Hannu (11. joulukuuta 2012 kello 13.47)

2012-12-11T13:47:50Z

← Vanhempi versio		Versio 11. joulukuuta 2012 kello 13.47
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Papisto.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Elävästä uskosta syntyy nöyryys; nöyryydestä kasvaa rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin.<br><small>(''Kuva © veli Martinus'')</small></center>]]
	Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa [[askeesi]]ssa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmiselämässä turhamaisuus ja nautinnonhalu. Joka ei niitä vihaa, ei kykene vapautumaan himoista. Paha saa käyttövoimansa pahuudesta ja samoin hyväkin versoo hyvästä.		Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa [[askeesi]]ssa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmiselämässä turhamaisuus ja nautinnonhalu. Joka ei niitä vihaa, ei kykene vapautumaan himoista. Paha saa käyttövoimansa pahuudesta ja samoin hyväkin versoo hyvästä.

Hannu: Ak: Uusi sivu: Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa askeesissa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmi...

2012-12-11T13:43:07Z

Ak: Uusi sivu: Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa askeesissa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmi...

Uusi sivu

Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa [[askeesi]]ssa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmiselämässä turhamaisuus ja nautinnonhalu. Joka ei niitä vihaa, ei kykene vapautumaan himoista. Paha saa käyttövoimansa pahuudesta ja samoin hyväkin versoo hyvästä.

Nautinnonhaluinen sydän tuottaa sairaita ajatuksia ja sanoja. Pahojen ajatusten juurena ovat synnit, joita teemme jatkuvasti sanoin ja teoin. Mitä enemmän mielemme vapautuu huolehtimasta ruumiillisista asioista, sitä selvemmin se näkee saatanan kavalat juonet. Pyhien Isien mukaan jokainen synti on kuolemaksi, ellei sitä pyyhitä pois katumuksessa. Sadetta ei tule ilman pilveä, eikä Jumalalle voi olla otollinen ilman hyvää omaatuntoa.

Ihmiselämän demonisuuden ydin on ylpeys. Pyhä [[Kosmas Aitolialainen]] (k. 1779) opettaa:
:: ''Karttakaamme siis, veljeni, ylpeyttä, sillä se on ensimmäinen paholaisen tyttäristä ja tie, joka vie meidät kadotukseen. Hankkikaamme sitä vastoin omaksemme nöyryys, sillä se on enkelien hyve ja tie, joka johtaa meidät paratiisiin.''

Pyhät isät opettavat, että saatanasta luopuminen tarkoittaa ylpeyden varaan rakentuvan maailmankatsomuksen hylkäämistä. [[Saatana]] on varastanut Jumalalta ihmisen ja valmistanut hänet pimeyteen, kuolemaan ja helvettiin. Ihminen aloittaa vapautumisen demonien vallasta palaamalla Jumalan hänelle tarkoittamaan asemaan. Ihmisen todellinen kutsumus ja päämäärä on ykseys Jumalan kanssa. Suurin osa kristityistä ei kuitenkaan halua tunnistaa saatanan läsnäoloa ja toimintaa maailmassa. Siksi he eivät myöskään koe tarpeelliseksi luopua saatanan töistä ja hänen palvelemisestaan. He elävät nykyajan ajatusten ja arvostusten mukaisesti. Maailmalliset ajatukset ja arvot orjuuttavat ja muovaavat heitä enemmän kuin vanhan ajan moraalinen pahuus. He eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että [[demoni]]suus sisältyy ennen muuta vääristelyyn ja jäljittelyyn, mustan esittämiseen valkoisena ja päinvastoin. Silloin periaatteessa sellaiset myönteiset käsitteet kuten vapaus, rakkaus, menestys ja kasvaminen voivat tulla pahan apuvälineiksi.

Isä [[Alexander Schmemann]]in (k. 1983) mielestä ei ole sattuma, että Jumalan hylkääminen ja nykyajan uskonto ilmenee materialismina. Materialismi on julistettu tieteelliseksi “totuudeksi”, ja sen nimissä käydään sotaa Jumalaa vastaan. Valtaosalle kristityistäkin kuolema tarkoittaa ruumiillista kuolemaa, biologisen elämän päättymistä. Moderni ihminen on sokea ja kuuro Kirkon käsitykselle kuolemasta hengellisenä todellisuutena. Ortodoksisen kirkon opetuksessa kuolema tarkoittaa ihmisen eroa Jumalasta elämän antajana ja Itse Elämänä.

Kasteen valkoinen vaate ilmoittaa ja viestittää meille uudesta elämästä Kristuksessa. Ortodoksisen kasteen mysteerion tärkein sisältö ja merkitys on Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen suhde. Siitä kasvaa ortodoksisen kirkon liturgisessa perinteessä säilynyt kasteen ja pääsiäisen erottamaton yhteys. Kirkon ensimmäisinä vuosisatoina [[kaste]]ella oli pääsiäisen luonne ja sisältö.

Ihminen palaa katumuksen mysteeriossa Jumalan kansan yhteyteen. Katumus on ihmisen aitoa eheytymistä, jota eivät saa aikaan ihmisen luotuun olemukseen kuuluvat energiat vaan Jumalasta lähtevät energiat. Nämä energiat kohtaavat ja ympäröivät ihmisen ja saattavat hänet ykseyteen Jumalan kanssa.

Katumus on kristityn elämässä toinen syntymä, joka on Jumalasta. Minkä ihmiset saavat pyhässä kasteessa vakuutena, sen he saavat katumuksessa Jumalan lahjana. Uskoa edeltävä tieto on luonnollista tietoa. Uskosta syntyvä tieto on hengellistä tietoa, joka erottaa hyvän pahasta. Sitä pyhät isät kutsuvat myös luonnolliseksi tiedoksi.

Elävästä uskosta syntyy nöyryys; nöyryydestä kasvaa rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin; ja rakkauden avulla kilvoittelijat edistyvät tiedossa. Pyhittäjä [[Maksimos Tunnustaja]] (k. 662) opettaa:
:: ''Itsehillinnän hedelmä on himottomuus ja uskon anti on hengellinen tieto. Himottomuuden suojissa kehittyy kyky erottaa oikea väärästä, hengellisen tiedon hedelmä taas on rakkaus Jumalaan.''

Ortodoksinen teologia ylittää Jumalan kokemisessa ja osallistumisessa Hänen elämäänsä intellektuaaliset ja rationaaliset lait. Siksi maallinen viisaus on vastakkaista Jumalan viisaudelle. Pyhä[[ Gregorios Palamas]] (k. 1359) viittaa harhaoppisiin, jotka hylkäävät Jumalan Ilmoituksen ja käyttävät opetuksissaan “inhimillisiä arvailuja”. Harhaoppiset ovat ateisteja, koska he eivät usko Jumalaan sellaisena kuin Hän on ilmoittanut Itsensä profeetoille, apostoleille ja Kirkon isille.

Hyveiden polku on täynnä vaivoja ja ponnisteluja:
:: ''Se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät'' (Matt. 7:14).
Avara portti ja lavea tie johtaa ihmisen kadotukseen. Pyhä [[Basileios Suuri]] (k. 379) opettaa:
:: ''Hyve on kaikesta omistamastamme ainoa, jota meiltä ei voida ottaa pois. Hyve säilyy meissä niin tässä kuin kuoleman jälkeisessäkin elämässä.''

Paastoaminen on 2000-luvun maailmassa yksi torjutuimmista ortodoksisen kirkon hengellisistä arvoista. Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus harjoitti paastoamista. Kristus kohtasi rukoilemisen ja autiomaassa tapahtuneen neljänkymmenen päivän paaston jälkeen saatanan kiusaukset (Matt. 4:1-11). Hän kehotti opetuslapsiaan paastoamaan.

Mitä on ortodoksinen paasto? Miksi paasto on niin tärkeää? Monet ortodoksisen kirkon isät ovat kirjoittaneet paastosta. Pyhä Basileios Suuri (k. 379) kertoo meille, ettei paastoaminen ole pelkästään pidättäytymistä ruoasta, vaan ennen muuta pidättäytymistä synnistä.

Bysantin kirkon hymniaarteisto kuvaa paastoa puhtauden ja harkitsevuuden äitinä ja katumuksen lähettiläänä. Paasto on luopumista ruoasta, mutta se on myös luopumista pahoista tottumuksista ja synneistä. Paasto on hyveiden eli terveen ja kokonaisvaikutteisen ajattelun äiti. Kirkon hengen mukainen paasto luo ihmiseen raittiin ensisijaisuuden aineellisen ja hengellisen välille. Ihmisessä on ensisijaisesti hänen hengellisyytensä.

Paasto on katumuksen lähettiläs. [[Adam]] ja [[Eeva]] eivät totelleet Jumalaa. He kieltäytyivät paastoamasta kielletystä hedelmästä. Heistä tuli aistillisten halujen ja nautintojen vankeja.

Amma Synkletike opettaa:
:: ''Älköön sinua pettäkö maailmassa elävien rikkaiden ihmisten nautinto, joka on hyödyllistä vain tyhjän hekuman takia. He pitivät arvossa keittotaitoa. Paaston avulla sinäkin ylität halvoilla ruuilla heidän runsaan ravintonsa. Sillä on sanottu: Nautinnossa oleva sielu leikkii vahakakuilla. Älä tule kylläiseksi leivästä, niin et halua viiniäkään.''

'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Opetuspuheet/Paasto]]

Paasto on katumuksen lähettiläs (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Hannu (11. joulukuuta 2012 kello 13.47)

Hannu: Ak: Uusi sivu: Elämme paraikaa Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavaa paastoaikaa. Ortodoksisessa askeesissa rukous ja paasto liittyvät yhteen. Pyhien Isien mukaan kaiken pahan alkusyy on ihmi...