Maksimos Kreikkalainen - Muutoshistoria

Mikko (29. marraskuuta 2010 kello 16.50)

2010-11-29T16:50:18Z

← Vanhempi versio		Versio 29. marraskuuta 2010 kello 16.50
Rivi 56:		Rivi 56:

	'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''		'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

			== Katso myös ==
			* [[Nil Sorsk]]

	== Kirjallisuutta ==		== Kirjallisuutta ==

Mikko (9. tammikuuta 2010 kello 20.37)

2010-01-09T20:37:07Z

Domna: /* Monipuolinen teologi ja humanisti */

2009-06-30T16:11:05Z

Monipuolinen teologi ja humanisti

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 16.11
Rivi 58:		Rivi 58:
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen on mielenkiintoinen persoona. Hän ei ollut pelkästään [[munkki]] Athokselta, vaan myös humanistisesti sivistynyt mies. Pyhittäjän tuomio osoitti Venäjän irtaantuneen Bysantin perinnöstä ja kieltäneen Bysantin luovan tradition jatkumisen. Moskovassa elettiin bysanttilaisen hengellisen kulttuurin kriisin aikaa. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen tunsi hyvin ortodoksisen kirkon raamatullis-patristista opetusta ja oli uskollinen kirkkoisien elämänläheiselle perinteelle. Siksi hän puolusti bysanttilaista teologiaa latinalaista vaikutusta vastaan.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen on mielenkiintoinen persoona. Hän ei ollut pelkästään [[munkki]] Athokselta, vaan myös humanistisesti sivistynyt mies. Pyhittäjän tuomio osoitti Venäjän irtaantuneen Bysantin perinnöstä ja kieltäneen Bysantin luovan tradition jatkumisen. Moskovassa elettiin bysanttilaisen hengellisen kulttuurin kriisin aikaa. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen tunsi hyvin ortodoksisen kirkon raamatullis-patristista opetusta ja oli uskollinen kirkkoisien elämänläheiselle perinteelle. Siksi hän puolusti bysanttilaista teologiaa latinalaista vaikutusta vastaan.

	Hän tunsi laajasti Kirkon historiaa, kulttuuria ja teologiaa. Tätä käsitystä tukevat runsaat ja asiapitoiset viittaukset kirkollisiin tapahtumiin, kirjailijoihin ja kulttuuri-ilmiöihin. Valitettavasti 1500-luvun ~~Venäjällä~~ ei löytynyt juurikaan kirkonmiehiä tai teologeja, joilla olisi ollut vastaavaa ortodoksisen uskon ja elämän tuntemusta. Maksimos oli monipuolinen teologi, humanisti ja tiedemies, jonka kulttuurikuva kasvoi bysanttilais-ortodoksisesta kristillisyydestä. Professori ''James Billington'' luonnehti Maksimosta ''“1500-luvun alun renessanssin hienoimmaksi edustajaksi”''.		Hän tunsi laajasti Kirkon historiaa, kulttuuria ja teologiaa. Tätä käsitystä tukevat runsaat ja asiapitoiset viittaukset kirkollisiin tapahtumiin, kirjailijoihin ja kulttuuri-ilmiöihin. Valitettavasti 1500-luvun Venäjältä ei löytynyt juurikaan kirkonmiehiä tai teologeja, joilla olisi ollut vastaavaa ortodoksisen uskon ja elämän tuntemusta. Maksimos oli monipuolinen teologi, humanisti ja tiedemies, jonka kulttuurikuva kasvoi bysanttilais-ortodoksisesta kristillisyydestä. Professori ''James Billington'' luonnehti Maksimosta ''“1500-luvun alun renessanssin hienoimmaksi edustajaksi”''.

	'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''		'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

Domna: /* Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan */

2009-06-30T16:09:39Z

Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 16.09
Rivi 49:		Rivi 49:

	Munkki Maksimos piti myös seitsemän puhetta astrologiaa ja taikauskoa vastaan. Hän kirjoittaa:		Munkki Maksimos piti myös seitsemän puhetta astrologiaa ja taikauskoa vastaan. Hän kirjoittaa:
	:: ''“Mikäli ihmisten kohtalo: heidän hyvät ja pahat tekonsa, olisivat riippuvaisia tähtien asennoista, silloin Jumala Luojana olisi pahan ~~lähden~~. Kuitenkin sekä ihmiset, että tähdet ovat Jumalan luomistyön tuloksena hyviä. Jumala on luonut kaiken hyväksi.”''		:: ''“Mikäli ihmisten kohtalo: heidän hyvät ja pahat tekonsa, olisivat riippuvaisia tähtien asennoista, silloin Jumala Luojana olisi pahan lähde. Kuitenkin sekä ihmiset että tähdet ovat Jumalan luomistyön tuloksena hyviä. Jumala on luonut kaiken hyväksi.”''
	Pyhittäjän mielestä ihmistä houkuttavat pahaan himot, paholainen ja paha tahto. Hyvään ihmistä puolestaan kannustavat luonnolliset taipumukset, taivaalliset voimat ja hyvä tahto.		Pyhittäjän mielestä ihmistä houkuttavat pahaan himot, paholainen ja paha tahto. Hyvään ihmistä puolestaan kannustavat luonnolliset taipumukset, taivaalliset voimat ja hyvä tahto.

	Pyhittäjä esittää myös lukuisia pyhien isien astrologian vastaisia kannanottoja. Hän viittaa muuan muassa ''[[Basileios Suuri\|Basileios Suuren]]'' (k. 379), ''Johannes Krysostomoksen'' (k. 407), ''[[Maksimos Tunnustaja]]n'' (k. 662) ja ''[[Johannes Damaskolainen\|Johannes Damaskolaisen]]'' (k. 750) astrologian vastaisiin opetuksiin. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kolmiosainen ''“Kootut teokset”'' ~~ilmestyivät~~ venäjäksi vuosina 1859-1862. Kazanin Hengellinen Akatemia julkaisi kootut teokset.		Pyhittäjä esittää myös lukuisia pyhien isien astrologian vastaisia kannanottoja. Hän viittaa muuan muassa ''[[Basileios Suuri\|Basileios Suuren]]'' (k. 379), ''Johannes Krysostomoksen'' (k. 407), ''[[Maksimos Tunnustaja]]n'' (k. 662) ja ''[[Johannes Damaskolainen\|Johannes Damaskolaisen]]'' (k. 750) astrologian vastaisiin opetuksiin. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kolmiosainen ''“Kootut teokset”'' ilmestyi venäjäksi vuosina 1859-1862. Kazanin Hengellinen Akatemia julkaisi kootut teokset.

	== Monipuolinen teologi ja humanisti ==		== Monipuolinen teologi ja humanisti ==

Domna: /* Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta */

2009-06-30T16:05:13Z

Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 16.05
Rivi 40:		Rivi 40:
	Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (Никон, k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.		Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (Никон, k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.

	Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[~~Ekmeeniset~~ kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.		Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.

	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen pitää roomalaiskatolisten kolmena suurena harhana kiirastulioppia, käsitystä [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] lähtemisestä Isästä ja Pojasta ja happamattoman leivän käyttöä ehtoollisessa. ~~Myöhemmistä~~ puheissaan hän moittii roomalaiskatolisia lauantaina paastoamisesta, pappien avioliiton vastustamisesta ja paavin asemasta.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen pitää roomalaiskatolisten kolmena suurena harhana kiirastulioppia, käsitystä [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] lähtemisestä Isästä ja Pojasta ja happamattoman leivän käyttöä ehtoollisessa. Myöhemmissä puheissaan hän moittii roomalaiskatolisia lauantaina paastoamisesta, pappien avioliiton vastustamisesta ja paavin asemasta.

	== Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan ==		== Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan ==

Domna: /* Merkittävä kirjailija */

2009-06-30T16:01:33Z

Merkittävä kirjailija

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 16.01
Rivi 32:		Rivi 32:
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (Филарет, k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (Филарет, k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.

	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen toi rajoittuneeseen moskovalaiseen todellisuuteen ainutlaatuista uudenlaista rikkautta. Hän käänsi jatkuvasti uusia sanoja ja lisäsi siten kielen käyttömahdollisuuksia. Samalla Maksimos laajensi merkittävästi sanakirjojen sisältöä laatimalla niihin tärkeitä merkityksiä. Uutta oli hänen tavoitteensa avata venäläisille nimien filologinen maailma. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kirjoitukset ja kommentaarit ovat huolellista ja tieteellisesti tarkkaa työtä. Kirjallisesti ne ~~muistuttava~~ hyville ystäville pidettyjä eriaiheisia luentoja. Häntä ei sovi unohtaa myöskään slaavinkielisen aapisen tekijänä ja selittäjänä. Maksimoksen slaavinkielinen sanakirja sisältää kreikan-, latinan- ja ~~heprenkieliset~~ selitykset. ''Glagolemaja Lexis'' -teos on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä se mainitsee, mistä kielestä sana on lainattu, mutta myös myöntää usein, ettei kirjoittaja tiedä sanan alkuperää. Teos on tärkeä askel kehittymättömästä ja epätäsmällisestä kielenkäytöstä kohti normatiivista oikeakielisyyttä.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen toi rajoittuneeseen moskovalaiseen todellisuuteen ainutlaatuista uudenlaista rikkautta. Hän käänsi jatkuvasti uusia sanoja ja lisäsi siten kielen käyttömahdollisuuksia. Samalla Maksimos laajensi merkittävästi sanakirjojen sisältöä laatimalla niihin tärkeitä merkityksiä. Uutta oli hänen tavoitteensa avata venäläisille nimien filologinen maailma. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kirjoitukset ja kommentaarit ovat huolellista ja tieteellisesti tarkkaa työtä. Kirjallisesti ne muistuttavat hyville ystäville pidettyjä eriaiheisia luentoja. Häntä ei sovi unohtaa myöskään slaavinkielisen aapisen tekijänä ja selittäjänä. Maksimoksen slaavinkielinen sanakirja sisältää kreikan-, latinan- ja hepreankieliset selitykset. ''Glagolemaja Lexis'' -teos on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä se mainitsee, mistä kielestä sana on lainattu, mutta myös myöntää usein, ettei kirjoittaja tiedä sanan alkuperää. Teos on tärkeä askel kehittymättömästä ja epätäsmällisestä kielenkäytöstä kohti normatiivista oikeakielisyyttä.

	== Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta ==		== Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta ==

Domna: /* Omistamattoman luostarin puolustaja */

2009-06-30T15:56:32Z

Omistamattoman luostarin puolustaja

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 15.56
Rivi 16:		Rivi 16:
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen osallistui Moskovassa aktiivisesti kirkkopoliittisiin väittelyihin. Moskovan hallitsevat piirit ei katselleet suopein silmin, että kreikkalainen munkki tuki ''Vassian Petrikejevin'' (Вассиан Патрикеев / Вассиан Косой, k. 1532) ja hänen kannattajiensa ajamaa ihannetta ns. omistamattomasta luostarista. Moskovassa oli vallalla ''Josif Volokolamskin'' (Иосиф Волоцкий, k. 1515) edustama maata omistava luostari-ihanne, joka samalla tuki avoimesti Moskovan maallisen vallan laajentamispolitiikkaa. Tämä ns. ''josifiittinen ryhmittymä'' painotti äänekkäästi, että Moskovasta oli tullut uusi, kolmas Rooma. Josifiitit rakensivat uutta suurta kristillistä valtakuntaa.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen osallistui Moskovassa aktiivisesti kirkkopoliittisiin väittelyihin. Moskovan hallitsevat piirit ei katselleet suopein silmin, että kreikkalainen munkki tuki ''Vassian Petrikejevin'' (Вассиан Патрикеев / Вассиан Косой, k. 1532) ja hänen kannattajiensa ajamaa ihannetta ns. omistamattomasta luostarista. Moskovassa oli vallalla ''Josif Volokolamskin'' (Иосиф Волоцкий, k. 1515) edustama maata omistava luostari-ihanne, joka samalla tuki avoimesti Moskovan maallisen vallan laajentamispolitiikkaa. Tämä ns. ''josifiittinen ryhmittymä'' painotti äänekkäästi, että Moskovasta oli tullut uusi, kolmas Rooma. Josifiitit rakensivat uutta suurta kristillistä valtakuntaa.

	Pyhittäjä Maksimokselle kristillinen valtakunta oli päinvastoin autiomaassa vaeltava kaupunki. Hänen ympärilleen muodostui vain pieni ryhmä oppilaita, mutta hänen vaikutuksensa oli suuri. Maksimoksen onneton kohtalo ja vankeus vain lisäsivät hänen kunnioitustaan. Pyhittäjä Maksimos ja hänen kannattajansa yrittivät voittaa maailman kirkastumisen avulla, kasvattamalla uuden ihmisen, uuden persoonallisuuden. Tämä bysanttilainen metodi osoitti tien kohti luovaa kristillistä kulttuuria. Tärkeintä tuon tien kulkemisessa oli sisäinen [[askeesi]] ja kasvaminen, jolle ei ollut juurikaan ~~sijaan~~ 1500-luvun Moskovassa.		Pyhittäjä Maksimokselle kristillinen valtakunta oli päinvastoin autiomaassa vaeltava kaupunki. Hänen ympärilleen muodostui vain pieni ryhmä oppilaita, mutta hänen vaikutuksensa oli suuri. Maksimoksen onneton kohtalo ja vankeus vain lisäsivät hänen kunnioitustaan. Pyhittäjä Maksimos ja hänen kannattajansa yrittivät voittaa maailman kirkastumisen avulla, kasvattamalla uuden ihmisen, uuden persoonallisuuden. Tämä bysanttilainen metodi osoitti tien kohti luovaa kristillistä kulttuuria. Tärkeintä tuon tien kulkemisessa oli sisäinen [[askeesi]] ja kasvaminen, jolle ei ollut juurikaan sijaa 1500-luvun Moskovassa.

	Moskovalaista ortodoksisuutta leimasi noihin aikoihin vahva tsaarin yksinvaltiuden ihanne ja kiihkeä kansallistunne. Tsaari oli oikeauskoiselle moskovalaiselle lähinnä apostoleihin verrattava kirkon johtaja. Hän oli niin maallisen kuin hengellisen vallan keskus ja totuuden puolustaja ''“paheellisten ja luopiomaisten roomalaisten ja bysanttilaisten sijaan”''. Moskova koettiin noissa piireissä Jumalan siunaamaksi kaupungiksi. Moninaiset [[Vanhauskoiset\|vanhauskoislahkot]] levittivät sittemmin tätä utopiaa maailman eri puolille, myös meidän pohjoisten heimojemme keskuuteen. Elettiin venäläisen messianismin renessanssia.		Moskovalaista ortodoksisuutta leimasi noihin aikoihin vahva tsaarin yksinvaltiuden ihanne ja kiihkeä kansallistunne. Tsaari oli oikeauskoiselle moskovalaiselle lähinnä apostoleihin verrattava kirkon johtaja. Hän oli niin maallisen kuin hengellisen vallan keskus ja totuuden puolustaja ''“paheellisten ja luopiomaisten roomalaisten ja bysanttilaisten sijaan”''. Moskova koettiin noissa piireissä Jumalan siunaamaksi kaupungiksi. Moninaiset [[Vanhauskoiset\|vanhauskoislahkot]] levittivät sittemmin tätä utopiaa maailman eri puolille, myös meidän pohjoisten heimojemme keskuuteen. Elettiin venäläisen messianismin renessanssia.

Hannu: /* Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta */

2009-06-30T08:12:22Z

Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 08.12
Rivi 38:		Rivi 38:
	Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.		Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.

	Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.		Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (Никон, k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.

	Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[Ekmeeniset kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.		Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[Ekmeeniset kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.

Hannu: /* Merkittävä kirjailija */

2009-06-30T08:03:23Z

Merkittävä kirjailija

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 08.03
Rivi 30:		Rivi 30:
	== Merkittävä kirjailija ==		== Merkittävä kirjailija ==
	[[Kuva:Filaret_moskovan_metropoliitta_wik.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhä Filaret, Moskovan metropoliitta.<br><small>(kuva: wikipedia)</small></center>]]		[[Kuva:Filaret_moskovan_metropoliitta_wik.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhä Filaret, Moskovan metropoliitta.<br><small>(kuva: wikipedia)</small></center>]]
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (Филарет, k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.

	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen toi rajoittuneeseen moskovalaiseen todellisuuteen ainutlaatuista uudenlaista rikkautta. Hän käänsi jatkuvasti uusia sanoja ja lisäsi siten kielen käyttömahdollisuuksia. Samalla Maksimos laajensi merkittävästi sanakirjojen sisältöä laatimalla niihin tärkeitä merkityksiä. Uutta oli hänen tavoitteensa avata venäläisille nimien filologinen maailma. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kirjoitukset ja kommentaarit ovat huolellista ja tieteellisesti tarkkaa työtä. Kirjallisesti ne muistuttava hyville ystäville pidettyjä eriaiheisia luentoja. Häntä ei sovi unohtaa myöskään slaavinkielisen aapisen tekijänä ja selittäjänä. Maksimoksen slaavinkielinen sanakirja sisältää kreikan-, latinan- ja heprenkieliset selitykset. ''Glagolemaja Lexis'' -teos on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä se mainitsee, mistä kielestä sana on lainattu, mutta myös myöntää usein, ettei kirjoittaja tiedä sanan alkuperää. Teos on tärkeä askel kehittymättömästä ja epätäsmällisestä kielenkäytöstä kohti normatiivista oikeakielisyyttä.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen toi rajoittuneeseen moskovalaiseen todellisuuteen ainutlaatuista uudenlaista rikkautta. Hän käänsi jatkuvasti uusia sanoja ja lisäsi siten kielen käyttömahdollisuuksia. Samalla Maksimos laajensi merkittävästi sanakirjojen sisältöä laatimalla niihin tärkeitä merkityksiä. Uutta oli hänen tavoitteensa avata venäläisille nimien filologinen maailma. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen kirjoitukset ja kommentaarit ovat huolellista ja tieteellisesti tarkkaa työtä. Kirjallisesti ne muistuttava hyville ystäville pidettyjä eriaiheisia luentoja. Häntä ei sovi unohtaa myöskään slaavinkielisen aapisen tekijänä ja selittäjänä. Maksimoksen slaavinkielinen sanakirja sisältää kreikan-, latinan- ja heprenkieliset selitykset. ''Glagolemaja Lexis'' -teos on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sillä se mainitsee, mistä kielestä sana on lainattu, mutta myös myöntää usein, ettei kirjoittaja tiedä sanan alkuperää. Teos on tärkeä askel kehittymättömästä ja epätäsmällisestä kielenkäytöstä kohti normatiivista oikeakielisyyttä.

Hannu: /* Vainottu Maksimos Kreikkalainen */

2009-06-30T08:01:14Z

Vainottu Maksimos Kreikkalainen

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 08.01
Rivi 22:		Rivi 22:
	== Vainottu Maksimos Kreikkalainen ==		== Vainottu Maksimos Kreikkalainen ==

	Kun pyhittäjä Maksimos rohkeni arvostella julkisesti Moskovan [[autokefalia]]a, jonka hän korosti nousevan kansallistunteen eikä hengellisen ajattelun maaperästä, alkoi josifiittien painostus ja kosto. Vuonna 1525 käynnisti Josif Volokolamskin oppilas, Moskovan metropoliitta ''Daniel'', kirkollisen oikeudenkäynnin Maksimosta ja hänen kannattajiaan vastaan. Maksimosta syytettiin ''“yhteydenpidosta turkkilaisiin ([[Ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeeniseen patriarkaattiin]]) sekä [[harhaoppi]]sista liturgisista korjauksista”''. Maksimoksen suunnitelmat kreikkalaisten vapauttamisesta Turkin ikeestä eivät sopineet tuon ajan venäläisen politiikan ilmastoon. Lisäksi Maksimos arvosteli suuriruhtinas Vasili III:n avioeroa, jonka metropoliitta Daniel oli kirkollisesti siunannut. Metropoliitta Daniel erotettiin virastaan 1539 ja hänet kuristettiin hengiltä luostarissa 1547.		Kun pyhittäjä Maksimos rohkeni arvostella julkisesti Moskovan [[autokefalia]]a, jonka hän korosti nousevan kansallistunteen eikä hengellisen ajattelun maaperästä, alkoi josifiittien painostus ja kosto. Vuonna 1525 käynnisti Josif Volokolamskin oppilas, Moskovan metropoliitta ''Daniel'' (Даниил), kirkollisen oikeudenkäynnin Maksimosta ja hänen kannattajiaan vastaan. Maksimosta syytettiin ''“yhteydenpidosta turkkilaisiin ([[Ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeeniseen patriarkaattiin]]) sekä [[harhaoppi]]sista liturgisista korjauksista”''. Maksimoksen suunnitelmat kreikkalaisten vapauttamisesta Turkin ikeestä eivät sopineet tuon ajan venäläisen politiikan ilmastoon. Lisäksi Maksimos arvosteli suuriruhtinas Vasili III:n avioeroa, jonka metropoliitta Daniel oli kirkollisesti siunannut. Metropoliitta Daniel erotettiin virastaan 1539 ja hänet kuristettiin hengiltä luostarissa 1547.

	Ajan hengen mukaisesti pyhittäjä Maksimoksen tuomio oli ankara. Hänet määrättiin karkotettavaksi luostariin ja [[Ekskommunikaatio\|suljettavaksi ehtoollisyhteydestä]]. Hänestä tuli venäläisten taikauskoisen pelon ja vihan kohde, joka joutui virumaan Moskovassa viettämästään 38 vuodesta 26 vuotta luostarivankeudessa. Vuoden 1525 kirkollinen oikeudenkäynti oli johtanut kuuden vuoden tuomioon. Maksimoksen vapauduttua vuonna 1531 hänet haastettiin uuteen kirkolliseen oikeudenkäyntiin. Maksimosta syytettiin nyt ''“harhaoppien levittämisestä, taikauskosta, suuriruhtinaan arvostelemisesta, maanpetoksesta (yhteyksistä osmanien alaisuudessa eläneisiin kreikkalais-ortodoksisiin uskoviin) sekä Venäjän kirkon autokefalian vähättelystä ja omistavan luostariperinteen aiheettomasta arvostelusta”''.		Ajan hengen mukaisesti pyhittäjä Maksimoksen tuomio oli ankara. Hänet määrättiin karkotettavaksi luostariin ja [[Ekskommunikaatio\|suljettavaksi ehtoollisyhteydestä]]. Hänestä tuli venäläisten taikauskoisen pelon ja vihan kohde, joka joutui virumaan Moskovassa viettämästään 38 vuodesta 26 vuotta luostarivankeudessa. Vuoden 1525 kirkollinen oikeudenkäynti oli johtanut kuuden vuoden tuomioon. Maksimoksen vapauduttua vuonna 1531 hänet haastettiin uuteen kirkolliseen oikeudenkäyntiin. Maksimosta syytettiin nyt ''“harhaoppien levittämisestä, taikauskosta, suuriruhtinaan arvostelemisesta, maanpetoksesta (yhteyksistä osmanien alaisuudessa eläneisiin kreikkalais-ortodoksisiin uskoviin) sekä Venäjän kirkon autokefalian vähättelystä ja omistavan luostariperinteen aiheettomasta arvostelusta”''.

← Vanhempi versio		Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 08.12
Rivi 38:		Rivi 38:
	Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.		Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.

	Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.		Jumalanpalveluselämää koskevissa kirjoituksissaan Maksimos on patriarkka ''Nikonin'' (Никон, k. 1681) edeltäjä. Hän kirjoitti paljon myös alkuperäisten eli omistamattomien luostarien perinteestä. Mutta 1500-luvun moskovalainen hengellisyys ei arvostanut bysanttilaisen luostariaskeesin elämänasennetta. Bysantin lakkaamattoman rukouksen opetus pyhän ''[[Gregorios Palamas\|Gregorios Palamaksen]]'' (k. 1359) askeesin hengessä oli vierasta Moskovan ulkonaista rakentamista arvostaneessa luostarimaailmassa.

	Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[Ekmeeniset kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.		Ensimmäisessä tutkielmassaan latinalaisista Maksimos loi perustan Rooman kirkkoa vastustaville käsityksilleen. Hän arvosteli latinalaisen kirkon filosofisia oppisuuntia ja niiden ajatus- ja oppirakenteita. Hänen mukaansa ne hämärryttävät kirkon apostolisen uskon. Todellista filosofiaa on Jumalalta peräisin oleva filosofia. Pyhittäjä korostaa jo johdanto-osassa, että hän perustaa kirjoituksensa pyhiin isiin ja [[Ekmeeniset kirkolliskokoukset\|ekumeenisten kirkolliskokousten]] päätöksiin, sillä apostolinen usko ei ole riippuvainen kaupungeista eikä valtaistuimista, vaan oikeasta uskonopista ja [[apostoli]]en ja pyhien isien viitoittamasta oikeasta elämästä. Maksimos lainaa usein pyhää [[Raamattu]]a ja pyhiä isiä esitellessään tiedon ja tietämisen kahdenlaista totuutta. Hän ei hylkää maallista viisautta, mutta vakuuttaa pyhän Gregorios Palamaksen tavoin, ettei inhimillinen viisaus auta ihmistä saavuttamaan jumalallista viisautta. Ihminen saavuttaa jälkimmäisen sydämen puhdistumisen ja mielen jumalallisen kirkastumisen kautta.

← Vanhempi versio		Versio 9. tammikuuta 2010 kello 20.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen ortodoksisuuden puolustajana 1500-luvun Moskovassa'''		'''Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen ortodoksisuuden puolustajana 1500-luvun Moskovassa'''
	[[Kuva:Maksimos_kreikkalainen.jpg\|thumb\|~~300~~ px\|<center>Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen<br><small>~~(kuva~~: ~~wikipedia)~~</small></center>]]		[[Kuva:Maksimos_kreikkalainen.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	== Italian ja Athoksen kausi ==		== Italian ja Athoksen kausi ==

	[[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkon]] ns. tuhatvuotisjuhlassa 1988 [[Kanonisaatio\|kanonisoitiin]] myös teologi ja kirjailija '''Maksimos Kreikkalainen''' (Максим Грек, Μάξιμος ὁ Ἁγιορήτης / Maksimos Hagiorite, noin 1470 - 1556). Hänen [[muistopäivä]]nsä on tammikuun 21. päivä. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen oli maallikkonimeltään ''Mikael (Mihail) Trivolis'' (Μιχαήλ Τρίβολης / Михаил Триволис) ja hän syntyi noin vuonna 1470 spartalaiseen perheeseen Artan saarella (Άρτα, Epiroksen [Ήπειρος] maakunnssa), joka kuului siihen aikaan Albaniaan. Perhe joutui jättämään kotisaarensa ja pakenemaan turkkilaisten hyökkäystä Venetsian hallitsemalle Korfun saarelle.		[[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkon]] ns. tuhatvuotisjuhlassa 1988 [[Kanonisaatio\|kanonisoitiin]] myös teologi ja kirjailija '''Maksimos Kreikkalainen''' (Максим Грек, Μάξιμος ὁ Ἁγιορήτης / Maksimos Hagiorite, noin 1470 - 1556). Hänen [[muistopäivä]]nsä on ''tammikuun 21. päivä''. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen oli maallikkonimeltään ''Mikael (Mihail) Trivolis'' (Μιχαήλ Τρίβολης / Михаил Триволис) ja hän syntyi noin vuonna 1470 spartalaiseen perheeseen Artan saarella (Άρτα, Epiroksen [Ήπειρος] maakunnssa), joka kuului siihen aikaan Albaniaan. Perhe joutui jättämään kotisaarensa ja pakenemaan turkkilaisten hyökkäystä Venetsian hallitsemalle Korfun saarelle.

	Mikaelin varhaisimpia opintoja ohjasi ''Johannes Moskos'' (Ιωάννης Μόσκος), joka tunnettiin yleisesti bysanttilaisen ortodoksisuuden palavana puolustajana, idän isien tuntijana ja läntisen skolastisen ajattelun vastustajana. Moskoksen kehotuksesta Mikael lähti vuonna 1492 Italiaan opiskellakseen maineikkaan kreikkalaisen oppineen ''Janos Laskariksen'' (k. 1535) ohjauksessa. Mikael Trivolis matkusteli Italian vuosinaan paljon ja hänen tiedetään käyneen muun muassa Bolognassa, Firenzessä, Padovassa, Venetsiassa ja Vercellissä. Nuoreen Mikaeliin vaikuttivat Firenzessä dominikaanisaarnaajan ja uskonnollisen moralistin ''Girolimo Savonarolan'' saarnat ja traaginen kuolema polttoroviolla (1498). Mikael vetäytyi joksikin aikaa [[noviisi]]ksi dominikaanien pyhän Markuksen luostariin 1502, mutta säilytti kastenimensä ja [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen]] uskonsa. Läntinen luostariliike ei kuitenkaan Mikaelia innostanut ja parin vuoden kuluttua hän jätti Italian ja muutti Vatopedin luostariin [[Athos]]-vuorelle. Siellä hän sai munkkinimekseen ''Maksimos''. Athos-vuorella Maksimos sai tilaisuuden tutustua perusteellisesti bysanttilaisten isien teoksiin.		Mikaelin varhaisimpia opintoja ohjasi ''Johannes Moskos'' (Ιωάννης Μόσκος), joka tunnettiin yleisesti bysanttilaisen ortodoksisuuden palavana puolustajana, idän isien tuntijana ja läntisen skolastisen ajattelun vastustajana. Moskoksen kehotuksesta Mikael lähti vuonna 1492 Italiaan opiskellakseen maineikkaan kreikkalaisen oppineen ''Janos Laskariksen'' (k. 1535) ohjauksessa. Mikael Trivolis matkusteli Italian vuosinaan paljon ja hänen tiedetään käyneen muun muassa Bolognassa, Firenzessä, Padovassa, Venetsiassa ja Vercellissä. Nuoreen Mikaeliin vaikuttivat Firenzessä dominikaanisaarnaajan ja uskonnollisen moralistin ''Girolimo Savonarolan'' saarnat ja traaginen kuolema polttoroviolla (1498). Mikael vetäytyi joksikin aikaa [[noviisi]]ksi dominikaanien pyhän Markuksen luostariin 1502, mutta säilytti kastenimensä ja [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen]] uskonsa. Läntinen luostariliike ei kuitenkaan Mikaelia innostanut ja parin vuoden kuluttua hän jätti Italian ja muutti Vatopedin luostariin [[Athos]]-vuorelle. Siellä hän sai munkkinimekseen ''Maksimos''. Athos-vuorella Maksimos sai tilaisuuden tutustua perusteellisesti bysanttilaisten isien teoksiin.

	== Munkki Maksimos lähetetään Venäjälle ==		== Munkki Maksimos lähetetään Venäjälle ==

	Juuri hänen laaja perehtyneisyytensä pyhien isien teksteihin oli perusteluna sille, että hänet valittiin ryhmään, joka suuriruhtinas ''Vasili III'':n (1503-1533) pyynnöstä lähetettiin Venäjälle avustamaan pyhien kirjoitusten ja liturgisten tekstien kääntämistyötä. Munkki Maksimos jätti Athos-vuoren 1516 ja matkustettuaan kokonaista kaksi vuotta hän saapui perille Moskovaan maaliskuussa 1518. Venäjältä oli noihin aikoihin mahdotonta löytää kreikan kieltä taitavia esipaimenia, pappeja tai pyhien tekstien käyttäjiä ja siksi käännöstyötä täytyi tehdä kreikasta latinan kautta [[kirkkoslaavi]]ksi. Mutkikas käännöstapa ja sanaston merkityserot ja teologiset painotuserot synnyttivät virheitä ja väärinkäsityksiä. Pyhittäjä Maksimos joutui niiden vuoksi myöhemmin ennalta arvaamattomiin henkilökohtaisiin kärsimyksiin.		Juuri hänen laaja perehtyneisyytensä pyhien isien teksteihin oli perusteluna sille, että hänet valittiin ryhmään, joka suuriruhtinas ''Vasili III'':n (1503-1533) pyynnöstä lähetettiin Venäjälle avustamaan pyhien kirjoitusten ja liturgisten tekstien kääntämistyötä. Munkki Maksimos jätti Athos-vuoren 1516 ja matkustettuaan kokonaista kaksi vuotta hän saapui perille Moskovaan maaliskuussa 1518. Venäjältä oli noihin aikoihin mahdotonta löytää kreikan kieltä taitavia esipaimenia, pappeja tai pyhien tekstien käyttäjiä ja siksi käännöstyötä täytyi tehdä kreikasta latinan kautta [[kirkkoslaavi]]ksi. Mutkikas käännöstapa ja sanaston merkityserot ja teologiset painotuserot synnyttivät virheitä ja väärinkäsityksiä. Pyhittäjä Maksimos joutui niiden vuoksi myöhemmin ennalta arvaamattomiin henkilökohtaisiin kärsimyksiin.
	Ensiksi Maksimos ryhtyi kääntämään [[Katisma\|katismoja]] ja sen jälkeen jaksoja [[Apostolien teot\|apostolien teoista]], pyhän [[Johannes Krysostomos\|Johannes Krysostomoksen]] [[opetuspuhe]]ita [[Matteuksen evankeliumi\|Matteuksen]] ja [[Johanneksen evankeliumi\|Johanneksen evankeliumeista]] ja muita tekstejä. Sen lisäksi hän tutki ja korjasi liturgisia tekstejä ja laati lukuisia muita kirjoituksia.		Ensiksi Maksimos ryhtyi kääntämään [[Katisma\|katismoja]] ja sen jälkeen jaksoja [[Apostolien teot\|apostolien teoista]], pyhän [[Johannes Krysostomos\|Johannes Krysostomoksen]] [[opetuspuhe]]ita [[Matteuksen evankeliumi\|Matteuksen]] ja [[Johanneksen evankeliumi\|Johanneksen evankeliumeista]] ja muita tekstejä. Sen lisäksi hän tutki ja korjasi liturgisia tekstejä ja laati lukuisia muita kirjoituksia.

	== Omistamattoman luostarin puolustaja ==		== Omistamattoman luostarin puolustaja ==
	[[Kuva:Josef_Volotsk_wik.jpg\|thumb\|~~300~~ px\|<center>Pyhittäjä Josif Volokolamski eli Volotsk venäläisessä ikonissa.<br><small>~~(kuva~~: ~~wikipedia)~~</small></center>]]		[[Kuva:Josef_Volotsk_wik.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Pyhittäjä Josif Volokolamski eli Volotsk venäläisessä ikonissa.<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen osallistui Moskovassa aktiivisesti kirkkopoliittisiin väittelyihin. Moskovan hallitsevat piirit ei katselleet suopein silmin, että kreikkalainen munkki tuki ''Vassian Petrikejevin'' (Вассиан Патрикеев / Вассиан Косой, k. 1532) ja hänen kannattajiensa ajamaa ihannetta ns. omistamattomasta luostarista. Moskovassa oli vallalla ''Josif Volokolamskin'' (Иосиф Волоцкий, k. 1515) edustama maata omistava luostari-ihanne, joka samalla tuki avoimesti Moskovan maallisen vallan laajentamispolitiikkaa. Tämä ns. ''josifiittinen ryhmittymä'' painotti äänekkäästi, että Moskovasta oli tullut uusi, kolmas Rooma. Josifiitit rakensivat uutta suurta kristillistä valtakuntaa.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen osallistui Moskovassa aktiivisesti kirkkopoliittisiin väittelyihin. Moskovan hallitsevat piirit ei katselleet suopein silmin, että kreikkalainen munkki tuki ''Vassian Petrikejevin'' (Вассиан Патрикеев / Вассиан Косой, k. 1532) ja hänen kannattajiensa ajamaa ihannetta ns. omistamattomasta luostarista. Moskovassa oli vallalla ''Josif Volokolamskin'' (Иосиф Волоцкий, k. 1515) edustama maata omistava luostari-ihanne, joka samalla tuki avoimesti Moskovan maallisen vallan laajentamispolitiikkaa. Tämä ns. ''josifiittinen ryhmittymä'' painotti äänekkäästi, että Moskovasta oli tullut uusi, kolmas Rooma. Josifiitit rakensivat uutta suurta kristillistä valtakuntaa.

Rivi 21:		Rivi 20:

	== Vainottu Maksimos Kreikkalainen ==		== Vainottu Maksimos Kreikkalainen ==

	Kun pyhittäjä Maksimos rohkeni arvostella julkisesti Moskovan [[autokefalia]]a, jonka hän korosti nousevan kansallistunteen eikä hengellisen ajattelun maaperästä, alkoi josifiittien painostus ja kosto. Vuonna 1525 käynnisti Josif Volokolamskin oppilas, Moskovan metropoliitta ''Daniel'' (Даниил), kirkollisen oikeudenkäynnin Maksimosta ja hänen kannattajiaan vastaan. Maksimosta syytettiin ''“yhteydenpidosta turkkilaisiin ([[Ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeeniseen patriarkaattiin]]) sekä [[harhaoppi]]sista liturgisista korjauksista”''. Maksimoksen suunnitelmat kreikkalaisten vapauttamisesta Turkin ikeestä eivät sopineet tuon ajan venäläisen politiikan ilmastoon. Lisäksi Maksimos arvosteli suuriruhtinas Vasili III:n avioeroa, jonka metropoliitta Daniel oli kirkollisesti siunannut. Metropoliitta Daniel erotettiin virastaan 1539 ja hänet kuristettiin hengiltä luostarissa 1547.		Kun pyhittäjä Maksimos rohkeni arvostella julkisesti Moskovan [[autokefalia]]a, jonka hän korosti nousevan kansallistunteen eikä hengellisen ajattelun maaperästä, alkoi josifiittien painostus ja kosto. Vuonna 1525 käynnisti Josif Volokolamskin oppilas, Moskovan metropoliitta ''Daniel'' (Даниил), kirkollisen oikeudenkäynnin Maksimosta ja hänen kannattajiaan vastaan. Maksimosta syytettiin ''“yhteydenpidosta turkkilaisiin ([[Ekumeeninen patriarkaatti\|ekumeeniseen patriarkaattiin]]) sekä [[harhaoppi]]sista liturgisista korjauksista”''. Maksimoksen suunnitelmat kreikkalaisten vapauttamisesta Turkin ikeestä eivät sopineet tuon ajan venäläisen politiikan ilmastoon. Lisäksi Maksimos arvosteli suuriruhtinas Vasili III:n avioeroa, jonka metropoliitta Daniel oli kirkollisesti siunannut. Metropoliitta Daniel erotettiin virastaan 1539 ja hänet kuristettiin hengiltä luostarissa 1547.

Rivi 29:		Rivi 27:

	== Merkittävä kirjailija ==		== Merkittävä kirjailija ==
	[[Kuva:Filaret_moskovan_metropoliitta_wik.jpg\|thumb\|~~300~~ px\|<center>Pyhä Filaret, Moskovan metropoliitta.<br><small>~~(kuva~~: ~~wikipedia)~~</small></center>]]		[[Kuva:Filaret_moskovan_metropoliitta_wik.jpg\|thumb\|250 px\|<center>Pyhä Filaret, Moskovan metropoliitta.<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (Филарет, k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalaisen merkitys ymmärrettiin Venäjällä vasta 1800-luvulla, kun huomattava Moskovan metropoliitta ''Filaret'' (Филарет, k. 1867) tunnusti hänen lahjakkuutensa kielitieteen, historian, filosofian ja teologian alueella. Maksimos Kreikkalainen oli ensimmäinen Venäjällä elänyt ja vaikuttanut ortodoksikirjailija, jolla oli tieteellinen näkemys asioista. Professori ''[[Georges Florovski]]'' (k. 1979) pitää pyhittäjä Maksimos Kreikkalaista suurena humanistina, ei sanan skolastisessa, läntisessä merkityksessä vaan bysanttilais-kristillisessä mielessä. Florovskin mukaan Maksimos kanonisoitiin jo vuonna 1591. Tässä kanonisaatiossa Florovski näkee Josif Volokolamskin kannattajien tappion. Maksimoksen luostarivankeutta hän pitää Bysantin tradition ja sen luovan jatkumisen kieltämisenä Venäjällä. Messiaanisessa Moskovassa ei ollut sijaa Maksimos Kreikkalaisen kaltaiselle teologille ja humanistille.

Rivi 35:		Rivi 33:

	== Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta ==		== Pyhittäjä Maksimokselta on säilynyt 365 kirjoitusta ==

	Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.		Kaikkiaan pyhittäjä Maksimos Kreikkalaiselta on säilynyt 365 kirjoitusta, joista useimmat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Kolmannes kirjoituksista on käännöstä kreikan kielestä. Teologisesti keskeisiä ovat kymmenen tekstiä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisia]] vastaan. Pyhittäjä Maksimos kirjoitti ensimmäisen poleemisen tutkielmansa roomalaiskatolisia vastaan vähän sen jälkeen, kun hän oli saapunut Moskovaan 1518. Kirjoituksellaan hän ilmaisi epäluottamuksensa Moskovassa tuohon aikaan vallinneita roomalaiskatolissympatioita kohtaan.

Rivi 45:		Rivi 42:

	== Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan ==		== Puheita islamia, astrologiaa ja taikauskoa vastaan ==

	Maksimokselta on säilynyt kolme puhetta [[islam]]ia ja Muhammedia vastaan. Niistä viimeisen hän otsikoi ''“Vastauksia kristityille kristinuskoa herjaavia arabeja vastaan”''. Pyhittäjä vertaa [[evankeliumi]]a ''“paholaisen inspiroimaan koraaniin”''. Evankeliumi opettaa Kristuksen Jumaluutta, koraani tosin kiittelee evankeliumia, mutta islamilaiset eivät kasta [[Pyhä Kolminaisuus\|Kolminaisuuden]] nimeen. Maksimos varoittaa kristittyjä epätoivoon vaipumisesta, mutta toisaalta myös tyhjästä toivosta, että Konstantinopoli vapautuisi turkkilaisesta ikeestä.		Maksimokselta on säilynyt kolme puhetta [[islam]]ia ja Muhammedia vastaan. Niistä viimeisen hän otsikoi ''“Vastauksia kristityille kristinuskoa herjaavia arabeja vastaan”''. Pyhittäjä vertaa [[evankeliumi]]a ''“paholaisen inspiroimaan koraaniin”''. Evankeliumi opettaa Kristuksen Jumaluutta, koraani tosin kiittelee evankeliumia, mutta islamilaiset eivät kasta [[Pyhä Kolminaisuus\|Kolminaisuuden]] nimeen. Maksimos varoittaa kristittyjä epätoivoon vaipumisesta, mutta toisaalta myös tyhjästä toivosta, että Konstantinopoli vapautuisi turkkilaisesta ikeestä.

Rivi 55:		Rivi 51:

	== Monipuolinen teologi ja humanisti ==		== Monipuolinen teologi ja humanisti ==

	Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen on mielenkiintoinen persoona. Hän ei ollut pelkästään [[munkki]] Athokselta, vaan myös humanistisesti sivistynyt mies. Pyhittäjän tuomio osoitti Venäjän irtaantuneen Bysantin perinnöstä ja kieltäneen Bysantin luovan tradition jatkumisen. Moskovassa elettiin bysanttilaisen hengellisen kulttuurin kriisin aikaa. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen tunsi hyvin ortodoksisen kirkon raamatullis-patristista opetusta ja oli uskollinen kirkkoisien elämänläheiselle perinteelle. Siksi hän puolusti bysanttilaista teologiaa latinalaista vaikutusta vastaan.		Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen on mielenkiintoinen persoona. Hän ei ollut pelkästään [[munkki]] Athokselta, vaan myös humanistisesti sivistynyt mies. Pyhittäjän tuomio osoitti Venäjän irtaantuneen Bysantin perinnöstä ja kieltäneen Bysantin luovan tradition jatkumisen. Moskovassa elettiin bysanttilaisen hengellisen kulttuurin kriisin aikaa. Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen tunsi hyvin ortodoksisen kirkon raamatullis-patristista opetusta ja oli uskollinen kirkkoisien elämänläheiselle perinteelle. Siksi hän puolusti bysanttilaista teologiaa latinalaista vaikutusta vastaan.

Rivi 63:		Rivi 58:

	== Kirjallisuutta ==		== Kirjallisuutta ==

	* Billington, James		* Billington, James
	** 1970, The Icon and the Axe: An Interpretative History of Russian Culture. New York.		** 1970, The Icon and the Axe: An Interpretative History of Russian Culture. New York.
Rivi 74:		Rivi 68:
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
	[[Luokka:Opetuspuheet/Henkilöt]]		[[Luokka:Opetuspuheet/Henkilöt]]
			[[Luokka:Venäläiset pyhät]]