http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_%28N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm%29 2026-04-11T21:01:53Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12812&oldid=prev 2009-05-25T17:42:18Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 17.42</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</del></div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': </div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== 4.B. ==</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Profeettakirjallisuuden''' yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Profeettakirjallisuuden''' yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme [[Eksegetiikka|eksegeettien]] tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli [[Joosuan kirja|Joosuan]], [[Tuomarien kirja|Tuomarien]], Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi [[Deuteronomium]] eli [[viides Mooseksen kirja]]. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun [[Mooses, Jumalan näkijä|Mooseksesta]] kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut [[Pentateukki]] (''1.–5. Moos.'') tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme [[Eksegetiikka|eksegeettien]] tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli [[Joosuan kirja|Joosuan]], [[Tuomarien kirja|Tuomarien]], Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi [[Deuteronomium]] eli [[viides Mooseksen kirja]]. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun [[Mooses, Jumalan näkijä|Mooseksesta]] kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut [[Pentateukki]] (''1.–5. Moos.'') tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. </div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12795&oldid=prev 2009-05-25T12:11:00Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 12.11</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Profeettakirjallisuuden''' yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Profeettakirjallisuuden''' yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme [[Eksegetiikka|eksegeettien]] tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli [[Joosuan kirja|Joosuan]], [[Tuomarien kirja|Tuomarien]], Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi [[Deuteronomium]] eli [[viides Mooseksen kirja]]. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun [[Mooses, <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">JUmalan</del> näkijä|Mooseksesta]] kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut [[Pentateukki]] (''1.–5. Moos.'') tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme [[Eksegetiikka|eksegeettien]] tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli [[Joosuan kirja|Joosuan]], [[Tuomarien kirja|Tuomarien]], Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi [[Deuteronomium]] eli [[viides Mooseksen kirja]]. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun [[Mooses, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Jumalan</ins> näkijä|Mooseksesta]] kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut [[Pentateukki]] (''1.–5. Moos.'') tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti ''“myöhäisempien profeettojen”'' kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti ''“myöhäisempien profeettojen”'' kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12794&oldid=prev 2009-05-25T12:10:28Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 12.10</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Profeettakirjallisuuden''' yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Profeettakirjallisuuden yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää syytä.</del> Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme eksegeettien tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli Joosuan, Tuomarien, Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi Deuteronomium eli viides Mooseksen kirja. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun Mooseksesta kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut Pentateukki (1.–5. Moos.) tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti “myöhäisempien profeettojen” kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</del></div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</ins> Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Eksegetiikka|</ins>eksegeettien<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>Joosuan<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> kirja|Joosuan]]</ins>, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Tuomarien kirja|</ins>Tuomarien<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins>, Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>Deuteronomium<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> eli <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>viides Mooseksen kirja<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins>. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Mooses, JUmalan näkijä|</ins>Mooseksesta<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>Pentateukki<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> (<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>1.–5. Moos.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>) tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. </div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. </div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti ''“myöhäisempien profeettojen”'' kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Modernille raamattutieteelle ei ole yksityiskohdittain selvää, miksi juuri olemassa olevat profeettakirjat on hyväksytty kaanoniin. Varhaisempien profeettojen kohdalla on esitetty olettamus,että tuntemiemme teosten kaltaisia tekstejä olisi itse asiassa ollut alun perin paljon muitakin ja että nekin olisivat yhtä hyvin saattaneet päätyä kaanoniin, mikäli olisivat vain säilyneet jälkipolville. Kriteerinä olisi näin toiminut yksinkertaisesti se, että nyt tuntemamme tekstit eivät tuhoutuneet Etelävaltakunnan eli Juudan kukistuessa. Varhaisten profeettakirjojen selviämistä kaanoniin auttoi epäilemättä osaltaan myös tietty kansallismielisyys, olivathan kyseiset tekstit oman kansan historiaa, ja nimenomaan pyhää historiaa, joka kuvaa Jumalan johdatusta menneiden sukupolvien moninaisissa vaiheissa ja lisäksi teologisesti tulkiten sitä. Kaanoniin päätymisen yksityiskohtien epäselvyys profeettakirjojen osalta liittyykin ennen kaikkea myöhäisempiin profeettoihin, joitten teokset edustavat paljon heterogeenisempaa kokonaisuutta. Varmana kriteerinä niiden kanonisoinnille tiedämme vain teosten iän eli sen, että profeetallisiksi katsottujen kirjoitusten piti sijoittua Mooseksesta Esraan asti ulottuvalle aikajanalle, koska edellistä pidettiin ensimmäisenä ja jälkimmäistä viimeisenä Jumalan lähettämänä profeettana.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Modernille raamattutieteelle ei ole yksityiskohdittain selvää, miksi juuri olemassa olevat profeettakirjat on hyväksytty kaanoniin. Varhaisempien profeettojen kohdalla on esitetty olettamus,että tuntemiemme teosten kaltaisia tekstejä olisi itse asiassa ollut alun perin paljon muitakin ja että nekin olisivat yhtä hyvin saattaneet päätyä kaanoniin, mikäli olisivat vain säilyneet jälkipolville. Kriteerinä olisi näin toiminut yksinkertaisesti se, että nyt tuntemamme tekstit eivät tuhoutuneet Etelävaltakunnan eli Juudan kukistuessa. Varhaisten profeettakirjojen selviämistä kaanoniin auttoi epäilemättä osaltaan myös tietty kansallismielisyys, olivathan kyseiset tekstit oman kansan historiaa, ja nimenomaan pyhää historiaa, joka kuvaa Jumalan johdatusta menneiden sukupolvien moninaisissa vaiheissa ja lisäksi teologisesti tulkiten sitä. Kaanoniin päätymisen yksityiskohtien epäselvyys profeettakirjojen osalta liittyykin ennen kaikkea myöhäisempiin profeettoihin, joitten teokset edustavat paljon heterogeenisempaa kokonaisuutta. Varmana kriteerinä niiden kanonisoinnille tiedämme vain teosten iän eli sen, että profeetallisiksi katsottujen kirjoitusten piti sijoittua Mooseksesta Esraan asti ulottuvalle aikajanalle, koska edellistä pidettiin ensimmäisenä ja jälkimmäistä viimeisenä Jumalan lähettämänä profeettana.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisen profeettakirjojen korpuksen rajat katsotaan nykyisin vakiintuneen lopullisesti vuoden 200 eKr. paikkeilla. Hypoteesia on perusteltu ennen kaikkea kahdella seikalla:</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-left" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi uuteen sijaintiin." href="#movedpara_9_0_rhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_6_0_lhs"></a><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Juutalaisen profeettakirjojen korpuksen rajat katsotaan nykyisin vakiintuneen lopullisesti vuoden 200 e.Kr. paikkeilla. Hypoteesia on perusteltu ennen kaikkea kahdella seikalla: ensinnäkin sillä, että vuoden 180 e.Kr. paikkeilla päivänvalon nähnyt deuterokanoninen Sirakin viisauden kirja mainitsee ns. Isien kiitosvirressä (44:1–50:29) Jesajan (48:20–22), Jeremian (49:6–7), Hesekielin (49:8–9) ja kaksitoista muuta profeettaa (49:10), ja</del> toiseksi sillä, että nykyeksegetiikan noin vuoteen 165 eli makkabealaiskapinan alkuvaiheisiin mielellään ajoittama Danielin kirja ei enää päässyt juutalaisessa kaanonissa profeettakirjojen joukkoon, johon se sisältönsä mukaisesti luontevimmin kuuluisi. Profeettakirjallisuuden “kaanonista” edellä sanottu kuitenkin pitää nykyeksegeettien mukaan paikkansa vain suhteellisesti, sillä kanonisten kirjojen lukumäärän sulkeuduttuakin yksittäisten kirjojen materiaalissa tapahtui vielä osittaista kasvua ja stilisointia. Ja yllättävää kyllä, yhden profeettakirjan, nimittäin Hesekielin, kanonisesta asemasta keskusteltiin rabbiinipiireissä yhä Jeesuksen aikaan, koska teoksen katsottiin olevan osittain ristiriidassa juutalaisen kaanonin pyhimmän osan eli Mooseksen lain kanssa.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* ensinnäkin sillä, että vuoden 180 eKr. paikkeilla päivänvalon nähnyt deuterokanoninen Sirakin viisauden kirja mainitsee ns. Isien kiitosvirressä (''44:1–50:29'') [[Jesajan kirja|Jesajan]] (''48:20–22''), [[Jeremian kirja|Jeremian]] (''49:6–7''), [[Hesekielin kirja|Hesekielin]] (''49:8–9'') ja kaksitoista muuta profeettaa (''49:10''), ja </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-right" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi vanhaan sijaintiin." href="#movedpara_6_0_lhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_9_0_rhs"></a><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">*</ins> toiseksi sillä, että nykyeksegetiikan noin vuoteen 165 eli makkabealaiskapinan alkuvaiheisiin mielellään ajoittama <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>Danielin kirja<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> ei enää päässyt juutalaisessa kaanonissa profeettakirjojen joukkoon, johon se sisältönsä mukaisesti luontevimmin kuuluisi. Profeettakirjallisuuden <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>“kaanonista”<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins> edellä sanottu kuitenkin pitää nykyeksegeettien mukaan paikkansa vain suhteellisesti, sillä kanonisten kirjojen lukumäärän sulkeuduttuakin yksittäisten kirjojen materiaalissa tapahtui vielä osittaista kasvua ja stilisointia. Ja yllättävää kyllä, yhden profeettakirjan, nimittäin Hesekielin, kanonisesta asemasta keskusteltiin rabbiinipiireissä yhä Jeesuksen aikaan, koska teoksen katsottiin olevan osittain ristiriidassa juutalaisen kaanonin pyhimmän osan eli <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Mooseksen laki|</ins>Mooseksen lain<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> kanssa.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-left" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi uuteen sijaintiin." href="#movedpara_12_0_rhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_10_0_lhs"></a>Viimeisenä asiana profeettakirjojen osalta on syytä mainita, että juutalaisten niihin soveltama jaottelu “varhaisempiin” ja “myöhäisempiin” profeettoihin ei ole lopultakaan kovin vanha. Jaottelu juontaa juurensa 8. kristilliselle vuosisadalle, eikä sen suhteen voida varmuudella tietää, viittaavatko hepreankieliset nimikkeet alun perin kirjaryhmien asemaan, so. niiden ikään ja siten välillisesti myös arvostukseen kaanonissa, vai pelkästään neutraalisti niiden keskinäiseen järjestykseen eli seurantoon. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin pitäneet sitä, etteivät Kuningasten kirjoja sisällöllisesti muistuttavat ja viimeistään ennen vuotta 200 e.Kr. syntyneet Aikakirjat enää päässeet mukaan profeetallisten kirjojen joukkoon, merkkinä varhaisempien profeettakirjojen kokoelman sinetöinnistä jo ennen näiden ilmestymistä. Tässä tapauksessa profeettakirjojen tie kaanoniin olisi siis saattanut eräässä mielessä olla kaksivaiheinen, joskin vain teknisesti, sillä syvimmältään “varhaisemmat” profeetat saivat osakseen kanonisten kirjojen virallisen arvostuksen vasta tultuaan yhdistetyksi “myöhäisempiin”. </div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-right" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi vanhaan sijaintiin." href="#movedpara_10_0_lhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_12_0_rhs"></a>Viimeisenä asiana profeettakirjojen osalta on syytä mainita, että juutalaisten niihin soveltama jaottelu <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>“varhaisempiin”<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins> ja <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>“myöhäisempiin”<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins> profeettoihin ei ole lopultakaan kovin vanha. Jaottelu juontaa juurensa 8. kristilliselle vuosisadalle, eikä sen suhteen voida varmuudella tietää, viittaavatko hepreankieliset nimikkeet alun perin kirjaryhmien asemaan, so. niiden ikään ja siten välillisesti myös arvostukseen kaanonissa, vai pelkästään neutraalisti niiden keskinäiseen järjestykseen eli seurantoon. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin pitäneet sitä, etteivät Kuningasten kirjoja sisällöllisesti muistuttavat ja viimeistään ennen vuotta 200 e.Kr. syntyneet Aikakirjat enää päässeet mukaan profeetallisten kirjojen joukkoon, merkkinä varhaisempien profeettakirjojen kokoelman sinetöinnistä jo ennen näiden ilmestymistä. Tässä tapauksessa profeettakirjojen tie kaanoniin olisi siis saattanut eräässä mielessä olla kaksivaiheinen, joskin vain teknisesti, sillä syvimmältään <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>“varhaisemmat”<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins> profeetat saivat osakseen kanonisten kirjojen virallisen arvostuksen vasta tultuaan yhdistetyksi <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>“myöhäisempiin”<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">''</ins>. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.A. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim) ]] -&gt;</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.A. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim) ]] -&gt;</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12792&oldid=prev 2009-05-25T11:18:05Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 11.18</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-right" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi vanhaan sijaintiin." href="#movedpara_3_1_lhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_1_0_rhs"></a><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Profeettakirjallisuuden yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää </ins>syytä. Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme eksegeettien tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli Joosuan, Tuomarien, Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi Deuteronomium eli viides Mooseksen kirja. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun Mooseksesta kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut Pentateukki (1.–5. Moos.) tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti “myöhäisempien profeettojen” kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Profeettakirjallisuuden yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-left" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi uuteen sijaintiin." href="#movedpara_1_0_rhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_3_1_lhs"></a>syytä. Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme eksegeettien tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli Joosuan, Tuomarien, Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi Deuteronomium eli viides Mooseksen kirja. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun Mooseksesta kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut Pentateukki (1.–5. Moos.) tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti “myöhäisempien profeettojen” kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Modernille raamattutieteelle ei ole yksityiskohdittain selvää, miksi juuri olemassa olevat profeettakirjat on hyväksytty kaanoniin. Varhaisempien profeettojen kohdalla on esitetty olettamus,että tuntemiemme teosten kaltaisia tekstejä olisi itse asiassa ollut alun perin paljon muitakin ja että nekin olisivat yhtä hyvin saattaneet päätyä kaanoniin, mikäli olisivat vain säilyneet jälkipolville. Kriteerinä olisi näin toiminut yksinkertaisesti se, että nyt tuntemamme tekstit eivät tuhoutuneet Etelävaltakunnan eli Juudan kukistuessa. Varhaisten profeettakirjojen selviämistä kaanoniin auttoi epäilemättä osaltaan myös tietty kansallismielisyys, olivathan kyseiset tekstit oman kansan historiaa, ja nimenomaan pyhää historiaa, joka kuvaa Jumalan johdatusta menneiden sukupolvien moninaisissa vaiheissa ja lisäksi teologisesti tulkiten sitä. Kaanoniin päätymisen yksityiskohtien epäselvyys profeettakirjojen osalta liittyykin ennen kaikkea myöhäisempiin profeettoihin, joitten teokset edustavat paljon heterogeenisempaa kokonaisuutta. Varmana kriteerinä niiden kanonisoinnille tiedämme vain teosten iän eli sen, että profeetallisiksi katsottujen kirjoitusten piti sijoittua Mooseksesta Esraan asti ulottuvalle aikajanalle, koska edellistä pidettiin ensimmäisenä ja jälkimmäistä viimeisenä Jumalan lähettämänä profeettana.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Modernille raamattutieteelle ei ole yksityiskohdittain selvää, miksi juuri olemassa olevat profeettakirjat on hyväksytty kaanoniin. Varhaisempien profeettojen kohdalla on esitetty olettamus,</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>että tuntemiemme teosten kaltaisia tekstejä olisi itse asiassa ollut alun perin paljon muitakin</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>ja että nekin olisivat yhtä hyvin saattaneet päätyä kaanoniin, mikäli olisivat vain säilyneet jälkipolville. Kriteerinä olisi näin toiminut yksinkertaisesti se, että nyt tuntemamme tekstit eivät tuhoutuneet Etelävaltakunnan eli Juudan kukistuessa. Varhaisten profeettakirjojen selviämistä kaanoniin auttoi epäilemättä osaltaan myös tietty kansallismielisyys, olivathan kyseiset tekstit oman kansan historiaa, ja nimenomaan pyhää historiaa, joka kuvaa Jumalan johdatusta</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>menneiden sukupolvien moninaisissa vaiheissa ja lisäksi teologisesti tulkiten sitä. Kaanoniin päätymisen yksityiskohtien epäselvyys profeettakirjojen osalta liittyykin ennen kaikkea myöhäisempiin profeettoihin, joitten teokset edustavat paljon heterogeenisempaa kokonaisuutta.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Varmana kriteerinä niiden kanonisoinnille tiedämme vain teosten iän eli sen, että profeetallisiksi katsottujen kirjoitusten piti sijoittua Mooseksesta Esraan asti ulottuvalle aikajanalle, koska edellistä pidettiin ensimmäisenä ja jälkimmäistä viimeisenä Jumalan lähettämänä profeettana.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-right" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi vanhaan sijaintiin." href="#movedpara_11_0_lhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_9_0_rhs"></a><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Juutalaisen profeettakirjojen korpuksen rajat katsotaan nykyisin vakiintuneen lopullisesti vuoden </ins>200 e.Kr. paikkeilla. Hypoteesia on perusteltu ennen kaikkea kahdella seikalla: ensinnäkin sillä, että vuoden 180 e.Kr. paikkeilla päivänvalon nähnyt deuterokanoninen Sirakin viisauden kirja mainitsee ns. Isien kiitosvirressä (44:1–50:29) Jesajan (48:20–22), Jeremian (49:6–7), Hesekielin (49:8–9) ja kaksitoista muuta profeettaa (49:10), ja toiseksi sillä, että nykyeksegetiikan noin vuoteen 165 eli makkabealaiskapinan alkuvaiheisiin mielellään ajoittama Danielin kirja ei enää päässyt juutalaisessa kaanonissa profeettakirjojen joukkoon, johon se sisältönsä mukaisesti luontevimmin kuuluisi. Profeettakirjallisuuden “kaanonista” edellä sanottu kuitenkin pitää nykyeksegeettien mukaan paikkansa vain suhteellisesti, sillä kanonisten kirjojen lukumäärän sulkeuduttuakin yksittäisten kirjojen materiaalissa tapahtui vielä osittaista kasvua ja stilisointia. Ja yllättävää kyllä, yhden profeettakirjan, nimittäin Hesekielin, kanonisesta asemasta keskusteltiin rabbiinipiireissä yhä Jeesuksen aikaan, koska teoksen katsottiin olevan osittain ristiriidassa juutalaisen kaanonin pyhimmän osan eli Mooseksen lain kanssa.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisen profeettakirjojen korpuksen rajat katsotaan nykyisin vakiintuneen lopullisesti vuoden</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"><a class="mw-diff-movedpara-left" title="Kappale siirrettiin. Napsauta hypätäksesi uuteen sijaintiin." href="#movedpara_9_0_rhs">&#x26AB;</a></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><a name="movedpara_11_0_lhs"></a>200 e.Kr. paikkeilla. Hypoteesia on perusteltu ennen kaikkea kahdella seikalla: ensinnäkin sillä, että vuoden 180 e.Kr. paikkeilla päivänvalon nähnyt deuterokanoninen Sirakin viisauden kirja mainitsee ns. Isien kiitosvirressä (44:1–50:29) Jesajan (48:20–22), Jeremian (49:6–7), Hesekielin (49:8–9) ja kaksitoista muuta profeettaa (49:10), ja toiseksi sillä, että nykyeksegetiikan noin vuoteen 165 eli makkabealaiskapinan alkuvaiheisiin mielellään ajoittama Danielin kirja ei enää päässyt juutalaisessa kaanonissa profeettakirjojen joukkoon, johon se sisältönsä mukaisesti luontevimmin kuuluisi. Profeettakirjallisuuden “kaanonista” edellä sanottu kuitenkin pitää nykyeksegeettien mukaan paikkansa vain suhteellisesti, sillä kanonisten kirjojen lukumäärän sulkeuduttuakin yksittäisten kirjojen materiaalissa tapahtui vielä osittaista kasvua ja stilisointia. Ja yllättävää kyllä, yhden profeettakirjan, nimittäin Hesekielin, kanonisesta asemasta keskusteltiin rabbiinipiireissä yhä Jeesuksen aikaan, koska teoksen katsottiin olevan osittain ristiriidassa juutalaisen kaanonin pyhimmän osan eli Mooseksen lain kanssa.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Viimeisenä asiana profeettakirjojen osalta on syytä mainita, että juutalaisten niihin soveltama jaottelu “varhaisempiin” ja “myöhäisempiin” profeettoihin ei ole lopultakaan kovin vanha. Jaottelu juontaa juurensa 8. kristilliselle vuosisadalle, eikä sen suhteen voida varmuudella tietää, viittaavatko hepreankieliset nimikkeet alun perin kirjaryhmien asemaan, so. niiden ikään ja siten välillisesti myös arvostukseen kaanonissa, vai pelkästään neutraalisti niiden keskinäiseen järjestykseen eli seurantoon. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin pitäneet sitä, etteivät Kuningasten kirjoja sisällöllisesti muistuttavat ja viimeistään ennen vuotta 200 e.Kr. syntyneet Aikakirjat enää päässeet mukaan profeetallisten kirjojen joukkoon, merkkinä varhaisempien profeettakirjojen kokoelman sinetöinnistä jo ennen näiden ilmestymistä. Tässä tapauksessa profeettakirjojen tie kaanoniin olisi siis saattanut eräässä mielessä olla kaksivaiheinen, joskin vain teknisesti, sillä syvimmältään “varhaisemmat” profeetat saivat osakseen kanonisten kirjojen virallisen arvostuksen vasta tultuaan yhdistetyksi “myöhäisempiin”. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Viimeisenä asiana profeettakirjojen osalta on syytä mainita, että juutalaisten niihin soveltama</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>jaottelu “varhaisempiin” ja “myöhäisempiin” profeettoihin ei ole lopultakaan kovin vanha. Jaottelu juontaa juurensa 8. kristilliselle vuosisadalle, eikä sen suhteen voida varmuudella tietää, viittaavatko hepreankieliset nimikkeet alun perin kirjaryhmien asemaan, so. niiden ikään ja siten välillisesti myös arvostukseen kaanonissa, vai pelkästään neutraalisti niiden keskinäiseen</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>järjestykseen eli seurantoon. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin pitäneet sitä, etteivät Kuningasten</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>kirjoja sisällöllisesti muistuttavat ja viimeistään ennen vuotta 200 e.Kr. syntyneet Aikakirjat</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>enää päässeet mukaan profeetallisten kirjojen joukkoon, merkkinä varhaisempien profeettakirjojen</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>kokoelman sinetöinnistä jo ennen näiden ilmestymistä. Tässä tapauksessa profeettakirjojen</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>tie kaanoniin olisi siis saattanut eräässä mielessä olla kaksivaiheinen, joskin vain teknisesti, sillä syvimmältään “varhaisemmat” profeetat saivat osakseen kanonisten kirjojen virallisen arvostuksen vasta tultuaan yhdistetyksi “myöhäisempiin”. </div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12789&oldid=prev 2009-05-25T11:13:39Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 11.13</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Profeettakirjallisuuden yhteen kokoamiselle ja liittämiselle juutalaisten Pyhien Kirjojen joukkoon</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Teksti julkaistaan tässä tiistaina 26.5.2009.</div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>ensiksi asemansa vakiinnuttaneen Lain jatkeeksi voidaan löytää monta hyvää ja ymmärrettävää</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>syytä. Ensimmäisenä niistä voidaan mainita se aikamme eksegeettien tyylillisiin ja teologisiin näkökohtiin perustama ja luontevalta vaikuttava olettamus, että ns. varhaisemmat profeetat eli Joosuan, Tuomarien, Samuelin ja Kuningasten kirjat muodostivat alun perin, noin vuosina 600–560 valmistuneen, yhtenäisen historiateoksen, jonka alkuosana toimi Deuteronomium eli viides Mooseksen kirja. Kun viides Mooseksen kirja sitten sisältönsä takia, todennäköisesti 400-luvulla, tuli liitetyksi muuhun Mooseksesta kertovaan materiaaliin, niin näin muodostunut Pentateukki (1.–5. Moos.) tavallaan edellytti jatkokseen Joosuan kirjaa, koska se jatkaa Israelin historiankuvausta välittömästi niistä tapahtumista, joihin viides Mooseksen kirja päättää kerrontansa. Näin ollen Pyhien Kirjojen kokoelman oli luontevaa lähteä kasvamaan lakikorpuksen ulkopuolelle eikä sulkeutua pelkästään sen sisältämään ainekseen. Toinen syy profeettakirjallisuuden päätymiseen Vanhan testamentin kaanoniin oli epäilemättä se, että juutalainen traditio yhdisti varhaisempien profeettakirjojensa alkuperän kiinteästi tiettyihin profeettoina kunnioittamiinsa henkilöihin. Niinpä juutalaiset pitivät Samuelia Tuomarien kirjan ja Samuelin kirjojen tekijänä, Joosuaa puolestaan Joosuan kirjan tekijänä ja Jeremiaa Kuningasten kirjojen tekijänä, aivan vastaavasti kuin he pitivät Moosesta Mooseksen kirjojen tekijänä. Kolmantena syynä profeettakirjojen kaanoniin päätymiselle voidaan pitää niiden nauttimaa suurta yleistä arvostusta Israelissa. Erityisesti “myöhäisempien profeettojen” kautta kansa koki Jumalan lähestyvän sitä hyvin välittömällä ja konkreettisella tavalla.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Modernille raamattutieteelle ei ole yksityiskohdittain selvää, miksi juuri olemassa olevat profeettakirjat on hyväksytty kaanoniin. Varhaisempien profeettojen kohdalla on esitetty olettamus,</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>että tuntemiemme teosten kaltaisia tekstejä olisi itse asiassa ollut alun perin paljon muitakin</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>ja että nekin olisivat yhtä hyvin saattaneet päätyä kaanoniin, mikäli olisivat vain säilyneet jälkipolville. Kriteerinä olisi näin toiminut yksinkertaisesti se, että nyt tuntemamme tekstit eivät tuhoutuneet Etelävaltakunnan eli Juudan kukistuessa. Varhaisten profeettakirjojen selviämistä kaanoniin auttoi epäilemättä osaltaan myös tietty kansallismielisyys, olivathan kyseiset tekstit oman kansan historiaa, ja nimenomaan pyhää historiaa, joka kuvaa Jumalan johdatusta</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>menneiden sukupolvien moninaisissa vaiheissa ja lisäksi teologisesti tulkiten sitä. Kaanoniin päätymisen yksityiskohtien epäselvyys profeettakirjojen osalta liittyykin ennen kaikkea myöhäisempiin profeettoihin, joitten teokset edustavat paljon heterogeenisempaa kokonaisuutta.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Varmana kriteerinä niiden kanonisoinnille tiedämme vain teosten iän eli sen, että profeetallisiksi katsottujen kirjoitusten piti sijoittua Mooseksesta Esraan asti ulottuvalle aikajanalle, koska edellistä pidettiin ensimmäisenä ja jälkimmäistä viimeisenä Jumalan lähettämänä profeettana.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisen profeettakirjojen korpuksen rajat katsotaan nykyisin vakiintuneen lopullisesti vuoden</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>200 e.Kr. paikkeilla. Hypoteesia on perusteltu ennen kaikkea kahdella seikalla: ensinnäkin sillä, että vuoden 180 e.Kr. paikkeilla päivänvalon nähnyt deuterokanoninen Sirakin viisauden kirja mainitsee ns. Isien kiitosvirressä (44:1–50:29) Jesajan (48:20–22), Jeremian (49:6–7), Hesekielin (49:8–9) ja kaksitoista muuta profeettaa (49:10), ja toiseksi sillä, että nykyeksegetiikan noin vuoteen 165 eli makkabealaiskapinan alkuvaiheisiin mielellään ajoittama Danielin kirja ei enää päässyt juutalaisessa kaanonissa profeettakirjojen joukkoon, johon se sisältönsä mukaisesti luontevimmin kuuluisi. Profeettakirjallisuuden “kaanonista” edellä sanottu kuitenkin pitää nykyeksegeettien mukaan paikkansa vain suhteellisesti, sillä kanonisten kirjojen lukumäärän sulkeuduttuakin yksittäisten kirjojen materiaalissa tapahtui vielä osittaista kasvua ja stilisointia. Ja yllättävää kyllä, yhden profeettakirjan, nimittäin Hesekielin, kanonisesta asemasta keskusteltiin rabbiinipiireissä yhä Jeesuksen aikaan, koska teoksen katsottiin olevan osittain ristiriidassa juutalaisen kaanonin pyhimmän osan eli Mooseksen lain kanssa.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Viimeisenä asiana profeettakirjojen osalta on syytä mainita, että juutalaisten niihin soveltama</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>jaottelu “varhaisempiin” ja “myöhäisempiin” profeettoihin ei ole lopultakaan kovin vanha. Jaottelu juontaa juurensa 8. kristilliselle vuosisadalle, eikä sen suhteen voida varmuudella tietää, viittaavatko hepreankieliset nimikkeet alun perin kirjaryhmien asemaan, so. niiden ikään ja siten välillisesti myös arvostukseen kaanonissa, vai pelkästään neutraalisti niiden keskinäiseen</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>järjestykseen eli seurantoon. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin pitäneet sitä, etteivät Kuningasten</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>kirjoja sisällöllisesti muistuttavat ja viimeistään ennen vuotta 200 e.Kr. syntyneet Aikakirjat</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>enää päässeet mukaan profeetallisten kirjojen joukkoon, merkkinä varhaisempien profeettakirjojen</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>kokoelman sinetöinnistä jo ennen näiden ilmestymistä. Tässä tapauksessa profeettakirjojen</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>tie kaanoniin olisi siis saattanut eräässä mielessä olla kaksivaiheinen, joskin vain teknisesti, sillä syvimmältään “varhaisemmat” profeetat saivat osakseen kanonisten kirjojen virallisen arvostuksen vasta tultuaan yhdistetyksi “myöhäisempiin”. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12768&oldid=prev 2009-05-25T04:57:40Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 25. toukokuuta 2009 kello 04.57</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Teksti julkaistaan tässä tiistaina <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">2</del>.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">6</del>.2009.</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Teksti julkaistaan tässä tiistaina <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">26</ins>.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">5</ins>.2009.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12752&oldid=prev 2009-05-24T08:56:14Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 24. toukokuuta 2009 kello 08.56</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Teksti julkaistaan tässä tiistaina 2.6.2009.</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12748&oldid=prev 2009-05-24T08:51:27Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 24. toukokuuta 2009 kello 08.51</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">C</del>. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''TT Hannu Pöyhönen''': 4.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">B</ins>. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">B</del>. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim) ]] -&gt;</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">A</ins>. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Kirjoitukset (Kětubim) ]] -&gt;</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&amp;copy; [[Hannu Pöyhönen]]</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&amp;copy; [[Hannu Pöyhönen]]</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12747&oldid=prev 2009-05-24T08:50:46Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 24. toukokuuta 2009 kello 08.50</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Septuaginta</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">aleksandrialainen</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kaanon</del> ]] -&gt;</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Palestiinalaisen</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kaanonin</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">historia</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">- Kirjoitukset (Kětubim)</ins> ]] -&gt;</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>----</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&amp;copy; [[Hannu Pöyhönen]]</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>&amp;copy; [[Hannu Pöyhönen]]</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Palestiinalaisen_kaanonin_historia_-_Profeetat_(N%C4%9Bb%C3%AE%E2%80%99%C3%AEm)&diff=12745&oldid=prev 2009-05-24T08:47:08Z

<p>Ak: Uusi sivu: &lt;center&gt;&lt;small&gt;<a href="/index.php/Vanha_testamentti_ja_sen_kaanon#Sisällys" title="Vanha testamentti ja sen kaanon">Sisällysluettelo</a>&lt;/small&gt;&lt;/center&gt; &#039;&#039;&#039;TT Hannu Pöyhönen&#039;&#039;&#039;: 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;<br /> &#039;&#039;&#039;TT Hannu Pöyhönen&#039;&#039;&#039;: 4.C. Palestiinalaisen kaanonin historia - Profeetat (Něbî’îm)<br /> ----<br /> <br /> <br /> ----<br /> &lt;- edellinen osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)|Osa 4.B. Palestiinalaisen kaanonin historia - Laki (Tôrâ)]] ~ seuraava osa: [[Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon ]] -&gt;<br /> ----<br /> &amp;copy; [[Hannu Pöyhönen]]<br /> &lt;center&gt;&lt;small&gt;[[Vanha testamentti ja sen kaanon#Sisällys|Sisällysluettelo]]&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Raamattu]]<br /> [[Luokka:Vanha testamentti]]</div>

Hannu