Hannu (1. elokuuta 2025 kello 16.18)

2025-08-01T16:18:24Z

← Vanhempi versio		Versio 1. elokuuta 2025 kello 16.18
Rivi 80:		Rivi 80:
	=== Katso myös ===		=== Katso myös ===
	* [https://lintuvuori.fi/paraklesis/ Paraklesis] (Lintuvuori)		* [https://lintuvuori.fi/paraklesis/ Paraklesis] (Lintuvuori)
			* [[Paraklesis (kirja)]]

	[[Luokka:Artikkelit]]		[[Luokka:Artikkelit]]

Hannu: /* Lähteet */

2025-08-01T16:13:38Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 1. elokuuta 2025 kello 16.13
Rivi 77:		Rivi 77:
	* vema.com.au		* vema.com.au
	* Orthodox Times		* Orthodox Times

			=== Katso myös ===
			* [https://lintuvuori.fi/paraklesis/ Paraklesis] (Lintuvuori)

	[[Luokka:Artikkelit]]		[[Luokka:Artikkelit]]

Hannu: /* Lähteet */

2025-08-01T16:04:37Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 1. elokuuta 2025 kello 16.04
Rivi 74:		Rivi 74:
	<br>		<br>
	=== Lähteet ===		=== Lähteet ===
	<br>
	* johnsanidopoulos.com		* johnsanidopoulos.com
	* vema.com.au		* vema.com.au

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Historia ja merkitys ortodoksisessa traditiossa == Kirjan kansi === Kaksi paraklesispalvelusta: Suuri ja Pieni ===
Ortodoksisessa kirkossa on kaksi merkittävää rukouspalvelusta Jumalansynnyttäjälle, jotka tunnetaan nimillä ''Pieni Paraklesis'' ja ''Suuri Paraklesis''. Näistä vanhempi on Pieni Paraklesis, jonka on kirjoittanut munkki '''Theosteriktos''' 800-luvulla – joidenkin lähteiden mukaan kirjo...

2025-08-01T16:03:45Z

Ak: Uusi sivu: == Historia ja merkitys ortodoksisessa traditiossa == thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center> === Kaksi paraklesispalvelusta: Suuri ja Pieni === Ortodoksisessa kirkossa on kaksi merkittävää rukouspalvelusta Jumalansynnyttäjälle, jotka tunnetaan nimillä ''Pieni Paraklesis'' ja ''Suuri Paraklesis''. Näistä vanhempi on Pieni Paraklesis, jonka on kirjoittanut munkki '''Theosteriktos''' 800-luvulla – joidenkin lähteiden mukaan kirjo...

Uusi sivu

== Historia ja merkitys ortodoksisessa traditiossa ==
[[Kuva:Paraklesis_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
=== Kaksi paraklesispalvelusta: Suuri ja Pieni ===
 
Ortodoksisessa kirkossa on kaksi merkittävää rukouspalvelusta Jumalansynnyttäjälle, jotka tunnetaan nimillä ''Pieni Paraklesis'' ja ''Suuri Paraklesis''. Näistä vanhempi on Pieni Paraklesis, jonka on kirjoittanut munkki '''Theosteriktos''' 800-luvulla – joidenkin lähteiden mukaan kirjoittaja olisi ollut myös Pyhä '''Teofanes Tunnustaja'''. 
 
Suuri Paraklesis puolestaan on myöhäisempi ja sävelletty erityisesti Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumista edeltävää paastoa varten (1.–14. elokuuta). 
 
=== Käytäntö elokuun paaston aikana ===
 
Elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen kirkon [[typikon]] eli jumalanpalvelusjärjestys määrää vuorottelevasti laulettavaksi Pienen ja Suuren Paraklesiksen seuraavasti: 
* Mikäli elokuun 1. päivä on arkipäivä (maanantai–perjantai), aloitetaan Pienellä Paraklesiksella.
* Jos 1. päivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, aloitetaan Suurella Paraklesiksella.
* Lauantai-iltaisin sekä Kristuksen kirkastumisen aattona (5.8.) ei toimiteta Paraklesista lainkaan.
* Sunnuntai-iltaisin lauletaan aina Suuri Paraklesis, paitsi jos se on kirkastumisen aatto.
 
Venäläisessä perinteessä vastaava palvelus tunnetaan nimellä ''Moleben'' (Молебен), joka on rakenteeltaan samankaltainen, mutta siitä puuttuu varsinainen kanoni ja siinä säilytetään vain toistot ja irmossit kolmannesta, kuudennesta ja yhdeksännestä oodista. Kun koko palvelus lauletaan, sitä kutsutaan nimellä Rukouskanoni (Молебный Канон). 
 
=== Mitä "Paraklesis" tarkoittaa? ===
 
Sana ''"Paraklesis"'' tarkoittaa rukousta tai vetoomusta, anomusta. Nämä palvelukset ovat kärsivien, sairaiden ja murheellisten kristittyjen rukouksia Jumalansynnyttäjälle, joka on heidän äitinsä, suojelijansa ja toivonsa. Näissä rukouksissa pyydetään hänen esirukoustaan Kristukselta – että saisimme apua, pelastusta ja lohtua elämän vaikeuksissa. 
 
=== Paraklesiksen runollinen rakenne ja sisältö ===
 
Liturgisen kirjallisuuden asiantuntija '''John Fountoulis''' huomauttaa, että vaikka nimitykset "pieni" ja "suuri" viittaavat pituuteen tai sisältöön, molemmissa kanoneissa on 32 troparia, neljä jokaista kahdeksaa oodia kohden.
Suuri Paraklesis on kuitenkin sävyltään juhlavampi ja sen sisällössä korostuu Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen, erityisesti rukoushymnissä: 
<blockquote>''“Oi apostolit, nyt tulkaa maailman ääriltä yhteen haudatkaa ruumiini tähän, tänne Getsemanen kylään, ja Poikani, Jumalani, nyt ota sieluni vastaan.”''</blockquote>

=== Pienen Paraklesiksen alkuperä ===
 
Pienempi Paraklesis on vanhempi kahdesta ja sen kirjoittajaksi mainitaan yleisesti munkki '''Theosteriktos''', joka eli 800-luvulla. Jotkut tutkijat arvelevat kirjoittajaksi myös pyhää '''[[Theofanes Tunnustaja]]a''' tai jopa pyhää '''[[Johannes Damaskolainen|Johannes Damaskolaista]]'''. Tarkempaa tutkimusta asiasta on vielä vähän. 
 
=== Suuren Paraklesiksen kirjoittaja: Keisari Theodoros II Doukas Laskaris ===
 
Toisin kuin Pienessä Paraklesiksessa, Suuren Paraklesiksen kirjoittaja tunnetaan hyvin. Hän oli Nikean keisari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodoros_II_Laskaris '''Theodoros II Doukas Laskaris'''] (hallitsi 1254–1258), joka toimi keisarina maanpaossa sen jälkeen, kun ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1204. 
 
Theodoros II oli oppinut mies, joka sai koulutuksensa oppineelta [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikeforos_Blemmydes '''Nikeforos Blemmydesiltä'''] ja [https://en.wikipedia.org/wiki/George_Akropolites '''Georgios Akropolitekseltä''']. Hän kärsi vakavasta epilepsiasta, mutta johti valtakuntaansa väsymättömästi ulkoisista ja sisäisistä vaikeuksista huolimatta. Hänen henkilökohtaiset kärsimyksensä ja hengellinen etsimisensä heijastuvat hänen runoudessaan. 
 
=== Hengellinen vaikutus: [https://ort.fi/synaksario/pyha-teodora-epeiroksen-kuningatar/ Pyhä Theodora Epeiroslainen] ===
 
Keisari Theodoros sai voimakkaan hengellisen vaikutuksen Theodoralta, Epeiroksen hurskaalta keisarinnalta, joka myöhemmin kanonisoitiin (muistopv. 11.3.) ja jonka katoamattomat reliikit ovat Korfulla. Theodoran rukouselämä ja syvä luottamus Jumalansynnyttäjään tekivät vaikutuksen Theodorokseen. Hän oppi hänen kauttaan, että Jumalansynnyttäjä on uskollinen ja lempeä auttaja kärsimyksen keskellä. 
 
=== Theodoroksen loppuelämä ja Suuren Paraklesiksen synty ===
 
Ennen kuolemaansa Theodoros vetäytyi Sosandronin luostariin, jossa hän otti munkkinimen '''Theodosios'''. Hän teki julkisen synnintunnustuksen ja kaatui polvilleen patriarkka '''Arseenin''' jalkoihin sanoen: 
''“Kristus, minä olen hylännyt sinut.”'' 
 
Tämä katumuksen ja kivun henki heijastuu Suuressa Paraklesiksessa. Se ei kuitenkaan vie epätoivoon, vaan nostaa sielun toivoon ja armoon, luottamukseen Kristukseen ja hänen äitiinsä. 
 
Keisari kuoli 18. elokuuta 1258 – kolme päivää Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan jälkeen. 
 
=== Suuren Paraklesiksen käyttö liturgiassa ===
 
[[Kuva:Paraklesis_aukeama.jpg|thumb|250 px|<center>Aukeama kirjasta vasemmalla nuotit oikealla [[neumi]]t</center>]]
On kerrottu, että Suurta Paraklesista lauloi jo keisarin elinaikana Sosandronin luostarin veljestö, erityisesti keisarin sairastumisen aikana elokuussa. Tästä syntyi tapa laulaa Suuri ja Pieni Paraklesis vuorotellen elokuun 1.–14. päivinä. 
 
=== Konstantinopolin takaisinvaltaus ja Paraklesiksen asema ===
 
Vuonna 1261 kenraali [https://en.wikipedia.org/wiki/Alexios_Strategopoulos '''Alexios Strategopoulos'''] valtasi Konstantinopolin takaisin Nikean keisarille [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_VIII_Palaiologos '''Mikael VIII Palaiologokselle''']. Tämä voitto yhdistettiin Jumalansynnyttäjän esirukouksiin, ja koko valtakunta kiitti häntä muun muassa laulamalla Suuren Paraklesiksen. 
 
=== Politiikka ja kahden Paraklesiksen rinnakkainen käyttö ===
 
Keisari Mikael ei halunnut antaa liikaa kunniaa edeltäjälleen Theodorokselle, jonka dynastian kanssa hän oli kiistassa vallanperimyksestä. Tämän vuoksi Suuri Paraklesis ei saanut yksinoikeutta, vaan sitä vuoroteltiin vanhemman Pienen Paraklesiksen kanssa. 
 
Näin sai alkunsa käytäntö, jossa Pieni Paraklesis jäi käyttöön ''“kaikissa elämän tilanteissa”'' ympäri vuoden, kun taas Suuri Paraklesis rajattiin ''elokuun 1.–14. päivien käyttöön''. 
 
Keisari Mikael kruunattiin [[Hagia Sofia]]ssa 15. elokuuta – Jumalansynnyttäjän juhlapäivänä. 
 
=== Suuren Paraklesiksen runollinen ja hengellinen ydin ===
 
Liturgian tutkijat '''Nicholas Tomadakis''' ja '''John Fountoulis''' korostavat, että Suurella Paraklesiksella on henkilökohtaisempi sävy. Se heijastaa kirjoittajansa kärsimystä, sairautta ja henkistä taistelua hallitsijana ja kristittynä. 
 
Vaikka sävy on välillä tuskallinen ja ahdistunut, se ei jätä rukoilijaa epätoivoon, vaan ohjaa toivoon, uskoon ja Jumalan armollisuuteen Jumalansynnyttäjän esirukousten kautta. Se muistuttaa, että vain Kristuksen ja hänen Äitinsä kautta voimme saada lohtua ja apua silloin, kun elämä painaa.
 
=== Lähteet ===
 
* johnsanidopoulos.com
* vema.com.au
* Orthodox Times

[[Luokka:Artikkelit]]

Suuri Paraklesis (Anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle) - Muutoshistoria

Hannu (1. elokuuta 2025 kello 16.18)

Hannu: /* Lähteet */

Hannu: /* Lähteet */