Pylväskilvoittelu - Muutoshistoria

Hannu: /* Askeesin ja lähetystön sekoitus */

2010-11-25T18:37:50Z

Askeesin ja lähetystön sekoitus

← Vanhempi versio		Versio 25. marraskuuta 2010 kello 18.37
Rivi 4:		Rivi 4:
	'''Pylväskilvoittelija''' on pylvään päässä olevassa majassa asunut kilvoittelija (''styliitta'').		'''Pylväskilvoittelija''' on pylvään päässä olevassa majassa asunut kilvoittelija (''styliitta'').

	== Askeesin ja ~~lähetystön~~ sekoitus ==		== Askeesin ja lähetystyön sekoitus ==

	Pylväskilvoittelu on todella erikoinen sekoitus askeettista [[erakko]]elämää ja apostolista lähetystyötä, sillä pylväät, joiden päissä nämä ihmiset kilvoittelivat, olivat aina jonkin asutun paikan tai vilkkaamman tien läheisyydessä. Ilmiö oli voimakkaimmillaan 500-luvulla ja edellä mainitun Simeonin lisäksi meillä Suomessa tunnetaan ainakin pyhä [[Daniel Styliitta]] sekä pyhä [[Alypios Styliitta]].		Pylväskilvoittelu on todella erikoinen sekoitus askeettista [[erakko]]elämää ja apostolista lähetystyötä, sillä pylväät, joiden päissä nämä ihmiset kilvoittelivat, olivat aina jonkin asutun paikan tai vilkkaamman tien läheisyydessä. Ilmiö oli voimakkaimmillaan 500-luvulla ja edellä mainitun Simeonin lisäksi meillä Suomessa tunnetaan ainakin pyhä [[Daniel Styliitta]] sekä pyhä [[Alypios Styliitta]].

Hannu (29. lokakuuta 2010 kello 11.09)

2010-10-29T11:09:12Z

← Vanhempi versio		Versio 29. lokakuuta 2010 kello 11.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.		'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.

			'''Pylväskilvoittelija''' on pylvään päässä olevassa majassa asunut kilvoittelija (''styliitta'').

	== Askeesin ja lähetystön sekoitus ==		== Askeesin ja lähetystön sekoitus ==

Hannu: /* Katso myös */

2010-10-29T05:55:17Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 29. lokakuuta 2010 kello 05.55
Rivi 51:		Rivi 51:

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
			[[Luokka:Pylväskilvoittelijat]]

Mikko (22. marraskuuta 2009 kello 07.06)

2009-11-22T07:06:25Z

← Vanhempi versio		Versio 22. marraskuuta 2009 kello 07.06
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] ~~[[Kuva:Daniel styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Pyhä Daniel Styliitta<br>muistopäivä 11.12.<br><small>(Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]~~		[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.		'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.

Rivi 38:		Rivi 38:

	== Styliitat kirkkokalenterissa ==		== Styliitat kirkkokalenterissa ==
			[[Kuva:Daniel styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Pyhä Daniel Styliitta<br>muistopäivä 11.12.<br><small>(Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]

	Suomessa styliitoista muistetaan ortodoksisessa kalenterissa pyhää [[Simeon Styliitta]]a, jota muistellaan vuosittain syyskuun 1. päivänä sekä pyhää [[Alypios Styliitta]]a, jonka muistopäivä on 26. päivä marraskuuta ja pyhää [[Daniel Styliitta]]a, jonka muistopäivä on joulukuun 11. päivä.		Suomessa styliitoista muistetaan ortodoksisessa kalenterissa pyhää [[Simeon Styliitta]]a, jota muistellaan vuosittain syyskuun 1. päivänä sekä pyhää [[Alypios Styliitta]]a, jonka muistopäivä on 26. päivä marraskuuta ja pyhää [[Daniel Styliitta]]a, jonka muistopäivä on joulukuun 11. päivä.

Rivi 46:		Rivi 46:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
⚫	* [[Simeon Styliitta]]
	* [[Alypios Styliitta]]		* [[Alypios Styliitta]]
	* [[Daniel Styliitta]]		* [[Daniel Styliitta]]
		⚫	* [[Simeon Styliitta]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Hannu (21. marraskuuta 2009 kello 19.27)

2009-11-21T19:27:32Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2009 kello 19.27
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] [[Kuva:Daniel styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Pyhä Daniel Styliitta<br>muistopäivä 11.12.<br><small>(Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Simeon Styliitta<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] [[Kuva:Daniel styliitta01.jpg\|thumb\|<center>Pyhä Daniel Styliitta<br>muistopäivä 11.12.<br><small>(Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]
	'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.		'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.

			== Askeesin ja lähetystön sekoitus ==

	Pylväskilvoittelu on todella erikoinen sekoitus askeettista [[erakko]]elämää ja apostolista lähetystyötä, sillä pylväät, joiden päissä nämä ihmiset kilvoittelivat, olivat aina jonkin asutun paikan tai vilkkaamman tien läheisyydessä. Ilmiö oli voimakkaimmillaan 500-luvulla ja edellä mainitun Simeonin lisäksi meillä Suomessa tunnetaan ainakin pyhä [[Daniel Styliitta]] sekä pyhä [[Alypios Styliitta]].		Pylväskilvoittelu on todella erikoinen sekoitus askeettista [[erakko]]elämää ja apostolista lähetystyötä, sillä pylväät, joiden päissä nämä ihmiset kilvoittelivat, olivat aina jonkin asutun paikan tai vilkkaamman tien läheisyydessä. Ilmiö oli voimakkaimmillaan 500-luvulla ja edellä mainitun Simeonin lisäksi meillä Suomessa tunnetaan ainakin pyhä [[Daniel Styliitta]] sekä pyhä [[Alypios Styliitta]].
Rivi 7:		Rivi 9:

	Niukka ravinto piti huolen siitä, ettei suurta tarvetta käymälätiloihin ollut. Todennäköisesti kaikki tällainen toiminta tapahtui pylvään päästä ja usein pylvään vierellä olevasta likaojasta se ohjautui edelleen. Joissakin tasanteissa oli kaiteet, joissakin ei. On kerrottu joidenkin pylväskilvoittelijoiden kuolleen pudottuaan joko nukkuessaan tai muuten, esimerkiksi maanjäristyksen vuoksi pylvään päästä.		Niukka ravinto piti huolen siitä, ettei suurta tarvetta käymälätiloihin ollut. Todennäköisesti kaikki tällainen toiminta tapahtui pylvään päästä ja usein pylvään vierellä olevasta likaojasta se ohjautui edelleen. Joissakin tasanteissa oli kaiteet, joissakin ei. On kerrottu joidenkin pylväskilvoittelijoiden kuolleen pudottuaan joko nukkuessaan tai muuten, esimerkiksi maanjäristyksen vuoksi pylvään päästä.

			== 150 pylväskilvoittelijaa ==

	Pylväskilvoittelu oli huipussaan juuri ennen [[islam]]in nousua ja se loppui hiljalleen mongolien aikakauden jälkeen. Kirjallisuuden perusteella tunnetaan noin 150 pylväskilvoittelijaa, joista viimeiseksi on sanottu syyrialaista Yahys ibn Akhayaa, joka oli vuonna 1492 kuollut syyrialainen ortodoksi. Joitain yksittäisiä tapauksia on ollut toki muuallakin, kuten esimerkiksi Romaniassa ja Georgiassa vielä 1800-luvulla.		Pylväskilvoittelu oli huipussaan juuri ennen [[islam]]in nousua ja se loppui hiljalleen mongolien aikakauden jälkeen. Kirjallisuuden perusteella tunnetaan noin 150 pylväskilvoittelijaa, joista viimeiseksi on sanottu syyrialaista Yahys ibn Akhayaa, joka oli vuonna 1492 kuollut syyrialainen ortodoksi. Joitain yksittäisiä tapauksia on ollut toki muuallakin, kuten esimerkiksi Romaniassa ja Georgiassa vielä 1800-luvulla.

	Lännen kirkon puolella pylväskilvoittelijat olivat harvassa, mikä johtui muun muassa näillä alueilla vallinneesta kylmemmästä ilmastosta. Ainakin Ardennissa on vaikuttanut läntisen kirkon [[diakoni]] Walroy noin vuoden 585 tienoilla ja hänen kilvoittelunsa nykyisen Belgian alueella lienee ollut melko ankaraa juuri ilmaston vuoksi.		Lännen kirkon puolella pylväskilvoittelijat olivat harvassa, mikä johtui muun muassa näillä alueilla vallinneesta kylmemmästä ilmastosta. Ainakin Ardennissa on vaikuttanut läntisen kirkon [[diakoni]] Walroy noin vuoden 585 tienoilla ja hänen kilvoittelunsa nykyisen Belgian alueella lienee ollut melko ankaraa juuri ilmaston vuoksi.

			== Ankara kilvoittelumuoto ==

	Elämä ja kilvoittelu pylvään päässä oli varmasti vaikeaa. Se oli elinikäinen sitoumus ja siellä oltiin kaikissa sääolosuhteissa, kuumassa ja kylmässä, sateessa ja auringonpaahteessa, myrskyllä ja tyynellä. Välillä kilvoittelijat seisoivat pitkiä aikoja, suurimman osan he rukoilivat, jotkut jopa toimittivat pylvään päässä lyhennetyn version [[liturgia]]sta ja kirkkokansa joutui kiipeämään pylvään päähän nauttiakseen [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]]. Tällainen pappiskilvoittelija oli muun muassa Simeon Nuorempi, joka eli vuosina 521-592 Antiokiassa. Hänestä keisari Theodosius, joka kunnioitti pylväskilvoittelijaa suuresti, käytti kirjeessään nykyajan mukaan hauskaa nimitystä ”aeromarttyyri”.		Elämä ja kilvoittelu pylvään päässä oli varmasti vaikeaa. Se oli elinikäinen sitoumus ja siellä oltiin kaikissa sääolosuhteissa, kuumassa ja kylmässä, sateessa ja auringonpaahteessa, myrskyllä ja tyynellä. Välillä kilvoittelijat seisoivat pitkiä aikoja, suurimman osan he rukoilivat, jotkut jopa toimittivat pylvään päässä lyhennetyn version [[liturgia]]sta ja kirkkokansa joutui kiipeämään pylvään päähän nauttiakseen [[Ehtoollinen\|ehtoollisen]]. Tällainen pappiskilvoittelija oli muun muassa Simeon Nuorempi, joka eli vuosina 521-592 Antiokiassa. Hänestä keisari Theodosius, joka kunnioitti pylväskilvoittelijaa suuresti, käytti kirjeessään nykyajan mukaan hauskaa nimitystä ”aeromarttyyri”.
Rivi 17:		Rivi 23:

	Yksi ehkä erikoisimmista pylväskilvoittelijoista oli 800-luvulla elänyt Theodulos Oksas, joka oli pylväskilvoittelija, [[houkka]] ja lisäksi ikonimaalari, joka maalasi ikääntyneitä enkeleitä ja ristiinnaulittuja Kristus-lapsia. Styliittoja valittiin myös [[Piispa\|piispoiksi]] – heitä lienee noin yhdeksän – ja kaksi heistä valittiin vielä [[Patriarkka\|patriarkoiksi]] [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|syyrialaisortodoksiseen]] kirkkoon.		Yksi ehkä erikoisimmista pylväskilvoittelijoista oli 800-luvulla elänyt Theodulos Oksas, joka oli pylväskilvoittelija, [[houkka]] ja lisäksi ikonimaalari, joka maalasi ikääntyneitä enkeleitä ja ristiinnaulittuja Kristus-lapsia. Styliittoja valittiin myös [[Piispa\|piispoiksi]] – heitä lienee noin yhdeksän – ja kaksi heistä valittiin vielä [[Patriarkka\|patriarkoiksi]] [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|syyrialaisortodoksiseen]] kirkkoon.

			== Määräyksiä styliitoille ==

	[[Styliitta\|Styliitoille]] säädettiin myös ajan saatossa erilaisia määräyksiä ja ohjeita, muun muassa seuraavia:		[[Styliitta\|Styliitoille]] säädettiin myös ajan saatossa erilaisia määräyksiä ja ohjeita, muun muassa seuraavia:
Rivi 29:		Rivi 37:
	Kilvoittelijoiden pylväät olivat kiveä ja siksi ne ovat säilyneet nykyaikaan saakka, mutta niiden kunnioittaminen on kadonnut aikojen saatossa. Vuonna 1972 kivenmurskain jauhoi murskaksi kuuluisan styliitan Johannes Atarebilaisen pylvään 700-luvulta.		Kilvoittelijoiden pylväät olivat kiveä ja siksi ne ovat säilyneet nykyaikaan saakka, mutta niiden kunnioittaminen on kadonnut aikojen saatossa. Vuonna 1972 kivenmurskain jauhoi murskaksi kuuluisan styliitan Johannes Atarebilaisen pylvään 700-luvulta.

			== Styliitat kirkkokalenterissa ==
⚫	Suomessa styliitoista muistetaan ortodoksisessa kalenterissa pyhää [[Simeon Styliitta]]a, jota muistellaan vuosittain syyskuun 1. päivänä sekä pyhää [[Alypios ~~Stylliitta~~]]a, jonka muistopäivä on 26. päivä marraskuuta ja pyhää [[Daniel Styliitta]]a, jonka muistopäivä on joulukuun 11. päivä.

		⚫	Suomessa styliitoista muistetaan ortodoksisessa kalenterissa pyhää [[Simeon Styliitta]]a, jota muistellaan vuosittain syyskuun 1. päivänä sekä pyhää [[Alypios Styliitta]]a, jonka muistopäivä on 26. päivä marraskuuta ja pyhää [[Daniel Styliitta]]a, jonka muistopäivä on joulukuun 11. päivä.

	(''lähde: munkki Serafim: [[Kerubin silmin]]'')		(''lähde: munkki Serafim: [[Kerubin silmin]]'')

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			== Katso myös ==
			* [[Simeon Styliitta]]
			* [[Alypios Styliitta]]
			* [[Daniel Styliitta]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

2009-11-21T18:45:41Z

Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Simeon Styliitta (''kuva © Pyykkönen'')</center> [[Kuva:Daniel styliitta01.jpg|thumb|<center>Pyhä Daniel Styliit...

Uusi sivu

[[Kuva:Simeon_styliitta01.jpg|thumb|<center>Simeon Styliitta (''kuva © Pyykkönen'')</center>]] [[Kuva:Daniel styliitta01.jpg|thumb|<center>Pyhä Daniel Styliitta muistopäivä 11.12. (Kuva © Pyykkönen)</center>]]
'''Pylväskilvoittelu''' on yksi merkittävimmistä ja samalla huomattavimmista ortodoksisen [[kilvoittelu]]elämän muutoksista 400-luvun alussa Antiokian ja Aleppon välimaastossa. Kilvoittelumuodon toi tutuksi kaikille alkuun yksi mies, pyhä [[Simeon Styliitta]], mutta hän sai pian lukuisia seuraajia tässä erikoisessa kilvoittelumuodossa.

Pylväskilvoittelu on todella erikoinen sekoitus askeettista [[erakko]]elämää ja apostolista lähetystyötä, sillä pylväät, joiden päissä nämä ihmiset kilvoittelivat, olivat aina jonkin asutun paikan tai vilkkaamman tien läheisyydessä. Ilmiö oli voimakkaimmillaan 500-luvulla ja edellä mainitun Simeonin lisäksi meillä Suomessa tunnetaan ainakin pyhä [[Daniel Styliitta]] sekä pyhä [[Alypios Styliitta]].

Pylväskilvoittelijoina oli [[Munkki|munkkeja]], [[Nunna|nunnia]], [[Marttyyri|marttyyreja]], kirjailijoita. Pylväiden halkaisija vaihteli 80 senttimetrin ja vajaan 3 metrin välillä ja korkeus vaihteli jossain 2 metrin ja vajaan 20 metrin välillä, sillä korkeampia ei tuohon aikaan ollut teknisesti mahdollista rakentaa. Pylvään päällä oli jonkinlainen tasanne tai koju tai aurinkosuoja ja pylväinä oli erilaisia rakennusten pylväitä tai muita luonnon muovaamia korkeita kivipaaseja. Paaden päällä oli joissain tapauksissa mahdollista ottaa vastaan yksi vieras siellä asuvan lisäksi, ei enempää.

Niukka ravinto piti huolen siitä, ettei suurta tarvetta käymälätiloihin ollut. Todennäköisesti kaikki tällainen toiminta tapahtui pylvään päästä ja usein pylvään vierellä olevasta likaojasta se ohjautui edelleen. Joissakin tasanteissa oli kaiteet, joissakin ei. On kerrottu joidenkin pylväskilvoittelijoiden kuolleen pudottuaan joko nukkuessaan tai muuten, esimerkiksi maanjäristyksen vuoksi pylvään päästä.

Pylväskilvoittelu oli huipussaan juuri ennen [[islam]]in nousua ja se loppui hiljalleen mongolien aikakauden jälkeen. Kirjallisuuden perusteella tunnetaan noin 150 pylväskilvoittelijaa, joista viimeiseksi on sanottu syyrialaista Yahys ibn Akhayaa, joka oli vuonna 1492 kuollut syyrialainen ortodoksi. Joitain yksittäisiä tapauksia on ollut toki muuallakin, kuten esimerkiksi Romaniassa ja Georgiassa vielä 1800-luvulla.

Lännen kirkon puolella pylväskilvoittelijat olivat harvassa, mikä johtui muun muassa näillä alueilla vallinneesta kylmemmästä ilmastosta. Ainakin Ardennissa on vaikuttanut läntisen kirkon [[diakoni]] Walroy noin vuoden 585 tienoilla ja hänen kilvoittelunsa nykyisen Belgian alueella lienee ollut melko ankaraa juuri ilmaston vuoksi.

Elämä ja kilvoittelu pylvään päässä oli varmasti vaikeaa. Se oli elinikäinen sitoumus ja siellä oltiin kaikissa sääolosuhteissa, kuumassa ja kylmässä, sateessa ja auringonpaahteessa, myrskyllä ja tyynellä. Välillä kilvoittelijat seisoivat pitkiä aikoja, suurimman osan he rukoilivat, jotkut jopa toimittivat pylvään päässä lyhennetyn version [[liturgia]]sta ja kirkkokansa joutui kiipeämään pylvään päähän nauttiakseen [[Ehtoollinen|ehtoollisen]]. Tällainen pappiskilvoittelija oli muun muassa Simeon Nuorempi, joka eli vuosina 521-592 Antiokiassa. Hänestä keisari Theodosius, joka kunnioitti pylväskilvoittelijaa suuresti, käytti kirjeessään nykyajan mukaan hauskaa nimitystä ”aeromarttyyri”.

Pylväs oli kilvoittelijoille kuin [[kelja]] luostarissa tai erakkomaja erämaassa asuville, sen peri seuraava kilvoittelija edellisen kuoltua. Usein jatkaja saattoi olla kuolleen kilvoittelijan oppilas, joka palveli oppi-isäänsä pylvään juurella. Pisimpään pylvään päässä kilvoitellut oli tiettävästi Simeon Styliitan aikoihin aloittanut Theodulos, joka asui pylvään päässä 48 vuotta. Kerrotaan myös 105-vuotiaaksi eläneestä kilvoittelijasta nimeltään Mikael, joka myös perusti eräänlaisen pylväsluostarin, pylväskilvoittelijoiden yhteisön, Niniven lähistölle.

Yksi ehkä erikoisimmista pylväskilvoittelijoista oli 800-luvulla elänyt Theodulos Oksas, joka oli pylväskilvoittelija, [[houkka]] ja lisäksi ikonimaalari, joka maalasi ikääntyneitä enkeleitä ja ristiinnaulittuja Kristus-lapsia. Styliittoja valittiin myös [[Piispa|piispoiksi]] – heitä lienee noin yhdeksän – ja kaksi heistä valittiin vielä [[Patriarkka|patriarkoiksi]] [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko|syyrialaisortodoksiseen]] kirkkoon.

[[Styliitta|Styliitoille]] säädettiin myös ajan saatossa erilaisia määräyksiä ja ohjeita, muun muassa seuraavia:

* maallikkostyliitalle nostettiin [[ehtoollinen]] pylvään päälle, [[pappi]] sai toimittaa liturgian pylvään päässä
* [[piispa]] vihki usein kilvoittelijan papiksi, mutta sekin tapahtui usein piispan ollessa alhaalla
* syyrialaiset piispat kielsivät ehtoollisen toimittamisen pylvään päässä
* styliitta ei saanut laskeutua pylväästä ilman piispan lupaa, paitsi vainon ja vakavan sairauden vuoksi
* pylväskilvoittelija joutui luopumaan myös hänelle myönnetystä pappeudesta laskeuduttuaan alas pylväästä
* nainen ei saanut kiivetä pylvääseen, siitä seurasi viiden vuoden rangaistus, [[ekskommunikaatio]]

Kilvoittelijoiden pylväät olivat kiveä ja siksi ne ovat säilyneet nykyaikaan saakka, mutta niiden kunnioittaminen on kadonnut aikojen saatossa. Vuonna 1972 kivenmurskain jauhoi murskaksi kuuluisan styliitan Johannes Atarebilaisen pylvään 700-luvulta.

Suomessa styliitoista muistetaan ortodoksisessa kalenterissa pyhää [[Simeon Styliitta]]a, jota muistellaan vuosittain syyskuun 1. päivänä sekä pyhää [[Alypios Stylliitta]]a, jonka muistopäivä on 26. päivä marraskuuta ja pyhää [[Daniel Styliitta]]a, jonka muistopäivä on joulukuun 11. päivä.

(''lähde: munkki Serafim: [[Kerubin silmin]]'')

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Pyhät]]