Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa - Muutoshistoria

Petja (17. huhtikuuta 2013 kello 07.14)

2013-04-17T07:14:58Z

← Vanhempi versio		Versio 17. huhtikuuta 2013 kello 07.14
Rivi 70:		Rivi 70:
	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]		[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]
			[[Luokka:Tavat]]

Domna: /* Maahan kumarrus / maakumarrus */

2009-01-12T18:20:52Z

Maahan kumarrus / maakumarrus

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2009 kello 18.20
Rivi 37:		Rivi 37:
	# katumuksen ja synnintunnustuksen vuoksi kumartaminen.		# katumuksen ja synnintunnustuksen vuoksi kumartaminen.

	Nämä kaikki kohdistuvat siis suoraan Jumalalle. Muille luoduille ~~kumaratamisesta~~ Johannes Damaskolainen listaa seuraavat:		Nämä kaikki kohdistuvat siis suoraan Jumalalle. Muille luoduille kumartamisesta Johannes Damaskolainen listaa seuraavat:

	# niille kumartaminen, joissa ainoa Pyhä, pyhissä lepäävä Jumala lepää,		# niille kumartaminen, joissa ainoa Pyhä, pyhissä lepäävä Jumala lepää,

Domna: /* Seisominen */

2009-01-12T18:16:22Z

Seisominen

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2009 kello 18.16
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Seisominen ==		== Seisominen ==

	Yksi selvästi erottuva erikoisuus [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] jumalanpalveluksessamme on, että kirkkokansa yleensä seisoo koko palveluksen ajan. Tämä vaihtelee kuitenkin hieman riippuen kunkin maan paikallisista tavoista ja perinteestä, mutta historiallisesti kansa on seisonut kirkossa säilyttääkseen huomiokykynsä ja tarkkaavaisuutensa koko ajan. Istuminen on kuitenkin tarvittaessa käytössä tiettyinä, erikseen määrättyinä aikoina jumalanpalveluksissa ja se on suositeltavaa ~~heille~~, jotka eivät fyysisiltä ominaisuuksiltaan pysty seisomaan. Useimmat kirkot tarjoavat näille ihmisille tuoleja tai penkkejä esimerkiksi kirkon seinustoilla. Ulkomailla saattaa löytää myös joistakin kirkoista penkkejä tai tuolirivejä, joiden edessä ihmiset seisovat ja ajoittain myös siis istuvat.		Yksi selvästi erottuva erikoisuus [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] jumalanpalveluksessamme on, että kirkkokansa yleensä seisoo koko palveluksen ajan. Tämä vaihtelee kuitenkin hieman riippuen kunkin maan paikallisista tavoista ja perinteestä, mutta historiallisesti kansa on seisonut kirkossa säilyttääkseen huomiokykynsä ja tarkkaavaisuutensa koko ajan. Istuminen on kuitenkin tarvittaessa käytössä tiettyinä, erikseen määrättyinä aikoina jumalanpalveluksissa, ja se on suositeltavaa niille, jotka eivät fyysisiltä ominaisuuksiltaan pysty seisomaan. Useimmat kirkot tarjoavat näille ihmisille tuoleja tai penkkejä esimerkiksi kirkon seinustoilla. Ulkomailla saattaa löytää myös joistakin kirkoista penkkejä tai tuolirivejä, joiden edessä ihmiset seisovat ja ajoittain myös siis istuvat.

	[[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa ~~ortodoksiessa~~ kirkossa]] slaavilaisen kirkollisen perinteemme vuoksi siis yleensä seistään, edellä mainituin poikkeuksin. Väsymyksen kohdatessa on täysin sallittua istua. ~~Joittekin~~ palveluksen osien aikana olisi hyvä, jos kaikki seisomaan kykenevät seisoisivat. Tällaisia ovat muiden muassa [[evankeliumi]]n lukeminen, [[Isä meidän]] rukouksen lukeminen, [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] pyhittäminen.		[[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomessa ortodoksisessa kirkossa]] slaavilaisen kirkollisen perinteemme vuoksi siis yleensä seistään, edellä mainituin poikkeuksin. Väsymyksen kohdatessa on täysin sallittua istua. Joidenkin palveluksen osien aikana olisi hyvä, jos kaikki seisomaan kykenevät seisoisivat. Tällaisia ovat muiden muassa [[evankeliumi]]n lukeminen, [[Isä meidän]] rukouksen lukeminen ja [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]] pyhittäminen.

	Myös istumiselle on Suomen ortodoksisessa kirkossa hiljalleen vakiintunut paikkansa. Useat istuvat [[opetuspuhe]]en eli [[saarna]]n aikana, mutta joskus myös luettaessa pyhien elämänkertaa, [[Katisma\|katismoita]] (''[[Ehtoopalvelus\|ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalveluksen]] sekä [[Suuri paasto\|suuren paaston]] [[Hetket\|hetkissä]] luettavia psalmeja'') tai [[Parimia\|parimioita]] (''tässä tapauksessa [[VT]]:sta valittuja tekstejä, jotka sisältävät juhlan aiheeseen tai muistettavaan henkilöön liittyviä ennustuksia).		Myös istumiselle on Suomen ortodoksisessa kirkossa hiljalleen vakiintunut paikkansa. Useat istuvat [[opetuspuhe]]en eli [[saarna]]n aikana, mutta joskus myös luettaessa pyhien elämänkertaa, [[Katisma\|katismoita]] (''[[Ehtoopalvelus\|ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalveluksen]] sekä [[Suuri paasto\|suuren paaston]] [[Hetket\|hetkissä]] luettavia psalmeja'') tai [[Parimia\|parimioita]] (''tässä tapauksessa [[VT]]:sta valittuja tekstejä, jotka sisältävät juhlan aiheeseen tai muistettavaan henkilöön liittyviä ennustuksia).

Hannu: /* Katso myös */

2008-12-28T21:59:44Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 28. joulukuuta 2008 kello 21.59
Rivi 68:		Rivi 68:
	* [[Tuohus\|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen		* [[Tuohus\|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen


	[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]
	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]		[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]

Petja: /* Katso myös */

2008-11-26T14:44:52Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 26. marraskuuta 2008 kello 14.44
Rivi 65:		Rivi 65:
	* (osa 3) [[Kunnioittamisen osoittaminen kirkossa]]		* (osa 3) [[Kunnioittamisen osoittaminen kirkossa]]
	* [[Katekumeeni]], opetettava		* [[Katekumeeni]], opetettava
			* [[Ristinmerkki]]
	* [[Ristinmerkistä rukoukseen]]
	* [[Tuohus\|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen		* [[Tuohus\|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen

Rivi 71:		Rivi 71:
	[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]		[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]
	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
			[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]

Hannu (7. elokuuta 2008 kello 07.05)

2008-08-07T07:05:16Z

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2008 kello 07.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Tämä artikkeli\| on 2. osa kolmen artikkelin kokonaisuutta. Tutustu muihinkin osiin. Linkit niihin ovat tämän artikkelin lopussa}}		{{Tämä artikkeli\| on 2. osa kolmen artikkelin kokonaisuutta. Tutustu muihinkin osiin. Linkit niihin ovat tämän artikkelin lopussa}}
	= Rukousasennot ortodoksisessa kirkossa (osa 2) =
	{{ortodoksisuus}}		{{ortodoksisuus}}
	== Seisominen ==		== Seisominen ==

Hannu: Ak: Uusi sivu: {{Tämä artikkeli| on 2. osa kolmen artikkelin kokonaisuutta. Tutustu muihinkin osiin. Linkit niihin ovat tämän artikkelin lopussa}} = Rukousasennot ortodoksisessa kirkossa (osa 2)...

2008-08-07T06:52:03Z

Ak: Uusi sivu: {{Tämä artikkeli| on 2. osa kolmen artikkelin kokonaisuutta. Tutustu muihinkin osiin. Linkit niihin ovat tämän artikkelin lopussa}} = Rukousasennot ortodoksisessa kirkossa (osa 2)...

Uusi sivu

{{Tämä artikkeli| on 2. osa kolmen artikkelin kokonaisuutta. Tutustu muihinkin osiin. Linkit niihin ovat tämän artikkelin lopussa}}
= Rukousasennot ortodoksisessa kirkossa (osa 2) =
{{ortodoksisuus}}
== Seisominen ==

Yksi selvästi erottuva erikoisuus [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] jumalanpalveluksessamme on, että kirkkokansa yleensä seisoo koko palveluksen ajan. Tämä vaihtelee kuitenkin hieman riippuen kunkin maan paikallisista tavoista ja perinteestä, mutta historiallisesti kansa on seisonut kirkossa säilyttääkseen huomiokykynsä ja tarkkaavaisuutensa koko ajan. Istuminen on kuitenkin tarvittaessa käytössä tiettyinä, erikseen määrättyinä aikoina jumalanpalveluksissa ja se on suositeltavaa heille, jotka eivät fyysisiltä ominaisuuksiltaan pysty seisomaan. Useimmat kirkot tarjoavat näille ihmisille tuoleja tai penkkejä esimerkiksi kirkon seinustoilla. Ulkomailla saattaa löytää myös joistakin kirkoista penkkejä tai tuolirivejä, joiden edessä ihmiset seisovat ja ajoittain myös siis istuvat.

[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomessa ortodoksiessa kirkossa]] slaavilaisen kirkollisen perinteemme vuoksi siis yleensä seistään, edellä mainituin poikkeuksin. Väsymyksen kohdatessa on täysin sallittua istua. Joittekin palveluksen osien aikana olisi hyvä, jos kaikki seisomaan kykenevät seisoisivat. Tällaisia ovat muiden muassa [[evankeliumi]]n lukeminen, [[Isä meidän]] rukouksen lukeminen, [[Ehtoollinen|ehtoollisen]] pyhittäminen.

Myös istumiselle on Suomen ortodoksisessa kirkossa hiljalleen vakiintunut paikkansa. Useat istuvat [[opetuspuhe]]en eli [[saarna]]n aikana, mutta joskus myös luettaessa pyhien elämänkertaa, [[Katisma|katismoita]] (''[[Ehtoopalvelus|ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] sekä [[Suuri paasto|suuren paaston]] [[Hetket|hetkissä]] luettavia psalmeja'') tai [[Parimia|parimioita]] (''tässä tapauksessa [[VT]]:sta valittuja tekstejä, jotka sisältävät juhlan aiheeseen tai muistettavaan henkilöön liittyviä ennustuksia).

== Kumarrukset ==

Palveluksen aikana tehdään usein kumarruksia taivuttamalla päätä ja niskaa. Se on kuitenkin enemmän kuin pelkkä pään nyökkäys. Näitä kumarruksia tehdään esimerkiksi ristinmerkin yhteydessä tai papin tai diakonin sanoessa: ''”Kumartukaamme Herran edessä.”''

== Polvistumiset ==

=== Puolivartalokumarrus ===

Toinen kumarrusele, joka ei ole kuitenkaan kovin yleinen suomalaisessa ortodoksisessa perinteessä, on puolivartalokumarrus (''metania''). Sana metania tulee kreikankielen sanasta ''metanoia, katumus''. Se suoritetaan tekemällä ensin [[ristinmerkki]]. Sitten toisella kädellä tavoitellaan kohti lattiaa avoimella oikealla kädellä kämmen eteenpäin ja kosketetaan sormenpäillä tai rystysillä lattiaa tai maata. Tätä elettä käytetään muualla kuin Suomessa joskus maahan kumartamisen sijasta silloin kun kumartamisesta on säädetty, mutta se ei ole sallittua Kirkon kanonien mukaan (''kts. alempaa maahan kumarrus''). Puolivartalokumarrusta käytetään usein myös kunnioitettaessa [[ikoni]]a ja lähestyttäessä [[piispa]]a tai [[pappi]]a [[Siunauksen pyytäminen|siunauksen pyytämiseksi]].

Kuten edellä ilmeni, puolivartalokumarrus (slaaviksi: ''poiasni poklon''), ei ole kovin yleinen Suomen ortodoksisessa kirkossa, mutta esimerkiksi slaavilaisessa perinteessä se on erittäin yleinen ja käytetty ele. Eleen käyttö on kuitenkin maahamme muuttaneiden ortodoksien myötä lisääntynyt viime aikoina myös Suomessa ja suomalaisten käytössä.

=== Maahan kumarrus / maakumarrus ===

Täydellinen maahan kumartaminen (kreikaksi: ''proskunesis'', slaaviksi: ''zemnoi poklon'') tapahtuu polvistumalla ja jakamalla paino polville, jaloille ja käsille sekä samalla koskettamalla pään etuosalla lattiaa. Tässä asennossa voidaan pysyä niin kauan kuin halutaan tai on tarpeen ja sitten noustaan ylös. Yleensä tehdään myös ristinmerkki ennen ja jälkeen kumarruksen.

Täyttä kumarrusta kutsutaan myös joskus hieman harhaanjohtavasti polvistumiseksi. Polvistuminenhan merkitsee painon jakamista vain polvien ja jalan osalle.

Maahan kumartaminen yhdistetään myös katumusharjoituksiin, kuuliaisuuteen ja nöyryyteen. Tavan ja perinteen mukaan maahan kumartaminen tapahtuu eri aikoina palveluksissa kirkkovuoden aikana. [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] 20. kanoni kieltää kuitenkin polvistumisen sunnuntaisin ja 50 päivän ajan [[Pääsiäinen|pääsiäisen]] ja [[helluntai]]n välillä. Sunnuntain maahan kumartamisesta on Suomessa annettu piispojen toimesta poikkeavat ohjeet ehtoollisen asettamisen jälkeen ja ehtoollisen edellä luettavan rukouksen yhteydessä tapahtuvan kumartumisen osalta, jolloin meillä Suomessa kumarrutaan muulloin paitsi tuona edellä mainittuna 50 päivän jaksona (''katso kyseinen päätös -> [[Suomen ortodoksisen kirkkokunnan piispainkokouksen pöytäkirja 4/02|pöytäkirjan pykälä]]'').

Kumartamisesta on pyhä [[Johannes Damaskolainen]] kirjoittanut pitkästi kirjassaan '''Ikoneista'' (''III puhe, kohdat 27-42''). Hänen mukaansa kumartaminen on alistumisen ja nöyrtymisen merkki ja hän luettelee viisi tapaa kumartaa:

# palvontana kumartaminen yksinomaan Jumalalle,
# Jumalalle kumartaminen ihailun vuoksi,
# kiitokseksi kumartaminen,
# puutteen ja lahjojen toiveen takia kumartaminen
# katumuksen ja synnintunnustuksen vuoksi kumartaminen.

Nämä kaikki kohdistuvat siis suoraan Jumalalle. Muille luoduille kumaratamisesta Johannes Damaskolainen listaa seuraavat:

# niille kumartaminen, joissa ainoa Pyhä, pyhissä lepäävä Jumala lepää,
# niille kumartaminen, joiden kautta ja joissa Jumala on toteuttanut pelastuksemme,
# kumarramme Jumalalle kuuluvaa kuten esimerkiksi pyhää [[evankeliumi]]a,
# kumarramme kuvia, jotka ilmestyivät [[Profeetta|profeetoille]],
# kumarramme toisiamme, koska meillä on osallisuus Jumalan kanssa ja koska meidät on luotu Jumalan kuviksi,
# kumarramme niitä, joilla on halllitus ja valta,
# yhtenä tapana Johannes mainitsee vielä orjien kumarruksen isännilleen.

Kaikessa pyhä Johannes tähdentää, että kumartaminen on pelon, kaipuun ja kunnioituksen sekä alistumisen ja nöyrtymisen merkki. Mutta - pyhä Johannes Damaskolainen tähdentää -
: ''"ketään ei pidä kumartaa niin kuin Jumalaa."''

=== Polvistuminen ===

Polvistuminen sanan varsinaisessa, maakumarruksesta poikkeavassa merkityksessä on käytössä joissain ortodoksisissa palveluksissa. Tällöin puhutaan [[Polvirukous|polvirukouksista]], joita on palveluksissa muun muassa [[helluntai]]na ja [[Suuri paasto|suuren paaston]] aikana. Polvistuminen yhdelle polvelle eli oleminen polvillaan vain oikealla polvella on yleisesti käytössä [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisessa kirkossa]], mutta ortodoksisessa kirkossa sitä ei yleensä käytetä.

Joissakin ulkomailla olevissa kirkoissa, joissa on penkit, ne on joskus varustettu erityisellä polvistumisalustalla tai tyynyllä istuimen etuosassa tai irtonaisina kirkon seinustoilla, niin että seurakuntalainen voi polvistua sen päälle lattian sijasta. Vaikka polvityynyt eivät ole niin yleisiä ortodoksisessa kirkossa, niitä on käytössä jossain kirkoissa. Erityisesti sellaisissa kirkoissa, joissa on kiinteät penkit tai rakennus on myöhemmin ostettu esimerkiksi roomalaiskatolisilta tai liturgisilta [[Protestantismi|protestanttisilta kirkoilta]]. Suomessa polvityynyjen käyttäminen on vielä harvinaisempaa.

== Kohotetuin käsin rukoileminen ==

Rukousasentoihin kuuluu myös papin tai piispan palveluksissa tekemät rukoukset kohotetuin käsin. Tällaisessa rukouksessa rukoilija nostaa molemmat kädet hieman sivuilleen ja ylöspäin ja lukee rukouksen joko ääneen tai ns. salaisesti. Kirkkokansa ei rukoile tällä tavoin, näin tekee vain papisto.

== Katso myös ==

* (osa 1 )[[Ortodoksinen jumalanpalvelus]]
* (osa 3) [[Kunnioittamisen osoittaminen kirkossa]]
* [[Katekumeeni]], opetettava
* [[Ristinmerkistä rukoukseen]]
* [[Tuohus|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen

[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]