Luostarilaitoksen syntyminen - Muutoshistoria

Mikko (4. marraskuuta 2010 kello 18.38)

2010-11-04T18:38:03Z

← Vanhempi versio		Versio 4. marraskuuta 2010 kello 18.38
Rivi 39:		Rivi 39:

	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]
			[[Luokka:Luostarilaitos]]

Petja (17. maaliskuuta 2010 kello 14.02)

2010-03-17T14:02:57Z

← Vanhempi versio		Versio 17. maaliskuuta 2010 kello 14.02
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Kristillisen asketismin tausta ==		== Kristillisen asketismin tausta ==
		⚫	{{Kirkkohistoria}}Myös kristillisellä puolella oli esikuvia asketismiin. Vanhasta testamentista löytyy useita henkilöitä, jotka vetäytyivät yhteiskunnasta kohdatakseen Jumalan, esimerkiksi profeetat Elia, Hesekiel ja Mooses. Uudesta testamentista löytyy kuitenkin kristillisen asketismin kannalta merkittävin esikuva. Kristus paastosi 40 päivää erämaassa [[Kiusaaja koettelee Jeesusta\|taistellen pahuuden voimia vastaan]] ''(Matt.4:1-11)''.
	{{Kirkkohistoria}}
			[[Kuva:Antonius_suuri02.jpg\|thumb\|Antonios Suuri. (Kuva © Pyykkönen)]]
⚫	Myös kristillisellä puolella oli esikuvia asketismiin. Vanhasta testamentista löytyy useita henkilöitä, jotka vetäytyivät yhteiskunnasta kohdatakseen Jumalan, esimerkiksi profeetat Elia, Hesekiel ja Mooses. Uudesta testamentista löytyy kuitenkin kristillisen asketismin kannalta merkittävin esikuva. Kristus paastosi 40 päivää erämaassa [[Kiusaaja koettelee Jeesusta\|taistellen pahuuden voimia vastaan]] ''(Matt.4:1-11)''.

	Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.		Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.

Domna: /* Luostareiden yhteiskunnnallinen merkitys */

2010-03-02T14:00:57Z

Luostareiden yhteiskunnnallinen merkitys

← Vanhempi versio		Versio 2. maaliskuuta 2010 kello 14.00
Rivi 17:		Rivi 17:
	Kilvoittelusta kehittyi kaksi haaraa: Antonios Suuri loi kilvoittelijoiden [[idiorytminen luostari\|yksilöllisen erakkokilvoittelun]] muodon (nk. idiorytminen) ja Pakhomios Suuri loi [[Kinobioottinen luostari\|kilvoittelijoiden yhteiselämän muodon]] (nk. kinobioottinen). Basileios Suuren myötä itäisessä kirkossa yhteiskilvoittelu tuli yleisemmäksi, mutta molempia on yhä tänä päivänäkin. Egyptistä luostarit levisivät Syyriaan, Vähään-Aasiaan ja Konstantinopoliin. 400-luvulla [[luostari]]t yleistyivät kaikkialla kristikunnassa.		Kilvoittelusta kehittyi kaksi haaraa: Antonios Suuri loi kilvoittelijoiden [[idiorytminen luostari\|yksilöllisen erakkokilvoittelun]] muodon (nk. idiorytminen) ja Pakhomios Suuri loi [[Kinobioottinen luostari\|kilvoittelijoiden yhteiselämän muodon]] (nk. kinobioottinen). Basileios Suuren myötä itäisessä kirkossa yhteiskilvoittelu tuli yleisemmäksi, mutta molempia on yhä tänä päivänäkin. Egyptistä luostarit levisivät Syyriaan, Vähään-Aasiaan ja Konstantinopoliin. 400-luvulla [[luostari]]t yleistyivät kaikkialla kristikunnassa.

	== Luostareiden ~~yhteiskunnnallinen~~ merkitys ==		== Luostareiden yhteiskunnallinen merkitys ==

	Alun perin erämaakilvoittelu oli radikaali liike ja ~~oli~~ vastareaktio yhteiskunnan ja kirkon maallistumiselle. Vähitellen se kuitenkin sulautui tärkeäksi osaksi kirkkoa. Luostarit toimivat uskon, rukouksen ja hengellisen ohjauksen keskuksina, sekä pyhiinvaellus- ja turvapaikkoina.		Alun perin erämaakilvoittelu oli radikaali liike ja vastareaktio yhteiskunnan ja kirkon maallistumiselle. Vähitellen se kuitenkin sulautui tärkeäksi osaksi kirkkoa. Luostarit toimivat uskon, rukouksen ja hengellisen ohjauksen keskuksina sekä pyhiinvaellus- ja turvapaikkoina.

	Basileioksen ja Benedictuksen opetuksen myötä luostareiden osaksi tuli paljon sosiaalisia töitä, kuten köyhäinhoito, sairaanhoito ja opettaminen. Luostareissa päivärytmi oli tärkeä ja se jakaantui työn ja rukouksen kesken. Benedictuksen sääntö ’ora et labora’ eli rukoile ja tee työtä kuvaa hyvin luostarielämän perustaa.		Basileioksen ja Benedictuksen opetuksen myötä luostareiden osaksi tuli paljon sosiaalisia töitä, kuten köyhäinhoito, sairaanhoito ja opettaminen. Luostareissa päivärytmi oli tärkeä ja se jakaantui työn ja rukouksen kesken. Benedictuksen sääntö ’ora et labora’ eli rukoile ja tee työtä kuvaa hyvin luostarielämän perustaa.

Domna: /* Kilvoittelijoille säännöt */

2010-03-02T13:59:27Z

Kilvoittelijoille säännöt

← Vanhempi versio		Versio 2. maaliskuuta 2010 kello 13.59
Rivi 13:		Rivi 13:
	Luostarilaitoksen perustajana pidetään Pakhomiosta. Hän kokosi erämaassa kilvoittelevat erakot yhteisöiksi ja loi heille säännöt. Näiden periaatteena oli kilvoittelijoiden lupaus naimattomuudesta, köyhyydestä ja kuuliaisuudesta. Myöhemmin muun muassa [[Basileios Suuri]] ja [[Benedictus Nursialainen]] pohjasivat omat luostarisääntönsä Pakhomioksen sääntöihin. Basileioksen säännöistä tuli itäisen kirkon luostareiden selkäranka ja Benedictuksen säännöistä läntisen.		Luostarilaitoksen perustajana pidetään Pakhomiosta. Hän kokosi erämaassa kilvoittelevat erakot yhteisöiksi ja loi heille säännöt. Näiden periaatteena oli kilvoittelijoiden lupaus naimattomuudesta, köyhyydestä ja kuuliaisuudesta. Myöhemmin muun muassa [[Basileios Suuri]] ja [[Benedictus Nursialainen]] pohjasivat omat luostarisääntönsä Pakhomioksen sääntöihin. Basileioksen säännöistä tuli itäisen kirkon luostareiden selkäranka ja Benedictuksen säännöistä läntisen.

	Pakhomios perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin vuonna 320 Egyptin Tabannesiin, Naj Hammadin kaupungin lähelle. Hänen ~~siskonsa~~ alkoi johtaa naiskilvoittelijoiden luostaria, joten ensimmäinen nunnaluostarikin syntyi jo luostarihistorian alkuvaiheessa. Pakhomios perusti useita luostareita, joissa kilvoitteli yli 8000 askeettia. Kilvoittelijan elämästä tuli vaihtoehto ~~Egyptiläisille~~ talonpojille, joille luostarielämä turvasi elämän paremmin kuin epävakaa viljely. Kilvoittelijayhteisöjen ihanne oli [[alkuseurakunta]], jossa kaikki oli yhteistä ja kokoontuivat yhteisiin jumalanpalveluksiin.		Pakhomios perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin vuonna 320 Egyptin Tabannesiin, Naj Hammadin kaupungin lähelle. Hänen sisarensa alkoi johtaa naiskilvoittelijoiden luostaria, joten ensimmäinen nunnaluostarikin syntyi jo luostarihistorian alkuvaiheessa. Pakhomios perusti useita luostareita, joissa kilvoitteli yli 8000 askeettia. Kilvoittelijan elämästä tuli vaihtoehto egyptiläisille talonpojille, joille luostarielämä turvasi elämän paremmin kuin epävakaa viljely. Kilvoittelijayhteisöjen ihanne oli [[alkuseurakunta]], jossa kaikki oli yhteistä ja kristityt kokoontuivat yhteisiin jumalanpalveluksiin.

	Kilvoittelusta kehittyi kaksi haaraa: Antonios Suuri loi kilvoittelijoiden [[idiorytminen luostari\|yksilöllisen erakkokilvoittelun]] muodon (nk. idiorytminen) ja Pakhomios Suuri loi [[Kinobioottinen luostari\|kilvoittelijoiden yhteiselämän muodon]] (nk. kinobioottinen). Basileios Suuren myötä itäisessä kirkossa yhteiskilvoittelu tuli yleisemmäksi, mutta molempia on yhä tänä päivänäkin. Egyptistä luostarit levisivät Syyriaan, Vähään-Aasiaan ja Konstantinopoliin. 400-luvulla [[luostari]]t yleistyivät kaikkialla kristikunnassa.		Kilvoittelusta kehittyi kaksi haaraa: Antonios Suuri loi kilvoittelijoiden [[idiorytminen luostari\|yksilöllisen erakkokilvoittelun]] muodon (nk. idiorytminen) ja Pakhomios Suuri loi [[Kinobioottinen luostari\|kilvoittelijoiden yhteiselämän muodon]] (nk. kinobioottinen). Basileios Suuren myötä itäisessä kirkossa yhteiskilvoittelu tuli yleisemmäksi, mutta molempia on yhä tänä päivänäkin. Egyptistä luostarit levisivät Syyriaan, Vähään-Aasiaan ja Konstantinopoliin. 400-luvulla [[luostari]]t yleistyivät kaikkialla kristikunnassa.

Domna: /* Kristillisen asketismin tausta */

2010-03-02T13:56:51Z

Kristillisen asketismin tausta

← Vanhempi versio		Versio 2. maaliskuuta 2010 kello 13.56
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Kristillisen asketismin tausta ==		== Kristillisen asketismin tausta ==
	{{Kirkkohistoria}}		{{Kirkkohistoria}}
	Myös kristillisellä puolella oli esikuvia asketismiin. ~~Vanhassa~~ ~~testamentissa~~ löytyy useita ~~henkilöjä~~, jotka vetäytyivät yhteiskunnasta kohdatakseen Jumalan, esimerkiksi profeetat Elia, Hesekiel ja Mooses. Uudesta testamentista löytyy kuitenkin kristillisen asketismin kannalta merkittävin esikuva. Kristus paastosi 40 päivää erämaassa [[Kiusaaja koettelee Jeesusta\|taistellen pahuuden voimia vastaan]] ''(Matt.4:1-11)''.		Myös kristillisellä puolella oli esikuvia asketismiin. Vanhasta testamentista löytyy useita henkilöitä, jotka vetäytyivät yhteiskunnasta kohdatakseen Jumalan, esimerkiksi profeetat Elia, Hesekiel ja Mooses. Uudesta testamentista löytyy kuitenkin kristillisen asketismin kannalta merkittävin esikuva. Kristus paastosi 40 päivää erämaassa [[Kiusaaja koettelee Jeesusta\|taistellen pahuuden voimia vastaan]] ''(Matt.4:1-11)''.

	Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.		Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.

Hannu: /* Luostarisanastoa */

2010-03-02T08:57:01Z

Luostarisanastoa

← Vanhempi versio		Versio 2. maaliskuuta 2010 kello 08.57
Rivi 29:		Rivi 29:
	== Luostarisanastoa ==		== Luostarisanastoa ==

	* '''[[anakoreetti]]:''' kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä		* '''[[anakoreetti]]:''' kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä (kreikaksi: ἀναχωρέω / anakhōreō, suomeksi: vetäytyä, lähteä maaseudulle)
	* '''[[apotti]]:''' hebreaksi ab = isä (nimitystä käytetään nyk. läntisessa kirkossa munkkiluostarin johtajasta)		* '''[[apotti]]:''' hebreaksi ab (אב tai abba אבא) = isä (nimitystä käytetään nyk. läntisessa kirkossa munkkiluostarin johtajasta)
	* '''[[askeesi]]''' kr. áskesis = harjoitus		* '''[[askeesi]]''' kr. ἄσκησις, áskesis = harjoitus
	* '''[[idiorytminen luostari\|idiorytminen]]''': kr. idios = itse, rythmos = rytmi, elämäntapa		* '''[[idiorytminen luostari\|idiorytminen]]''': kr. idios = itse, rythmos = rytmi, elämäntapa
	* '''[[igumeni]]''': ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta		* '''[[igumeni]]''': ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta
	* '''[[igumenia]]''': nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi, jonka läntinen nimitys on abbedissa.		* '''[[igumenia]]''': nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi, jonka läntinen nimitys on abbedissa.
	* '''[[kinobioottinen luostari\|kinobioottinen]]''': kr. koinos = yhdyskunta, bios = elämä		* '''[[kinobioottinen luostari\|kinobioottinen]]''': kr. κοινός, koinos = yhdyskunta, βίος, bios = elämä (κοινοβιακόν)
	* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)		* '''[[luostari]]''': kr. μοναστήριον, monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)
	* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä		* '''[[munkki]]''': kr. μοναχός, monakhós = yksineläjä

	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Hannu: /* Kristillisen asketismin tausta */

2010-03-02T08:43:41Z

Kristillisen asketismin tausta

← Vanhempi versio		Versio 2. maaliskuuta 2010 kello 08.43
Rivi 7:		Rivi 7:
	Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.		Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.

	Askeesin harjoittamiseen liittyivät harjoitukset (kreik. áskesis = harjoitus), joilla koeteltiin ruumista ja henkeä. Ensimmäiset kristilliset [[anakoreetti\|anakoreetit]] (kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä) kilvoittelivat Egyptin erämaassa. Heistä kuuluisimmat ovat [[Paavali ~~Thebalainen~~]] (200-l), [[Antonios Suuri]] (251-356) ja [[Pakhomios Suuri]] (n. 286-346).		Askeesin harjoittamiseen liittyivät harjoitukset (kreik. áskesis = harjoitus), joilla koeteltiin ruumista ja henkeä. Ensimmäiset kristilliset [[anakoreetti\|anakoreetit]] (kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä) kilvoittelivat Egyptin erämaassa. Heistä kuuluisimmat ovat [[Paavali Thebaislainen]] (200-l), [[Antonios Suuri]] (251-356) ja [[Pakhomios Suuri]] (n. 286-346).

	== Kilvoittelijoille säännöt ==		== Kilvoittelijoille säännöt ==

Petja (7. helmikuuta 2010 kello 17.20)

2010-02-07T17:20:11Z

← Vanhempi versio		Versio 7. helmikuuta 2010 kello 17.20
Rivi 35:		Rivi 35:
	* '''[[igumeni]]''': ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta		* '''[[igumeni]]''': ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta
	* '''[[igumenia]]''': nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi, jonka läntinen nimitys on abbedissa.		* '''[[igumenia]]''': nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi, jonka läntinen nimitys on abbedissa.
	* '''[[~~kinobiottinen~~ luostari\|kinobioottinen]]''': kr. koinos = yhdyskunta, bios = elämä		* '''[[kinobioottinen luostari\|kinobioottinen]]''': kr. koinos = yhdyskunta, bios = elämä
	* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)		* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)
	* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä		* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä

Petja (7. helmikuuta 2010 kello 16.42)

2010-02-07T16:42:24Z

← Vanhempi versio		Versio 7. helmikuuta 2010 kello 16.42
Rivi 38:		Rivi 38:
	* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)		* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)
	* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä		* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä

			[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Petja: Ak: Uusi sivu: {{TOCright}}Jo vanhoissa uskonnoissa esiintyi askeesia eli itsensä kieltämistä. Tätä oli esiintynyt esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Myös juutalaisuudessa ...

2010-02-07T16:41:59Z

Ak: Uusi sivu: {{TOCright}}Jo vanhoissa uskonnoissa esiintyi askeesia eli itsensä kieltämistä. Tätä oli esiintynyt esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Myös juutalaisuudessa ...

Uusi sivu

{{TOCright}}Jo vanhoissa uskonnoissa esiintyi [[askeesi]]a eli itsensä kieltämistä. Tätä oli esiintynyt esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Myös juutalaisuudessa harrastettiin askeesia, esimerkiksi Jeesuksen aikaan toimineessa Qumranin essealaisyhteisössä. Myös kreikkalaisesta filosofiasta löytyy esimerkkejä asketismista. Stoalaisuudessa pyrittiin kaikkien halujen, kuten naurun ja ruoan, voittamiseen. Kyynistä filosofiaa edustava Diogenes Sinopelainen (412-323 eKr.) eli ja karaisi itseään suuressa käytöstä poistetussa saviruukussa.

== Kristillisen asketismin tausta ==
{{Kirkkohistoria}}
Myös kristillisellä puolella oli esikuvia asketismiin. Vanhassa testamentissa löytyy useita henkilöjä, jotka vetäytyivät yhteiskunnasta kohdatakseen Jumalan, esimerkiksi profeetat Elia, Hesekiel ja Mooses. Uudesta testamentista löytyy kuitenkin kristillisen asketismin kannalta merkittävin esikuva. Kristus paastosi 40 päivää erämaassa [[Kiusaaja koettelee Jeesusta|taistellen pahuuden voimia vastaan]] ''(Matt.4:1-11)''.

Heti Kristuksen kuoltua alkoikin häntä esimerkkinään käyttäen ilmestyä erämaakilvoittelijoita. He hylkäsivät elämän itsestäänselvyydet ja koettelivat omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Henki omistettiin rukoukselle ja ruumis puhtaudelle ja kestävyydelle. Askeetti eli ristiriidassa elämän olosuhteiden kanssa. Hänelle maailmaa ei enää ollut tai se oli epätodellinen - askeetti oli siirtynyt uuteen elämään [[Jumalan valtakunta|Jumalan valtakunnassa]], pyrkimyksenään syvempi yhteys Jumalan kanssa.

Askeesin harjoittamiseen liittyivät harjoitukset (kreik. áskesis = harjoitus), joilla koeteltiin ruumista ja henkeä. Ensimmäiset kristilliset [[anakoreetti|anakoreetit]] (kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä) kilvoittelivat Egyptin erämaassa. Heistä kuuluisimmat ovat [[Paavali Thebalainen]] (200-l), [[Antonios Suuri]] (251-356) ja [[Pakhomios Suuri]] (n. 286-346).

== Kilvoittelijoille säännöt ==

Luostarilaitoksen perustajana pidetään Pakhomiosta. Hän kokosi erämaassa kilvoittelevat erakot yhteisöiksi ja loi heille säännöt. Näiden periaatteena oli kilvoittelijoiden lupaus naimattomuudesta, köyhyydestä ja kuuliaisuudesta. Myöhemmin muun muassa [[Basileios Suuri]] ja [[Benedictus Nursialainen]] pohjasivat omat luostarisääntönsä Pakhomioksen sääntöihin. Basileioksen säännöistä tuli itäisen kirkon luostareiden selkäranka ja Benedictuksen säännöistä läntisen.

Pakhomios perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin vuonna 320 Egyptin Tabannesiin, Naj Hammadin kaupungin lähelle. Hänen siskonsa alkoi johtaa naiskilvoittelijoiden luostaria, joten ensimmäinen nunnaluostarikin syntyi jo luostarihistorian alkuvaiheessa. Pakhomios perusti useita luostareita, joissa kilvoitteli yli 8000 askeettia. Kilvoittelijan elämästä tuli vaihtoehto Egyptiläisille talonpojille, joille luostarielämä turvasi elämän paremmin kuin epävakaa viljely. Kilvoittelijayhteisöjen ihanne oli [[alkuseurakunta]], jossa kaikki oli yhteistä ja kokoontuivat yhteisiin jumalanpalveluksiin.

Kilvoittelusta kehittyi kaksi haaraa: Antonios Suuri loi kilvoittelijoiden [[idiorytminen luostari|yksilöllisen erakkokilvoittelun]] muodon (nk. idiorytminen) ja Pakhomios Suuri loi [[Kinobioottinen luostari|kilvoittelijoiden yhteiselämän muodon]] (nk. kinobioottinen). Basileios Suuren myötä itäisessä kirkossa yhteiskilvoittelu tuli yleisemmäksi, mutta molempia on yhä tänä päivänäkin. Egyptistä luostarit levisivät Syyriaan, Vähään-Aasiaan ja Konstantinopoliin. 400-luvulla [[luostari]]t yleistyivät kaikkialla kristikunnassa.

== Luostareiden yhteiskunnnallinen merkitys ==

Alun perin erämaakilvoittelu oli radikaali liike ja oli vastareaktio yhteiskunnan ja kirkon maallistumiselle. Vähitellen se kuitenkin sulautui tärkeäksi osaksi kirkkoa. Luostarit toimivat uskon, rukouksen ja hengellisen ohjauksen keskuksina, sekä pyhiinvaellus- ja turvapaikkoina.

Basileioksen ja Benedictuksen opetuksen myötä luostareiden osaksi tuli paljon sosiaalisia töitä, kuten köyhäinhoito, sairaanhoito ja opettaminen. Luostareissa päivärytmi oli tärkeä ja se jakaantui työn ja rukouksen kesken. Benedictuksen sääntö ’ora et labora’ eli rukoile ja tee työtä kuvaa hyvin luostarielämän perustaa.

Valitettavasti omien rajojen koettelu sai joskus eettisesti ja esteettisesti arveluttavia muotoja. [[Simeon Styliitta]] kilvoitteli 30 vuoden ajan korkean pylvään päällä. Myös nälässä olemista, alastomuutta tai ruumiin rankaisemista esimerkiksi rautakettingeillä esiintyi. Länsimaisella ajattelutavalla näitä askeetikkoja on vaikea ymmärtää, mutta jossain määrin he löysivät evankeliumin ytimen. Kaipuu ja odotus Jumalan valtakunnan tulemiseen veivät heitä eteenpäin kilvoittelussaan.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

== Luostarisanastoa ==

* '''[[anakoreetti]]:''' kreik. anakhorétes = erakko, poisvetäytyjä
* '''[[apotti]]:''' hebreaksi ab = isä (nimitystä käytetään nyk. läntisessa kirkossa munkkiluostarin johtajasta)
* '''[[askeesi]]''' kr. áskesis = harjoitus
* '''[[idiorytminen luostari|idiorytminen]]''': kr. idios = itse, rythmos = rytmi, elämäntapa
* '''[[igumeni]]''': ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta
* '''[[igumenia]]''': nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi, jonka läntinen nimitys on abbedissa.
* '''[[kinobiottinen luostari|kinobioottinen]]''': kr. koinos = yhdyskunta, bios = elämä
* '''[[luostari]]''': kr. monastérion = munkkikunta, latinaksi claustrum = suljettu (tästä tulee suomen kielen sana luostari)
* '''[[munkki]]''': kr. monakhós = yksineläjä