Simon Kyreneläinen - Muutoshistoria

Hannu (26. helmikuuta 2011 kello 16.46)

2011-02-26T16:46:58Z

← Vanhempi versio		Versio 26. helmikuuta 2011 kello 16.46
Rivi 9:		Rivi 9:
	:: ''Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin, Aleksandroksen ja Rufuksen isän, joka oli tulossa kaupunkiin.''		:: ''Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin, Aleksandroksen ja Rufuksen isän, joka oli tulossa kaupunkiin.''

	Simon siis pakotettiin kantamaan ~~Keesuksen~~ ristiä, Simon oli "ohikulkija" - joidenkin tietojen mukaan pyhiinvaeltaja Jerusalemissa. Lisäksi Markuksen tekstistä selviää, että hänellä oli kaksi poikaa Aleksandros ja Rufus.		Simon siis pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä, Simon oli "ohikulkija" - joidenkin tietojen mukaan pyhiinvaeltaja Jerusalemissa. Lisäksi Markuksen tekstistä selviää, että hänellä oli kaksi poikaa Aleksandros ja Rufus.

	[[Serafim (munkki)\|Munkki Serafim]] kirjoittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedotuslehdessä ''[[Ortodoksiviesti]]ssä'' (2/2010), että ''mielikuvamme perustuvat ehkä kuvataiteeseen, jossa Simon Kyreneläinen näyttäytyy enemmän tai vähemmän kiiltokuvamaisena hahmona. Kirkon pyhänä miellämme hänet automaattisesti hiljaiseksi rukouksen mieheksi.''		[[Serafim (munkki)\|Munkki Serafim]] kirjoittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedotuslehdessä ''[[Ortodoksiviesti]]ssä'' (2/2010), että ''mielikuvamme perustuvat ehkä kuvataiteeseen, jossa Simon Kyreneläinen näyttäytyy enemmän tai vähemmän kiiltokuvamaisena hahmona. Kirkon pyhänä miellämme hänet automaattisesti hiljaiseksi rukouksen mieheksi.''

Hannu (25. helmikuuta 2011 kello 08.09)

2011-02-25T08:09:38Z

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2011 kello 08.09
Rivi 15:		Rivi 15:
	Kirjallisuudesta löytyy ainakin yksi Simon Kyreneläisen kuvaus. Sen on tehnyt [[Nikos Kazantzakis]], joka kuvaa romaanissaan ''Viimeinen kiusaus'' Simon Kyreneläisen railakkaaksi kapakan isännäksi, joka hermostui nähdessään, ettei kukaan uskaltanut auttaa Jeesusta. Simon otti ohjat oman käsiinsä. Hän tarttui rohkeasti ristiin ja kantoi sitä hyvän matkaa kohti Golgataa. Vieläpä hän haukkui kovin sanoin apostoleja, jotka olivat pelkurimaisesti haihtuneet paikalta.		Kirjallisuudesta löytyy ainakin yksi Simon Kyreneläisen kuvaus. Sen on tehnyt [[Nikos Kazantzakis]], joka kuvaa romaanissaan ''Viimeinen kiusaus'' Simon Kyreneläisen railakkaaksi kapakan isännäksi, joka hermostui nähdessään, ettei kukaan uskaltanut auttaa Jeesusta. Simon otti ohjat oman käsiinsä. Hän tarttui rohkeasti ristiin ja kantoi sitä hyvän matkaa kohti Golgataa. Vieläpä hän haukkui kovin sanoin apostoleja, jotka olivat pelkurimaisesti haihtuneet paikalta.

	Nämä ovat kuitenkin kirjoittajien omia ajatuksia, fiktioita, joille ei ole todisteita ja joita on syntynyt salaperäisen hahmon ympärille, sillä onhan kyseessä merkittävä teko. Munkki Serafim kirjoittaakin siitä ja sanoo, että Simon auttoi Jumalan Poikaa tuomaan pelastuksen maailmaan. Simon nosti harteilleen elämän puun, jota kunnioitetaan yhä kaikkialla maailmassa. Kirkon historia on ristin kantajien historiaa. Simon voidaan jopa nähdä eräänlaisena kaikkien pyhien esikuvana Serafiminin mukaan.		Nämä ovat kuitenkin kirjoittajien omia ajatuksia, fiktioita, joille ei ole todisteita ja joita on syntynyt salaperäisen hahmon ympärille, sillä onhan kyseessä merkittävä teko. Munkki Serafim kirjoittaakin siitä ja sanoo, ''että Simon auttoi Jumalan Poikaa tuomaan pelastuksen maailmaan. Simon nosti harteilleen elämän puun, jota kunnioitetaan yhä kaikkialla maailmassa. Kirkon historia on ristin kantajien historiaa. Simon voidaan jopa nähdä eräänlaisena kaikkien pyhien esikuvana'' Serafiminin mukaan.

	Simonin pojista mainitaan joissain lähteissä, että heistä olisi tullut lähetyssaarnaajia. Erään väitteen mukaan Rufus olisi sama, jonka apostoli Paavali mainitsee roomalaiskirjeessään (Room.16:13) ja josta tuli sitten Kreikan Thebeisin piispa. Näille väitteille ei ole mitään todistuspohjaa.		Simonin pojista mainitaan joissain lähteissä, että heistä olisi tullut lähetyssaarnaajia. Erään väitteen mukaan Rufus olisi sama, jonka apostoli Paavali mainitsee roomalaiskirjeessään (Room.16:13) ja josta tuli sitten Kreikan Thebeisin piispa. Näille väitteille ei ole mitään todistuspohjaa.

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tietomme Herran ristin kantajasta, pyhästä '''Simon Kyreneläisestä''', ovat niukkoja ja ne perustuvat pääasiassa Raamattuun. Matteuksen evankeliumissa sanotaan näin ('...

2011-02-25T08:03:25Z

Ak: Uusi sivu: Tietomme Herran ristin kantajasta, pyhästä '''Simon Kyreneläisestä''', ovat niukkoja ja ne perustuvat pääasiassa Raamattuun. Matteuksen evankeliumissa sanotaan näin ('...

Uusi sivu

Tietomme Herran ristin kantajasta, pyhästä '''Simon Kyreneläisestä''', ovat niukkoja ja ne perustuvat pääasiassa [[Raamattu]]un.

[[Matteuksen evankeliumi]]ssa sanotaan näin (''Matt. 27:32''):
:: ''Matkalla he kohtasivat Simon-nimisen kyreneläisen miehen ja pakottivat hänet kantamaan Jeesuksen ristiä.''

Tästä siis selviää, että Simon oli Kyrenestä, joka sijaitsee nykyisen Libyan alueella, Välimeren rannalla Pohjois-Libyassa.

[[Markuksen evankeliumi]]sta löytyy muut tiedot:
:: ''Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin, Aleksandroksen ja Rufuksen isän, joka oli tulossa kaupunkiin.''

Simon siis pakotettiin kantamaan Keesuksen ristiä, Simon oli "ohikulkija" - joidenkin tietojen mukaan pyhiinvaeltaja Jerusalemissa. Lisäksi Markuksen tekstistä selviää, että hänellä oli kaksi poikaa Aleksandros ja Rufus.

[[Serafim (munkki)|Munkki Serafim]] kirjoittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedotuslehdessä ''[[Ortodoksiviesti]]ssä'' (2/2010), että ''mielikuvamme perustuvat ehkä kuvataiteeseen, jossa Simon Kyreneläinen näyttäytyy enemmän tai vähemmän kiiltokuvamaisena hahmona. Kirkon pyhänä miellämme hänet automaattisesti hiljaiseksi rukouksen mieheksi.''

Kirjallisuudesta löytyy ainakin yksi Simon Kyreneläisen kuvaus. Sen on tehnyt [[Nikos Kazantzakis]], joka kuvaa romaanissaan ''Viimeinen kiusaus'' Simon Kyreneläisen railakkaaksi kapakan isännäksi, joka hermostui nähdessään, ettei kukaan uskaltanut auttaa Jeesusta. Simon otti ohjat oman käsiinsä. Hän tarttui rohkeasti ristiin ja kantoi sitä hyvän matkaa kohti Golgataa. Vieläpä hän haukkui kovin sanoin apostoleja, jotka olivat pelkurimaisesti haihtuneet paikalta.

Nämä ovat kuitenkin kirjoittajien omia ajatuksia, fiktioita, joille ei ole todisteita ja joita on syntynyt salaperäisen hahmon ympärille, sillä onhan kyseessä merkittävä teko. Munkki Serafim kirjoittaakin siitä ja sanoo, että Simon auttoi Jumalan Poikaa tuomaan pelastuksen maailmaan. Simon nosti harteilleen elämän puun, jota kunnioitetaan yhä kaikkialla maailmassa. Kirkon historia on ristin kantajien historiaa. Simon voidaan jopa nähdä eräänlaisena kaikkien pyhien esikuvana Serafiminin mukaan.

Simonin pojista mainitaan joissain lähteissä, että heistä olisi tullut lähetyssaarnaajia. Erään väitteen mukaan Rufus olisi sama, jonka apostoli Paavali mainitsee roomalaiskirjeessään (Room.16:13) ja josta tuli sitten Kreikan Thebeisin piispa. Näille väitteille ei ole mitään todistuspohjaa.

== Muistopäivä ==

Pyhän Simon Kyreneläisen muistopäivä mainitaan ainoastaan yhdessä 800-luvun käsikirjoituksessa. Esimerkiksi [[OCA]]:n sivuilta muistopäivää ei löydy eikä sitä oltu merkitty venäläisen Pyhän Kolminaisuuden seurakunnankaan nettisivuille, mutta suomalaiseen kalenteriin se on merkitty helmikuun 27. päivän kohdalle.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

== Katso myös ==

* Munkki Serafiminin kirjoitus Ortodoksiviestissä 2/2010: [http://www.hos.fi/multiMagazine/web/2010/0210/12.php Simon Kyreneläisen muisto]

[[Luokka:Pyhät]]