Nikean pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Mikko (19. toukokuuta 2012 kello 16.12)

2012-05-19T16:12:15Z

← Vanhempi versio		Versio 19. toukokuuta 2012 kello 16.12
Rivi 46:		Rivi 46:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
			* Isä Jarmo: [[Pyhät isät (opetuspuhe)]]
	* [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset]]		* [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset]]
	* [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]		* [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]

Hannu: siirsi sivun ”Pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)” uudelle nimelle ”Nikean pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)”

2011-05-22T17:00:08Z

siirsi sivun ”Pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)” uudelle nimelle ”Nikean pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)”

← Vanhempi versio	Versio 22. toukokuuta 2011 kello 17.00
(ei mitään eroa)

Mikko (14. toukokuuta 2010 kello 10.35)

2010-05-14T10:35:17Z

← Vanhempi versio		Versio 14. toukokuuta 2010 kello 10.35
Rivi 17:		Rivi 17:

	Mitä meidän sitten tulisi tietää uskonopista ja näistä kirkolliskokouksen säädöksistä?		Mitä meidän sitten tulisi tietää uskonopista ja näistä kirkolliskokouksen säädöksistä?
	[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen pyhät isät, keisari ~~Konstantinus~~<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen pyhät isät, [[Konstantinos Suuri\|keisari Konstantinos]]<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Ehkä olennaisinta ja kaikkein tärkeintä mitä meidän tulee uskonopillisista asioista tietää, on uskontunnustus. On tietysti hyvä asia jos osaamme uskontunnustuksen sanasta sanaan ulkoa, mutta vielä tärkeämpää on se, että todella tiedämme ja ymmärrämme mitä siinä sanomme.		Ehkä olennaisinta ja kaikkein tärkeintä mitä meidän tulee uskonopillisista asioista tietää, on uskontunnustus. On tietysti hyvä asia jos osaamme uskontunnustuksen sanasta sanaan ulkoa, mutta vielä tärkeämpää on se, että todella tiedämme ja ymmärrämme mitä siinä sanomme.

Mikko (14. toukokuuta 2010 kello 10.30)

2010-05-14T10:30:07Z

← Vanhempi versio		Versio 14. toukokuuta 2010 kello 10.30
Rivi 46:		Rivi 46:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
			* [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset]]
			* [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]
	* [[Pyhien isien sunnuntai]] (joulukuussa, muistellaan pyhiä profeettoja)		* [[Pyhien isien sunnuntai]] (joulukuussa, muistellaan pyhiä profeettoja)

Mikko (14. toukokuuta 2010 kello 10.22)

2010-05-14T10:22:00Z

← Vanhempi versio		Versio 14. toukokuuta 2010 kello 10.22
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Nikean 1. kirkolliskokouksen 318 isää ==		== Nikean 1. kirkolliskokouksen 318 isää ==
			[[Kuva:Ensimmainen ekumeeninen kirkolliskokous Nikea.jpg\|250px\|thumb\|<center>Nikean I ekumeenisen kirkolliskokouksen 318 isää<br><small>Ikonin etualalla keskellä [[Spiridon Tremithuslainen\|Pyhä Spiridon Ihmeidentekijä Tremithuslainen]], joka hiljentää [[Areiolaisuus\|Areioksen]] (oikealla, käsi suun edessä) [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous\|ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Nikeassa, vuonna 325.<br>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.		Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.
Rivi 9:		Rivi 10:
	Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.		Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.

	Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. [[Alkukirkko\|Alkukirkon]] ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet ~~[[Kristuksen jumaluus\|~~Kristuksen jumaluutta]] ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.		Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. [[Alkukirkko\|Alkukirkon]] ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet Kristuksen jumaluutta ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.

	Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät ~~[[Kristuksen ihmisyys\|~~Kristuksen ihmisyyttä]] ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.		Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät Kristuksen ihmisyyttä ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.

	Jos uskonoppia ei olisi määritelty noissa kirkolliskokouksissa, niin silloin tänä päivänä erilaisia nk. kristillisiä suuntauksia olisi luvuton määrä ja todennäköisesti kristittyjä olisikin vähemmän, sillä ilman uskonopillista perustaa ei myöskään uskoa voisi ottaa vakavasti. Ilman uskon määrityksiä Kristuksen kirkko olisi pirstaloitunut ja tukahtunut. Sen vuoksi kunnioitammekin noita isiä, jotka Pyhän Hengen johdattamina antoivat oikealle uskolle kirjallisen muodon.		Jos uskonoppia ei olisi määritelty noissa kirkolliskokouksissa, niin silloin tänä päivänä erilaisia nk. kristillisiä suuntauksia olisi luvuton määrä ja todennäköisesti kristittyjä olisikin vähemmän, sillä ilman uskonopillista perustaa ei myöskään uskoa voisi ottaa vakavasti. Ilman uskon määrityksiä Kristuksen kirkko olisi pirstaloitunut ja tukahtunut. Sen vuoksi kunnioitammekin noita isiä, jotka Pyhän Hengen johdattamina antoivat oikealle uskolle kirjallisen muodon.
Rivi 45:		Rivi 46:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Pyhien isien sunnuntai]]		* [[Pyhien isien sunnuntai]] (joulukuussa, muistellaan pyhiä profeettoja)

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (12. joulukuuta 2009 kello 20.37)

2009-12-12T20:37:33Z

← Vanhempi versio		Versio 12. joulukuuta 2009 kello 20.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	== ~~[[Nikea\|~~Nikean]] 1. ~~[[Kirkolliskokous\|~~kirkolliskokouksen]] 318 ~~[[Isä\|~~isää]] ==		== Nikean 1. kirkolliskokouksen 318 isää ==

	Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.		Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.

Mikko (17. marraskuuta 2009 kello 09.54)

2009-11-17T09:54:14Z

← Vanhempi versio		Versio 17. marraskuuta 2009 kello 09.54
Rivi 43:		Rivi 43:

	'''isä Andrei Verikov'''		'''isä Andrei Verikov'''

			== Katso myös ==
			* [[Pyhien isien sunnuntai]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Mikko (16. marraskuuta 2009 kello 11.59)

2009-11-16T11:59:35Z

← Vanhempi versio		Versio 16. marraskuuta 2009 kello 11.59
Rivi 16:		Rivi 16:

	Mitä meidän sitten tulisi tietää uskonopista ja näistä kirkolliskokouksen säädöksistä?		Mitä meidän sitten tulisi tietää uskonopista ja näistä kirkolliskokouksen säädöksistä?
			[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen pyhät isät, keisari Konstantinus<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Ehkä olennaisinta ja kaikkein tärkeintä mitä meidän tulee uskonopillisista asioista tietää, on uskontunnustus. On tietysti hyvä asia jos osaamme uskontunnustuksen sanasta sanaan ulkoa, mutta vielä tärkeämpää on se, että todella tiedämme ja ymmärrämme mitä siinä sanomme.		Ehkä olennaisinta ja kaikkein tärkeintä mitä meidän tulee uskonopillisista asioista tietää, on uskontunnustus. On tietysti hyvä asia jos osaamme uskontunnustuksen sanasta sanaan ulkoa, mutta vielä tärkeämpää on se, että todella tiedämme ja ymmärrämme mitä siinä sanomme.

Hannu: /* Nikean 1. kirkolliskokouksen 318 isää */

2009-09-27T07:42:36Z

Nikean 1. kirkolliskokouksen 318 isää

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 07.42
Rivi 3:		Rivi 3:
	Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.		Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.

	Tämä sunnuntai on nimetty "pyhien isien sunnuntaiksi". Tänä sunnuntaina muistelemme ~~ensimmäisen~~ [[~~Ekumeeninen~~\|ekumeenisen]] kirkolliskokouksen pyhiä isiä. Tämä kokous pidettiin Nikeassa vuonna 325 ja siinä määriteltiin kirkkomme [[Uskonoppi\|uskonoppia]] ja nimenomaan sitä, että miten me ymmärrämme Kristuksen jumalallisuuden ja ihmisyyden.		Tämä sunnuntai on nimetty "pyhien isien sunnuntaiksi". Tänä sunnuntaina muistelemme [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous\|ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] pyhiä isiä. Tämä kokous pidettiin Nikeassa vuonna 325 ja siinä määriteltiin kirkkomme [[Uskonoppi\|uskonoppia]] ja nimenomaan sitä, että miten me ymmärrämme Kristuksen jumalallisuuden ja ihmisyyden.

	Saatamme ajatella, että onko ollut välttämätöntä säätää uskonopillisia ohjeita ja muita säädöksiä kristittyjä varten? Täytyykö uskonasiat tosiaankin rajata joihinkin raameihin?		Saatamme ajatella, että onko ollut välttämätöntä säätää uskonopillisia ohjeita ja muita säädöksiä kristittyjä varten? Täytyykö uskonasiat tosiaankin rajata joihinkin raameihin?
Rivi 21:		Rivi 21:
	Ei ole yhdentekevää, että juuri liturgiassa lauletaan yhteisesti [[Uskontunnustus\|uskontunnustus]]. Se on oikeastaan se taitekohta, jossa sanan julistuksesta siirrymme kiitosuhriin eli [[Eukaristia\|Eukaristiaan]]. Ehtoollisen [[Mysteerio\|mysteerioon]] eivät voi osallistua kuin kirkon jäsenet ja uskontunnustus on se asia, joka kertoo sen, että usko on yhteinen.		Ei ole yhdentekevää, että juuri liturgiassa lauletaan yhteisesti [[Uskontunnustus\|uskontunnustus]]. Se on oikeastaan se taitekohta, jossa sanan julistuksesta siirrymme kiitosuhriin eli [[Eukaristia\|Eukaristiaan]]. Ehtoollisen [[Mysteerio\|mysteerioon]] eivät voi osallistua kuin kirkon jäsenet ja uskontunnustus on se asia, joka kertoo sen, että usko on yhteinen.

	Uskontunnustuksessa käydään läpi hyvin selkeästi se, että mihin uskomme. Se ei ole pelkkä [[~~Veisu~~\|veisu]], mutta se ei ole myöskään normaali [[Rukous\|rukous]], vaan se on ennemminkin vakuutus siitä, että emme häilyvästi usko vain johonkin Jumalaan, joka on jossain, vaan me tiedämme tarkalleen kenen puoleemme olemme kääntyneet.		Uskontunnustuksessa käydään läpi hyvin selkeästi se, että mihin uskomme. Se ei ole pelkkä [[Kirkkoveisu\|veisu]], mutta se ei ole myöskään normaali [[Rukous\|rukous]], vaan se on ennemminkin vakuutus siitä, että emme häilyvästi usko vain johonkin Jumalaan, joka on jossain, vaan me tiedämme tarkalleen kenen puoleemme olemme kääntyneet.

	Uskontunnustuksessa ja yleisesti uskonopissa halutaan varmistaa osaltaan se, että meillä on yhteinen usko. On sydäntä lämmittävää muistaa, että emme pelkästään me ole kokoontuneet tähän Pyhään [[Liturgia\|Liturgiaan]], vaan samaan aikaan hyvin monessa paikassa toimitetaan tätä pyhää palvelusta. Kaikki olemme tuossa yhdessä ja samassa veneessä, joka tunnustaa tuota yhtä ja samaa uskoa. Se on kulkenut halki aikakausien ja sen päänä on itse Kristus, jonka Pyhästä Ruumiista ja Kallista Verestä me pääsemme jokaisessa liturgiassa osalliseksi.		Uskontunnustuksessa ja yleisesti uskonopissa halutaan varmistaa osaltaan se, että meillä on yhteinen usko. On sydäntä lämmittävää muistaa, että emme pelkästään me ole kokoontuneet tähän Pyhään [[Liturgia\|Liturgiaan]], vaan samaan aikaan hyvin monessa paikassa toimitetaan tätä pyhää palvelusta. Kaikki olemme tuossa yhdessä ja samassa veneessä, joka tunnustaa tuota yhtä ja samaa uskoa. Se on kulkenut halki aikakausien ja sen päänä on itse Kristus, jonka Pyhästä Ruumiista ja Kallista Verestä me pääsemme jokaisessa liturgiassa osalliseksi.

Hannu (27. syyskuuta 2009 kello 07.40)

2009-09-27T07:40:45Z

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 07.40
Rivi 9:		Rivi 9:
	Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.		Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.

	Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. Alkukirkon ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet [[Kristuksen jumaluus\|Kristuksen jumaluutta]] ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.		Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. [[Alkukirkko\|Alkukirkon]] ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet [[Kristuksen jumaluus\|Kristuksen jumaluutta]] ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.

	Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät [[Kristuksen ihmisyys\|Kristuksen ihmisyyttä]] ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.		Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät [[Kristuksen ihmisyys\|Kristuksen ihmisyyttä]] ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 07.42
Rivi 3:		Rivi 3:
	Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.		Elämme nyt [[Kirkkovuosi\|kirkkovuodessa]] erityistä juhlan aikaa. Olemme läpikäyneet 40 päivän [[Ylösnousemus\|ylösnousemuksen]] juhlakauden sekä tämän jälkeen [[Herran taivaaseen astuminen\|Herran taivaaseenastumisen]] juhlan. Nyt elämme [[Opetuslapsi\|opetuslasten]] mukana siinä [[Helluntai\|Helluntain]] ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] laskeutumisen odotuksessa.

	Tämä sunnuntai on nimetty "pyhien isien sunnuntaiksi". Tänä sunnuntaina muistelemme ~~ensimmäisen~~ [[~~Ekumeeninen~~\|ekumeenisen]] kirkolliskokouksen pyhiä isiä. Tämä kokous pidettiin Nikeassa vuonna 325 ja siinä määriteltiin kirkkomme [[Uskonoppi\|uskonoppia]] ja nimenomaan sitä, että miten me ymmärrämme Kristuksen jumalallisuuden ja ihmisyyden.		Tämä sunnuntai on nimetty "pyhien isien sunnuntaiksi". Tänä sunnuntaina muistelemme [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous\|ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] pyhiä isiä. Tämä kokous pidettiin Nikeassa vuonna 325 ja siinä määriteltiin kirkkomme [[Uskonoppi\|uskonoppia]] ja nimenomaan sitä, että miten me ymmärrämme Kristuksen jumalallisuuden ja ihmisyyden.

	Saatamme ajatella, että onko ollut välttämätöntä säätää uskonopillisia ohjeita ja muita säädöksiä kristittyjä varten? Täytyykö uskonasiat tosiaankin rajata joihinkin raameihin?		Saatamme ajatella, että onko ollut välttämätöntä säätää uskonopillisia ohjeita ja muita säädöksiä kristittyjä varten? Täytyykö uskonasiat tosiaankin rajata joihinkin raameihin?
Rivi 21:		Rivi 21:
	Ei ole yhdentekevää, että juuri liturgiassa lauletaan yhteisesti [[Uskontunnustus\|uskontunnustus]]. Se on oikeastaan se taitekohta, jossa sanan julistuksesta siirrymme kiitosuhriin eli [[Eukaristia\|Eukaristiaan]]. Ehtoollisen [[Mysteerio\|mysteerioon]] eivät voi osallistua kuin kirkon jäsenet ja uskontunnustus on se asia, joka kertoo sen, että usko on yhteinen.		Ei ole yhdentekevää, että juuri liturgiassa lauletaan yhteisesti [[Uskontunnustus\|uskontunnustus]]. Se on oikeastaan se taitekohta, jossa sanan julistuksesta siirrymme kiitosuhriin eli [[Eukaristia\|Eukaristiaan]]. Ehtoollisen [[Mysteerio\|mysteerioon]] eivät voi osallistua kuin kirkon jäsenet ja uskontunnustus on se asia, joka kertoo sen, että usko on yhteinen.

	Uskontunnustuksessa käydään läpi hyvin selkeästi se, että mihin uskomme. Se ei ole pelkkä [[~~Veisu~~\|veisu]], mutta se ei ole myöskään normaali [[Rukous\|rukous]], vaan se on ennemminkin vakuutus siitä, että emme häilyvästi usko vain johonkin Jumalaan, joka on jossain, vaan me tiedämme tarkalleen kenen puoleemme olemme kääntyneet.		Uskontunnustuksessa käydään läpi hyvin selkeästi se, että mihin uskomme. Se ei ole pelkkä [[Kirkkoveisu\|veisu]], mutta se ei ole myöskään normaali [[Rukous\|rukous]], vaan se on ennemminkin vakuutus siitä, että emme häilyvästi usko vain johonkin Jumalaan, joka on jossain, vaan me tiedämme tarkalleen kenen puoleemme olemme kääntyneet.

	Uskontunnustuksessa ja yleisesti uskonopissa halutaan varmistaa osaltaan se, että meillä on yhteinen usko. On sydäntä lämmittävää muistaa, että emme pelkästään me ole kokoontuneet tähän Pyhään [[Liturgia\|Liturgiaan]], vaan samaan aikaan hyvin monessa paikassa toimitetaan tätä pyhää palvelusta. Kaikki olemme tuossa yhdessä ja samassa veneessä, joka tunnustaa tuota yhtä ja samaa uskoa. Se on kulkenut halki aikakausien ja sen päänä on itse Kristus, jonka Pyhästä Ruumiista ja Kallista Verestä me pääsemme jokaisessa liturgiassa osalliseksi.		Uskontunnustuksessa ja yleisesti uskonopissa halutaan varmistaa osaltaan se, että meillä on yhteinen usko. On sydäntä lämmittävää muistaa, että emme pelkästään me ole kokoontuneet tähän Pyhään [[Liturgia\|Liturgiaan]], vaan samaan aikaan hyvin monessa paikassa toimitetaan tätä pyhää palvelusta. Kaikki olemme tuossa yhdessä ja samassa veneessä, joka tunnustaa tuota yhtä ja samaa uskoa. Se on kulkenut halki aikakausien ja sen päänä on itse Kristus, jonka Pyhästä Ruumiista ja Kallista Verestä me pääsemme jokaisessa liturgiassa osalliseksi.

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 07.40
Rivi 9:		Rivi 9:
	Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.		Meidän täytyy muistaa, että näin ei olisi tehty ellei olisi jo tuolloin 300-luvulla ollut niin paljon erilaisia [[Harhaoppi\|harhaoppeja]], jotka vääristävät todellista uskoa, sitä uskoa, jota [[Apostoli\|apostolit]] olivat julistaneet Helluntaista lähtien.

	Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. Alkukirkon ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet [[Kristuksen jumaluus\|Kristuksen jumaluutta]] ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.		Tässä tapauksessa kysymys on hyvin tärkeästä asiasta, eli siitä että Kristus on meille tosi Jumala ja tosi ihminen. [[Alkukirkko\|Alkukirkon]] ajoista lähtien on ollut niitä, jotka ovat vähätelleet [[Kristuksen jumaluus\|Kristuksen jumaluutta]] ja pitäneet häntä enemmänkin henkilönä, jolla oli vain joitakin yliluonnollisia kykyjä.

	Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät [[Kristuksen ihmisyys\|Kristuksen ihmisyyttä]] ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.		Toisaalta, on ollut myös niitä, jotka pitivät [[Kristuksen ihmisyys\|Kristuksen ihmisyyttä]] ikään kuin pelkkänä naamiona tai valepukuna, jonka turvin Hän liikkui ihmisten keskellä.