Ortodoksisuus Saksassa - Muutoshistoria

Hannu (27. huhtikuuta 2009 kello 14.59)

2009-04-27T14:59:15Z

← Vanhempi versio		Versio 27. huhtikuuta 2009 kello 14.59
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Prokopi de 1.jpg\|thumb\|<center>[http://www.prokopij.de/index_de.htm Pyhän Prokopin kirkko Hampurissa]<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 2.jpg\|thumb\|<center>[[Prokopi Ustjugilainen\|Pyhän Prokopin]] kirkko Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 3.jpg\|thumb\|<center>Sisäkuva Pyhän Prokopin kirkosta Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 4.jpg\|thumb\|<center>Piispallisia vieraita Pyhän Prokopin kirkossa Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
	[[Kuva:Saksa_kartta_wik.jpg\|thumb\|300px\|<center>Saksan sijainti Euroopassa<br><small>(''kuva: wikipedia/Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Saksa_kartta_wik.jpg\|thumb\|300px\|<center>Saksan sijainti Euroopassa<br><small>(''kuva: wikipedia/Ortodoksi.net'')</small></center>]]
	Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksia]], mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista [[piispa]]a, [[pappi]]a ja [[diakoni]]a sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti [[kirkkoslaavi]]n sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen [[ekklesiologia]]n vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ''”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen”'' eli lyhyesti ''KOKiD''. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.		Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksia]], mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista [[piispa]]a, [[pappi]]a ja [[diakoni]]a sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti [[kirkkoslaavi]]n sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen [[ekklesiologia]]n vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ''”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen”'' eli lyhyesti ''KOKiD''. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.

Hannu (23. huhtikuuta 2009 kello 19.21)

2009-04-23T19:21:55Z

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2009 kello 19.21
Rivi 4:		Rivi 4:
	Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400 000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. ''Kreikkalais-ortodoksisella'' kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja [[Metropoliitta\|metropoliitan]] lisäksi kolme [[apulaispiispa]]a, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 ''romanialais-ortodoksista'' jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.		Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400 000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. ''Kreikkalais-ortodoksisella'' kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja [[Metropoliitta\|metropoliitan]] lisäksi kolme [[apulaispiispa]]a, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 ''romanialais-ortodoksista'' jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.

	''Serbialaisia'' ortodokseja on Saksassa noin 300.000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. ''Romanialaisia'' ortodokseja on samoin noin 300.000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.		''Serbialaisia'' ortodokseja on Saksassa noin 300 000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. ''Romanialaisia'' ortodokseja on samoin noin 300 000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.

	Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. ''Venäläisten'' ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatilla]] ja [[ROCOR\|venäläisellä ulkomaankirkolla]] on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180.000 ortodoksia.		Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. ''Venäläisten'' ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatilla]] ja [[ROCOR\|venäläisellä ulkomaankirkolla]] on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180 000 ortodoksia.

	''Bulgarialaisia'' ortodokseja on noin 65.000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10.000 [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti\|''Antiokian'' kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin]] ortodoksia, 12.000 ''georgialaista'', ~~5.000~~ ''ukrainalaista'' ja joitakin muita.		''Bulgarialaisia'' ortodokseja on noin 65 000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10 000 [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti\|''Antiokian'' kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin]] ortodoksia, 12 000 ''georgialaista'', 5000 ''ukrainalaista'' ja joitakin muita.

	[[Orientaaliortodoksit\|Orientaalisista ortodokseista]] mainittakoon 40.000 [[Armenian ortodoksinen kirkko\|armenialaisen kirkon]], 40.000 [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|Antiokian syyrialaisen kirkon]], 30.000 [[Eritrean ortodoksinen kirkko\|eritrealaisen kirkon]] ja 20.000 [[Etiopian ortodoksinen kirkko\|etiopialaisen kirkon]] jäsentä sekä ~~6.000~~ [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko\|koptia]] ja joitakin muita pieniä ryhmiä.		[[Orientaaliortodoksit\|Orientaalisista ortodokseista]] mainittakoon 40 000 [[Armenian ortodoksinen kirkko\|armenialaisen kirkon]], 40 000 [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|Antiokian syyrialaisen kirkon]], 30 000 [[Eritrean ortodoksinen kirkko\|eritrealaisen kirkon]] ja 20 000 [[Etiopian ortodoksinen kirkko\|etiopialaisen kirkon]] jäsentä sekä 6000 [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko\|koptia]] ja joitakin muita pieniä ryhmiä.

	Monissa yliopistoissa voi opiskella [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tai [[Protestantismi\|evankelisen]] teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat [[eksegetiikka]], [[kirkkohistoria]] sekä [[Systemaattinen teologia\|systemaattinen]] ja [[käytännöllinen teologia]]. Joissakin [[Luostari\|luostareissa]] on pappiskoulutusta.		Monissa yliopistoissa voi opiskella [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tai [[Protestantismi\|evankelisen]] teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat [[eksegetiikka]], [[kirkkohistoria]] sekä [[Systemaattinen teologia\|systemaattinen]] ja [[käytännöllinen teologia]]. Joissakin [[Luostari\|luostareissa]] on pappiskoulutusta.

Hannu: /* Ortodoksisia luostareita Saksassa */

2009-04-23T19:02:05Z

Ortodoksisia luostareita Saksassa

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2009 kello 19.02
Rivi 15:		Rivi 15:

	== Ortodoksisia luostareita Saksassa ==		== Ortodoksisia luostareita Saksassa ==
	* Pyhän Job Potšajevilaisen luostari: venäläisen ulkomaankirkon [[munkki]]luostari Münchenissä. Alkuaan sen perustivat vuonna 1926 Itä-Slovakiaan paenneet venäläiset munkit, jotka joutuivat vuonna 1945 uudelleen pakenemaan ja perustivat luostarin Müncheniin, mutta monet heistä jatkoivat pian matkaa Yhdysvaltoihin. Ulkomaankirkon piispa asuu luostarissa.		* Pyhän [[Job Potšajevilainen\|Job Potšajevilaisen]] luostari: venäläisen ulkomaankirkon [[munkki]]luostari Münchenissä. Alkuaan sen perustivat vuonna 1926 Itä-Slovakiaan paenneet venäläiset munkit, jotka joutuivat vuonna 1945 uudelleen pakenemaan ja perustivat luostarin Müncheniin, mutta monet heistä jatkoivat pian matkaa Yhdysvaltoihin. Ulkomaankirkon piispa asuu luostarissa.
	* Pyhän suuriruhtinatar Elisabetin [[skiitta]]: venäläisen ulkomaankirkon [[nunna]]luostari Buchendorfissa, perustettu 2005 entisen roomalaiskatolisen luostarin tyhjiksi jääneisiin tiloihin		* Pyhän [[Elisabet (suurruhtinas)\|suuriruhtinatar Elisabetin]] [[skiitta]]: venäläisen ulkomaankirkon [[nunna]]luostari Buchendorfissa, perustettu 2005 entisen roomalaiskatolisen luostarin tyhjiksi jääneisiin tiloihin
	* Bulgarialainen Kolminaisuuden munkkiluostari Buchhagenissa		* Bulgarialainen [[Pyhä Kolminaisuus\|Kolminaisuuden]] munkkiluostari Buchhagenissa
	* Serbialainen Pyhän Spyridonin munkkiskiitta Geilnaussa		* Serbialainen Pyhän Spyridonin munkkiskiitta Geilnaussa
	* Antiokialais-ortodoksinen pyhän [[Jakob Sarugilainen\|Jakob Sarugilaisen]] munkkiluostari Warburgissa, perustettu vuonna 2000 entisen dominikaanilaisluostarin tiloihin. Piispa asuu luostarissa.		* Antiokialais-ortodoksinen pyhän [[Jakob Sarugilainen\|Jakob Sarugilaisen]] munkkiluostari Warburgissa, perustettu vuonna 2000 entisen dominikaanilaisluostarin tiloihin. Piispa asuu luostarissa.
	* Koptilais-ortodoksinen pyhän Neitseen Marian ja pyhän Mauritiuksen munkkiluostari Höxter-Brenkhausenissa, perustettu vuonna 1993 entisen luostarin tiloihin, joka oli vuonna 1245 perustettu sistersiläisnunnaluostariksi, vuosina 1601-1803 toiminut benediktiiniläisnunnaluostarina ja sen jälkeen ollut maallisessa käytössä. Koptilainen piispa asuu luostarissa.		* Koptilais-ortodoksinen pyhän [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] ja pyhän Mauritiuksen munkkiluostari Höxter-Brenkhausenissa, perustettu vuonna 1993 entisen luostarin tiloihin, joka oli vuonna 1245 perustettu sistersiläisnunnaluostariksi, vuosina 1601-1803 toiminut benediktiiniläisnunnaluostarina ja sen jälkeen ollut maallisessa käytössä. Koptilainen piispa asuu luostarissa.
	* Koptilais-ortodoksinen pyhän Antonioksen munkkiluostari Kröffelbachissa, perustettu vuonna 1980		* Koptilais-ortodoksinen pyhän [[Antonios Suuri\|Antonioksen]] munkkiluostari Kröffelbachissa, perustettu vuonna 1980

	[[:Käyttäjä:Vilma\|Vilma]]		[[:Käyttäjä:Vilma\|Vilma]]

Hannu (23. huhtikuuta 2009 kello 18.57)

2009-04-23T18:57:06Z

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2009 kello 18.57
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Saksa_kartta_wik.jpg\|thumb\|300px\|<center>Saksan sijainti Euroopassa<br><small>(''kuva: wikipedia/Ortodoksi.net'')</small></center>]]
	Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa ortodoksia, mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin ~~3.000~~. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista ~~piispaa~~, ~~pappia~~ ja ~~diakonia~~ sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti ~~kirkkoslaavin~~ sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen ~~eklesiologian~~ vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen” eli lyhyesti KOKiD. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.		Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksia]], mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista [[piispa]]a, [[pappi]]a ja [[diakoni]]a sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti [[kirkkoslaavi]]n sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen [[ekklesiologia]]n vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ''”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen”'' eli lyhyesti ''KOKiD''. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.

	Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400.000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. Kreikkalais-ortodoksisella kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja metropoliitan lisäksi kolme ~~apulaispiispaa~~, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 romanialais-ortodoksista jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.		Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400 000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. ''Kreikkalais-ortodoksisella'' kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja [[Metropoliitta\|metropoliitan]] lisäksi kolme [[apulaispiispa]]a, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 ''romanialais-ortodoksista'' jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.

	Serbialaisia ortodokseja on Saksassa noin 300.000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. Romanialaisia ortodokseja on samoin noin 300.000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.		''Serbialaisia'' ortodokseja on Saksassa noin 300.000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. ''Romanialaisia'' ortodokseja on samoin noin 300.000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.

	Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. Venäläisten ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Moskovan patriarkaatilla ja venäläisellä ulkomaankirkolla on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180.000 ortodoksia.		Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. ''Venäläisten'' ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatilla]] ja [[ROCOR\|venäläisellä ulkomaankirkolla]] on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180.000 ortodoksia.

	Bulgarialaisia ortodokseja on noin 65.000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10.000 Antiokian kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin ortodoksia, 12.000 georgialaista, 5.000 ukrainalaista ja joitakin muita.		''Bulgarialaisia'' ortodokseja on noin 65.000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10.000 [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti\|''Antiokian'' kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin]] ortodoksia, 12.000 ''georgialaista'', 5.000 ''ukrainalaista'' ja joitakin muita.

	Orientaalisista ortodokseista mainittakoon 40.000 armenialaisen kirkon, 40.000 Antiokian syyrialaisen kirkon, 30.000 eritrealaisen kirkon ja 20.000 etiopialaisen kirkon jäsentä sekä 6.000 koptia ja joitakin muita pieniä ryhmiä.		[[Orientaaliortodoksit\|Orientaalisista ortodokseista]] mainittakoon 40.000 [[Armenian ortodoksinen kirkko\|armenialaisen kirkon]], 40.000 [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|Antiokian syyrialaisen kirkon]], 30.000 [[Eritrean ortodoksinen kirkko\|eritrealaisen kirkon]] ja 20.000 [[Etiopian ortodoksinen kirkko\|etiopialaisen kirkon]] jäsentä sekä 6.000 [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko\|koptia]] ja joitakin muita pieniä ryhmiä.

	Monissa yliopistoissa voi opiskella ~~katolisen~~ tai evankelisen teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat eksegetiikka, kirkkohistoria sekä systemaattinen ja käytännöllinen teologia. Joissakin luostareissa on pappiskoulutusta.		Monissa yliopistoissa voi opiskella [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tai [[Protestantismi\|evankelisen]] teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat [[eksegetiikka]], [[kirkkohistoria]] sekä [[Systemaattinen teologia\|systemaattinen]] ja [[käytännöllinen teologia]]. Joissakin [[Luostari\|luostareissa]] on pappiskoulutusta.

	Ortodoksisia luostareita Saksassa:		== Ortodoksisia luostareita Saksassa ==
	- Pyhän Job Potšajevilaisen luostari: venäläisen ulkomaankirkon ~~munkkiluostari~~ Münchenissä. Alkuaan sen perustivat vuonna 1926 Itä-Slovakiaan paenneet venäläiset munkit, jotka joutuivat vuonna 1945 uudelleen pakenemaan ja perustivat luostarin Müncheniin, mutta monet heistä jatkoivat pian matkaa Yhdysvaltoihin. Ulkomaankirkon piispa asuu luostarissa.		* Pyhän Job Potšajevilaisen luostari: venäläisen ulkomaankirkon [[munkki]]luostari Münchenissä. Alkuaan sen perustivat vuonna 1926 Itä-Slovakiaan paenneet venäläiset munkit, jotka joutuivat vuonna 1945 uudelleen pakenemaan ja perustivat luostarin Müncheniin, mutta monet heistä jatkoivat pian matkaa Yhdysvaltoihin. Ulkomaankirkon piispa asuu luostarissa.
	- Pyhän suuriruhtinatar Elisabetin skiitta: venäläisen ulkomaankirkon ~~nunnaluostari~~ Buchendorfissa, perustettu 2005 entisen ~~roomalais-katolisen~~ luostarin tyhjiksi jääneisiin tiloihin		* Pyhän suuriruhtinatar Elisabetin [[skiitta]]: venäläisen ulkomaankirkon [[nunna]]luostari Buchendorfissa, perustettu 2005 entisen roomalaiskatolisen luostarin tyhjiksi jääneisiin tiloihin
	- Bulgarialainen Kolminaisuuden munkkiluostari Buchhagenissa		* Bulgarialainen Kolminaisuuden munkkiluostari Buchhagenissa
	- Serbialainen Pyhän Spyridonin munkkiskiitta Geilnaussa		* Serbialainen Pyhän Spyridonin munkkiskiitta Geilnaussa
	- Antiokialais-ortodoksinen pyhän Jakob Sarugilaisen munkkiluostari Warburgissa, perustettu vuonna 2000 entisen dominikaanilaisluostarin tiloihin. Piispa asuu luostarissa.		* Antiokialais-ortodoksinen pyhän [[Jakob Sarugilainen\|Jakob Sarugilaisen]] munkkiluostari Warburgissa, perustettu vuonna 2000 entisen dominikaanilaisluostarin tiloihin. Piispa asuu luostarissa.
	- Koptilais-ortodoksinen pyhän Neitseen Marian ja pyhän Mauritiuksen munkkiluostari Höxter-Brenkhausenissa, perustettu vuonna 1993 entisen luostarin tiloihin, joka oli vuonna 1245 perustettu sistersiläisnunnaluostariksi, vuosina 1601-1803 toiminut benediktiiniläisnunnaluostarina ja sen jälkeen ollut maallisessa käytössä. Koptilainen piispa asuu luostarissa.		* Koptilais-ortodoksinen pyhän Neitseen Marian ja pyhän Mauritiuksen munkkiluostari Höxter-Brenkhausenissa, perustettu vuonna 1993 entisen luostarin tiloihin, joka oli vuonna 1245 perustettu sistersiläisnunnaluostariksi, vuosina 1601-1803 toiminut benediktiiniläisnunnaluostarina ja sen jälkeen ollut maallisessa käytössä. Koptilainen piispa asuu luostarissa.
	- Koptilais-ortodoksinen pyhän Antonioksen munkkiluostari Kröffelbachissa, perustettu vuonna 1980		* Koptilais-ortodoksinen pyhän Antonioksen munkkiluostari Kröffelbachissa, perustettu vuonna 1980

			[[:Käyttäjä:Vilma\|Vilma]]
⚫	Tilastotiedot vuodelta 2006 Athanasios Basdekisin teoksesta ”Die Ortodoxe Kirche. Eine Handreichung für nicht-orthodoxe und orthodoxe Christen und Kirchen“

		⚫	(Tilastotiedot vuodelta 2006 Athanasios Basdekisin teoksesta ''”Die Ortodoxe Kirche. Eine Handreichung für nicht-orthodoxe und orthodoxe Christen und Kirchen“'')

			[[Luokka:Saksa]]

Hannu: Ak: Uusi sivu: Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa ortodoksia, mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3.000. Ortodoksiset kirkot eiv...

2009-04-23T18:39:24Z

Ak: Uusi sivu: Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa ortodoksia, mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3.000. Ortodoksiset kirkot eiv...

Uusi sivu

Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa ortodoksia, mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3.000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista piispaa, pappia ja diakonia sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti kirkkoslaavin sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen eklesiologian vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen” eli lyhyesti KOKiD. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.

Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400.000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. Kreikkalais-ortodoksisella kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja metropoliitan lisäksi kolme apulaispiispaa, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 romanialais-ortodoksista jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.

Serbialaisia ortodokseja on Saksassa noin 300.000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. Romanialaisia ortodokseja on samoin noin 300.000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.

Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. Venäläisten ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Moskovan patriarkaatilla ja venäläisellä ulkomaankirkolla on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180.000 ortodoksia.

Bulgarialaisia ortodokseja on noin 65.000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10.000 Antiokian kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin ortodoksia, 12.000 georgialaista, 5.000 ukrainalaista ja joitakin muita.

Orientaalisista ortodokseista mainittakoon 40.000 armenialaisen kirkon, 40.000 Antiokian syyrialaisen kirkon, 30.000 eritrealaisen kirkon ja 20.000 etiopialaisen kirkon jäsentä sekä 6.000 koptia ja joitakin muita pieniä ryhmiä.

Monissa yliopistoissa voi opiskella katolisen tai evankelisen teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat eksegetiikka, kirkkohistoria sekä systemaattinen ja käytännöllinen teologia. Joissakin luostareissa on pappiskoulutusta.

Ortodoksisia luostareita Saksassa:
- Pyhän Job Potšajevilaisen luostari: venäläisen ulkomaankirkon munkkiluostari Münchenissä. Alkuaan sen perustivat vuonna 1926 Itä-Slovakiaan paenneet venäläiset munkit, jotka joutuivat vuonna 1945 uudelleen pakenemaan ja perustivat luostarin Müncheniin, mutta monet heistä jatkoivat pian matkaa Yhdysvaltoihin. Ulkomaankirkon piispa asuu luostarissa.
- Pyhän suuriruhtinatar Elisabetin skiitta: venäläisen ulkomaankirkon nunnaluostari Buchendorfissa, perustettu 2005 entisen roomalais-katolisen luostarin tyhjiksi jääneisiin tiloihin
- Bulgarialainen Kolminaisuuden munkkiluostari Buchhagenissa
- Serbialainen Pyhän Spyridonin munkkiskiitta Geilnaussa
- Antiokialais-ortodoksinen pyhän Jakob Sarugilaisen munkkiluostari Warburgissa, perustettu vuonna 2000 entisen dominikaanilaisluostarin tiloihin. Piispa asuu luostarissa.
- Koptilais-ortodoksinen pyhän Neitseen Marian ja pyhän Mauritiuksen munkkiluostari Höxter-Brenkhausenissa, perustettu vuonna 1993 entisen luostarin tiloihin, joka oli vuonna 1245 perustettu sistersiläisnunnaluostariksi, vuosina 1601-1803 toiminut benediktiiniläisnunnaluostarina ja sen jälkeen ollut maallisessa käytössä. Koptilainen piispa asuu luostarissa.
- Koptilais-ortodoksinen pyhän Antonioksen munkkiluostari Kröffelbachissa, perustettu vuonna 1980

Tilastotiedot vuodelta 2006 Athanasios Basdekisin teoksesta ”Die Ortodoxe Kirche. Eine Handreichung für nicht-orthodoxe und orthodoxe Christen und Kirchen“

← Vanhempi versio		Versio 27. huhtikuuta 2009 kello 14.59
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Prokopi de 1.jpg\|thumb\|<center>[http://www.prokopij.de/index_de.htm Pyhän Prokopin kirkko Hampurissa]<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 2.jpg\|thumb\|<center>[[Prokopi Ustjugilainen\|Pyhän Prokopin]] kirkko Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 3.jpg\|thumb\|<center>Sisäkuva Pyhän Prokopin kirkosta Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
			[[Kuva:Prokopi de 4.jpg\|thumb\|<center>Piispallisia vieraita Pyhän Prokopin kirkossa Hampurissa<br><small>(''kuva © Russische Kirche des Heiligen Prokop in Hamburg'')</small></center>]]
	[[Kuva:Saksa_kartta_wik.jpg\|thumb\|300px\|<center>Saksan sijainti Euroopassa<br><small>(''kuva: wikipedia/Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Saksa_kartta_wik.jpg\|thumb\|300px\|<center>Saksan sijainti Euroopassa<br><small>(''kuva: wikipedia/Ortodoksi.net'')</small></center>]]
	Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksia]], mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista [[piispa]]a, [[pappi]]a ja [[diakoni]]a sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti [[kirkkoslaavi]]n sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen [[ekklesiologia]]n vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ''”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen”'' eli lyhyesti ''KOKiD''. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.		Saksassa asuu noin 1,4 miljoonaa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksia]], mutta tavallinen saksalainen ei heitä juuri huomaa. Syntyperäisiä saksalaisia ortodokseista on vain noin 3000. Ortodoksiset kirkot eivät saa kirkollisveroa, vaan jäsenet ja kannattajat pitävät niitä yllä. Tavallisesti ne toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Saksassa on 268 ortodoksista [[piispa]]a, [[pappi]]a ja [[diakoni]]a sekä 394 seurakuntaa ja vakituista jumalanpalveluspaikkaa, joissa palvelukset toimitetaan tavallisesti [[kirkkoslaavi]]n sekä kreikan, venäjän, serbian ynnä muilla kielillä seurakuntalaisten taustasta riippuen, vaikka onkin täysin ortodoksisen [[ekklesiologia]]n vastaista, että yhteen maahan syntyy useita toisistaan riippumattomia ortodoksisia kansalliskirkkoja. Saksan ortodoksisten hiippakuntien yhteiselin on ''”Kommission der Orthodoxen Kirche in Deutschland – Verband der orthodoxen Diözesen”'' eli lyhyesti ''KOKiD''. KOKiDia voidaan pitää eräänlaisena esivaiheena, joka saattaa ehkä joskus kehittyä piispainkokoukseksi.

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2009 kello 19.21
Rivi 4:		Rivi 4:
	Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400 000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. ''Kreikkalais-ortodoksisella'' kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja [[Metropoliitta\|metropoliitan]] lisäksi kolme [[apulaispiispa]]a, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 ''romanialais-ortodoksista'' jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.		Vuonna 1963 perustettu kreikkalainen hiippakunta, johon kuuluu noin 400 000 kreikkalaisperäistä ortodoksia, on suurin Saksan ortodoksisista hiippakunnista. Vielä 1900-luvun puoliväliin asti he olivat harvalukuisia, mutta Saksan työvoimapulan aikana värvättiin 1960-luvulta alkaen runsaasti työvoimaa ulkomailta ja siten myös ortodokseja Kreikasta ja silloisesta Jugoslaviasta. ''Kreikkalais-ortodoksisella'' kirkolla on Saksassa 65 seurakuntaa, joilla on 158 jumalanpalveluspaikkaa ja [[Metropoliitta\|metropoliitan]] lisäksi kolme [[apulaispiispa]]a, 65 pappia ja kolme diakonia sekä 10 ''romanialais-ortodoksista'' jumalanpalveluspaikkaa ja niissä neljä pappia.

	''Serbialaisia'' ortodokseja on Saksassa noin 300.000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. ''Romanialaisia'' ortodokseja on samoin noin 300.000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.		''Serbialaisia'' ortodokseja on Saksassa noin 300 000 ja piispa, 44 pappia, kolme diakonia ja kaksi alidiakonia, 55 seurakuntaa ja 76 jumalanpalveluspaikkaa. ''Romanialaisia'' ortodokseja on samoin noin 300 000 ja metropoliitta, apulaispiispa, 32 pappia, kolme diakonia, 38 seurakuntaa ja 41 jumalanpalveluspaikkaa.

	Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. ''Venäläisten'' ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatilla]] ja [[ROCOR\|venäläisellä ulkomaankirkolla]] on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180.000 ortodoksia.		Saksan ensimmäiset ortodoksiset venäläiset jumalanpalvelukset toimitettiin vuodesta 1655 alkaen Königsbergissä, nykyisessä Kaliningradissa, ja vuodesta 1718 alkaen Berliinissä. ''Venäläisten'' ortodoksisten kirkkojen rakentaminen alkoi toden teolla vasta 1800-luvulla venäläisten kylpylävieraiden ja lähetystön henkilökunnan tarpeisiin sekä Saksassa kuolleiden venäläisten ruhtinaiden hautakirkoiksi. Viime vuosikymmeninä venäläisten ortodoksien määrä on lisääntynyt huomattavasti. [[Moskovan patriarkaatti\|Moskovan patriarkaatilla]] ja [[ROCOR\|venäläisellä ulkomaankirkolla]] on kummallakin oma arkkipiispansa ja heidän alaisuudessaan yhteensä 51 pappia, 13 diakonia, seitsemän alidiakonia, 40 seurakuntaa, 65 jumalanpalveluspaikkaa ja 180 000 ortodoksia.

	''Bulgarialaisia'' ortodokseja on noin 65.000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10.000 [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti\|''Antiokian'' kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin]] ortodoksia, 12.000 ''georgialaista'', ~~5.000~~ ''ukrainalaista'' ja joitakin muita.		''Bulgarialaisia'' ortodokseja on noin 65 000 sekä metropoliitta, piispa, kuusi pappia, kaksi diakonia ja kahdeksan seurakuntaa. Pienempiä ryhmiä ovat 10 000 [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti\|''Antiokian'' kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin]] ortodoksia, 12 000 ''georgialaista'', 5000 ''ukrainalaista'' ja joitakin muita.

	[[Orientaaliortodoksit\|Orientaalisista ortodokseista]] mainittakoon 40.000 [[Armenian ortodoksinen kirkko\|armenialaisen kirkon]], 40.000 [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|Antiokian syyrialaisen kirkon]], 30.000 [[Eritrean ortodoksinen kirkko\|eritrealaisen kirkon]] ja 20.000 [[Etiopian ortodoksinen kirkko\|etiopialaisen kirkon]] jäsentä sekä ~~6.000~~ [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko\|koptia]] ja joitakin muita pieniä ryhmiä.		[[Orientaaliortodoksit\|Orientaalisista ortodokseista]] mainittakoon 40 000 [[Armenian ortodoksinen kirkko\|armenialaisen kirkon]], 40 000 [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko\|Antiokian syyrialaisen kirkon]], 30 000 [[Eritrean ortodoksinen kirkko\|eritrealaisen kirkon]] ja 20 000 [[Etiopian ortodoksinen kirkko\|etiopialaisen kirkon]] jäsentä sekä 6000 [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko\|koptia]] ja joitakin muita pieniä ryhmiä.

	Monissa yliopistoissa voi opiskella [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tai [[Protestantismi\|evankelisen]] teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat [[eksegetiikka]], [[kirkkohistoria]] sekä [[Systemaattinen teologia\|systemaattinen]] ja [[käytännöllinen teologia]]. Joissakin [[Luostari\|luostareissa]] on pappiskoulutusta.		Monissa yliopistoissa voi opiskella [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] tai [[Protestantismi\|evankelisen]] teologian ohella ortodoksiseen teologiaan liittyviä aineita ja Münsterissä on ortodoksisen teologian oppituoli, mutta vain Münchenin yliopistossa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän lukukauden opintojen jälkeen ortodoksisen teologian loppututkinto. Siellä on neljä ortodoksista professoria, joiden erikoisalat ovat [[eksegetiikka]], [[kirkkohistoria]] sekä [[Systemaattinen teologia\|systemaattinen]] ja [[käytännöllinen teologia]]. Joissakin [[Luostari\|luostareissa]] on pappiskoulutusta.