Nikeforos (erakkomunkki) - Muutoshistoria

Mikko (30. syyskuuta 2011 kello 17.57)

2011-09-30T17:57:53Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2011 kello 17.57
Rivi 32:		Rivi 32:
	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			[[Luokka:Kreikkalaiset pyhät]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Athos]]		[[Luokka:Athos]]

Hannu: /* Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa */

2009-05-07T16:57:03Z

Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2009 kello 16.57
Rivi 8:		Rivi 8:
	Hänet tunnetaan myös [[Hengellinen raittius\|hengellistä raittiutta]] käsittelevästä kirjoituksestaan ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'', joka on sisällytetty [[Filokalia]]an (''IV: 28-44''). Siihen hän on koonnut otteita [[Pyhä\|pyhien isien]] opetuksista ja elämäkerroista ja samalla täydentänyt niitä omalla kokemuksellaan ja siihen perustuvilla neuvoilla.		Hänet tunnetaan myös [[Hengellinen raittius\|hengellistä raittiutta]] käsittelevästä kirjoituksestaan ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'', joka on sisällytetty [[Filokalia]]an (''IV: 28-44''). Siihen hän on koonnut otteita [[Pyhä\|pyhien isien]] opetuksista ja elämäkerroista ja samalla täydentänyt niitä omalla kokemuksellaan ja siihen perustuvilla neuvoilla.

	== Nikeforoksen opetuksia ~~Filokaliassa~~ ==		== Nikeforoksen opetuksia [[Filokalia]]ssa ==

	Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:		Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:

Hannu: /* Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa */

2009-05-07T16:56:51Z

Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa

← Vanhempi versio		Versio 7. toukokuuta 2009 kello 16.56
Rivi 34:		Rivi 34:
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Athos]]		[[Luokka:Athos]]
			[[Luokka:Filokalia]]

Domna (30. huhtikuuta 2009 kello 15.32)

2009-04-30T15:32:44Z

Hannu (30. huhtikuuta 2009 kello 14.50)

2009-04-30T14:50:44Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 14.50
Rivi 7:		Rivi 7:

	Hänet tunnetaan myös [[Hengellinen raittius\|hengellistä raittiutta]] käsittelevästä kirjoituksestaan ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'', joka on sisällytetty [[Filokalia]]an (''IV: 28-44''). Siihen hän on koonnut otteita [[Pyhä\|pyhien isien]] opetuksista ja elämäkerroista ja samalla täydentänyt niitä omalla kokemuksellaan ja siihen perustuvilla neuvoilla.		Hänet tunnetaan myös [[Hengellinen raittius\|hengellistä raittiutta]] käsittelevästä kirjoituksestaan ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'', joka on sisällytetty [[Filokalia]]an (''IV: 28-44''). Siihen hän on koonnut otteita [[Pyhä\|pyhien isien]] opetuksista ja elämäkerroista ja samalla täydentänyt niitä omalla kokemuksellaan ja siihen perustuvilla neuvoilla.

			== Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa ==

			Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:
			:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''

			:: * ''Tarkkavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.''
			:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.''
			:: * ''Tarkkavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.''
			:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.''
			:: * ''Tarkkavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.''
			:: * ''Tarkkavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.''
			:: * ''Tarkkavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.''
			:: * ''Tarkkavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.''

			:: ''Tarkkavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.''

			:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''

			:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	(''lähde Filokalia IV'')		(''lähde Filokalia IV'')

Hannu (30. huhtikuuta 2009 kello 14.48)

2009-04-30T14:48:22Z

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 14.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Nikeforos_w.jpg\|thumb\|~~300px~~\|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center>]]		[[Kuva:Nikeforos_w.jpg\|thumb\|200px\|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center>]]
	[[Erakko]]munkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hänestä käytetään myös nimeä '''Nikeforos Albanialainen''' – eli [[munkki]]na [[Athos\|Athoksella]] 1200 -1300 -lukujen taitteessa. Hänen syntymästään ja ja kuolinajastaan ei ole varmaa tietoa. Joissakin yhteyksissä (''muun muassa [[Filokalia]]ssa'') hänen sanotaan syntyneen vuonna 1340, kun taasen joissain toisissa yhteyksissä hänen sanotaan kuolleen ennen vuotta 1300. Saattaa myös olla, että hänestä kertoviin tietoihin on myös sekoittunut toisen samoihin aikoihin sijoittuvan Nikeforoksen – ''Nikeforos Gregorasin'' – tietoja. Myös Gregorasilla oli yhteyksiä Gregorios Palamakseen ja hän eli samoihin aikoihin (''n. 1295 – 1360'') kuin ensimmäinen Nikeforos.		[[Erakko]]munkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hänestä käytetään myös nimeä '''Nikeforos Albanialainen''' – eli [[munkki]]na [[Athos\|Athoksella]] 1200 -1300 -lukujen taitteessa. Hänen syntymästään ja ja kuolinajastaan ei ole varmaa tietoa. Joissakin yhteyksissä (''muun muassa [[Filokalia]]ssa'') hänen sanotaan syntyneen vuonna 1340, kun taasen joissain toisissa yhteyksissä hänen sanotaan kuolleen ennen vuotta 1300. Saattaa myös olla, että hänestä kertoviin tietoihin on myös sekoittunut toisen samoihin aikoihin sijoittuvan Nikeforoksen – ''Nikeforos Gregorasin'' – tietoja. Myös Gregorasilla oli yhteyksiä Gregorios Palamakseen ja hän eli samoihin aikoihin (''n. 1295 – 1360'') kuin ensimmäinen Nikeforos.

Hannu: Ak: Uusi sivu: vanhurskas Nikeforos Athoslainen Erakkomunkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hän...

2009-04-30T14:46:12Z

Ak: Uusi sivu: thumb|300px|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center> Erakkomunkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hän...

Uusi sivu

[[Kuva:Nikeforos_w.jpg|thumb|300px|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center>]]
[[Erakko]]munkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hänestä käytetään myös nimeä '''Nikeforos Albanialainen''' – eli [[munkki]]na [[Athos|Athoksella]] 1200 -1300 -lukujen taitteessa. Hänen syntymästään ja ja kuolinajastaan ei ole varmaa tietoa. Joissakin yhteyksissä (''muun muassa [[Filokalia]]ssa'') hänen sanotaan syntyneen vuonna 1340, kun taasen joissain toisissa yhteyksissä hänen sanotaan kuolleen ennen vuotta 1300. Saattaa myös olla, että hänestä kertoviin tietoihin on myös sekoittunut toisen samoihin aikoihin sijoittuvan Nikeforoksen – ''Nikeforos Gregorasin'' – tietoja. Myös Gregorasilla oli yhteyksiä Gregorios Palamakseen ja hän eli samoihin aikoihin (''n. 1295 – 1360'') kuin ensimmäinen Nikeforos.

Joka tapauksessa hän eli ja kilvoitteli munkkina Athoksella noihin aikoihin ja hänestä on sanottu, että hänellä oli mahdollisuus kilvoitella yksinäisyydessä keskittyen täysin sisimpänsä varjelemiseen vapaana maallisista huolista ja että siellä ollessaan toimi myös opettajana myöhemmin kuuluisaksi tulleelle pyhälle [[Gregorios Palamas|Gregorios Palamakselle]], Tessalonikin arkkipiispalle.

Joidenkin tietojen mukaan hän oli syntyään [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolinen]], mutta kääntyi sitten [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiksi]] matkustettuaan Albaniasta [[Bysantti|Bysantin keisarikuntaan]].

Hänet tunnetaan myös [[Hengellinen raittius|hengellistä raittiutta]] käsittelevästä kirjoituksestaan ''”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta”'', joka on sisällytetty [[Filokalia]]an (''IV: 28-44''). Siihen hän on koonnut otteita [[Pyhä|pyhien isien]] opetuksista ja elämäkerroista ja samalla täydentänyt niitä omalla kokemuksellaan ja siihen perustuvilla neuvoilla.

(''lähde Filokalia IV'')

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Athos]]

← Vanhempi versio		Versio 30. huhtikuuta 2009 kello 15.32
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Nikeforos_w.jpg\|thumb\|200px\|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center>]]		[[Kuva:Nikeforos_w.jpg\|thumb\|200px\|<center>vanhurskas Nikeforos Athoslainen</center>]]
	[[Erakko]]munkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hänestä käytetään myös nimeä '''Nikeforos Albanialainen''' – eli [[munkki]]na [[Athos\|Athoksella]] 1200 -1300 -lukujen taitteessa. Hänen syntymästään ja ja kuolinajastaan ei ole varmaa tietoa. Joissakin yhteyksissä (''muun muassa [[Filokalia]]ssa'') hänen sanotaan syntyneen vuonna 1340, kun taasen joissain toisissa yhteyksissä hänen sanotaan kuolleen ennen vuotta 1300. Saattaa myös olla, että hänestä kertoviin tietoihin on ~~myös~~ sekoittunut toisen samoihin aikoihin sijoittuvan Nikeforoksen – ''Nikeforos Gregorasin'' – tietoja. Myös Gregorasilla oli yhteyksiä Gregorios Palamakseen ja hän eli samoihin aikoihin (''n. 1295 – 1360'') kuin ensimmäinen Nikeforos.		[[Erakko]]munkki '''Nikeforos''' eli '''Nikeforos Athoslainen''' – joissakin yhteyksissä hänestä käytetään myös nimeä '''Nikeforos Albanialainen''' – eli [[munkki]]na [[Athos\|Athoksella]] 1200 -1300 -lukujen taitteessa. Hänen syntymästään ja ja kuolinajastaan ei ole varmaa tietoa. Joissakin yhteyksissä (''muun muassa [[Filokalia]]ssa'') hänen sanotaan syntyneen vuonna 1340, kun taasen joissain toisissa yhteyksissä hänen sanotaan kuolleen ennen vuotta 1300. Saattaa myös olla, että hänestä kertoviin tietoihin on sekoittunut toisen samoihin aikoihin sijoittuvan Nikeforoksen – ''Nikeforos Gregorasin'' – tietoja. Myös Gregorasilla oli yhteyksiä Gregorios Palamakseen ja hän eli samoihin aikoihin (''n. 1295 – 1360'') kuin ensimmäinen Nikeforos.

	Joka tapauksessa hän eli ja kilvoitteli munkkina Athoksella noihin aikoihin ja hänestä on sanottu, että hänellä oli mahdollisuus kilvoitella yksinäisyydessä keskittyen täysin sisimpänsä varjelemiseen vapaana maallisista huolista ja että siellä ollessaan toimi myös opettajana myöhemmin kuuluisaksi tulleelle pyhälle [[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamakselle]], Tessalonikin arkkipiispalle.		Joka tapauksessa hän eli ja kilvoitteli munkkina Athoksella noihin aikoihin ja hänestä on sanottu, että hänellä oli mahdollisuus kilvoitella yksinäisyydessä keskittyen täysin sisimpänsä varjelemiseen vapaana maallisista huolista ja että siellä ollessaan toimi myös opettajana myöhemmin kuuluisaksi tulleelle pyhälle [[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamakselle]], Tessalonikin arkkipiispalle.
Rivi 10:		Rivi 10:
	== Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa ==		== Nikeforoksen opetuksia Filokaliassa ==

	Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä ~~tarkkavaisuus~~ on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:		Erakkomunkki [[Nikeforos (erakkomunkki)\|Nikeforokselta]] kysyttiin, mitä tarkkaavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (''Filokalia 4: 41-44''). Hän vastasi:
	:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet ~~tarkkavaisuutta~~ mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''		:: ''Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkaavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.''

	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on vilpittömän katumuksen merkki.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.''
	:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.''		:: * ''Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.''
	:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.''		:: * ''Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.''		:: * ''Tarkkaavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.''
	:: * ''~~Tarkkavaisuus~~ auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.''		:: * ''Tarkkaavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.''

	:: ''~~Tarkkavaisuuteen~~, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.''		:: ''Tarkkaavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.''

	:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''		:: ''Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.''

	:: ''Kaivatun ja suloisen ~~tarkkavaisuuden~~ vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''		:: ''Kaivatun ja suloisen tarkkaavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.''

	(''lähde Filokalia IV'')		(''lähde Filokalia IV'')