Paisi Velitškovski - Muutoshistoria

Petja (25. elokuuta 2013 kello 06.55)

2013-08-25T06:55:32Z

← Vanhempi versio		Versio 25. elokuuta 2013 kello 06.55
Rivi 17:		Rivi 17:
	Oheinen elämäkerta on käännetty venäjästä suomeksi.		Oheinen elämäkerta on käännetty venäjästä suomeksi.

	[[Kuva:Paisie_stefan_daniil01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhittäjä Paisi Velitškovski, [[Ştefan cel Mare]] ja ~~Daniil~~ ~~Sihastru~~ romanialaisessa seinämaalauksessa.<br><small>(''kuva © Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Paisie_stefan_daniil01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhittäjä Paisi Velitškovski, [[Ştefan cel Mare]] ja [[Daniel Hesykasti]] romanialaisessa seinämaalauksessa.<br><small>(''kuva © Pyykkönen)</small></center>]]
	(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)		(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)

Petja (12. toukokuuta 2012 kello 11.18)

2012-05-12T11:18:10Z

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2012 kello 11.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:~~Paisi_Velitskovski01~~.jpg\|thumb\|<center>''Pyhittäjä Paisi Velitškovski''<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Paisi_velitskovski01.jpg\|thumb\|<center>''Pyhittäjä Paisi Velitškovski''<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]]

	Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.		Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.

Petja (12. toukokuuta 2012 kello 11.17)

2012-05-12T11:17:45Z

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2012 kello 11.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:~~Paisi_Velitskovski~~.jpg~~\|300px~~\|thumb\|<center>''Pyhittäjä Paisi Velitškovski''~~<br>1700-luvun maalaus~~<br><small>''Kuva: ~~Wikipedia~~''</small></center>]]		[[Kuva:Paisi_Velitskovski01.jpg\|thumb\|<center>''Pyhittäjä Paisi Velitškovski''<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]]

	Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.		Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.

Mikko (9. marraskuuta 2009 kello 10.43)

2009-11-09T10:43:48Z

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 10.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:~~Paisie_stefan_daniil01~~.jpg\|thumb~~\|300 px~~\|<center>Pyhittäjä Paisi Velitškovski, ~~[[Ştefan cel Mare]] ja Daniil Sihastru romanialaisessa seinämaalauksessa.~~<br><small>(''~~kuva~~ ~~© Pyykkönen)~~</small></center>]]		[[Kuva:Paisi_Velitskovski.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Pyhittäjä Paisi Velitškovski''<br>1700-luvun maalaus<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.		Pyhittäjä '''Paisi Velitškovski''' (''joskus myös Wieliczkowski'') (romaniaksi: ''Paisie de la Neamţ'', venäjäksi: ''Паисий Величковский'', ukrainaksi: ''Паїсій Величковський'') (''1722-1794'') oli modernin ortodoksisen kirkon [[ohjaajavanhus]]käytännön (''[[starets]]'') luoja ja kehittäjä.

Rivi 11:		Rivi 12:

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]
	----		-----

⚫	Oheinen elämäkerta on käännetty venäjästä suomeksi.
			'''PYHITTÄJÄ PAISI VELITŠKOVSKIN ELÄMÄKERTA'''
	----
		⚫	Oheinen elämäkerta on käännetty venäjästä suomeksi.
	== Pyhittäjä Paisi Velitškovskin elämäkerta ==

			[[Kuva:Paisie_stefan_daniil01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhittäjä Paisi Velitškovski, [[Ştefan cel Mare]] ja Daniil Sihastru romanialaisessa seinämaalauksessa.<br><small>(''kuva © Pyykkönen)</small></center>]]
	(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)		(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)

Rivi 27:		Rivi 30:
	eikä hän saa sanallakaan puolustella itseään. Pyhittäjä Paisi kertoi sittemmin tästä tapahtumasta kaikille oppilailleen opettaakseen heille kuuliaisuutta.		eikä hän saa sanallakaan puolustella itseään. Pyhittäjä Paisi kertoi sittemmin tästä tapahtumasta kaikille oppilailleen opettaakseen heille kuuliaisuutta.

	Tämän jälkeen Pjotrin piti jatkaa opintojaan akatemiassa, mutta kun kesä koitti, hän lähti taas akatemiasta. Rippi-isänsä Pahomin siunauksesta hän suuntasi tällä kertaa ''Ljubetškin'' luostariin, jonka pyhittäjä '''Antoni''' Kiovan ~~luolaluostarista~~ oli perustanut. Ljubetškin luostarin igumeni '''Nikifor''' ('''''Kohanski''''') otti nuorukaisen vastaan ja antoi hänelle kuuliaisuustehtäväksi palvella luostarin taloudenhoitajana. Tästä Ljubetškin luostarin igumenista tulikin sitten Pjotrin esikuva koko hänen elämänsä ajaksi. Ljubetškin luostarissa Pjotr sai myös kuuliaisuustehtäväkseen kopioida kirjoja. Yksi luostarin kilvoittelijoista, pappismunkki '''Joakim''', näki, miten paljon Pjotr rakasti pyhien isien teoksia, ja ehdotti nuorukaiselle kopioitavaksi [[Siinain luostari\|Siinain]] igumenin [[Johannes Siinailainen\|Johanneksen]] teosta ''Portaat''. Nuoren kilvoittelijan kuuliaisuustehtäväksi tuli nyt kopioida ''Portaat''. Pian Ljubetškin luostarissa koettiin muutoksia. Igumeni Nikiforin tilalle tuli '''German''' ('''''Zagorovski'''''), joka ''”ei johtanut luostaria entisen igumenin tapaan, vaan kuin hallitsija”''. Kerran Pjotr, joka ei peloissaan ottanut selvää, millaista ruokaa igumeni häneltä pyysi, sai igumenin harmistumaan ja igumeni ajoi hänet kiukuissaan ulos. Pjotr mietti, että jos häntä rangaistiin noin ankarasti pienestä synnistä, millainen rangaistus odottaakaan suurista synneistä. Hän lähti yöllä salaa Dneprille, rukoili Jumalaa ja vaelsi virran poikki jäätä myöten.		Tämän jälkeen Pjotrin piti jatkaa opintojaan akatemiassa, mutta kun kesä koitti, hän lähti taas akatemiasta. Rippi-isänsä Pahomin siunauksesta hän suuntasi tällä kertaa ''Ljubetškin'' luostariin, jonka pyhittäjä '''Antoni''' [[Kiovan luolaluostari]]sta oli perustanut. Ljubetškin luostarin igumeni '''Nikifor''' ('''''Kohanski''''') otti nuorukaisen vastaan ja antoi hänelle kuuliaisuustehtäväksi palvella luostarin taloudenhoitajana. Tästä Ljubetškin luostarin igumenista tulikin sitten Pjotrin esikuva koko hänen elämänsä ajaksi. Ljubetškin luostarissa Pjotr sai myös kuuliaisuustehtäväkseen kopioida kirjoja. Yksi luostarin kilvoittelijoista, pappismunkki '''Joakim''', näki, miten paljon Pjotr rakasti pyhien isien teoksia, ja ehdotti nuorukaiselle kopioitavaksi [[Siinain luostari\|Siinain]] igumenin [[Johannes Siinailainen\|Johanneksen]] teosta ''Portaat''. Nuoren kilvoittelijan kuuliaisuustehtäväksi tuli nyt kopioida ''Portaat''. Pian Ljubetškin luostarissa koettiin muutoksia. Igumeni Nikiforin tilalle tuli '''German''' ('''''Zagorovski'''''), joka ''”ei johtanut luostaria entisen igumenin tapaan, vaan kuin hallitsija”''. Kerran Pjotr, joka ei peloissaan ottanut selvää, millaista ruokaa igumeni häneltä pyysi, sai igumenin harmistumaan ja igumeni ajoi hänet kiukuissaan ulos. Pjotr mietti, että jos häntä rangaistiin noin ankarasti pienestä synnistä, millainen rangaistus odottaakaan suurista synneistä. Hän lähti yöllä salaa Dneprille, rukoili Jumalaa ja vaelsi virran poikki jäätä myöten.

	Pjotrin ollessa luostarissa hänen äitinsä Irina murehti poikansa lähtöä. Saadakseen pojan palaamaan kotiin Irina ryhtyi paastoamaan ja lukemaan joka päivä [[Akatistos\|akatistoksen]] [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]]. Pian hänelle osoitettiin, että hänen pojastaan Pjotrista tulee ehdottomasti munkki. Myöhemmin hän kertoi hengelliselle isälleen ja sukulaisilleen, että hänelle ilmestyi [[enkeli]], joka sanoi:		Pjotrin ollessa luostarissa hänen äitinsä Irina murehti poikansa lähtöä. Saadakseen pojan palaamaan kotiin Irina ryhtyi paastoamaan ja lukemaan joka päivä [[Akatistos\|akatistoksen]] [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]]. Pian hänelle osoitettiin, että hänen pojastaan Pjotrista tulee ehdottomasti munkki. Myöhemmin hän kertoi hengelliselle isälleen ja sukulaisilleen, että hänelle ilmestyi [[enkeli]], joka sanoi:
Rivi 113:		Rivi 116:
	(''käännös: IT'')		(''käännös: IT'')

⚫	[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Filokalia]]		[[Luokka:Filokalia]]
	[[Luokka:Jeesuksen rukous]]		[[Luokka:Jeesuksen rukous]]
		⚫	[[Luokka:Pyhät]]

Domna: /* Neamţussa */

2009-11-09T09:46:15Z

Neamţussa

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.46
Rivi 102:		Rivi 102:
	Njametsissa (''Neamţussa'') isä Paisi organisoi veljestön elämän Dragomirnan ja Sekoulin tapaan. Veljet elivät [[kinobia]]ssa, harjoittivat [[sydämen rukous]]ta, kävivät kirjeenvaihtoa ja lukivat pyhien isien teoksia. He kävivät tunnustamassa ajatuksensa joka päivä (''aamulla ja illalla'') [[Rippi-isä\|rippi-isille]]. Paimenlauma kasvoi jatkuvasti: Njametsin luostarissa oli munkkeja yli kymmenestä kansallisuudesta ja vuoteen 1790 mennessä heidän lukumääränsä oli kasvanut tuhanteen. Siihen aikaan Njamets oli idän ortodoksisen kirkon väkimäärältään suurin luostari. Njametsin luostarin ohella starets Paisi ohjasi myös Sekoulia (''Secu'') ja muita ympäristön luostareita ja skiittoja. Hän oli asettunut asumaan erämaahan ja kasvattanut siellä Jumalan rakkauden hedelmiä runsain mitoin.		Njametsissa (''Neamţussa'') isä Paisi organisoi veljestön elämän Dragomirnan ja Sekoulin tapaan. Veljet elivät [[kinobia]]ssa, harjoittivat [[sydämen rukous]]ta, kävivät kirjeenvaihtoa ja lukivat pyhien isien teoksia. He kävivät tunnustamassa ajatuksensa joka päivä (''aamulla ja illalla'') [[Rippi-isä\|rippi-isille]]. Paimenlauma kasvoi jatkuvasti: Njametsin luostarissa oli munkkeja yli kymmenestä kansallisuudesta ja vuoteen 1790 mennessä heidän lukumääränsä oli kasvanut tuhanteen. Siihen aikaan Njamets oli idän ortodoksisen kirkon väkimäärältään suurin luostari. Njametsin luostarin ohella starets Paisi ohjasi myös Sekoulia (''Secu'') ja muita ympäristön luostareita ja skiittoja. Hän oli asettunut asumaan erämaahan ja kasvattanut siellä Jumalan rakkauden hedelmiä runsain mitoin.

	Ohjatessaan suurta ~~paimenlaumaansa~~ isä Paisin oli arvoasemansa mukaisesti hyväksyttävä nimitys [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitaksi]], mikä tapahtuikin vuonna 1790, kun Jekaterinoslavin arkkipiispa '''Amvrosi''' kävi Njametsissa. Abba Paisi oli koko ajan opettanut veljestöään harjoittamaan sydämen rukousta aivan samaan tapaan kuin Filokalian pyhät isät, pyhä [[Gregorios Siinailainen]], pyhä [[Gregorios Palamas]] ja pyhä [[Nil Sorsk]]. Isä Paisi esitti monilukuisia todisteita siitä, että pyhät isät arvostivat syvästi sydämen rukousta ''"Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua"'', sillä se on sekä rukous että [[uskontunnustus]] ja myös pelastuksen avain. Starets arvosti kaikkia kristillisiä rukouksia niiden hedelmien mukaisesti:		Ohjatessaan suurta paimennettavien laumaansa isä Paisin oli arvoasemansa mukaisesti hyväksyttävä nimitys [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitaksi]], mikä tapahtuikin vuonna 1790, kun Jekaterinoslavin arkkipiispa '''Amvrosi''' kävi Njametsissa. Abba Paisi oli koko ajan opettanut veljestöään harjoittamaan sydämen rukousta aivan samaan tapaan kuin Filokalian pyhät isät, pyhä [[Gregorios Siinailainen]], pyhä [[Gregorios Palamas]] ja pyhä [[Nil Sorsk]]. Isä Paisi esitti monilukuisia todisteita siitä, että pyhät isät arvostivat syvästi sydämen rukousta ''"Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua"'', sillä se on sekä rukous että [[uskontunnustus]] ja myös pelastuksen avain. Starets arvosti kaikkia kristillisiä rukouksia niiden hedelmien mukaisesti:
	:: ''”Mielen rukous sydämessä on täydellisyyteen kohoavien rukousta. Keskiasteelle kohonneiden rukous on veisaamista, ts. tavallisia kirkkoveisuja, ja vasta-alkajien rukous on kuuliaisuutta ja työntekoa”.''		:: ''”Mielen rukous sydämessä on täydellisyyteen kohoavien rukousta. Keskiasteelle kohonneiden rukous on veisaamista, ts. tavallisia kirkkoveisuja, ja vasta-alkajien rukous on kuuliaisuutta ja työntekoa”.''

Domna: /* Filokalia ja paljon muuta venäjäksi */

2009-11-09T09:40:20Z

Filokalia ja paljon muuta venäjäksi

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.40
Rivi 96:		Rivi 96:
	Paisin kirjalliset työt – käännökset ja kirjeenvaihto – kukoistivat Dragomirnassa: erikieliset munkit uurastivat levittääkseen pyhien isien teoksia ja laativat slaavinkielisen [[Filokalia]]n. Venäjän ja Turkin välisen sodan jälkeen vuonna 1774 Dragomirnan alue siirtyi [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] Itävallan haltuun. Abba Paisi, jonka mielestä idän kirkolla ei voinut olla hengellistä rauhaa uudessa valtiossa, päätti lähteä koko 350 henkeä käsittäneen veljestön kanssa muualle. Hospodar '''Grigori Gika''' ja metropoliitta '''Gavriil''' ohjasivat heidät vuoristossa sijaitsevaan köyhään Sekoulin (''[[Secu]]'') luostariin, joka oli omistettu Johannes Kastajan mestaukselle. Sekoulissa veljestö kilvoitteli aivan kuin Dragomirnassakin, mutta veljestö kasvoi ja kaikki keljat ja rakennukset kävivät ahtaiksi. Siksi isä Paisi kääntyi hospodar '''Konstantin Muruzin''' puoleen ja pyysi apua keljojen rakentamiseksi. Starets hämmästyi ja pahastui, kun Konstantin käski veljestön siirtyä asumaan vauraaseen Njametsin (''[[Neamţ]]'') luostariin. Isä Paisi näki ennalta, että veljestöä uhkasi hengellinen hajaannus ja tuho, ja pyysi, ettei hänen rauhallista veljestöään siirrettäisi osaksi isoa ja väkirikasta luostaria, jossa kävi paljon maallikoita, mutta Konstantin vastasi kaikkiin anomuksiin:		Paisin kirjalliset työt – käännökset ja kirjeenvaihto – kukoistivat Dragomirnassa: erikieliset munkit uurastivat levittääkseen pyhien isien teoksia ja laativat slaavinkielisen [[Filokalia]]n. Venäjän ja Turkin välisen sodan jälkeen vuonna 1774 Dragomirnan alue siirtyi [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] Itävallan haltuun. Abba Paisi, jonka mielestä idän kirkolla ei voinut olla hengellistä rauhaa uudessa valtiossa, päätti lähteä koko 350 henkeä käsittäneen veljestön kanssa muualle. Hospodar '''Grigori Gika''' ja metropoliitta '''Gavriil''' ohjasivat heidät vuoristossa sijaitsevaan köyhään Sekoulin (''[[Secu]]'') luostariin, joka oli omistettu Johannes Kastajan mestaukselle. Sekoulissa veljestö kilvoitteli aivan kuin Dragomirnassakin, mutta veljestö kasvoi ja kaikki keljat ja rakennukset kävivät ahtaiksi. Siksi isä Paisi kääntyi hospodar '''Konstantin Muruzin''' puoleen ja pyysi apua keljojen rakentamiseksi. Starets hämmästyi ja pahastui, kun Konstantin käski veljestön siirtyä asumaan vauraaseen Njametsin (''[[Neamţ]]'') luostariin. Isä Paisi näki ennalta, että veljestöä uhkasi hengellinen hajaannus ja tuho, ja pyysi, ettei hänen rauhallista veljestöään siirrettäisi osaksi isoa ja väkirikasta luostaria, jossa kävi paljon maallikoita, mutta Konstantin vastasi kaikkiin anomuksiin:
	:: ''”Muista kuuliaisuus ja mene Njametsiin mitään epäröimättä”.''		:: ''”Muista kuuliaisuus ja mene Njametsiin mitään epäröimättä”.''
	Osa veljestöstä jäi Sekouliin ja muut siirtyivät isä Paisin kanssa Njametsiin. Neitsyt Marian ~~kuolinuneen~~ nukkumisen aattona vuonna 1779 isä Paisi ja veljestö astuivat Njametsin luostarin pääkirkkoon veisaten ''[[Totisesti on kohtuullista]]''. Sitten veljestö kumarsi pyhille ikoneille. Starets Paisi puolestaan meni kaikkein pyhimmän Jumalanäidin ikonin luo ja antoi itsensä ja veljensä Jumalanäidin suojelukseen.		Osa veljestöstä jäi Sekouliin ja muut siirtyivät isä Paisin kanssa Njametsiin. Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen aattona vuonna 1779 isä Paisi ja veljestö astuivat Njametsin luostarin pääkirkkoon veisaten ''[[Totisesti on kohtuullista]]''. Sitten veljestö kumarsi pyhille ikoneille. Starets Paisi puolestaan meni kaikkein pyhimmän Jumalanäidin ikonin luo ja antoi itsensä ja veljensä Jumalanäidin suojelukseen.

	=== Neamţussa ===		=== Neamţussa ===

Domna: /* Athokselle */

2009-11-09T09:35:18Z

Athokselle

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.35
Rivi 58:		Rivi 58:
	=== Athokselle ===		=== Athokselle ===

	Lopulta munkki Platon lähti Kyrnulistakin, tällä kertaa [[Athos\|Athokselle]]. Se olikin viimeinen vaellus, johon hän ryhtyi omasta halustaan: kaikki myöhemmät vaellukset ~~olivatkin~~ pakon sanelemia. Ennen Athosta isä Platon oli asunut erakkoloissa, mutta Athoksen jälkeen hän asui [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostareissa.		Lopulta munkki Platon lähti Kyrnulistakin, tällä kertaa [[Athos\|Athokselle]]. Se olikin viimeinen vaellus, johon hän ryhtyi omasta halustaan: kaikki myöhemmät vaellukset olivat pakon sanelemia. Ennen Athosta isä Platon oli asunut erakkoloissa, mutta Athoksen jälkeen hän asui [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostareissa.

	Platon anoi, että staretsit '''Vasili Poljanomerulilainen''', '''Mihail Treistenilainen''' ja '''Onufri Kyrnulilainen''' päästäisivät hänet matkaan ja siunaisivat hänet Athokselle. Sinne hän päätyi monien vaikeuksien ja mutkien kautta. Kun hän oli ollut Athoksella ~~yhteensä~~ neljän päivän ajan, hän jäi yksin, sillä hänen matkatoverinsa, pappismunkki '''Trifon''', sairastui ja kuoli. Platon kierteli monia Pyhän vuoren paikkoja ja etsi ohjaajia, jotka olisivat kilvoittelussaan vahvoja ja tuntisivat pyhien isien kirjoituksia. Kun hän ei sellaisia löytänyt, hän asettui asumaan yksin erakkolaan ja kilvoitteli sillä tavoin neljänkymmenen kuukauden ajan.		Platon anoi, että staretsit '''Vasili Poljanomerulilainen''', '''Mihail Treistenilainen''' ja '''Onufri Kyrnulilainen''' päästäisivät hänet matkaan ja siunaisivat hänet Athokselle. Sinne hän päätyi monien vaikeuksien ja mutkien kautta. Kun hän oli ollut Athoksella neljän päivän ajan, hän jäi yksin, sillä hänen matkatoverinsa, pappismunkki '''Trifon''', sairastui ja kuoli. Platon kierteli monia Pyhän vuoren paikkoja ja etsi ohjaajia, jotka olisivat kilvoittelussaan vahvoja ja tuntisivat pyhien isien kirjoituksia. Kun hän ei sellaisia löytänyt, hän asettui asumaan yksin erakkolaan ja kilvoitteli sillä tavoin neljänkymmenen kuukauden ajan.
	:: ''”Kuka voisi kertoa kaikista hänen kilvoituksistaan, kun hän eli yksin Jumalan kanssa täynnä jumalallista intoa?”''		:: ''”Kuka voisi kertoa kaikista hänen kilvoituksistaan, kun hän eli yksin Jumalan kanssa täynnä jumalallista intoa?”''
	Tuohon aikaan Athokselle tuli myös Moldovan erakkojen ja staretsien isä Vasili Poljanomerulilainen. Hän löysi Platonin ja keskusteli hänen kanssaan muutaman vuorokauden ajan, vihki hänet [[mantia]]an ja antoi hänelle nimen '''Paisi'''. Paisi oli siihen aikaan 28 vuoden ikäinen. Jonkin ajan kuluttua munkki '''Vissarion''' tuli starets Paisin luo ja pyysi, että saisi jäädä hänen luokseen kuuliaisuusveljeksi. Paisi, joka tunsi tuon janon omasta kokemuksestaan, ehdotti, että Vissarion asuisi hänen kanssaan ja kilvoittelisi fyysisesti ja hengellisesti.		Tuohon aikaan Athokselle tuli myös Moldovan erakkojen ja staretsien isä Vasili Poljanomerulilainen. Hän löysi Platonin ja keskusteli hänen kanssaan muutaman vuorokauden ajan, vihki hänet [[mantia]]an ja antoi hänelle nimen '''Paisi'''. Paisi oli siihen aikaan 28 vuoden ikäinen. Jonkin ajan kuluttua munkki '''Vissarion''' tuli starets Paisin luo ja pyysi, että saisi jäädä hänen luokseen kuuliaisuusveljeksi. Paisi, joka tunsi tuon janon omasta kokemuksestaan, ehdotti, että Vissarion asuisi hänen kanssaan ja kilvoittelisi fyysisesti ja hengellisesti.

Domna: /* Luostariin 17-vuoden iässä */

2009-11-09T09:22:47Z

Luostariin 17-vuoden iässä

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.22
Rivi 19:		Rivi 19:
	Pyhittäjä '''Paisi''' syntyi Pultavan kaupungissa '''Ioann Velitškovskin''' perheeseen 21. joulukuuta vuonna 1722, jolloin vietetään Moskovan [[metropoliitta\|metropoliitan]] ja ihmeidentekijän Pietarin muistopäivää, ja hänelle annettiin nimeksi Pjotr pyhän [[Pietari (apostoli)\|Pietarin]] mukaan. Pjotrin koko suku isän puolelta kuului hengelliseen säätyyn: sekä hänen veljensä, isänsä, isoisänsä ja isoisänsä isä olivat pappeja ja palvelivat kaikki samassa kaikkein pyhimmän ''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen'' kirkon seurakunnassa Pultavan kaupungissa. Pjotr oli nelivuotias, kun hänen isänsä kuoli, ja toisella kymmenellä, kun hänen veljensä kuoli, joten hänen äitinsä '''Irina''' otti vastuulleen hänen kasvatuksensa. Pojalle opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa Psalttarista. Kahdentoista iässä hänet lähetettiin Kiovan hengelliseen akatemiaan sekä äitinsä että seurakunnan toivomuksesta. Akatemiassa Pjotr alkoi ensi kerran tuntea sielussaan vetoa luostarielämää kohti. [[Skeema]]pappismunkki '''Pahomi''' Kiovan Jumalan ilmestymisen luostarista havaitsi kasvattinsa suhtautuvan hartaudella Jumalan sanaan ja ohjasi häntä tässä pyrkimyksessä viisaalla tavalla.		Pyhittäjä '''Paisi''' syntyi Pultavan kaupungissa '''Ioann Velitškovskin''' perheeseen 21. joulukuuta vuonna 1722, jolloin vietetään Moskovan [[metropoliitta\|metropoliitan]] ja ihmeidentekijän Pietarin muistopäivää, ja hänelle annettiin nimeksi Pjotr pyhän [[Pietari (apostoli)\|Pietarin]] mukaan. Pjotrin koko suku isän puolelta kuului hengelliseen säätyyn: sekä hänen veljensä, isänsä, isoisänsä ja isoisänsä isä olivat pappeja ja palvelivat kaikki samassa kaikkein pyhimmän ''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen'' kirkon seurakunnassa Pultavan kaupungissa. Pjotr oli nelivuotias, kun hänen isänsä kuoli, ja toisella kymmenellä, kun hänen veljensä kuoli, joten hänen äitinsä '''Irina''' otti vastuulleen hänen kasvatuksensa. Pojalle opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa Psalttarista. Kahdentoista iässä hänet lähetettiin Kiovan hengelliseen akatemiaan sekä äitinsä että seurakunnan toivomuksesta. Akatemiassa Pjotr alkoi ensi kerran tuntea sielussaan vetoa luostarielämää kohti. [[Skeema]]pappismunkki '''Pahomi''' Kiovan Jumalan ilmestymisen luostarista havaitsi kasvattinsa suhtautuvan hartaudella Jumalan sanaan ja ohjasi häntä tässä pyrkimyksessä viisaalla tavalla.

	=== Luostariin 17-vuoden iässä ===		=== Luostariin 17 vuoden iässä ===

	Kun Pjotr täytti seitsemäntoista vuotta, hän tahtoi siirtyä luostariin ja vihkiytyä [[Munkki\|munkiksi]]. Noihin aikoihin hän koki tapahtuman, joka jäi hänen mieleensä koko hänen elämänsä ajaksi. Pjotr kääntyi Kiovan lähistöllä sijainneen ''Kitajevon'' [[erakko]]lan johtajan puoleen ja pyysi saada jäädä sinne ja vihkiytyä munkiksi. Luostarin johtaja kutsui Pjotrin [[kelja]]ansa ja pyysi häntä kolmeen kertaan istuutumaan, mutta Pjotr jäi seisomaan ovenpieleen, mitä luostarin johtaja piti riittämättömänä nöyryytenä ja sanoi hänelle:		Kun Pjotr täytti seitsemäntoista vuotta, hän tahtoi siirtyä luostariin ja vihkiytyä [[Munkki\|munkiksi]]. Noihin aikoihin hän koki tapahtuman, joka jäi hänen mieleensä koko hänen elämänsä ajaksi. Pjotr kääntyi Kiovan lähistöllä sijainneen ''Kitajevon'' [[erakko]]lan johtajan puoleen ja pyysi saada jäädä sinne ja vihkiytyä munkiksi. Luostarin johtaja kutsui Pjotrin [[kelja]]ansa ja pyysi häntä kolmeen kertaan istuutumaan, mutta Pjotr jäi seisomaan ovenpieleen, mitä luostarin johtaja piti riittämättömänä nöyryytenä ja sanoi hänelle:

Domna: /* Pyhittäjä Paisi Velitškovskin elämäkerta */

2009-11-09T09:15:14Z

Pyhittäjä Paisi Velitškovskin elämäkerta

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.15
Rivi 17:		Rivi 17:
	(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)		(''muistopäivä 15./28. marraskuuta'' <small>[gregoriaaninen/juliaaninen kalenteri]</small>)

	Pyhittäjä '''Paisi''' syntyi Pultavan kaupungissa '''Ioann Velitškovskin''' perheeseen 21. joulukuuta vuonna 1722, jolloin vietetään Moskovan [[metropoliitta\|metropoliitan]] ja ihmeidentekijän Pietarin muistopäivää, ja hänelle annettiin nimeksi Pjotr pyhän [[Pietari (apostoli)\|Pietarin]] mukaan. Pjotrin koko suku isän puolelta kuului hengelliseen säätyyn: sekä hänen veljensä, isänsä, isoisänsä ja isoisänsä isä olivat pappeja ja palvelivat kaikki samassa kaikkein pyhimmän ''Jumalansynnyttäjän ~~kuolinuneen~~ nukkumisen'' kirkon seurakunnassa Pultavan kaupungissa. Pjotr oli nelivuotias, kun hänen isänsä kuoli, ja toisella kymmenellä, kun hänen veljensä kuoli, joten hänen äitinsä '''Irina''' otti vastuulleen hänen kasvatuksensa. Pojalle opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa Psalttarista. Kahdentoista iässä hänet ~~laitettiin~~ Kiovan hengelliseen akatemiaan sekä äitinsä että seurakunnan toivomuksesta. Akatemiassa Pjotr alkoi ensi kerran tuntea sielussaan vetoa luostarielämää kohti. [[Skeema]]pappismunkki '''Pahomi''' Kiovan Jumalan ilmestymisen luostarista havaitsi kasvattinsa suhtautuvan hartaudella Jumalan sanaan ja ohjasi häntä tässä pyrkimyksessä viisaalla tavalla.		Pyhittäjä '''Paisi''' syntyi Pultavan kaupungissa '''Ioann Velitškovskin''' perheeseen 21. joulukuuta vuonna 1722, jolloin vietetään Moskovan [[metropoliitta\|metropoliitan]] ja ihmeidentekijän Pietarin muistopäivää, ja hänelle annettiin nimeksi Pjotr pyhän [[Pietari (apostoli)\|Pietarin]] mukaan. Pjotrin koko suku isän puolelta kuului hengelliseen säätyyn: sekä hänen veljensä, isänsä, isoisänsä ja isoisänsä isä olivat pappeja ja palvelivat kaikki samassa kaikkein pyhimmän ''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen'' kirkon seurakunnassa Pultavan kaupungissa. Pjotr oli nelivuotias, kun hänen isänsä kuoli, ja toisella kymmenellä, kun hänen veljensä kuoli, joten hänen äitinsä '''Irina''' otti vastuulleen hänen kasvatuksensa. Pojalle opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa Psalttarista. Kahdentoista iässä hänet lähetettiin Kiovan hengelliseen akatemiaan sekä äitinsä että seurakunnan toivomuksesta. Akatemiassa Pjotr alkoi ensi kerran tuntea sielussaan vetoa luostarielämää kohti. [[Skeema]]pappismunkki '''Pahomi''' Kiovan Jumalan ilmestymisen luostarista havaitsi kasvattinsa suhtautuvan hartaudella Jumalan sanaan ja ohjasi häntä tässä pyrkimyksessä viisaalla tavalla.

	=== Luostariin 17-vuoden iässä ===		=== Luostariin 17-vuoden iässä ===

Domna (9. marraskuuta 2009 kello 09.11)

2009-11-09T09:11:19Z

← Vanhempi versio		Versio 9. marraskuuta 2009 kello 09.11
Rivi 12:		Rivi 12:
	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]
	----		----
	Oheinen ~~elämänkerta~~ on käännetty venäjästä suomeksi.		Oheinen elämäkerta on käännetty venäjästä suomeksi.
	----		----
	== Pyhittäjä Paisi Velitškovskin elämäkerta ==		== Pyhittäjä Paisi Velitškovskin elämäkerta ==