Rauhan suudelma - Muutoshistoria

Petja (4. syyskuuta 2010 kello 16.33)

2010-09-04T16:33:22Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 :: ''”Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät.”'' (1.Moos.33:4)
@@ Rivi 54: / Rivi 52: @@
 '''Isä [[Andrei Verikov]]'''
 [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Hannu (1. syyskuuta 2010 kello 21.09)

2010-09-01T21:09:20Z

← Vanhempi versio		Versio 1. syyskuuta 2010 kello 21.09
Rivi 75:		Rivi 75:

	9. [[Vainot - vapautuminen - basilikat]]		9. [[Vainot - vapautuminen - basilikat]]

			10. [[Jumalanpalvelus 300-luvulla]]
	}}		}}

Hannu (10. elokuuta 2010 kello 18.16)

2010-08-10T18:16:33Z

← Vanhempi versio		Versio 10. elokuuta 2010 kello 18.16
Rivi 73:		Rivi 73:

	8. [[Sanan liturgian taustoja]]		8. [[Sanan liturgian taustoja]]

			9. [[Vainot - vapautuminen - basilikat]]
	}}		}}

Hannu (28. huhtikuuta 2010 kello 18.38)

2010-04-28T18:38:16Z

← Vanhempi versio		Versio 28. huhtikuuta 2010 kello 18.38
Rivi 71:		Rivi 71:

	7. [[Rauhan suudelma]]		7. [[Rauhan suudelma]]

			8. [[Sanan liturgian taustoja]]
	}}		}}

Hannu (4. maaliskuuta 2010 kello 07.02)

2010-03-04T07:02:56Z

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 07.02
Rivi 58:		Rivi 58:
	\|otsikko = <center>'''Liturgista teologiaa'''</center>		\|otsikko = <center>'''Liturgista teologiaa'''</center>
	\|teksti =		\|teksti =
	1. Liturgista teologiaa (johdanto)		1. [[Liturgista teologiaa (johdanto)]]

	2. [[Muuttumaton liturgia?]]		2. [[Muuttumaton liturgia?]]
Rivi 69:		Rivi 69:

	6. [[Kultti ja pyhyyden varjelu]]		6. [[Kultti ja pyhyyden varjelu]]

			7. [[Rauhan suudelma]]
	}}		}}

Hannu (4. maaliskuuta 2010 kello 07.01)

2010-03-04T07:01:45Z

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 07.01
Rivi 1:		Rivi 1:
	''7. osa artikkelisarjaan '''Liturgista teologiaa''', kirjoittanut isä Andrei Verikov.''		''7. osa artikkelisarjaan '''Liturgista teologiaa''', kirjoittanut isä Andrei Verikov.''

	Tässä kohden on hyvä tarkastella erästä liturgiaan liittyvää käytäntöä tarkemmin. Kysymys on ”rauhan suudelmasta”, josta on ainoastaan lyhyt maininta aiemmin. Viittaus suudelmasta rauhan ja sovinnon merkkinä löytyy jo [[VT\|Vanhasta testamentista]]. Esimerkiksi veljesten [[Jaakob (vanhurskas)\|Jaakobin]] ja [[Esau]]n kohtaaminen on tällainen:		Tässä kohden on hyvä tarkastella erästä liturgiaan liittyvää käytäntöä tarkemmin. Kysymys on ”rauhan suudelmasta”, josta on ainoastaan lyhyt maininta aiemmin. Viittaus suudelmasta rauhan ja sovinnon merkkinä löytyy jo [[VT\|Vanhasta testamentista]]. Esimerkiksi veljesten [[Jaakob (vanhurskas)\|Jaakobin]] ja [[Esau]]n kohtaaminen on tällainen:

Domna: /* Yksi suuri perhe */

2010-03-04T06:52:57Z

Yksi suuri perhe

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 06.52
Rivi 48:		Rivi 48:
	== Yksi suuri perhe ==		== Yksi suuri perhe ==

	Seurakunnan tulisi kuitenkin olla paikka, jossa kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Miten me uskallamme ja voimme tukea toista ihmistä, jos meidän pitää seistä hänestä kahden metrin päässä? Kristittyjen ei tule ajautua maallistumisen virran mukana kauas toisistaan. Rauhan suudelma on jotain, missä me kuljemmekin vastavirtaan ja osoitamme, että ihminen voi kohdata toisen ihmisen ilman etäisyyttä ja ennakkoluuloja. Tämän käytännön elvyttäminen jumalanpalveluksessa olisi erinomainen asia, mikäli se pystytään toteuttamaan kaikessa rauhassa ja niin, että se koettaisiin luontevana kohtaamisena, eikä pelkkänä väkinäisenä tai muodollisena eleenä.		Seurakunnan tulisi kuitenkin olla paikka, jossa kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Miten me uskallamme ja voimme tukea toista ihmistä, jos meidän pitää seistä hänestä kahden metrin päässä? Kristittyjen ei tule ajautua maallistumisen virran mukana kauas toisistaan. Rauhan suudelma on jotain, missä me kuljemmekin vastavirtaan ja osoitamme, että ihminen voi kohdata toisen ihmisen ilman etäisyyttä ja ennakkoluuloja. Tämän käytännön elvyttäminen jumalanpalveluksessa olisi erinomainen asia, mikäli se pystytään toteuttamaan kaikessa rauhassa ja niin, että se koettaisiin luontevana kohtaamisena eikä pelkkänä väkinäisenä tai muodollisena eleenä.

	Lopulta kyse ei ole kovinkaan vieraasta asiasta, sillä onhan seurakuntalaisilla tapana onnitella toinen toistaan osallisuudesta ehtoolliseen juuri rauhan suudelmalla. Samaista ”[[Kristottaminen\|kristottamista]]” toteutetaan erityisesti pääsiäiskaudella, jolloin tervehdyksen yhteydessä kuuluvat sanat:		Lopulta kyse ei ole kovinkaan vieraasta asiasta, sillä onhan seurakuntalaisilla tapana onnitella toinen toistaan osallisuudesta ehtoolliseen juuri rauhan suudelmalla. Samaista ”[[Kristottaminen\|kristottamista]]” toteutetaan erityisesti pääsiäiskaudella, jolloin tervehdyksen yhteydessä kuuluvat sanat:

Domna: /* Rauhan suudelma tänä päivänä */

2010-03-04T06:51:29Z

Rauhan suudelma tänä päivänä

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 06.51
Rivi 38:		Rivi 38:

	Rauhan suudelma on säilynyt nykyisessä liturgisessa käytännössä toimittavan papiston keskinäisessä tervehdyksessä kahdessa kohtaa:		Rauhan suudelma on säilynyt nykyisessä liturgisessa käytännössä toimittavan papiston keskinäisessä tervehdyksessä kahdessa kohtaa:
	* ennen [[uskontunnustus]]ta, sekä ~~juuri~~		* ennen [[uskontunnustus]]ta, sekä
	* ennen [[Ehtoollinen\|ehtoollista]].		* juuri ennen [[Ehtoollinen\|ehtoollista]].
	Mitä ilmeisimmin rauhan suudelman paikasta liturgiassa on saattanut olla useita käytäntöjä ja se on jäänyt elämään palveluksessa kumpaankin kohtaan, tosin ainoastaan papiston tervehdyksenä. Kummassakin tapauksessa korostuu se seikka, että sovinto on tehtävä ennen ehtoollista. Rauhan suudelma uskontunnustuksen edellä on kuitenkin luontevampaa, sillä silloin sovinto tehdään ennen varsinaista kiitosuhria. Tätä edeltääkin diakonin kehotus:		Mitä ilmeisimmin rauhan suudelman paikasta liturgiassa on saattanut olla useita käytäntöjä, ja se on jäänyt elämään palveluksessa kumpaankin kohtaan, tosin ainoastaan papiston tervehdyksenä. Kummassakin tapauksessa korostuu se seikka, että sovinto on tehtävä ennen ehtoollista. Rauhan suudelma uskontunnustuksen edellä on kuitenkin luontevampaa, sillä silloin sovinto tehdään ennen varsinaista kiitosuhria. Tätä edeltääkin diakonin kehotus:
	:: ''”Rakastakaamme toinen toistamme, että yksimielisesti tunnustaisimme.”''		:: ''”Rakastakaamme toinen toistamme, että yksimielisesti tunnustaisimme.”''
	Myös edellä mainitusta Justinos Marttyyrin apologiasta käy selvästi ilmi, että vasta suudelman jälkeen leipä ja viini kannettiin esiin.		Myös edellä mainitusta Justinos Marttyyrin apologiasta käy selvästi ilmi, että vasta suudelman jälkeen leipä ja viini kannettiin esiin.

Domna: /* Alkukirkon tapoja */

2010-03-04T06:49:07Z

Alkukirkon tapoja

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 06.49
Rivi 29:		Rivi 29:
	Aikaisemmin on mainittukin siitä, että roomalaiset tulkitsivat rauhan suudelman joksikin paljon intiimimmäksi kanssakäymiseksi ja vieläpä ”veljien ja sisarten” kesken. Tämä osaltaan lisäsi roomalaisten epäluuloja kristittyjä kohtaan ja antoi osaltaan näennäisen perusteen vainojen lisäämiselle.		Aikaisemmin on mainittukin siitä, että roomalaiset tulkitsivat rauhan suudelman joksikin paljon intiimimmäksi kanssakäymiseksi ja vieläpä ”veljien ja sisarten” kesken. Tämä osaltaan lisäsi roomalaisten epäluuloja kristittyjä kohtaan ja antoi osaltaan näennäisen perusteen vainojen lisäämiselle.

	Rauhan suudelma oli tietysti [[Alkukirkko\|varhaiskristillisessä]] käytännössä täysin vilpittömässä mielessä toteutettua ja siinä ei tehty erotusta sukupuolten välille. Ensimmäisten vuosisatojen aikana oli tavanomaista, että [[piispa]] tervehti juuri kirkon jäseniksi tulleita pyhällä suudelmalla. Samalla tavoin koko seurakunta tervehti myös uutta piispaansa. Tämän tervehdyksen erityisenä piirteenä oli se, että sitä käyttivät ainoastaan kirkon jäsenet. Esimerkiksi [[katekumeeni]]t eivät voineet tervehtiä seurakunnan jäsentä ennen kuin he olivat liittyneet kirkkoon ja osallistuneet ensimmäisen kerran ehtoollisesta.		Rauhan suudelma oli tietysti [[Alkukirkko\|varhaiskristillisessä]] käytännössä täysin vilpittömässä mielessä toteutettua eikä siinä tehty erotusta sukupuolten välille. Ensimmäisten vuosisatojen aikana oli tavanomaista, että [[piispa]] tervehti juuri kirkon jäseniksi tulleita pyhällä suudelmalla. Samalla tavoin koko seurakunta tervehti myös uutta piispaansa. Tämän tervehdyksen erityisenä piirteenä oli se, että sitä käyttivät ainoastaan kirkon jäsenet. Esimerkiksi [[katekumeeni]]t eivät voineet tervehtiä seurakunnan jäsentä ennen kuin he olivat liittyneet kirkkoon ja osallistuneet ensimmäisen kerran ehtoollisesta.

	== Siveellisyysnäkökohdat tulevat mukaan ==		== Siveellisyysnäkökohdat tulevat mukaan ==

Domna: /* Peruste rauhan suudelmalle */

2010-03-04T06:48:05Z

Peruste rauhan suudelmalle

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 06.48
Rivi 21:		Rivi 21:

	Peruste tervehdyksen liturgiselle käytölle on selkeä. Ihminen ei voi uhrata Jumalalle, ellei hän ole tehnyt sovintoa lähimmäisensä kanssa. Kristus on sanonut tämän seuraavasti:		Peruste tervehdyksen liturgiselle käytölle on selkeä. Ihminen ei voi uhrata Jumalalle, ellei hän ole tehnyt sovintoa lähimmäisensä kanssa. Kristus on sanonut tämän seuraavasti:
	:: ''”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.-- Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi”.'' (Matt.5:22-24)		:: ''”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.-- Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi”.'' (Matt. 5:22-24)

	Sovinnon tekeminen korostuu seurakunnan jokapäiväisessä elämässä, jossa kaikkien välillä tulisi vallita keskinäinen rakkaus ja ykseys. Mikään ei ole pahempaa myrkkyä seurakunnalle kuin se, että sen jäsenet ovat riidoissa ja vihanpidossa keskenään. Kirkkoa kohdanneet ulkoiset vastoinkäymiset, kuten vainot, valtiovaltojen romahtamiset ja sodat eivät ole olleet niin tuhoisia kuin sisäiset riidat, jotka turmelevat nopeasti seurakunnan sisäisen hengen. Apostoli Paavalin lähetyskirjeistä käy ilmi, että hän oli monesti huolissaan nimenomaan siitä, että jotakin seurakuntaa repivät sisäiset ristiriidat.		Sovinnon tekeminen korostuu seurakunnan jokapäiväisessä elämässä, jossa kaikkien välillä tulisi vallita keskinäinen rakkaus ja ykseys. Mikään ei ole pahempaa myrkkyä seurakunnalle kuin se, että sen jäsenet ovat riidoissa ja vihanpidossa keskenään. Kirkkoa kohdanneet ulkoiset vastoinkäymiset, kuten vainot, valtiovaltojen romahtamiset ja sodat eivät ole olleet niin tuhoisia kuin sisäiset riidat, jotka turmelevat nopeasti seurakunnan sisäisen hengen. Apostoli Paavalin lähetyskirjeistä käy ilmi, että hän oli monesti huolissaan nimenomaan siitä, että jotakin seurakuntaa repivät sisäiset ristiriidat.