vanhassa lauseessa on rektio-ongelma: ''”... pelasta .. meitä”''. Tämän korjaamiseksi erirektioiset on eroteltu toisistaan normaalin kielenkäytön tapaan. Uusi jaottelu on myös opillisesti selkeämpi, koska ''”armolla puolustaminen ja varjeleminen”'' edellyttää tulkin-nallista kekseliäisyyttä ehkä liikaakin.

---

VANHA:
:: Muisteltuamme kaikkein pyhintä, puhtainta, siunatuinta, kunniallista Valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista Neitsyttä Mariaa ynnä kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.

UUSI EHDOTUS:
:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, kiitettyä ja kunnioitettua valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.''

► Vanha muoto ''”Muisteltuamme”'' on ongelmallinen, koska tätä ennen olisi Jumalansynnyttäjä ollut jo jossakin selvästi mainittava. Vaikka kreikan ''muistaa''-verbissä on partisiipin aoristi, on viittaussuhteen korjaamiseksi suomessa hyvä pyrkiä tietynlaiseen ilmaisulliseen ajattomuuteen niin, ettei ''”muistamiseen”'' liity suoranaista temporaalisuutta (tätä kreikan aoristi tässä tarkoittaakin). Vaihtoehtoisia muotoja ovat ainakin muistellen tai muistaen. ''”Kunniallinen”'' ei kreikassa tarkoita korkeaa siveyttä vaan ''”kunnioitettua”'', tässä suomen vanha puheenparsi jo selvästi jätättää.

---

VANHA:
:: Kuoro: Sinun haltuus, Herra.

UUSI EHDOTUS:
:: Kuoro: ''Sinun haltuusi, Herra!''

UUSI EHDOTUS:
:: Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''

► Kun kuoro laulaa, se voi laulaa vanhaan tapaan ''”... haltuus’ ”''. I-kirjaimen puuttuminen on syytä kuitenkin merkitä tekstiin, vaikka loppu-iitä ei merkittäisi. Koska kyse on selvästä huudahduksesta, on huutomerkki lopussa tarpeen.

---

VANHA:
:: Pappi: Sillä Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on tuleva kaikkinainen ylistys, kunnia ja palvelus nyt ja aina ja iankaikkisesti.

UUSI EHDOTUS:
:: Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta, nyt ja aina ja iankaikkisesti.''

► Pääsääntönä tulee pitää sitä, että kreikan ''hoti-'', ''gar-'' ja ''kai''-sanoja ei käännetä lauseiden alussa, ellei niillä ole selvästi jokin sisältö. Kreikan ''prepei''-verbin suomennos pelkällä futuurilla on hieman latteaa, siksi ''”kuuluu”'' antaa siihen pintaväriä. Kunnia/kunnioitus ja palvelus/palvonta -sanoista voidaan aina keskustella. ''Proskynesis''-sanan voisi kääntää palvonnaksi, ''latreia''-sanan palveluksi tai palvelemiseksi. Fraasi ''”nyt ja aina ja iankaikkisesti”'' erotaan edeltävästä pilkulla.

---

VANHA:
:: Kuoro: Amen.

UUSI EHDOTUS:
:: Kuoro: ''Aamen.''

►Nykyisen raamatunsuomennoksen mukaan aamenessa on kaksi aata.

[[Luokka:Ekteniat]]