Päättäjäisjuhla - Muutoshistoria

Hannu (30. joulukuuta 2010 kello 19.10)

2010-12-30T19:10:53Z

← Vanhempi versio		Versio 30. joulukuuta 2010 kello 19.10
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ortodoksinen kirkkokalenteri on täynnä yllätyksiä. Varsin perustellusti kalenteriamme voisi kutsua juhlakalenteriksi. Viime kädessä näet jokainen vuoden päivä on juhlapäivä, jokainen päivä on omistettu yhden tai useamman [[pyhä]]n ihmisen tai tapahtuman muistolle. Perinteisesti juhlat luokitellaan ns. [[Suuret juhlat\|suuriin]], ~~[[keskisuuret juhlat\|~~keskisuuriin]] ja ~~[[pienet juhlat\|~~pieniin juhliin]]. Yksittäisten pyhien muistojuhlat ovat myös ”pieniä juhlia”. Heidän mukaanhan me vietämme nimipäiväämme tai kuten venäläiset sanovat ”enkelin päiväämme”.		Ortodoksinen kirkkokalenteri on täynnä yllätyksiä. Varsin perustellusti kalenteriamme voisi kutsua juhlakalenteriksi. Viime kädessä näet jokainen vuoden päivä on juhlapäivä, jokainen päivä on omistettu yhden tai useamman [[pyhä]]n ihmisen tai tapahtuman muistolle. Perinteisesti juhlat luokitellaan ns. [[Suuret juhlat\|suuriin]], keskisuuriin ja pieniin juhliin. Yksittäisten pyhien muistojuhlat ovat myös ”pieniä juhlia”. Heidän mukaanhan me vietämme nimipäiväämme tai kuten venäläiset sanovat ”enkelin päiväämme”.

	[[Kirkkokalenteri]]n mukaan ortodoksinen kirkko on todella juhliva kirkko. Kun kalenterin sisältöön perehtyy tarkemmin, tulee selväksi, ettei tuota juhlimista pidä ymmärtää pinnalliseksi ja maalliseksi tai kevyeksi irrotteluksi. Kirkollisessa kontekstissä juhla viittaa aina ikuisuuteen ja iankaikkisuuteen, tämän ajan ja paikan rajan tuolle puolelle. Näin juhla on pikemminkin oleellisimpaan syventymistä, elämän mielekkyyden löytämistä, rajallisuuden ja kuoleman ehdottomuuden ymmärtämistä.		[[Kirkkokalenteri]]n mukaan ortodoksinen kirkko on todella juhliva kirkko. Kun kalenterin sisältöön perehtyy tarkemmin, tulee selväksi, ettei tuota juhlimista pidä ymmärtää pinnalliseksi ja maalliseksi tai kevyeksi irrotteluksi. Kirkollisessa kontekstissä juhla viittaa aina ikuisuuteen ja iankaikkisuuteen, tämän ajan ja paikan rajan tuolle puolelle. Näin juhla on pikemminkin oleellisimpaan syventymistä, elämän mielekkyyden löytämistä, rajallisuuden ja kuoleman ehdottomuuden ymmärtämistä.
Rivi 11:		Rivi 11:
	Ja juhlan, riemun ja ilon aiheita riittää. On esijuhlia, keskijuhlia, jälkijuhlia ja päättäjäisjuhlia …		Ja juhlan, riemun ja ilon aiheita riittää. On esijuhlia, keskijuhlia, jälkijuhlia ja päättäjäisjuhlia …

	Pääsääntöisesti kaikilla ns. suurilla juhlilla on esijuhlapäivänsä sekä jälki- ja päättäjäisjuhlansa. [[Esijuhla]]päiviä on yleensä yksi. [[Joulu]]a ja [[Loppiainen\|loppiaista]] edeltää eräänlainen oma ”suuri viikkonsa” [[pääsiäinen\|pääsiäisen]] mallin mukaan. Jälkijuhlalla (slaav. poprázdnstvo ) tarkoitetaan juhlan jälkeisiä päiviä aina varsinaiseen päättäjäisjuhlaan asti (kreik. apódosis , slaav. otdánie). Suuria juhlia seuraa yleensä ns. oktaavi eli kahdeksan päivän pituinen jälkijuhla, toisinaan puolioktaavi tai vain yksi päivä. Lisäksi tavallista on että juhlan jälkeisenä päivänä muistonaiheena ovat ne henkilöt, jotka liittyivät kiinteästi vietettävään juhlaan.		Pääsääntöisesti kaikilla ns. suurilla juhlilla on esijuhlapäivänsä sekä jälki- ja päättäjäisjuhlansa. [[Esijuhla]]päiviä on yleensä yksi. [[Joulu]]a ja [[Loppiainen\|loppiaista]] edeltää eräänlainen oma ”suuri viikkonsa” [[pääsiäinen\|pääsiäisen]] mallin mukaan. Jälkijuhlalla (slaav. ''poprázdnstvo'' ) tarkoitetaan juhlan jälkeisiä päiviä aina varsinaiseen päättäjäisjuhlaan asti (kreik. ''apódosis'', slaav. ''otdánie''). Suuria juhlia seuraa yleensä ns. oktaavi eli kahdeksan päivän pituinen jälkijuhla, toisinaan puolioktaavi tai vain yksi päivä. Lisäksi tavallista on että juhlan jälkeisenä päivänä muistonaiheena ovat ne henkilöt, jotka liittyivät kiinteästi vietettävään juhlaan.

	Kahdeksan päivää kestävä [[jälkijuhla]] viestittää sekin iankaikkisuudesta. Juhlan sisältö ja merkitys kantaa meitä koko viikon, siis tämän maailman ajan ja uskomme mukaan vielä yli sen aina kahdeksanteen päivään, joka on viimeisenä päivänä samalla myös ensimmäinen päivä, kaiken uuden alku ja iankaikkisuuden kuva. Senpä tähden juhlan viimeisenä päivänä, päättäjäisjuhlana toimitetaan kirkkojuhlan juhlajumalanpalvelus lähes kokonaisuudessaan uudestaan toistamiseen.		Kahdeksan päivää kestävä [[jälkijuhla]] viestittää sekin iankaikkisuudesta. Juhlan sisältö ja merkitys kantaa meitä koko viikon, siis tämän maailman ajan ja uskomme mukaan vielä yli sen aina kahdeksanteen päivään, joka on viimeisenä päivänä samalla myös ensimmäinen päivä, kaiken uuden alku ja iankaikkisuuden kuva. Senpä tähden juhlan viimeisenä päivänä, päättäjäisjuhlana toimitetaan kirkkojuhlan juhlajumalanpalvelus lähes kokonaisuudessaan uudestaan toistamiseen.

	Kreikan ja [[kirkkoslaavi\|muinaiskirkkoslaavinkieliset]] sanat apódosis ja otdánie merkitsevät poisantamista. Me ikään kuin pakon edessä kaihoisin mielin ja hartaasti luovutamme juhlan pois ja suljemme ihanan ikkunan, josta saimme tuokion verran ihastella taivaan autuutta. Meidän kilvoituksemme on vielä kesken, on aika palata ruotuun, arkipäivään…		Kreikan ja [[kirkkoslaavi\|muinaiskirkkoslaavinkieliset]] sanat ''apódosis'' ja ''otdánie'' merkitsevät poisantamista. Me ikään kuin pakon edessä kaihoisin mielin ja hartaasti luovutamme juhlan pois ja suljemme ihanan ikkunan, josta saimme tuokion verran ihastella taivaan autuutta. Meidän kilvoituksemme on vielä kesken, on aika palata ruotuun, arkipäivään…

	Pääsiäinen on juhlien juhla ja se näkyy myös kirkkokalenterissa. Sitä edeltää esijuhlana 40 päivän paasto ja lisäksi [[Suuri Viikko]]. Vastaavasti pääsiäistä juhlitaan 40 päivää aina [[helatorstai]]hin asti. Helatorstain aattona vietetään Pääsiäisen päättäjäisjuhlaa, joka on samalla Helatorstain esijuhla. Jälleen kerran pääsiäisyön jumalanpalvelus toistetaan kokonaisuudessaan ja pääsiäinen luovutetaan pois taas ensi vuodeksi.		Pääsiäinen on juhlien juhla ja se näkyy myös kirkkokalenterissa. Sitä edeltää esijuhlana 40 päivän paasto ja lisäksi [[Suuri Viikko]]. Vastaavasti pääsiäistä juhlitaan 40 päivää aina [[helatorstai]]hin asti. Helatorstain aattona vietetään Pääsiäisen päättäjäisjuhlaa, joka on samalla Helatorstain esijuhla. Jälleen kerran pääsiäisyön jumalanpalvelus toistetaan kokonaisuudessaan ja pääsiäinen luovutetaan pois taas ensi vuodeksi.
Rivi 29:		Rivi 29:
	* [[Kirkkovuosi]]		* [[Kirkkovuosi]]

	Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 4/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] [[kirkkoherra]]n (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.		<small>Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 4/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] [[kirkkoherra]]n (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.</small>

	[[Luokka:Juhlat]]		[[Luokka:Juhlat]]

Hannu (17. elokuuta 2009 kello 07.06)

2009-08-17T07:06:01Z

← Vanhempi versio		Versio 17. elokuuta 2009 kello 07.06
Rivi 23:		Rivi 23:
	'''[[isä]] [[Mitro Repo]]'''		'''[[isä]] [[Mitro Repo]]'''

	Katso myös:		== Katso myös ==

	* [[Esijuhla]]		* [[Esijuhla]]
	* [[Suuret juhlat]]		* [[Suuret juhlat]]
	* [[Kirkkovuosi]]		* [[Kirkkovuosi]]

	Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 4/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] [[kirkkoherra]]n (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.		Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 4/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] [[kirkkoherra]]n (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.

Petja (23. tammikuuta 2009 kello 18.10)

2009-01-23T18:10:53Z

← Vanhempi versio		Versio 23. tammikuuta 2009 kello 18.10
Rivi 11:		Rivi 11:
	Ja juhlan, riemun ja ilon aiheita riittää. On esijuhlia, keskijuhlia, jälkijuhlia ja päättäjäisjuhlia …		Ja juhlan, riemun ja ilon aiheita riittää. On esijuhlia, keskijuhlia, jälkijuhlia ja päättäjäisjuhlia …

	Pääsääntöisesti kaikilla ns. suurilla juhlilla on esijuhlapäivänsä sekä jälki- ja päättäjäisjuhlansa. [[Esijuhla]]päiviä on yleensä yksi. [[Joulu]]a ja [[~~Loppiainan~~\|loppiaista]] edeltää eräänlainen oma ”suuri viikkonsa” [[pääsiäinen\|pääsiäisen]] mallin mukaan. Jälkijuhlalla (slaav. poprázdnstvo ) tarkoitetaan juhlan jälkeisiä päiviä aina varsinaiseen päättäjäisjuhlaan asti (kreik. apódosis , slaav. otdánie). Suuria juhlia seuraa yleensä ns. oktaavi eli kahdeksan päivän pituinen jälkijuhla, toisinaan puolioktaavi tai vain yksi päivä. Lisäksi tavallista on että juhlan jälkeisenä päivänä muistonaiheena ovat ne henkilöt, jotka liittyivät kiinteästi vietettävään juhlaan.		Pääsääntöisesti kaikilla ns. suurilla juhlilla on esijuhlapäivänsä sekä jälki- ja päättäjäisjuhlansa. [[Esijuhla]]päiviä on yleensä yksi. [[Joulu]]a ja [[Loppiainen\|loppiaista]] edeltää eräänlainen oma ”suuri viikkonsa” [[pääsiäinen\|pääsiäisen]] mallin mukaan. Jälkijuhlalla (slaav. poprázdnstvo ) tarkoitetaan juhlan jälkeisiä päiviä aina varsinaiseen päättäjäisjuhlaan asti (kreik. apódosis , slaav. otdánie). Suuria juhlia seuraa yleensä ns. oktaavi eli kahdeksan päivän pituinen jälkijuhla, toisinaan puolioktaavi tai vain yksi päivä. Lisäksi tavallista on että juhlan jälkeisenä päivänä muistonaiheena ovat ne henkilöt, jotka liittyivät kiinteästi vietettävään juhlaan.

	Kahdeksan päivää kestävä [[jälkijuhla]] viestittää sekin iankaikkisuudesta. Juhlan sisältö ja merkitys kantaa meitä koko viikon, siis tämän maailman ajan ja uskomme mukaan vielä yli sen aina kahdeksanteen päivään, joka on viimeisenä päivänä samalla myös ensimmäinen päivä, kaiken uuden alku ja iankaikkisuuden kuva. Senpä tähden juhlan viimeisenä päivänä, päättäjäisjuhlana toimitetaan kirkkojuhlan juhlajumalanpalvelus lähes kokonaisuudessaan uudestaan toistamiseen.		Kahdeksan päivää kestävä [[jälkijuhla]] viestittää sekin iankaikkisuudesta. Juhlan sisältö ja merkitys kantaa meitä koko viikon, siis tämän maailman ajan ja uskomme mukaan vielä yli sen aina kahdeksanteen päivään, joka on viimeisenä päivänä samalla myös ensimmäinen päivä, kaiken uuden alku ja iankaikkisuuden kuva. Senpä tähden juhlan viimeisenä päivänä, päättäjäisjuhlana toimitetaan kirkkojuhlan juhlajumalanpalvelus lähes kokonaisuudessaan uudestaan toistamiseen.

Petja: Ak: Uusi sivu: Ortodoksinen kirkkokalenteri on täynnä yllätyksiä. Varsin perustellusti kalenteriamme voisi kutsua juhlakalenteriksi. Viime kädessä näet jokainen vuoden päivä on juhlapäivä...

2008-12-04T10:53:06Z

Ak: Uusi sivu: Ortodoksinen kirkkokalenteri on täynnä yllätyksiä. Varsin perustellusti kalenteriamme voisi kutsua juhlakalenteriksi. Viime kädessä näet jokainen vuoden päivä on juhlapäivä...

Uusi sivu

Ortodoksinen kirkkokalenteri on täynnä yllätyksiä. Varsin perustellusti kalenteriamme voisi kutsua juhlakalenteriksi. Viime kädessä näet jokainen vuoden päivä on juhlapäivä, jokainen päivä on omistettu yhden tai useamman [[pyhä]]n ihmisen tai tapahtuman muistolle. Perinteisesti juhlat luokitellaan ns. [[Suuret juhlat|suuriin]], [[keskisuuret juhlat|keskisuuriin]] ja [[pienet juhlat|pieniin juhliin]]. Yksittäisten pyhien muistojuhlat ovat myös ”pieniä juhlia”. Heidän mukaanhan me vietämme nimipäiväämme tai kuten venäläiset sanovat ”enkelin päiväämme”.

[[Kirkkokalenteri]]n mukaan ortodoksinen kirkko on todella juhliva kirkko. Kun kalenterin sisältöön perehtyy tarkemmin, tulee selväksi, ettei tuota juhlimista pidä ymmärtää pinnalliseksi ja maalliseksi tai kevyeksi irrotteluksi. Kirkollisessa kontekstissä juhla viittaa aina ikuisuuteen ja iankaikkisuuteen, tämän ajan ja paikan rajan tuolle puolelle. Näin juhla on pikemminkin oleellisimpaan syventymistä, elämän mielekkyyden löytämistä, rajallisuuden ja kuoleman ehdottomuuden ymmärtämistä.

Kun kalenteriin tutustuu toisesta vinkkelistä, huomaa, että juhlapäivien paljoudesta riippumatta lähes kaksi kolmasosaa vuoden päivistä on samalla [[paasto]]päiviä ja että varsinaisia paastottomia viikkoja vuoden kierrossa on vain neljä.

Kirkkomme ei pidäkään juhla- ja paastopäiviä toistensa vastakohtina vaan toisiaan täydentävinä. Esi-isämme, hurskas karjalainen kirkkorahvas nimittikin paastokausia pyhiksi eli hengellisiksi juhliksi ja paastoruokia pyhiksi juhlaruoiksi. Meidän heppoiset juhlaruoat olivat heille arkiruokia…

Niin, usko iankaikkiseen elämään tekee elämästä pyhän ja jokaisesta päivästä juhlapäivän. Tällainen on kirkkokalenterin sydämenrytmi.

Ja juhlan, riemun ja ilon aiheita riittää. On esijuhlia, keskijuhlia, jälkijuhlia ja päättäjäisjuhlia …

Pääsääntöisesti kaikilla ns. suurilla juhlilla on esijuhlapäivänsä sekä jälki- ja päättäjäisjuhlansa. [[Esijuhla]]päiviä on yleensä yksi. [[Joulu]]a ja [[Loppiainan|loppiaista]] edeltää eräänlainen oma ”suuri viikkonsa” [[pääsiäinen|pääsiäisen]] mallin mukaan. Jälkijuhlalla (slaav. poprázdnstvo ) tarkoitetaan juhlan jälkeisiä päiviä aina varsinaiseen päättäjäisjuhlaan asti (kreik. apódosis , slaav. otdánie). Suuria juhlia seuraa yleensä ns. oktaavi eli kahdeksan päivän pituinen jälkijuhla, toisinaan puolioktaavi tai vain yksi päivä. Lisäksi tavallista on että juhlan jälkeisenä päivänä muistonaiheena ovat ne henkilöt, jotka liittyivät kiinteästi vietettävään juhlaan.

Kahdeksan päivää kestävä [[jälkijuhla]] viestittää sekin iankaikkisuudesta. Juhlan sisältö ja merkitys kantaa meitä koko viikon, siis tämän maailman ajan ja uskomme mukaan vielä yli sen aina kahdeksanteen päivään, joka on viimeisenä päivänä samalla myös ensimmäinen päivä, kaiken uuden alku ja iankaikkisuuden kuva. Senpä tähden juhlan viimeisenä päivänä, päättäjäisjuhlana toimitetaan kirkkojuhlan juhlajumalanpalvelus lähes kokonaisuudessaan uudestaan toistamiseen.

Kreikan ja [[kirkkoslaavi|muinaiskirkkoslaavinkieliset]] sanat apódosis ja otdánie merkitsevät poisantamista. Me ikään kuin pakon edessä kaihoisin mielin ja hartaasti luovutamme juhlan pois ja suljemme ihanan ikkunan, josta saimme tuokion verran ihastella taivaan autuutta. Meidän kilvoituksemme on vielä kesken, on aika palata ruotuun, arkipäivään…

Pääsiäinen on juhlien juhla ja se näkyy myös kirkkokalenterissa. Sitä edeltää esijuhlana 40 päivän paasto ja lisäksi [[Suuri Viikko]]. Vastaavasti pääsiäistä juhlitaan 40 päivää aina [[helatorstai]]hin asti. Helatorstain aattona vietetään Pääsiäisen päättäjäisjuhlaa, joka on samalla Helatorstain esijuhla. Jälleen kerran pääsiäisyön jumalanpalvelus toistetaan kokonaisuudessaan ja pääsiäinen luovutetaan pois taas ensi vuodeksi.

Pääsiäisen päättäjäisjuhla ei kuitenkaan tee tyhjäksi pääsiäisen sanomaa. Pääsiäisestä lukien jokainen sunnuntai on jokaisen viikon kahdeksas, viimeinen ja samalla ensimmäinen päivä. Jokainen sunnuntai on pääsiäisen jälkijuhla. Herran pyhä [[ehtoollinen]], osallistuminen kuolemattomuuden ateriapöydästä se on varsinainen pääsiäisen juhla-ateria. Se on matkaevästä iankaikkiseen elämään.

'''[[isä]] [[Mitro Repo]]'''

Katso myös:

* [[Esijuhla]]
* [[Suuret juhlat]]
* [[Kirkkovuosi]]

Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 4/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] [[kirkkoherra]]n (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.

[[Luokka:Juhlat]]