Pitirim Permiläinen - Muutoshistoria

Petja (18. elokuuta 2012 kello 12.37)

2012-08-18T12:37:08Z

← Vanhempi versio		Versio 18. elokuuta 2012 kello 12.37
Rivi 43:		Rivi 43:
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Karjalan valistajat]]		[[Luokka:Karjalan valistajat]]
			[[Luokka:1400-luvun pyhät]]
			[[Luokka:Tammikuu]][[Luokka:Elokuu]]

Hannu (26. tammikuuta 2010 kello 18.12)

2010-01-26T18:12:26Z

← Vanhempi versio		Versio 26. tammikuuta 2010 kello 18.12
Rivi 4:		Rivi 4:

	Hänen saarnamatkojensa johdosta useat mansit (''vogulit''), jotka asuivat pitkin Petšora-joen rantoja, kääntyivät kristinuskoon. Tämän vuoksi hänen toimintansa herätti vihaa mansien johtajassa Asykissa. Vaikka aluksi pyhittäjä Pitirim oli saanut Asykin kanssa aikaan sopimuksen, jolla Asyk lupasi olla hyökkäämättä komien (''syrjäänien'') kimppuun, Asyk myöhemmin rikkoi lupauksensa ja hyökkäsi vuonna 1455 Perminmaahan ja myös pyhittäjä Pitirim koki marttyyrikuoleman hänen olleessaan toimittamassa rukouspalvelusta eli [[moleben]]ia elokuun 19. päivänä 1455 seudun pääkaupungin Ust-Vymin lähistöllä.		Hänen saarnamatkojensa johdosta useat mansit (''vogulit''), jotka asuivat pitkin Petšora-joen rantoja, kääntyivät kristinuskoon. Tämän vuoksi hänen toimintansa herätti vihaa mansien johtajassa Asykissa. Vaikka aluksi pyhittäjä Pitirim oli saanut Asykin kanssa aikaan sopimuksen, jolla Asyk lupasi olla hyökkäämättä komien (''syrjäänien'') kimppuun, Asyk myöhemmin rikkoi lupauksensa ja hyökkäsi vuonna 1455 Perminmaahan ja myös pyhittäjä Pitirim koki marttyyrikuoleman hänen olleessaan toimittamassa rukouspalvelusta eli [[moleben]]ia elokuun 19. päivänä 1455 seudun pääkaupungin Ust-Vymin lähistöllä.

			== Muistopäivä ==

	Pyhittäjän [[Reliikki\|reliikit]] ovat [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella. Pyhää Pitirimiä muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja [[Joona Permiläinen\|Joonan]] kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (''syrjäänien'') parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös elokuun 19. päivänä, hänen kuolinpäivänään.		Pyhittäjän [[Reliikki\|reliikit]] ovat [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella. Pyhää Pitirimiä muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja [[Joona Permiläinen\|Joonan]] kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (''syrjäänien'') parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös elokuun 19. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

Hannu: siirsi sivun ”Pitrim Permiläinen” uudelle nimelle ”Pitirim Permiläinen”: i puutui

2009-01-16T11:12:50Z

siirsi sivun ”Pitrim Permiläinen” uudelle nimelle ”Pitirim Permiläinen”: i puutui

← Vanhempi versio	Versio 16. tammikuuta 2009 kello 11.12
(ei mitään eroa)

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tšudovin ylienkeli Mikaelin ihmeen luostarin arkkimandriitta '''Pitirim''' jatkoi pyhän Gerasimin kuoltua 1441 hänen työtään Per...

2009-01-14T19:33:18Z

Ak: Uusi sivu: Tšudovin ylienkeli Mikaelin ihmeen luostarin arkkimandriitta '''Pitirim''' jatkoi pyhän Gerasimin kuoltua 1441 hänen työtään Per...

Uusi sivu

Tšudovin [[Mikael (enkeli)|ylienkeli Mikaelin]] ihmeen luostarin [[arkkimandriitta]] '''Pitirim''' jatkoi [[Gerasim Permiläinen|pyhän Gerasimin]] kuoltua 1441 hänen työtään Permin ja Ustjugin [[piispa]]na. Hänenkään toimintakautena ''mansit'' (''vogulit'') eivät lopettaneet hyökkäyksiään rauhaa rakastavien ''komien'' (''syrjäänien'') asuinseuduille, Permin uudisasutuksille. Myös pyhittäjä Pitirim seisoi joukkojensa tukena, kuten hänen edeltäjänsä pyhä Gerasim oli tehnyt.

Vuonna 1447 hän henkilökohtaisesti vetosi Moskovan suurruhtinaaseen Vasili II:een (''Vasili II Vasiljevitš Sokea vv. 1415-1462''), jotta hän auttaisi komeja (''syrjäänejä''). Pyhittäjä vieraili usein johtamiensa kristittyjen luona, jotka olivat hajaantuneet hajalleen ympäsi laajaa aluetta, opettaen heille Jumalan Sanaa ja auttaen heitä vastoinkäymisissään. Hän ryhtyi myös laajoihin järjestelyihin tehden matkoja myös mansien (''vogulien'') keskuuteen ja vieden heillekin Jumalan sanaa. Näillä matkoillaan hän toistuvasti oli hengenvaarassa ja hän monella tapaa sai kärsiä kaikenlaisista kieltäymyksistä. Pyhittäjä ei kuitenkaan hellittänyt näissä pyrkimyksissään, vaan hän kaikesta huolimatta valisti ja opetti kansaa heidän kodeissaan, kirkoissa ja jopa ulkona avoimilla paikoilla.

Hänen saarnamatkojensa johdosta useat mansit (''vogulit''), jotka asuivat pitkin Petšora-joen rantoja, kääntyivät kristinuskoon. Tämän vuoksi hänen toimintansa herätti vihaa mansien johtajassa Asykissa. Vaikka aluksi pyhittäjä Pitirim oli saanut Asykin kanssa aikaan sopimuksen, jolla Asyk lupasi olla hyökkäämättä komien (''syrjäänien'') kimppuun, Asyk myöhemmin rikkoi lupauksensa ja hyökkäsi vuonna 1455 Perminmaahan ja myös pyhittäjä Pitirim koki marttyyrikuoleman hänen olleessaan toimittamassa rukouspalvelusta eli [[moleben]]ia elokuun 19. päivänä 1455 seudun pääkaupungin Ust-Vymin lähistöllä.

Pyhittäjän [[Reliikki|reliikit]] ovat [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella. Pyhää Pitirimiä muistellaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja [[Joona Permiläinen|Joonan]] kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (''syrjäänien'') parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös elokuun 19. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

Tämän lisäksi [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiin]] luettavaa pyhää Pitirimia muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

== Katso myös ==

* [[Gerasim Permiläinen|Pyhä Gerasim, Permin piispa]]
* [[Joona Permiläinen|Pyhä Joona, Permin piispa]]

== Kirjallisuutta ==

* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
** Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462
----
'''Syrjäänit''' (''lainaus suomalaisesta wikipediasta''):

Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.

Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin.

'''Vogulit'''

Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.

'''Perm''' (''lainaus suomalaisesta wikipediasta''):

Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.

Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan, alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen. (kts. koko artikkeli)

Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Karjalan valistajat]]