Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon - Muutoshistoria

Hannu (8. kesäkuuta 2009 kello 08.53)

2009-06-08T08:53:51Z

← Vanhempi versio		Versio 8. kesäkuuta 2009 kello 08.53
Rivi 141:		Rivi 141:
	\|}		\|}

			Meille nyt ulkoisesti jo hieman tutummaksi käynyt Septuaginta, joka siis nautti juutalaisten keskuudessa varauksetonta suosiota, tuli itsestään selvästi myös kristittyjen Pyhäksi Kirjaksi viimeistään silloin, kun kristinusko astui Palestiinan rajojen ulkopuolelle. Se tarjosi monesti hepreaa taitamattomille kristityille diasporajuutalaisten tavoin valmiin, arvostetun ja ennen kaikkea monille entuudestaan tutun Vanhan liiton tekstien kreikkalaisen käännöksen, joka palveli erinomaisella tavalla myös kristillistä opetus- ja lähetystyötä. Septuagintan mukana kristityt omaksuivat muitta mutkitta myös Palestiinan kaanoniin kuulumattomat teokset eli deuterokanoniset kirjat. Ensimmäisen vuosisadan kristityillä ei itse asiassa ollut mitään syitä hylätä deuterokanonisia kirjoja, sillä monelle heistä ne olivat tuttuja jo lapsuudesta ja lisäksi niitä arvostettiin myös juutalaisten parissa. Deuterokanoniset kirjat, kuten myös jumalallisen inspiraation vaikutuksesta syntyneenä pidetty Septuaginta, tulivat juutalaisille ongelmiksi vasta kristinuskon myötä. Kun kristinusko ryhtyi perustelemaan juutalaisille teologisten näkemystensä paikkansapitävyyttä Septuagintaan vedoten, nämä alkoivat vieroksua tätä käännöstä ja pyrkivät saattamaan sen eri tavoin huonoon huutoon syyttäen kristittyjä usein jopa Pyhien Kirjoitusten tarkoituksellisesta väärentämisestä!

			Juutalaisten deuterokanoniset Pyhät Kirjat ovat siis käytännössä säilyneet jälkipolville vain siksi, että kristityt ottivat ne omikseen eivätkä lakanneet jäljentämästä niitä. Tämä on objektiivinen tosiasia. Kiistanalaista sen sijaan on niiden täsmällinen asema juutalaisuudessa ennen heidän ja kristittyjen kesken tapahtunutta lopullista välirikkoa. Oliko siis jo Aleksandrian juutalaisilla olemassa oma tarkasti määritelty Pyhien Kirjojen kaanon, johon ne kuuluivat, vai hahmottuiko sellainen vasta myöhemmin? Aiemmin yleisesti hyväksytty näkemys, jonka mukaan Aleksandrian juutalaisilla olisi todella ollut oma kaanoninsa, on aikamme tutkimuksessa voimakkaasti kyseenalaistettu. Vaikuttaa todennäköiseltä, että Egyptin diasporajuutalaisten yhteisössä yksimielistä arvostusta nauttineiden Pyhien Kirjojen joukko on epävirallisesti vain ollut palestiinalaista käytäntöä laajempi ja että ns. Aleksandrian kaanon on syntynyt vasta Kristillisen kirkon piirissä. Deuterokanoniset kirjat jäivät joka tapauksessa lopulta kristittyjen yksinomaisuudeksi, sillä juutalaiset ryhtyivät valmistamaan Pyhistä Kirjoistaan uusia kreikankielisiä käännöksiä, joiden kirjavalikoima perustui Jamniassa hyväksyttyyn suppeaan kaanoniin ja tekstitraditio puolestaan vasta vakiintuneeseen konsonanttitekstiin.
	----		----
	<- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)\|Osa 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)]] ~ seuraava osa: [[Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon ]] ->		<- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)\|Osa 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)]] ~ seuraava osa: [[Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon ]] ->

Hannu (1. kesäkuuta 2009 kello 20.20)

2009-06-01T20:20:27Z

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2009 kello 20.20
Rivi 11:		Rivi 11:

	Vanhan testamentin kreikkalainen käännös toi juutalaisuuden lukijansa ulottuville kuitenkin hieman erilaisessa asussa kuin mihin Palestiinassa oli totuttu. Siihen kuului ensinnäkin kirjoja, joilla ei ollut ollenkaan hepreankielistä vastinetta, vaan jotka olivat alun alkaen kirjoitettu kreikaksi, ja toiseksi sen kirjavalikoima oli huomattavasti runsaampi. Vaikka kirjojen lukumäärä ja koostumus Septuagintan eri käsikirjoituksissa vaihtelevatkin, meille säilyneet käsikirjoitukset yleensä sisältävät seuraavat palestiinalaiseen eli suppeampaan kaanoniin kuulumattomat teokset:		Vanhan testamentin kreikkalainen käännös toi juutalaisuuden lukijansa ulottuville kuitenkin hieman erilaisessa asussa kuin mihin Palestiinassa oli totuttu. Siihen kuului ensinnäkin kirjoja, joilla ei ollut ollenkaan hepreankielistä vastinetta, vaan jotka olivat alun alkaen kirjoitettu kreikaksi, ja toiseksi sen kirjavalikoima oli huomattavasti runsaampi. Vaikka kirjojen lukumäärä ja koostumus Septuagintan eri käsikirjoituksissa vaihtelevatkin, meille säilyneet käsikirjoitukset yleensä sisältävät seuraavat palestiinalaiseen eli suppeampaan kaanoniin kuulumattomat teokset:
	* ensimmäinen Esran kirja,		* [[Ensimmäinen Esran kirja\|ensimmäinen Esran kirja]],
	* [[Viisauden kirja\|Salomon viisaudenkirja]],		* [[Viisauden kirja\|Salomon viisaudenkirja]],
	* [[Sirakin kirja\|Sirakin viisaudenkirja]],		* [[Sirakin kirja\|Sirakin viisaudenkirja]],

Hannu (1. kesäkuuta 2009 kello 08.03)

2009-06-01T08:03:23Z

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2009 kello 08.03
Rivi 29:		Rivi 29:
	\|-		\|-
	<!-- taulukko alkaa tästä -->		<!-- taulukko alkaa tästä -->
	\| ''I Laki:'' \|\| ''I Historialliset kirjat:''		\| ''I [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)\|Laki]]:'' \|\| ''I Historialliset kirjat:''
	\|-		\|-
	\| 1. [[Ensimmäinen Mooseksen kirja]]\|\| 1. Ensimmäinen Mooseksen kirja (1.Moos.)		\| 1. [[Ensimmäinen Mooseksen kirja]]\|\| 1. Ensimmäinen Mooseksen kirja (1.Moos.)
Rivi 41:		Rivi 41:
	\| 5. [[Viides Mooseksen kirja]]\|\| 5. Viides Mooseksen kirja (5.Moos.)		\| 5. [[Viides Mooseksen kirja]]\|\| 5. Viides Mooseksen kirja (5.Moos.)
	\|-		\|-
	\| ''II Profeetat (Něbî’îm):''\|\| 6. Joosuan kirja (Joos.)		\| ''II [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)\|Profeetat (Něbî’îm)]]:''\|\| 6. Joosuan kirja (Joos.)
	\|-		\|-
	\| ''A. Varhaisemmat profeetat:''\|\| 7. Tuomarien kirja (Tuom.)		\| ''A. Varhaisemmat profeetat:''\|\| 7. Tuomarien kirja (Tuom.)
Rivi 91:		Rivi 91:
	\| * [[Malakian kirja]]\|\| 28. Jobin kirja (Job)		\| * [[Malakian kirja]]\|\| 28. Jobin kirja (Job)
	\|-		\|-
	\| ''III Kirjoitukset (Kětûbîm):''\|\| 29. [Salomon] viisauden kirja (Viis.)		\| ''III [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)\|Kirjoitukset (Kětûbîm)]]:''\|\| 29. [Salomon] viisauden kirja (Viis.)
	\|-		\|-
	\| 14. [[Psalmien kirja\|Psalmit]]\|\| 30. Sirakin [viisauden]kirja (Sir.)		\| 14. [[Psalmien kirja\|Psalmit]]\|\| 30. Sirakin [viisauden]kirja (Sir.)

Domna (1. kesäkuuta 2009 kello 07.51)

2009-06-01T07:51:00Z

← Vanhempi versio		Versio 1. kesäkuuta 2009 kello 07.51
Rivi 8:		Rivi 8:
	Aristeaan kirje, joka korostaa voimakkaasti Septuagintan kääntäjien, mutta myös käännöksen vastaanottajien yksimielisyyttä Lain kreikankielisestä laitoksesta, herätti pyhää ihmetystä ja kunnioitusta niin juutalaisten kuin myöhemmin kristittyjenkin parissa. Nykytutkimukselle Aristeaan kirje kuitenkin edustaa ''pseudepigrafiaa'', joka sijoittuu 2. esikristillisen vuosisadan loppupuolelle ja jonka tehtävänä on legendamaisin keinoin taata Septuagintalle juutalaisten keskuudessa mahdollisimman suuri auktoriteetti ja arvovalta. Legendamaisuudestaan huolimatta kertomuksella voi silti olla vankka historiallinen ytimensä, kuten erilaisilla perimätiedoilla yleensä on. Historiallisesti luotettavina tietoina voidaan pitää vähintään Septuagintakäännöksen paikkaa (''Egyptin [[Aleksandria]]''), ajankohtaa (''kolmannen esikristillisen vuosisadan puoliväli''), laajuutta (''[[Mooseksen laki\|Laki]]''), käännöstyön toteutustapaa (''kollegiaalinen'') ja käännöksen saamaa vastaanottoa (''varaukseton arvostus''). Aristeaan kirjeen tiedonanto, jonka mukaan Septuaginta olisi syntynyt Egyptin pakanallisen hallitsijan toimeksiannosta, on sen sijaan [[Eksegetiikka\|eksegeettisessä]] tutkimuksessa lähes yksimielisesti kyseenalaistettu. Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että Vanhan testamentin kreikankielinen käännös on syntynyt Aleksandrian kreikkalaistuneen juutalaisyhteisön toimesta heidän omia tarpeitaan varten, jotka osaltaan olivat kultillisia ja osaltaan missionaarisia. Käännöstyön katsotaan yleisesti tapahtuneen vaiheittain niin, että koko Vanha testamentti aleksandrialaisen perinteen mukaisessa laajuudessa olisi käytännössä valmistunut vuoden 150 eKr. paikkeilla, koska meille ajoituksissa tutuksi tulleen [[Sirakin kirja]]n kreikankielisen laitoksen esipuhe on sen olemassa olosta jo tietoinen.		Aristeaan kirje, joka korostaa voimakkaasti Septuagintan kääntäjien, mutta myös käännöksen vastaanottajien yksimielisyyttä Lain kreikankielisestä laitoksesta, herätti pyhää ihmetystä ja kunnioitusta niin juutalaisten kuin myöhemmin kristittyjenkin parissa. Nykytutkimukselle Aristeaan kirje kuitenkin edustaa ''pseudepigrafiaa'', joka sijoittuu 2. esikristillisen vuosisadan loppupuolelle ja jonka tehtävänä on legendamaisin keinoin taata Septuagintalle juutalaisten keskuudessa mahdollisimman suuri auktoriteetti ja arvovalta. Legendamaisuudestaan huolimatta kertomuksella voi silti olla vankka historiallinen ytimensä, kuten erilaisilla perimätiedoilla yleensä on. Historiallisesti luotettavina tietoina voidaan pitää vähintään Septuagintakäännöksen paikkaa (''Egyptin [[Aleksandria]]''), ajankohtaa (''kolmannen esikristillisen vuosisadan puoliväli''), laajuutta (''[[Mooseksen laki\|Laki]]''), käännöstyön toteutustapaa (''kollegiaalinen'') ja käännöksen saamaa vastaanottoa (''varaukseton arvostus''). Aristeaan kirjeen tiedonanto, jonka mukaan Septuaginta olisi syntynyt Egyptin pakanallisen hallitsijan toimeksiannosta, on sen sijaan [[Eksegetiikka\|eksegeettisessä]] tutkimuksessa lähes yksimielisesti kyseenalaistettu. Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että Vanhan testamentin kreikankielinen käännös on syntynyt Aleksandrian kreikkalaistuneen juutalaisyhteisön toimesta heidän omia tarpeitaan varten, jotka osaltaan olivat kultillisia ja osaltaan missionaarisia. Käännöstyön katsotaan yleisesti tapahtuneen vaiheittain niin, että koko Vanha testamentti aleksandrialaisen perinteen mukaisessa laajuudessa olisi käytännössä valmistunut vuoden 150 eKr. paikkeilla, koska meille ajoituksissa tutuksi tulleen [[Sirakin kirja]]n kreikankielisen laitoksen esipuhe on sen olemassa olosta jo tietoinen.

	Septuaginta oli merkitykseltään korvaamaton Egyptin suurelle juutalaisyhteisölle, mutta myös [[diaspora]]juutalaisille yleensä. Septuagintan avulla hepreaa joko lainkaan tai vain heikosti taitavat diasporajuutalaiset saattoivat säilyttää uskonperinteensä ja siten syvimmältään kosketuksen omaan ikivanhaan kulttuuriinsa. Tämän lisäksi Septuaginta teki juutalaisten uskonnon ~~ajatusmaailma~~ lähestyttäväksi myös siihen aiemmin vihkiytymättömälle, sillä Rooman imperiumissa, kuten tunnettua, lähes kaikki osasivat kreikkaa vähintään välttävästi.		Septuaginta oli merkitykseltään korvaamaton Egyptin suurelle juutalaisyhteisölle, mutta myös [[diaspora]]juutalaisille yleensä. Septuagintan avulla hepreaa joko lainkaan tai vain heikosti taitavat diasporajuutalaiset saattoivat säilyttää uskonperinteensä ja siten syvimmältään kosketuksen omaan ikivanhaan kulttuuriinsa. Tämän lisäksi Septuaginta teki juutalaisten uskonnon ajatusmaailmaa lähestyttäväksi myös siihen aiemmin vihkiytymättömälle, sillä Rooman imperiumissa, kuten tunnettua, lähes kaikki osasivat kreikkaa vähintään välttävästi.

	Vanhan testamentin kreikkalainen käännös toi juutalaisuuden lukijansa ulottuville kuitenkin hieman erilaisessa asussa kuin mihin Palestiinassa oli totuttu. Siihen kuului ensinnäkin kirjoja, joilla ei ollut ollenkaan hepreankielistä vastinetta, vaan jotka olivat alun alkaen kirjoitettu kreikaksi, ja toiseksi sen kirjavalikoima oli huomattavasti runsaampi. Vaikka kirjojen lukumäärä ja koostumus Septuagintan eri käsikirjoituksissa vaihtelevatkin, meille säilyneet käsikirjoitukset yleensä sisältävät seuraavat palestiinalaiseen eli suppeampaan kaanoniin kuulumattomat teokset:		Vanhan testamentin kreikkalainen käännös toi juutalaisuuden lukijansa ulottuville kuitenkin hieman erilaisessa asussa kuin mihin Palestiinassa oli totuttu. Siihen kuului ensinnäkin kirjoja, joilla ei ollut ollenkaan hepreankielistä vastinetta, vaan jotka olivat alun alkaen kirjoitettu kreikaksi, ja toiseksi sen kirjavalikoima oli huomattavasti runsaampi. Vaikka kirjojen lukumäärä ja koostumus Septuagintan eri käsikirjoituksissa vaihtelevatkin, meille säilyneet käsikirjoitukset yleensä sisältävät seuraavat palestiinalaiseen eli suppeampaan kaanoniin kuulumattomat teokset:
Rivi 135:		Rivi 135:
	\| - \|\| 47. a) Susanna (Sus.)		\| - \|\| 47. a) Susanna (Sus.)
	\|-		\|-
	\| - \|\| 47. b) Danielin kirja [sisältäen ~~seuterokanoniset~~ katkelmat		\| - \|\| 47. b) Danielin kirja [sisältäen deuterokanoniset katkelmat
	Asariaan rukous ja Kolmen miehen kiitosvirsi tulessa] (Dan.)		Asariaan rukous ja Kolmen miehen kiitosvirsi tulessa] (Dan.)
	\|-		\|-

Hannu (1. kesäkuuta 2009 kello 07.13)

2009-06-01T07:13:29Z

Näytä muutokset

Hannu (25. toukokuuta 2009 kello 17.43)

2009-05-25T17:43:12Z

← Vanhempi versio		Versio 25. toukokuuta 2009 kello 17.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	<center><small>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys\|Sisällysluettelo]]</small></center>		<center><small>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys\|Sisällysluettelo]]</small></center>
	'''TT Hannu Pöyhönen''': ~~5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon~~		'''TT Hannu Pöyhönen''':
			== 5. ==
	----
			Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon

	Teksti julkaistaan tässä tiistaina 2.6.2009.		Teksti julkaistaan tässä tiistaina 2.6.2009.

Hannu (25. toukokuuta 2009 kello 04.58)

2009-05-25T04:58:15Z

← Vanhempi versio		Versio 25. toukokuuta 2009 kello 04.58
Rivi 2:		Rivi 2:
	'''TT Hannu Pöyhönen''': 5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon		'''TT Hannu Pöyhönen''': 5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon
	----		----
	Teksti julkaistaan tässä tiistaina 9.6.2009.		Teksti julkaistaan tässä tiistaina 2.6.2009.

	----		----

Hannu (24. toukokuuta 2009 kello 09.12)

2009-05-24T09:12:20Z

← Vanhempi versio		Versio 24. toukokuuta 2009 kello 09.12
Rivi 5:		Rivi 5:

	----		----
	<- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)\|Osa 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)]] ~ seuraava osa: [[~~Septuaginta~~ ja ~~aleksandrialainen~~ kaanon]] ->		<- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)\|Osa 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)]] ~ seuraava osa: [[Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon ]] ->
	----		----
	© [[Hannu Pöyhönen]]		© [[Hannu Pöyhönen]]

Hannu: Ak: Uusi sivu: Sisällysluettelo '''TT Hannu Pöyhönen''': 5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon ---- Teksti julka...

2009-05-24T09:11:04Z

Ak: Uusi sivu: <center>Sisällysluettelo</center> '''TT Hannu Pöyhönen''': 5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon ---- Teksti julka...

Uusi sivu

<center>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]</center>
'''TT Hannu Pöyhönen''': 5. Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon
----
Teksti julkaistaan tässä tiistaina 9.6.2009.

----
<- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)|Osa 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim)]] ~ seuraava osa: [[Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon]] ->
----
© [[Hannu Pöyhönen]]
<center>[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]</center>

[[Luokka:Raamattu]]
[[Luokka:Vanha testamentti]]