Marttyyri - Muutoshistoria

Hannu (27. syyskuuta 2009 kello 07.34)

2009-09-27T07:34:59Z

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 07.34
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] [[maallikko]]. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsyttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. ~~Alkukirkon~~ jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.		'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] [[maallikko]]. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsyttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. [[Alkukirkko\|alkukirkon]] jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.

	Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta eikä hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.		Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta eikä hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.

Hannu (17. huhtikuuta 2009 kello 17.43)

2009-04-17T17:43:43Z

← Vanhempi versio		Versio 17. huhtikuuta 2009 kello 17.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsyttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. Alkukirkon jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.		'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] [[maallikko]]. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsyttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. Alkukirkon jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.

	Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta eikä hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.		Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta eikä hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.

Domna (29. tammikuuta 2009 kello 15.31)

2009-01-29T15:31:52Z

← Vanhempi versio		Versio 29. tammikuuta 2009 kello 15.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua ~~neitsytttä~~ kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. Alkukirkon jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.		'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsyttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. Alkukirkon jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.

	Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta ~~ja ei~~ hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.		Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta eikä hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.

	~~Martyyrien~~ määrä oli suuri etenkin kirkon ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin moni kuoli kristittyihin kohdistuneissa [[vaino]]issa. Kristittyjen asenne kuolemaan aiheutti kuitenkin hämmästystä ja ihastelua [[pakana\|pakanoiden]] joukossa. Kristityt eivät pelänneet kuolemaa, koska [[Jeesus]] oli luvannut heille kuolemanjälkeisen elämän. Moni pakana, nähtyään kristittyjen urheuden ja vahvan uskon, kääntyi tämän vuoksi kristityksi. Tämän takia kirkossamme on sanonta "marttyyrien veri on kirkkomme siemen".		Marttyyrien määrä oli suuri etenkin kirkon ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin moni kuoli kristittyihin kohdistuneissa [[vaino]]issa. Kristittyjen asenne kuolemaan aiheutti kuitenkin hämmästystä ja ihastelua [[pakana\|pakanoiden]] joukossa. Kristityt eivät pelänneet kuolemaa, koska [[Jeesus]] oli luvannut heille kuolemanjälkeisen elämän. Moni pakana, nähtyään kristittyjen urheuden ja vahvan uskon, kääntyi tämän vuoksi kristityksi. Tämän takia kirkossamme on sanonta "marttyyrien veri on kirkkomme siemen".

	Marttyyreita ryhdyttiin muistelemaan vuosittain heidän kuolinpäivänään, mistä vähitellen kehittyi nykyinen [[muistopäivä\|~~muispäiviin~~]] perustuva [[kirkkokalenteri]]. Marttyyrien ja kuoleman jälkeisen elämän ihannointi johti pahimmillaan siihen, että moni antautui tahallisesti vainoajille, jotta pääsisi marttyyriksi. Tämän jo varhaiset kirkkoisät kuitenkin yksiselitteisesti kieltävät sanoen, että kiinnijäämistä tuli pyrkiä välttämään.		Marttyyreita ryhdyttiin muistelemaan vuosittain heidän kuolinpäivänään, mistä vähitellen kehittyi nykyinen [[muistopäivä\|muistopäiviin]] perustuva [[kirkkokalenteri]]. Marttyyrien ja kuoleman jälkeisen elämän ihannointi johti pahimmillaan siihen, että moni antautui tahallisesti vainoajille, jotta pääsisi marttyyriksi. Tämän jo varhaiset kirkkoisät kuitenkin yksiselitteisesti kieltävät sanoen, että kiinnijäämistä tuli pyrkiä välttämään.

	Vainoajilta elävänä selvinneillä tunnustajilla oli merkittävä rooli varhaiskirkossa. Heitä arvostettiin uskonsa horjumattomuuden takia ja heidän puoleensa käännyttiin usein kirkkoa koskevissa kysymyksissä. Tunnustajat kävivät arvovaltakiistan piispojen kanssa, kun varhaiskirkossa pohdittiin, ketkä saavat ottaa uskonsa vainojen takia hyljänneitä ihmisiä takaisin kirkkoon. Tämä kiista kääntyi piispojen hyväksi.		Vainoajilta elävänä selvinneillä tunnustajilla oli merkittävä rooli varhaiskirkossa. Heitä arvostettiin uskonsa horjumattomuuden takia ja heidän puoleensa käännyttiin usein kirkkoa koskevissa kysymyksissä. Tunnustajat kävivät arvovaltakiistan piispojen kanssa, kun varhaiskirkossa pohdittiin, ketkä saavat ottaa uskonsa vainojen takia hyljänneitä ihmisiä takaisin kirkkoon. Tämä kiista kääntyi piispojen hyväksi.

Petja (5. joulukuuta 2008 kello 07.09)

2008-12-05T07:09:25Z

← Vanhempi versio		Versio 5. joulukuuta 2008 kello 07.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. ~~Mikäli~~ ~~uskova~~ ~~selvisi~~ ~~hengissä~~ ~~kidutuksesta~~ ja ei ~~hyljännyt uskoaan~~, ~~häntä~~ ~~kutsuttiin~~ '''~~tunnustajaksi~~'''.		'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi\|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Uskonsa tähden surmattua neitsytttä kutsutaan '''neitsytmarttyyriksi'''. Alkukirkon jälkeisellä, uudemmalla ajalla uskonsa tähden surmattua kristittyä kutsutaan '''uusmarttyyriksi'''.

			Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta ja ei hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''. Henkilöä voidaan kutsua myös '''kärsimystenkantajaksi''', jos hän on kohdannut kuoleman kristillisellä tavalla. Erotuksena varsinaisista marttyyreistä, he eivät useinkaan kuolleet uskonsa vuoksi, vaikka he olivat uskovia ja Jumalaa rakastavia ihmisiä.

	Martyyrien määrä oli suuri etenkin kirkon ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin moni kuoli kristittyihin kohdistuneissa [[vaino]]issa. Kristittyjen asenne kuolemaan aiheutti kuitenkin hämmästystä ja ihastelua [[pakana\|pakanoiden]] joukossa. Kristityt eivät pelänneet kuolemaa, koska [[Jeesus]] oli luvannut heille kuolemanjälkeisen elämän. Moni pakana, nähtyään kristittyjen urheuden ja vahvan uskon, kääntyi tämän vuoksi kristityksi. Tämän takia kirkossamme on sanonta "marttyyrien veri on kirkkomme siemen".		Martyyrien määrä oli suuri etenkin kirkon ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin moni kuoli kristittyihin kohdistuneissa [[vaino]]issa. Kristittyjen asenne kuolemaan aiheutti kuitenkin hämmästystä ja ihastelua [[pakana\|pakanoiden]] joukossa. Kristityt eivät pelänneet kuolemaa, koska [[Jeesus]] oli luvannut heille kuolemanjälkeisen elämän. Moni pakana, nähtyään kristittyjen urheuden ja vahvan uskon, kääntyi tämän vuoksi kristityksi. Tämän takia kirkossamme on sanonta "marttyyrien veri on kirkkomme siemen".

Petja (5. joulukuuta 2008 kello 07.00)

2008-12-05T07:00:06Z

← Vanhempi versio		Versio 5. joulukuuta 2008 kello 07.00
Rivi 12:		Rivi 12:

	[[Luokka:Marttyyrit]]		[[Luokka:Marttyyrit]]
			[[Luokka:Arvonimet]]

Petja: Ak: Uusi sivu: '''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu kristitty maallikko. Uskonsa tähden surmattua papistoon kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai piispa...

2008-12-05T06:59:34Z

Ak: Uusi sivu: '''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu kristitty maallikko. Uskonsa tähden surmattua papistoon kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai piispa...

Uusi sivu

'''Marttyyri''' on uskonsa vuoksi surmattu [[kristitty]] maallikko. Uskonsa tähden surmattua [[pappi|papistoon]] kuuluvaa henkilöä kutsutaan '''pappismarttyyriksi''' tai [[piispa]]a '''marttyyripiispaksi'''. Uskonsa tähden surmattua [[pyhittäjä]]ä kutsutaan '''pyhittäjämarttyyriksi'''. Jos uskovaa on uskonsa tähden kidutettu paljon ja raa’asti sekä surmattu, häntä kutsutaa '''suurmarttyyriksi'''. Mikäli uskova selvisi hengissä kidutuksesta ja ei hyljännyt uskoaan, häntä kutsuttiin '''tunnustajaksi'''.

Martyyrien määrä oli suuri etenkin kirkon ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin moni kuoli kristittyihin kohdistuneissa [[vaino]]issa. Kristittyjen asenne kuolemaan aiheutti kuitenkin hämmästystä ja ihastelua [[pakana|pakanoiden]] joukossa. Kristityt eivät pelänneet kuolemaa, koska [[Jeesus]] oli luvannut heille kuolemanjälkeisen elämän. Moni pakana, nähtyään kristittyjen urheuden ja vahvan uskon, kääntyi tämän vuoksi kristityksi. Tämän takia kirkossamme on sanonta "marttyyrien veri on kirkkomme siemen".

Marttyyreita ryhdyttiin muistelemaan vuosittain heidän kuolinpäivänään, mistä vähitellen kehittyi nykyinen [[muistopäivä|muispäiviin]] perustuva [[kirkkokalenteri]]. Marttyyrien ja kuoleman jälkeisen elämän ihannointi johti pahimmillaan siihen, että moni antautui tahallisesti vainoajille, jotta pääsisi marttyyriksi. Tämän jo varhaiset kirkkoisät kuitenkin yksiselitteisesti kieltävät sanoen, että kiinnijäämistä tuli pyrkiä välttämään.

Vainoajilta elävänä selvinneillä tunnustajilla oli merkittävä rooli varhaiskirkossa. Heitä arvostettiin uskonsa horjumattomuuden takia ja heidän puoleensa käännyttiin usein kirkkoa koskevissa kysymyksissä. Tunnustajat kävivät arvovaltakiistan piispojen kanssa, kun varhaiskirkossa pohdittiin, ketkä saavat ottaa uskonsa vainojen takia hyljänneitä ihmisiä takaisin kirkkoon. Tämä kiista kääntyi piispojen hyväksi.

[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]

Katso [[:Luokka:Marttyyrit|lista marttyyreista]], joista on artikkeli Ortodoksi.net -sivustolla.

[[Luokka:Marttyyrit]]