Mikael Ievanen - Muutoshistoria

Hannu (26. maaliskuuta 2023 kello 06.31)

2023-03-26T06:31:53Z

← Vanhempi versio		Versio 26. maaliskuuta 2023 kello 06.31
Rivi 2:		Rivi 2:

	[[Kuva:Mikael_ievanen_res.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa		[[Kuva:Mikael_ievanen_res.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa
	Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo ~~Kivakko~~''].		Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo Kivakka''].

	Mikael Ievanen valmistui Petroskoissa [[diakoni]]ksi, mihin [[Pappeus\|pappeuden]] asteeseen hänet vihittiin Repolan kirkossa. Seuraavana vuonna hän suoritti [[Pappi\|papin]] tutkinnon ja vihittiin tähän tehtävään 1914 Minojärven kirkkoon. Ennen pappeuden tehtäviin vihkimistä hän toimi vuodesta 1908 Landerin kirkon [[kanttori]]na eli lukkarina, kuten tuohon aikaan sanottiin. 1917 hänet siirrettiin papiksi Kiimasjärven seurakuntaan, mistä hän sitten seurakuntalaistensa kanssa joutui pakolaisena Suomen puolelle 1922 ja toimi lopun pappisurastaan pakolaisten sielunhoitajana toimipaikkanaan Kainuun Kuhmo.		Mikael Ievanen valmistui Petroskoissa [[diakoni]]ksi, mihin [[Pappeus\|pappeuden]] asteeseen hänet vihittiin Repolan kirkossa. Seuraavana vuonna hän suoritti [[Pappi\|papin]] tutkinnon ja vihittiin tähän tehtävään 1914 Minojärven kirkkoon. Ennen pappeuden tehtäviin vihkimistä hän toimi vuodesta 1908 Landerin kirkon [[kanttori]]na eli lukkarina, kuten tuohon aikaan sanottiin. 1917 hänet siirrettiin papiksi Kiimasjärven seurakuntaan, mistä hän sitten seurakuntalaistensa kanssa joutui pakolaisena Suomen puolelle 1922 ja toimi lopun pappisurastaan pakolaisten sielunhoitajana toimipaikkanaan Kainuun Kuhmo.

Hannu (24. maaliskuuta 2023 kello 14.36)

2023-03-24T14:36:44Z

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2023 kello 14.36
Rivi 1:		Rivi 1:
	Rovasti '''Mikael Ievanen''' (aik. Issaijeff), s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.		Rovasti '''Mikael Ievanen''' (aik. Issaijeff), s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.

	[[Kuva:~~Mikael_ievanen_net~~.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa		[[Kuva:Mikael_ievanen_res.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa
	Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo Kivakko''].		Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo Kivakko''].

Hannu (24. maaliskuuta 2023 kello 14.29)

2023-03-24T14:29:25Z

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2023 kello 14.29
Rivi 1:		Rivi 1:
	Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.		Rovasti '''Mikael Ievanen''' (aik. Issaijeff), s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.

	[[Kuva:Mikael_ievanen_net.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa		[[Kuva:Mikael_ievanen_net.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa
Rivi 17:		Rivi 17:
	''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''		''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''

	Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten ~~suomeen~~ tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ~~ja sai toimipaikakseen sil~~[[Mikael Fiilin]] Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.		Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten Suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä. [[Mikael Fiilin]] Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.

	Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: [[Serafim Fiilin]], [[Leonidas Homanen]] (alk. Fomin), [[Lauri Mitronen]] (alk. Mitrofanov), [[Aleksanteri Olanto]] (alk. Ostrovskij), [[Mikko Rajamo]], [[Paavo Rajamo]] (alk. Sidonski), [[Nikolai Routa]] (alk. Remsujeff) ja [[Paavo Saarikoski]] (alk. Miinin).		Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: [[Serafim Fiilin]], [[Leonidas Homanen]] (alk. Fomin), [[Lauri Mitronen]] (alk. Mitrofanov), [[Aleksanteri Olanto]] (alk. Ostrovskij), [[Mikko Rajamo]], [[Paavo Rajamo]] (alk. Sidonski), [[Nikolai Routa]] (alk. Remsujeff) ja [[Paavo Saarikoski]] (alk. Miinin).

	HAP</small>		HAP</small>

	KESKEN

	[[Luokka:Henkilöt\|Iev]]		[[Luokka:Henkilöt\|Iev]]

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 19.30)

2021-10-15T19:30:25Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2021 kello 19.30
Rivi 19:		Rivi 19:
	Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ja sai toimipaikakseen sil[[Mikael Fiilin]] Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.		Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ja sai toimipaikakseen sil[[Mikael Fiilin]] Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.

	Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: [[Serafim Fiilin]], [[Leonidas Homanen]] (alk. Fomin), [[Lauri Mitronen]] (alk. Mitrofanov), [[Aleksanteri Olanto]] (alk. Ostrovskij), [[Mikko Rajamo]], [[Paavo Rajamo]] (alk. Sidonski), [[Nikolai Routa]] (alk. Remsujeff) ja [[Paavo ~~Saarikoski9~~] (alk. Miinin).		Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: [[Serafim Fiilin]], [[Leonidas Homanen]] (alk. Fomin), [[Lauri Mitronen]] (alk. Mitrofanov), [[Aleksanteri Olanto]] (alk. Ostrovskij), [[Mikko Rajamo]], [[Paavo Rajamo]] (alk. Sidonski), [[Nikolai Routa]] (alk. Remsujeff) ja [[Paavo Saarikoski]] (alk. Miinin).

	HAP</small>		HAP</small>

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 19.26)

2021-10-15T19:26:20Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2021 kello 19.26
Rivi 17:		Rivi 17:
	''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''		''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''

	Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ja sai toimipaikakseen ~~silloisen Kuhmonniemen, nykyisen Kuhmon, isä Simeon Musovski Pistojärveltä kiinnittyi Kuusamoon ja isä~~ Mikael Fiilin Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.		Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ja sai toimipaikakseen sil[[Mikael Fiilin]] Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.

	Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: Serafim Fiilin, Leonidas Homanen (alk. Fomin), Lauri Mitronen (alk. Mitrofanov), Aleksanteri Olanto (alk. Ostrovskij), Mikko Rajamo, Paavo Rajamo (alk. Sidonski), Nikolai Routa (alk. Remsujeff) ja Paavo ~~Saarikoski~~ (alk. Miinin).		Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: [[Serafim Fiilin]], [[Leonidas Homanen]] (alk. Fomin), [[Lauri Mitronen]] (alk. Mitrofanov), [[Aleksanteri Olanto]] (alk. Ostrovskij), [[Mikko Rajamo]], [[Paavo Rajamo]] (alk. Sidonski), [[Nikolai Routa]] (alk. Remsujeff) ja [[Paavo Saarikoski9] (alk. Miinin).

	HAP</small>		HAP</small>

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 18.43)

2021-10-15T18:43:54Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2021 kello 18.43
Rivi 12:		Rivi 12:
	<small>Jälkikirjoitus		<small>Jälkikirjoitus

	Tätä tietoiskuartikkelia tehdssäni törmäsin muutamaan ongelmaan. Mikä oli Mikael Ievasen aiempi sukunimi ennen Ievasta? Joidenkin venäläisten lähteiden mukaan hänen isänsä oli ollut kansalaisuutta vailla ja äiti suomalainen, nimiä ei mainittu, mutta Mikaelin nimi oli kirjoitettu tuon ajan tyylin mukaisesti venäjäksi, suomailaisia muotoja oli mm. Issaijeff		Tätä tietoiskuartikkelia tehdssäni törmäsin muutamaan ongelmaan. Mikä oli Mikael Ievasen aiempi sukunimi ennen Ievasta? Joidenkin venäläisten lähteiden (изгои - nashaucheba) mukaan hänen isänsä oli ollut kansalaisuutta vailla ja äiti suomalainen (мать являлась финляндской подданной, а отец не имел гражданства. ... священником был Михаил Исаефф (позднее Микаэль Иеванен)), nimiä ei mainittu, mutta Mikaelin nimi oli kirjoitettu tuon ajan tyylin mukaisesti venäjäksi Михаил Исаефф, suomailaisia muotoja oli mm. Issaijeff.

	Repola-Seuran sivuilla sanotaan tuosta Ievasen Suomeen tulon taustoista:		Repola-Seuran sivuilla sanotaan tuosta Ievasen Suomeen tulon taustoista:

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 18.37)

2021-10-15T18:37:43Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2021 kello 18.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.		Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.

	Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa		[[Kuva:Mikael_ievanen_net.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Rovasti Mikael Ievanen.</center>]]Vaimo; Anna Aleksin tytär, os. Nestoroff, s. 26.6.1896 Repolassa, k. 5.3.1968 Kuhmossa
	Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo Kivakko''].		Lapsia: yhdeksän, joista yksi oli Nikolai ("Nikke") (s. 18.11.1921 - k. 8.6.1982) oli kaukopartiomies ja sotakirjailija nimellä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka ''Niilo Kivakko''].

Rivi 9:		Rivi 9:

	HAP, 15.10.2021		HAP, 15.10.2021
			<hr>

	Jälkikirjoitus		<small>Jälkikirjoitus

	Tätä tietoiskuartikkelia tehdssäni törmäsin muutamaan ongelmaan. Mikä oli Mikael Ievasen aiempi sukunimi ennen Ievasta? Joidenkin venäläisten lähteiden mukaan hänen isänsä oli ollut kansalaisuutta vailla ja äiti suomalainen, nimiä ei mainittu, mutta Mikaelin nimi oli kirjoitettu tuon ajan tyylin mukaisesti venäjäksi, suomailaisia muotoja oli mm. Issaijeff		Tätä tietoiskuartikkelia tehdssäni törmäsin muutamaan ongelmaan. Mikä oli Mikael Ievasen aiempi sukunimi ennen Ievasta? Joidenkin venäläisten lähteiden mukaan hänen isänsä oli ollut kansalaisuutta vailla ja äiti suomalainen, nimiä ei mainittu, mutta Mikaelin nimi oli kirjoitettu tuon ajan tyylin mukaisesti venäjäksi, suomailaisia muotoja oli mm. Issaijeff
Rivi 17:		Rivi 17:
	''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''		''"V. 1917 vallankumouksen jälkeinen aika Itä-Karjalassa oli hyvin levotonta ja epävarmaa aikaa varsinkin rajan lähikunnissa. Repolan ja Porajärven suuret pitäjät olivat saaneet autonomian v. 1919 ja kuuluivat muodollisesti Suomeen. Tilanne muuttui v. 1921 Tarton rauhansopimuksen myötä. Raja tuli entiselle kohdalleen ja pakolaisvirta suuntautui Kainuuseen."''

			Pakolaisina 1920-luvulla Neuvostoliiton sekavia tilanteita paeten suomeen tuli kolme ortodoksista pappia, jotka sittemmin toimivat näiden omien pakolaisten sielunhoitajina. Isä Mikael Ievanen tuli Kiimasjärrveltä ja sai toimipaikakseen silloisen Kuhmonniemen, nykyisen Kuhmon, isä Simeon Musovski Pistojärveltä kiinnittyi Kuusamoon ja isä Mikael Fiilin Repolasta meni alkuksi Lieksaan ja sieltä saatuaan valtakirjan Joensuun kirkkoherraksi.
	HAP

			Näiden Vienasta ja Aunuksesta pakolaisina tulleista henkilöistä kahdeksan meni pappisseminaariin ja valmistuivat kirkkomme papeiksi: Serafim Fiilin, Leonidas Homanen (alk. Fomin), Lauri Mitronen (alk. Mitrofanov), Aleksanteri Olanto (alk. Ostrovskij), Mikko Rajamo, Paavo Rajamo (alk. Sidonski), Nikolai Routa (alk. Remsujeff) ja Paavo Saarikoski (alk. Miinin).

			HAP</small>

	KESKEN		KESKEN

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 17.37)

2021-10-15T17:37:54Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955.
+Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kylässä, k. 14.7.1955 Kuhmossa.
 Mikael Ievanen valmistui Petroskoissa [[diakoni]]ksi, mihin [[Pappeus|pappeuden]] asteeseen hänet vihittiin Repolan kirkossa. Seuraavana vuonna hän suoritti [[Pappi|papin]] tutkinnon ja vihittiin tähän tehtävään 1914 Minojärven kirkkoon. Ennen pappeuden tehtäviin vihkimistä hän toimi vuodesta 1908 Landerin kirkon [[kanttori]]na eli lukkarina, kuten tuohon aikaan sanottiin. 1917 hänet siirrettiin papiksi Kiimasjärven seurakuntaan, mistä hän sitten seurakuntalaistensa kanssa joutui pakolaisena Suomen puolelle 1922 ja toimi lopun pappisurastaan pakolaisten sielunhoitajana toimipaikkanaan Kainuun Kuhmo.
 Kuhmossa isä Mikael tunnettiin persoonallisena pappina, jonka persoonassa yhdistyivät niin karjalainen iloisuus ja leikinlasku papin herkkään ja lähes lapsenomaiseen uskonnollisuuteen. Suurikokisena miehenä hänen fyysiset ominaisuutensa ja vahvuutensa tulivat tutuiksi, kun hän kantoi käsissään raskaita papin matkalaukkuja kulkiessaan syrjäisillä teillä ja Kainuun pitkospuilla paimenmatkoillaan seurakuntalaistensa luona.
 [[Luokka:Henkilöt|Iev]]

Hannu (15. lokakuuta 2021 kello 15.24)

2021-10-15T15:24:24Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2021 kello 15.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955.		Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955.

			Mikael Ievanen valmistui Petroskoissa [[diakoni]]ksi, mihin [[Pappeus\|pappeuden]] asteeseen hänet vihittiin Repolan kirkossa. Seuraavana vuonna hän suoritti [[Pappi\|papin]] tutkinnon ja vihittiin tähän tehtävään 1914 Minojärven kirkkoon. Ennen pappeuden tehtäviin vihkimistä hän toimi vuodesta 1908 Landerin kirkon [[kanttori]]na eli lukkarina, kuten tuohon aikaan sanottiin. 1917 hänet siirrettiin papiksi Kiimasjärven seurakuntaan, mistä hän sitten seurakuntalaistensa kanssa joutui pakolaisena Suomen puolelle 1922 ja toimi lopun pappisurastaan pakolaisten sielunhoitajana toimipaikkanaan Kainuun Kuhmo.

			Kuhmossa isä Mikael tunnettiin persoonallisena pappina, jonka persoonassa yhdistyivät niin karjalainen iloisuus ja leikinlasku papin herkkään ja lähes lapsenomaiseen uskonnollisuuteen. Suurikokisena miehenä hänen fyysiset ominaisuutensa ja vahvuutensa tulivat tutuiksi, kun hän kantoi käsissään raskaita papin matkalaukkuja kulkiessaan syrjäisillä teillä ja Kainuun pitkospuilla paimenmatkoillaan seurakuntalaistensa luona.

	[[Luokka:Henkilöt\|Iev]]		[[Luokka:Henkilöt\|Iev]]

Hannu: Ak: Uusi sivu: Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955. Iev Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|I...

2019-02-15T15:25:48Z

Ak: Uusi sivu: Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955. Iev Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|I...

Uusi sivu

Rovasti '''Mikael Ievanen''', s. 20.9.1886 Itä-Karjalassa Paateneen kysässä, k. 14.7.1955.

[[Luokka:Henkilöt|Iev]]
[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Iev]]