Pyhä Kolminaisuus - Muutoshistoria

Hannu (18. marraskuuta 2022 kello 08.41)

2022-11-18T08:41:23Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2022 kello 08.41
Rivi 5:		Rivi 5:
	Kolminaisuusoppi määrittelee kristinuskon Jumalan ja on siten koko kristillisen uskon perusdogmi. Oppi on tiivistettynä nikealais-konstantinopolilaisessa [[Uskontunnustus\|uskontunnustuksessamme]], joka hyväksyttiin ensin Nikeassa [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous\|ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] vuonna 325 ja vielä vahvistettiin pienin lisäyksi ja tarkennuksin [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous\|toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Konstantinopolissa vuonna 381.		Kolminaisuusoppi määrittelee kristinuskon Jumalan ja on siten koko kristillisen uskon perusdogmi. Oppi on tiivistettynä nikealais-konstantinopolilaisessa [[Uskontunnustus\|uskontunnustuksessamme]], joka hyväksyttiin ensin Nikeassa [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous\|ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] vuonna 325 ja vielä vahvistettiin pienin lisäyksi ja tarkennuksin [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous\|toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Konstantinopolissa vuonna 381.

	Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''~~hypostaasissa~~'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.		Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''[[hypostaasi]]ssa'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.

	Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään ''"korkeampi voima"'', vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on [[monoteismi\|monoteistinen]] ja samalla kolminainen, ''trinitaarinen''. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä [[Mooses, Jumalan näkijä\|Moosekselle]] palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').		Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään ''"korkeampi voima"'', vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on [[monoteismi\|monoteistinen]] ja samalla kolminainen, ''trinitaarinen''. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä [[Mooses, Jumalan näkijä\|Moosekselle]] palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').

Hannu (8. tammikuuta 2010 kello 15.37)

2010-01-08T15:37:09Z

← Vanhempi versio		Versio 8. tammikuuta 2010 kello 15.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{ortodoksisuus}}		{{ortodoksisuus}}
			[[Kuva:Pyha_kolminaisuus02.jpg\|250px\|thumb\|<center>Andrei Rublev: ''Pyhä Kolminaisuus''<br>ikoni 1400-luvulta<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]]
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisessa kirkossa]] palvellaan jumalanpalveluksissa Pyhää Kolminaisuutta: [[Isä (Jumala)\|Isää]], [[Jeesus\|Poikaa]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhää Henkeä]] - yhtä Jumalaa.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisessa kirkossa]] palvellaan jumalanpalveluksissa Pyhää Kolminaisuutta: [[Isä (Jumala)\|Isää]], [[Jeesus\|Poikaa]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhää Henkeä]] - yhtä Jumalaa.

Hannu (26. elokuuta 2009 kello 18.02)

2009-08-26T18:02:41Z

← Vanhempi versio		Versio 26. elokuuta 2009 kello 18.02
Rivi 19:		Rivi 19:
	:* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa.		:* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa.

	Ensimmäisenä käsitettä ''kolminaisuus'' käytti kirkon johtaja Tertullianus 200-luvulla. Varsinaisesti oppi Pyhästä Kominaisuudesta muotoiltiin nykyiseen muotoonsa vasta 300-luvulla lähinnä [[Areiolaisuus\|areiolaisen harhaopin]] leviämisen vuoksi.		Ensimmäisenä käsitettä ''kolminaisuus'' käytti kirkon johtaja [[Tertullianus]] 200-luvulla. Varsinaisesti oppi Pyhästä Kominaisuudesta muotoiltiin nykyiseen muotoonsa vasta 300-luvulla lähinnä [[Areiolaisuus\|areiolaisen harhaopin]] leviämisen vuoksi.

	Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:		Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:

Domna (20. helmikuuta 2009 kello 16.55)

2009-02-20T16:55:37Z

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2009 kello 16.55
Rivi 14:		Rivi 14:
	:* Persoonat ontologisen kolminaisuusopin mukaan:		:* Persoonat ontologisen kolminaisuusopin mukaan:
	::** Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.		::** Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.
	::** Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus [[dogmi]]ssa Hengen lähtemisestä. Läntisen [[Roomalaiskatolinen kirkko\|~~roomailaiskatolisen~~]] tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. [[filioque]]-kiista, joka johti vuonna 1054 ns. [[Suuri skisma\|Suureen skismaan]].		::** Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus [[dogmi]]ssa Hengen lähtemisestä. Läntisen [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. [[filioque]]-kiista, joka johti vuonna 1054 ns. [[Suuri skisma\|Suureen skismaan]].
	:* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii		:* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii
	:* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala		:* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala

Hannu (5. helmikuuta 2009 kello 19.37)

2009-02-05T19:37:54Z

Hannu (5. helmikuuta 2009 kello 19.28)

2009-02-05T19:28:40Z

Hannu (5. helmikuuta 2009 kello 14.34)

2009-02-05T14:34:07Z

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 14.34
Rivi 27:		Rivi 27:
	ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.		ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.

	[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun ~~''Alussa Jumala loi taivaan ja maan...'', ''Isä sanoo ...'' (''Sana / Poika'') (''Tulkoon ...'') ja ''Jumalan henki'' (''Pyhä Henki'') ''liikkui vetten yllä''.~~		[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun
			:: ''Alussa Jumala'' (Isä) ''loi taivaan ja maan...'',
			:: ''Isä sanoo ...'' (Sana / Poika) (''Tulkoon ...'') ja
			:: ''Jumalan henki'' (Pyhä Henki) ''liikkui vetten yllä''.

	[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'') kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa (''Matt.3:16'') ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky (''Matt.28:19-20''): ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen''.		[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo:
			:: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'')
			kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa
			:: ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' (''Matt.3:16'')
			Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky:
			:: ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' (''Matt.28:19-20'').

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

Hannu (5. helmikuuta 2009 kello 14.06)

2009-02-05T14:06:25Z

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 14.06
Rivi 30:		Rivi 30:

	[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'') kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa (''Matt.3:16'') ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky (''Matt.28:19-20''): ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen''.		[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'') kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa (''Matt.3:16'') ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky (''Matt.28:19-20''): ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen''.

	{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus01.swf‎\|width=300</swf>
			[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]
	}}
	{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus06.swf‎\|width=300</swf>
	}}
	{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus09.swf‎\|width=300</swf>
	}}
	{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus07.swf‎\|width=300</swf>
	}}
	[[Luokka:Uskonoppi]]		[[Luokka:Uskonoppi]]

X11 (5. helmikuuta 2009 kello 09.41)

2009-02-05T09:41:34Z

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 09.41
Rivi 6:		Rivi 6:
	Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''hypostaasissa'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.		Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''hypostaasissa'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.

	Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään "korkeampi voima", vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on monoteistinen ja samalla kolminainen, trinitaarinen. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä Moosekselle palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').		Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään "korkeampi voima", vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on [[monoteismi\|monoteistinen]] ja samalla kolminainen, trinitaarinen. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä Moosekselle palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').

	:* Persoonat ekonomisen kolminaisuusopin mukaan:		:* Persoonat ekonomisen kolminaisuusopin mukaan:
	::** '''[[Isä (Jumala)\|Isä]]''' - luoja: Ortodoksisen uskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan luomistyön tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (''[[VT\|Vanhassa Testamentissa]] 1, Mooseksen kirja eli Genesis 1'') (''[[UT\|Uuden Testamentin]] mukaan Sanallaan [Joh. 1]''). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.		::** '''[[Isä (Jumala)\|Isä]]''' - luoja: Ortodoksisen uskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan [[luominen\|luomistyön]] tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (''[[VT\|Vanhassa Testamentissa]] 1, Mooseksen kirja eli Genesis 1'') (''[[UT\|Uuden Testamentin]] mukaan Sanallaan [Joh. 1]''). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.
	::** '''[[Jeesus\|Poika]]''' - pelastaja (''Jeesus Kristus''): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.		::** '''[[Jeesus\|Poika]]''' - pelastaja (''Jeesus Kristus''): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.
	::** '''[[Pyhä Henki]]''' - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on [[Pyhä Henki]], jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin [[opetuslapsi]]lle [[helluntai]]na Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (''l. seurakunnan'') syntyhetkenä.		::** '''[[Pyhä Henki]]''' - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on [[Pyhä Henki]], jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin [[opetuslapsi]]lle [[helluntai]]na Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (''l. seurakunnan'') syntyhetkenä.

Hannu (6. tammikuuta 2009 kello 13.42)

2009-01-06T13:42:58Z

← Vanhempi versio		Versio 6. tammikuuta 2009 kello 13.42
Rivi 27:		Rivi 27:
	ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.		ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.

	[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa.		[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun ''Alussa Jumala loi taivaan ja maan...'', ''Isä sanoo ...'' (''Sana / Poika'') (''Tulkoon ...'') ja ''Jumalan henki'' (''Pyhä Henki'') ''liikkui vetten yllä''.

	[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.'' (''Matt.3:17'') kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa (''Matt.3:16'') ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.''		[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'') kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa (''Matt.3:16'') ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky (''Matt.28:19-20''): ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen''.
	{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus01.swf‎\|width=300</swf>		{{Vasen\|sisalto=<swf align="left">Pyha_kolminaisuus01.swf‎\|width=300</swf>
	}}		}}

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 19.37
Rivi 6:		Rivi 6:
	Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''hypostaasissa'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.		Uskontoa ei lasketa kuuluvaksi kristillisiin kirkkoihin, ellei se tunnusta kolminaisuusoppia. Pyhä Kolminaisuus on yksi ennen aikojen alkua ollut luomaton Jumala kolmessa ''hypostaasissa'' eli olemassaolossa, henkilöitymässä, persoonassa. Sen mukaan esimerkiksi Kristus on Pyhän Kolminaisuuden hypostaasi, jolla on yksi persoona mutta kaksi luontoa jakaantumattomana ja sekoittumattomana.

	Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään "korkeampi voima", vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on [[monoteismi\|monoteistinen]] ja samalla kolminainen, trinitaarinen. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä Moosekselle palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').		Jumala ei ole persoonaton olemukseltaan eikä mikään ''"korkeampi voima"'', vaan jokaiseen jumaluuden persoonaan mieluumminkin liittyy inhimillinen persoonallisuus. Myöskään Jumala ei ole kolmen jumalan yksi nimi (''kuten esimerkiksi polyteismissä''), vaan ortodoksinen usko on [[monoteismi\|monoteistinen]] ja samalla kolminainen, ''trinitaarinen''. Ortodoksisen kristillisyyden Jumala on Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala, ''"Minä olen"'' (hepreaksi: ''ehje a er ehje''), joka ilmaisi itsenä [[Mooses, Jumalan näkijä\|Moosekselle]] palavassa pensaassa (''2.Moos.3'').

	:* Persoonat ekonomisen kolminaisuusopin mukaan:		:* Persoonat ekonomisen kolminaisuusopin mukaan:
	::** '''[[Isä (Jumala)\|Isä]]''' - luoja: Ortodoksisen uskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan [[luominen\|luomistyön]] tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (''[[VT\|Vanhassa Testamentissa]] 1, Mooseksen kirja eli Genesis 1'') (''[[UT\|Uuden Testamentin]] mukaan Sanallaan [Joh. 1]''). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.		::** '''[[Isä (Jumala)\|Isä]]''' - luoja: Ortodoksisen uskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan [[luominen\|luomistyön]] tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (''[[VT\|Vanhassa Testamentissa]] [[Ensimmäinen Mooseksen kirja\|1. Mooseksen kirja eli Genesis]] 1'') (''[[UT\|Uuden Testamentin]] mukaan Sanallaan [Joh. 1]''). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.
	::** '''[[Jeesus\|Poika]]''' - pelastaja (''Jeesus Kristus''): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.		::** '''[[Jeesus\|Poika]]''' - pelastaja (''Jeesus Kristus''): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala [[Inkarnaatio\|syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle]], ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.
	::** '''[[Pyhä Henki]]''' - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on [[Pyhä Henki]], jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin [[opetuslapsi]]lle [[helluntai]]na Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (''l. seurakunnan'') syntyhetkenä.		::** '''[[Pyhä Henki]]''' - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on [[Pyhä Henki]], jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin [[opetuslapsi]]lle [[helluntai]]na Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (''l. seurakunnan'') syntyhetkenä.
	:* Persoonat ontologisen kolminaisuusopin mukaan:		:* Persoonat ontologisen kolminaisuusopin mukaan:
	::** Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.		::** Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.
	::** Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus ~~dogmissa~~ Hengen lähtemisestä. Läntisen [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomailaiskatolisen]] tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. [[filioque]]-kiista, joka johti vuonna 1054 ns. [[Suuri skisma\|Suureen skismaan]].		::** Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus [[dogmi]]ssa Hengen lähtemisestä. Läntisen [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomailaiskatolisen]] tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. [[filioque]]-kiista, joka johti vuonna 1054 ns. [[Suuri skisma\|Suureen skismaan]].
	:* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii		:* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii
	:* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala		:* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala
	:* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa.		:* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa.

	Ensimmäisenä käsitettä 'kolminaisuus' käytti kirkon johtaja Tertullianus 200-luvulla. Varsinaisesti oppi Pyhästä Kominaisuudesta muotoiltiin nykyiseen muotoonsa vasta 300-luvulla lähinnä [[Areiolaisuus\|areiolaisen harhaopin]] leviämisen vuoksi.		Ensimmäisenä käsitettä ''kolminaisuus'' käytti kirkon johtaja Tertullianus 200-luvulla. Varsinaisesti oppi Pyhästä Kominaisuudesta muotoiltiin nykyiseen muotoonsa vasta 300-luvulla lähinnä [[Areiolaisuus\|areiolaisen harhaopin]] leviämisen vuoksi.

	Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:		Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:
Rivi 25:		Rivi 25:
	::''"Yritys ymmärtää syntymätön (Isä), syntynyt (Poika) ja lähtenyt (Pyhä Henki) johtaa hulluuteen"''		::''"Yritys ymmärtää syntymätön (Isä), syntynyt (Poika) ja lähtenyt (Pyhä Henki) johtaa hulluuteen"''

	ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.		ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa ''apofaattisesti'' eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.

	[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun		[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 19.28
Rivi 23:		Rivi 23:
	Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:		Pyhä [[Gregorios Teologi]] on sanonut:

	::''Yritys ymmärtää syntymätön (Isä), syntynyt (Poika) ja lähtenyt (Pyhä Henki) johtaa hulluuteen''		::''"Yritys ymmärtää syntymätön (Isä), syntynyt (Poika) ja lähtenyt (Pyhä Henki) johtaa hulluuteen"''

	ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.		ja siksi Kirkko lähestyy Jumalaa pyhässä mysteeriossa, lähestyen asiaa apofaattisesti eli negaatioiden kautta tapahtuvana tiedon hankintana ja ymmärtäen, että ihmisen mieli ei riitä ymmärtämään Häntä.

	[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun		[[VT\|Vanhassa testamentissa]] on Pyhää Kolminaisuutta nähty kuvattavan Abrahamin luona vierailleiden kolmen henkilön hahmoissa. Samoin luomiskertomuksessa (''1.Moos.1:1-31'') on nähtävissä Pyhä Kolminaisuus, kun
	:: ''Alussa Jumala'' (Isä) ''loi taivaan ja maan...'',		:: ''"Alussa Jumala'' (Isä) ''loi taivaan ja maan..."'',
	:: ''Isä sanoo ...'' (Sana / Poika) (''Tulkoon ...'') ja		:: ''"Isä sanoo ...'' (Sana / Poika) (''Tulkoon ..."'') ja
	:: ''Jumalan henki'' (Pyhä Henki) ''liikkui vetten yllä''.		:: ''"Jumalan henki'' (Pyhä Henki) ''liikkui vetten yllä"''.

	[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo:		[[UT\|Uudessa testamentissa]] Pyhä Kolminaisuus on selkeimmin läsnä [[teofania]]ssa, Kristuksen kasteessa, Isä äänenä, joka sanoo:
	:: ''Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt'' (''Matt.3:17'')		:: ''"Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt"'' (''Matt.3:17'')
	kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa		kastettavana olevasta Pojasta, Kristuksesta ja Pyhä Henki laskeutuu Pojan päälle kyyhkysen muodossa
	:: ''Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.'' (''Matt.3:16'')		:: ''"Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen."'' (''Matt.3:16'')
	Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky:		Toinen kohta, jossa Pyhä Kolminaisuus on selkeästi [[Raamattu\|Raamatun]] tekstissä on lähetyskäsky:
	:: ''kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' (''Matt.28:19-20'').		:: ''"kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."'' (''Matt.28:19-20'')

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]