Suuri Torstai, Ehtoollisen asettaminen (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Hannu (27. maaliskuuta 2013 kello 21.53)

2013-03-27T21:53:10Z

← Vanhempi versio		Versio 27. maaliskuuta 2013 kello 21.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,		Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
			[[Kuva:Ehtoollisen asettaminen01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Ehtoollisen asettaminen''<br><small>''Kuva: Pyykkönen''</small></center>]]

	''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opittuamme tuntemaan luoksemme tullutta Sanaa itse Sanalta me häntä ylistäkäämme". [Suuren torstain aamupalvelus 9.veisu]''		''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opittuamme tuntemaan luoksemme tullutta Sanaa itse Sanalta me häntä ylistäkäämme". [Suuren torstain aamupalvelus 9.veisu]''

Mikko (27. maaliskuuta 2013 kello 20.07)

2013-03-27T20:07:06Z

← Vanhempi versio		Versio 27. maaliskuuta 2013 kello 20.07
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Viimeinen ateria teofanes kreetalainen wiki.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Viimeinen ateria''<br>ikoni 1400-luku<br>maal. Teofanes Kreetalainen<br>Stavronikitan pyhä luostari, [[Athos]]. <br><small>''Kuva Wikipedia''</small></center>]]

	Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,		Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,

Mikko (20. helmikuuta 2010 kello 08.21)

2010-02-20T08:21:56Z

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2010 kello 08.21
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:~~Ehtoollisen_asettaminen01~~.jpg~~\|thumb~~\|300px\|<center>''~~Ehtoollisen~~ ~~asettaminen~~. ~~Kreikkalainen~~ ~~ikoni''~~<br><small>(''~~kuva © Petja~~ ~~Pyykkönen~~'')</small></center>]]		[[Kuva:Viimeinen ateria teofanes kreetalainen wiki.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Viimeinen ateria''<br>ikoni 1400-luku<br>maal. Teofanes Kreetalainen<br>Stavronikitan pyhä luostari, [[Athos]]. <br><small>''Kuva Wikipedia''</small></center>]]

	Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,		Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,

Rivi 19:		Rivi 20:

	Se, että osaisimme sielussamme ja ruumiin voimin suhtautua hartaammin tähän peljättävään osallisuuteen on meitä kehotettu [[Paasto\|paastolla]] ja [[Rukous\|rukouksella]] siihen valmistautumaan. Ennen Ehtoollista emme nauti mitään ja sen lisäksi meidän tulisi lukea Ehtoolliseen valmistavat rukoukset, jotka löytyvät Rukous-ja hartauskirjasta. Mikäli meillä ei näitä rukouksia ole, niin silloin on hyvä lukea Raamattua ennen Ehtoollista ja erityisesti niitä kohtia, jossa meille kerrotaan Kristuksen viimeisistä vaiheista, Ehtoolliseen asettamisesta, kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta.		Se, että osaisimme sielussamme ja ruumiin voimin suhtautua hartaammin tähän peljättävään osallisuuteen on meitä kehotettu [[Paasto\|paastolla]] ja [[Rukous\|rukouksella]] siihen valmistautumaan. Ennen Ehtoollista emme nauti mitään ja sen lisäksi meidän tulisi lukea Ehtoolliseen valmistavat rukoukset, jotka löytyvät Rukous-ja hartauskirjasta. Mikäli meillä ei näitä rukouksia ole, niin silloin on hyvä lukea Raamattua ennen Ehtoollista ja erityisesti niitä kohtia, jossa meille kerrotaan Kristuksen viimeisistä vaiheista, Ehtoolliseen asettamisesta, kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta.
			[[Kuva:Ehtoollisen_asettaminen01.jpg\|thumb\|300px\|<center>''Viimeinen ateria''<br> Kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]]

	Paasto ja rukoukset ovat meille apukeinoina siinä, että suhtautumisemme Ehtoolliseen olisi arvokasta. Toisaalta, rukous ei ikinä ole vain hetkellinen hyvä asia, vaan se rakentaa meidän sieluamme ja vie meitä lähemmäksi Jumalaa.		Paasto ja rukoukset ovat meille apukeinoina siinä, että suhtautumisemme Ehtoolliseen olisi arvokasta. Toisaalta, rukous ei ikinä ole vain hetkellinen hyvä asia, vaan se rakentaa meidän sieluamme ja vie meitä lähemmäksi Jumalaa.

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 15.40)

2009-05-21T15:40:37Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 15.40
Rivi 35:		Rivi 35:

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Jumalanpalvelus]]

Hannu (4. huhtikuuta 2009 kello 08.22)

2009-04-04T08:22:12Z

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2009 kello 08.22
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Ehtoollisen_asettaminen01.jpg\|thumb\|300px\|<center>''Ehtoollisen asettaminen. Kreikkalainen ikoni''<br><small>(''kuva © Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
	Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,		Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,

X4: Ak: Uusi sivu: Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opitt...

2008-11-26T14:43:07Z

Ak: Uusi sivu: Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opitt...

Uusi sivu

Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,

''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opittuamme tuntemaan luoksemme tullutta Sanaa itse Sanalta me häntä ylistäkäämme". [Suuren torstain aamupalvelus 9.veisu]''

Vietämme tänään Pyhän Herran [[Ehtoollinen|Ehtoollisen]] asettamisen muistoa. Jokaisessa liturgiassa me elämme todeksi nämä tapahtumat, koska silloin me noudatamme Kristuksen omia sanoja: ''"Tehkää tämä minun muistokseni; niin usein kun syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, julistatte te minun kuolemaani ja tunnustatte minun ylösnousemiseni". Ja samoin "Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä." [Joh. 6:56].''

Herran Pyhä Ehtoollinen on siis kaikkein oleellisin asia Kirkon elämässä. Jos jotakin kirkon [[Mysteerio|mysteerioita]] pitäisi luonnehtia kaikkein keskeisimmäksi, niin se olisi nimenomaan Ehtoollinen. Kaikki muut kirkon mysteeriot ja pyhät toimitukset rakentuvat sen ympärille:

[[Kaste|Kaste]] ja [[Mirhalla voitelu|mirhallavoitelu]] kuuluvat [[Liturgia|liturgiaan]], ja osallisuus Ehtoolliseen täydentää näitä mysteerioita; [[Katumus|Katumusta]] seuraa osallisuus Ehtoollisesta, [[Avioliitto|avioliittoon]] on vihitty ennen liturgiassa ja [[Pappeus|pappeuteen]] vihitään nimenomaisesti liturgiassa. [[Sairaanvoitelu|Sairaanvoiteluun]] on hyvä liittää Ehtoollinen. Oli toimitus mikä tahansa, niin osallisuus Ehtoollisesta täydentää niitä.

Eikä tässä olekaan mitään ihmeellistä, sillä [[Ylösnousemus|ylösnousemuksen]] julistaminen toteutuu Herran Pyhässä Ehtoollisessa ja todellinen osallisuus Kristuksesta tapahtuu Ehtoollisessa, koska silloin me otamme vastaan Hänen pyhän Ruumiinsa ja kalliin Verensä.

Miten meidän tulisi sitten suhtautua tähän suureen salaisuuteen? On oikeastaan kaksi ääripäätä, joihin on hyvin helppo langeta kun puhumme osallistumisesta Ehtoolliseen. Joko siihen ei suhtauduta vakavasti tai sitten suhtautuminen on niin ylivarovaista, ettei siihen uskalleta osallistua lähestulkoon koskaan.

Välinpitämätön suhtautuminen tapahtuu niin, ettemme valmistaudu Ehtoolliseen. Päätös osallistumisesta ei saisi tapahtua juuri ennen Ehtoollisen jakamista, eikä siihen voi muutoinkaan suhtautua ikään kuin se olisi jokin ylimääräinen lisä liturgiassa, johon osallistutaan muuten vaan. - Liturgia ja siihen liittyvät toimitukset rakentuvat nimenomaisesti Ehtoollisen ympärille. Ja jos Ehtoolliseen ei osallistuta, niin silloin on kysymys aina poikkeustapauksesta.

Mutta vaikka Ehtoolliseen tulisi osallistua usein, niin siihen ei saa suhtautua ikinä rutiininomaisesti tai ilman vakavaa ja harrasta mieltä. Päivän epistolassa [[Paavali (apostoli)|apostoli Paavali]] sanoo tästä seuraavaa: ''"Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion." [1.Kor. 11:26-29]''

Se, että osaisimme sielussamme ja ruumiin voimin suhtautua hartaammin tähän peljättävään osallisuuteen on meitä kehotettu [[Paasto|paastolla]] ja [[Rukous|rukouksella]] siihen valmistautumaan. Ennen Ehtoollista emme nauti mitään ja sen lisäksi meidän tulisi lukea Ehtoolliseen valmistavat rukoukset, jotka löytyvät Rukous-ja hartauskirjasta. Mikäli meillä ei näitä rukouksia ole, niin silloin on hyvä lukea Raamattua ennen Ehtoollista ja erityisesti niitä kohtia, jossa meille kerrotaan Kristuksen viimeisistä vaiheista, Ehtoolliseen asettamisesta, kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta.

Paasto ja rukoukset ovat meille apukeinoina siinä, että suhtautumisemme Ehtoolliseen olisi arvokasta. Toisaalta, rukous ei ikinä ole vain hetkellinen hyvä asia, vaan se rakentaa meidän sieluamme ja vie meitä lähemmäksi Jumalaa.

Toinen ääripää suhtautumisessa Ehtoolliseen on se, että pidämme itseämme täysin kelvottomina osallistumaan siihen. Tämä on toisaalta totta, sillä emme voi koskaan olla täysin kelvollisia siihen; mutta se, että osallisuutemme siihen tapahtuu hyvin harvoin ei tee meistä kuitenkaan lopulta sen parempia ihmisiä.

Erään tämän päivän veisun sanojen mukaisesti meitä kutsutaan tuohon "yläkerran huoneeseen", jossa pääsemme osallistumaan opetuslasten tavoin Herran Pyhästä Ehtoollisesta. Kysymys on Herran vieraanvaraisuudesta. Älkäämme siis ylenkatsoko sitä, mitä meille tarjotaan!

Mutta tässä ei ole kysymys vain Herran vieraanvaraisuudesta, vaan myös meidän! Olemmeko valmiit ottamaan vastaan Kristuksen? Olemmeko vieraanvaraisia Kristukselle, joka meidän pelastuksemme tähden on kaiken tämän tehnyt?

Kristuksen vieraanvaraiseen kutsuun voimme vastata myös erään toisen veisun sanojen mukaisesti, joka tänään lauletaan kerubiveisun paikalla: ''"Sinun salaiseen Ehtoolliseesi osalliseksi tee minut nyt, Jumalan Poika, sillä minä en ilmoita salaisuutta vihollisillesi enkä suutele Sinua kuten Juudas, vaan niin kuin ryöväri tunnustan Sinut: Muista minua, Herra, Sinun valtakunnassasi."''

Amen.

'''isä Andrei Verikov'''

[[Luokka:Opetuspuheet]]