Luomiskertomus — ovi olemassaolon mysteeriin - Muutoshistoria

Hannu (15. kesäkuuta 2010 kello 18.55)

2010-06-15T18:55:55Z

← Vanhempi versio		Versio 15. kesäkuuta 2010 kello 18.55
Rivi 11:		Rivi 11:
	Jumalan luomistyö kertoo siitä, mitä Jumala on. Jumala on viisaus ja voima, mutta myös kauneus. [[Basileios Suuri]] kehottaa meidät kohottamaan itsemme kauneuden kautta Jumalan puoleen. Jos näkyväinen olemassaolo on näin kaunista, millaista silloin on näkymätön kauneus, kysyi Basileios Suuri. Aineellista ulottuvuutta kantaa näkymätön ulottuvuus ja antavat aineelliselle ulottuvuudelle järjestyksen. Tämä ''jokin'' kantava voima on sellaista, jota ei voi nähdä mikroskoopilla. [[Gregorios Teologi]] kirjoitti siitä, miten myös eläimillä on kauneuden tajua. Hänen mukaansa, kun eläin tekee jotakin, se tekee sen kauniiksi.		Jumalan luomistyö kertoo siitä, mitä Jumala on. Jumala on viisaus ja voima, mutta myös kauneus. [[Basileios Suuri]] kehottaa meidät kohottamaan itsemme kauneuden kautta Jumalan puoleen. Jos näkyväinen olemassaolo on näin kaunista, millaista silloin on näkymätön kauneus, kysyi Basileios Suuri. Aineellista ulottuvuutta kantaa näkymätön ulottuvuus ja antavat aineelliselle ulottuvuudelle järjestyksen. Tämä ''jokin'' kantava voima on sellaista, jota ei voi nähdä mikroskoopilla. [[Gregorios Teologi]] kirjoitti siitä, miten myös eläimillä on kauneuden tajua. Hänen mukaansa, kun eläin tekee jotakin, se tekee sen kauniiksi.

	Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen ~~morsiammekseen~~. Nämä kommentaarit eivät ole jälkeenpäin lisättyjä allegorisia selityksiä, vaan osoitus siitä, että Kristus on ollut maailman alusta asti. Nykytermein ~~voitasiin~~ sanoa, että Kristuksen ylösnousemus on alkuräjähdys.		Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiamekseen. Nämä kommentaarit eivät ole jälkeenpäin lisättyjä allegorisia selityksiä, vaan osoitus siitä, että Kristus on ollut maailman alusta asti. Nykytermein voitaisiin sanoa, että Kristuksen ylösnousemus on alkuräjähdys.

	'''[http://www.ortodoksi.net/audio/serafim100612.mp3 Kuuntele munkkidiakoni Serafim Seppälän luento Ortodoksi.net -sivustolla.]'''		'''[http://www.ortodoksi.net/audio/serafim100612.mp3 Kuuntele munkkidiakoni Serafim Seppälän luento Ortodoksi.net -sivustolla.]'''

Hannu (15. kesäkuuta 2010 kello 18.55)

2010-06-15T18:55:19Z

← Vanhempi versio		Versio 15. kesäkuuta 2010 kello 18.55
Rivi 18:		Rivi 18:

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]
			[[Luokka:Kirkkopäivät]]

Petja (12. kesäkuuta 2010 kello 12.04)

2010-06-12T12:04:03Z

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 12.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''FT, munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]]n luento Ortodoksisella seurakuntakeskuksella [[Ortodoksiset kirkkopäivät\|ortodoksisilla kirkkopäivillä]] 12.6.2010.'''		'''FT, munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]]n luento Ortodoksisella seurakuntakeskuksella [[Ortodoksiset kirkkopäivät\|ortodoksisilla kirkkopäivillä]] 12.6.2010.'''

	[[Kuva:Serafim seppala01.jpg\|thumb\|left\|250px\|Munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]] luennoi [[Ortodoksiset kirkkopäivät\|ortodoksisilla kirkkopäivillä]]]][[Munkkidiakoni]] Serafim Seppälä luennoi ortodoksisilla kirkkopäivillä. Hän puhui luomiskertomuksesta, joka on nykyaikana vuoropuhelussa tieteellisen luomiskäsityksen kanssa.		[[Kuva:Serafim seppala01.jpg\|thumb\|left\|250px\|Munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]] luennoi [[Ortodoksiset kirkkopäivät\|ortodoksisilla kirkkopäivillä]]]][[Munkkidiakoni]] [[Serafim Seppälä]] luennoi ortodoksisilla kirkkopäivillä. Hän puhui luomiskertomuksesta, joka on nykyaikana vuoropuhelussa tieteellisen luomiskäsityksen kanssa.

	Serafim Seppälän mukaan [[Raamattu\|Raamatun]] tekstiä ei nähdä päätepisteenä, vaan se on keskustelun alku. Siksi Serafimin käyttää nimeä '''ovi''' olemassaolon mysteeriin. Raamattu on pyhä, mutta myös inhimillinen teksti. [[Johannes Krysostomos]] oli kirjaimellinen Raamatun tulkitsija. Silti hän piti luomiskertomusta primitiivisenä ilmoituksena, joka oli tarkoitettu beduiinipaimentolaisille.		Serafim Seppälän mukaan [[Raamattu\|Raamatun]] tekstiä ei nähdä päätepisteenä, vaan se on keskustelun alku. Siksi Serafimin käyttää nimeä '''ovi''' olemassaolon mysteeriin. Raamattu on pyhä, mutta myös inhimillinen teksti. [[Johannes Krysostomos]] oli kirjaimellinen Raamatun tulkitsija. Silti hän piti luomiskertomusta primitiivisenä ilmoituksena, joka oli tarkoitettu beduiinipaimentolaisille.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiammekseen. Nämä kommentaarit eivät ole jälkeenpäin lisättyjä allegorisia selityksiä, vaan osoitus siitä, että Kristus on ollut maailman alusta asti. Nykytermein voitasiin sanoa, että Kristuksen ylösnousemus on alkuräjähdys.		Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiammekseen. Nämä kommentaarit eivät ole jälkeenpäin lisättyjä allegorisia selityksiä, vaan osoitus siitä, että Kristus on ollut maailman alusta asti. Nykytermein voitasiin sanoa, että Kristuksen ylösnousemus on alkuräjähdys.

	''~~Voit~~ ~~kuunnella koko~~ munkkidiakoni Serafim Seppälän ~~luennon myöhemmin~~ Ortodoksi.net -sivustolla.''		'''[http://www.ortodoksi.net/audio/serafim100612.mp3 Kuuntele munkkidiakoni Serafim Seppälän luento Ortodoksi.net -sivustolla.]'''

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja (12. kesäkuuta 2010 kello 11.19)

2010-06-12T11:19:00Z

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 11.19
Rivi 9:		Rivi 9:
	Ihmettely on yksi oleellinen taso luomisessa. Toinen oleellinen taso on kauneus. Johannes Krysostomoksen mukaan Raamattu olisi voitu aloittaa puhumalla enkeleistä, jotka ovat taivaallisen kauniita. Asioiden merkittävyyden kriteeriksi asetetaan siis kauneus. Taivas on kaunis vain tiettyä tarkoitusta varten, jotta ihailisimme sen luojaa.		Ihmettely on yksi oleellinen taso luomisessa. Toinen oleellinen taso on kauneus. Johannes Krysostomoksen mukaan Raamattu olisi voitu aloittaa puhumalla enkeleistä, jotka ovat taivaallisen kauniita. Asioiden merkittävyyden kriteeriksi asetetaan siis kauneus. Taivas on kaunis vain tiettyä tarkoitusta varten, jotta ihailisimme sen luojaa.

	Jumalan luomistyö kertoo siitä, mitä Jumala on. Jumala on viisaus ja voima, mutta myös kauneus. [[Basileios Suuri]] kehottaa meidät kohottamaan itsemme kauneuden kautta Jumalan puoleen. Jos näkyväinen olemassaolo on näin kaunista, millaista silloin on näkymätön kauneus, kysyi Basileios Suuri. Aineellista ulottuvuutta kantaa näkymätön ulottuvuus ja antavat aineelliselle ulottuvuudelle järjestyksen. Tämä ''jokin'' kantava voima on sellaista, jota ei voi nähdä mikroskoopilla. [[Gregorios Teologi]] kirjoitti siitä, miten myös eläimillä on kauneuden tajua. Hänen mukaansa, kun eläin tekee jotakin se tekee sen kauniiksi.		Jumalan luomistyö kertoo siitä, mitä Jumala on. Jumala on viisaus ja voima, mutta myös kauneus. [[Basileios Suuri]] kehottaa meidät kohottamaan itsemme kauneuden kautta Jumalan puoleen. Jos näkyväinen olemassaolo on näin kaunista, millaista silloin on näkymätön kauneus, kysyi Basileios Suuri. Aineellista ulottuvuutta kantaa näkymätön ulottuvuus ja antavat aineelliselle ulottuvuudelle järjestyksen. Tämä ''jokin'' kantava voima on sellaista, jota ei voi nähdä mikroskoopilla. [[Gregorios Teologi]] kirjoitti siitä, miten myös eläimillä on kauneuden tajua. Hänen mukaansa, kun eläin tekee jotakin, se tekee sen kauniiksi.

	Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiammekseen.		Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiammekseen. Nämä kommentaarit eivät ole jälkeenpäin lisättyjä allegorisia selityksiä, vaan osoitus siitä, että Kristus on ollut maailman alusta asti. Nykytermein voitasiin sanoa, että Kristuksen ylösnousemus on alkuräjähdys.

	''Voit kuunnella koko munkkidiakoni Serafim Seppälän luennon myöhemmin Ortodoksi.net -sivustolla.''		''Voit kuunnella koko munkkidiakoni Serafim Seppälän luennon myöhemmin Ortodoksi.net -sivustolla.''

Petja (12. kesäkuuta 2010 kello 11.14)

2010-06-12T11:14:13Z

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2010 kello 11.14
Rivi 5:		Rivi 5:
	Serafim Seppälän mukaan [[Raamattu\|Raamatun]] tekstiä ei nähdä päätepisteenä, vaan se on keskustelun alku. Siksi Serafimin käyttää nimeä '''ovi''' olemassaolon mysteeriin. Raamattu on pyhä, mutta myös inhimillinen teksti. [[Johannes Krysostomos]] oli kirjaimellinen Raamatun tulkitsija. Silti hän piti luomiskertomusta primitiivisenä ilmoituksena, joka oli tarkoitettu beduiinipaimentolaisille.		Serafim Seppälän mukaan [[Raamattu\|Raamatun]] tekstiä ei nähdä päätepisteenä, vaan se on keskustelun alku. Siksi Serafimin käyttää nimeä '''ovi''' olemassaolon mysteeriin. Raamattu on pyhä, mutta myös inhimillinen teksti. [[Johannes Krysostomos]] oli kirjaimellinen Raamatun tulkitsija. Silti hän piti luomiskertomusta primitiivisenä ilmoituksena, joka oli tarkoitettu beduiinipaimentolaisille.

	Jumala ei ole olevaista, vaan hän on yliolevainen eli olevaisen yläpuolella. Luomaton Jumala on jotakin, joka ajan ja tilan ulkopuolella. Raamattu puhuu kuudesta luomispäivästä. Tätä käsitettä käytetään siksi, että ihminen pystyisi ymmärtämään luomisen.		Jumala ei ole olevaista, vaan hän on yliolevainen eli olevaisen yläpuolella. Luomaton Jumala on jotakin, joka ajan ja tilan ulkopuolella. Raamattu puhuu kuudesta luomispäivästä. Tätä käsitettä käytetään siksi, että ihminen pystyisi ymmärtämään luomisen. Luominen ja maailman olemassaolo on ihme potenssiin ihme eli ihmeiden ihme. Tätä kaikki maailman ihmiset ihmettelevät. Tieteellinen tieto ei vähennä ihmettelemistä. Lisääntynyt tieto ei ole uskonnolle ongelma, vain fyysikoille.

		⚫	Ihmettely on yksi oleellinen taso luomisessa. Toinen oleellinen taso on kauneus. Johannes Krysostomoksen mukaan Raamattu olisi voitu aloittaa puhumalla enkeleistä, jotka ovat taivaallisen kauniita. Asioiden merkittävyyden kriteeriksi asetetaan siis kauneus. Taivas on kaunis vain tiettyä tarkoitusta varten, jotta ihailisimme sen luojaa.
	Luominen ja maailman olemassaolo on ihme potenssiin ihme eli ihmeiden ihme. Tätä kaikki maailman ihmiset ihmettelevät. Tieteellinen tieto ei vähennä ihmettelemistä. Lisääntynyt tieto ei ole uskonnolle ongelma, vain fyysikoille.

			Jumalan luomistyö kertoo siitä, mitä Jumala on. Jumala on viisaus ja voima, mutta myös kauneus. [[Basileios Suuri]] kehottaa meidät kohottamaan itsemme kauneuden kautta Jumalan puoleen. Jos näkyväinen olemassaolo on näin kaunista, millaista silloin on näkymätön kauneus, kysyi Basileios Suuri. Aineellista ulottuvuutta kantaa näkymätön ulottuvuus ja antavat aineelliselle ulottuvuudelle järjestyksen. Tämä ''jokin'' kantava voima on sellaista, jota ei voi nähdä mikroskoopilla. [[Gregorios Teologi]] kirjoitti siitä, miten myös eläimillä on kauneuden tajua. Hänen mukaansa, kun eläin tekee jotakin se tekee sen kauniiksi.
⚫	Ihmettely on yksi oleellinen taso luomisessa. Toinen oleellinen taso on kauneus. Johannes Krysostomoksen mukaan Raamattu olisi voitu aloittaa puhumalla enkeleistä, jotka ovat taivaallisen kauniita. Asioiden merkittävyyden kriteeriksi asetetaan siis kauneus.

			Luomiskertomus viittaa enemmän luojaan kuin luotuun. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole takerruttaa meitä toissijaisuuksiin vaan viedä meitä eteenpäin. Luomiskertomus kertoo myös luodusta. [[Kirkkoisä]]t näkivät Raamatun alkulauseet "Jumala loi taivaan ja maan" näkyväisen ja näkymättömän maailman luomisena. Koska [[Kristus]] on osa Pyhää Kolminaisuutta, kirkkoisät näkivät Kristuksen myös luomiskertomuksessa. Tästä kertoo, muun muassa se, että Kristus oli '''alussa''' ja lopussa eli alfa ja omega. Kirkko on näkymätöntä sielullista maaperää, joka ennen Kristusta oli hukassa ja joka Kristuksen jälkeen alkoi kasvaa hänen morsiammekseen.
⚫	Voit kuunnella munkkidiakoni Serafim Seppälän luennon myöhemmin Ortodoksi.net -sivustolla.

		⚫	''Voit kuunnella koko munkkidiakoni Serafim Seppälän luennon myöhemmin Ortodoksi.net -sivustolla.''

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja: Ak: Uusi sivu: '''FT, munkkidiakoni Serafim Seppälän luento Ortodoksisella seurakuntakeskuksella ortodoksisilla kirkkopäivillä 12.6.2010.''' [[Kuva:Serafim ...

2010-06-12T10:52:57Z

Ak: Uusi sivu: '''FT, munkkidiakoni Serafim Seppälän luento Ortodoksisella seurakuntakeskuksella ortodoksisilla kirkkopäivillä 12.6.2010.''' [[Kuva:Serafim ...

Uusi sivu

'''FT, munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]]n luento Ortodoksisella seurakuntakeskuksella [[Ortodoksiset kirkkopäivät|ortodoksisilla kirkkopäivillä]] 12.6.2010.'''

[[Kuva:Serafim seppala01.jpg|thumb|left|250px|Munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]] luennoi [[Ortodoksiset kirkkopäivät|ortodoksisilla kirkkopäivillä]]]][[Munkkidiakoni]] Serafim Seppälä luennoi ortodoksisilla kirkkopäivillä. Hän puhui luomiskertomuksesta, joka on nykyaikana vuoropuhelussa tieteellisen luomiskäsityksen kanssa.

Serafim Seppälän mukaan [[Raamattu|Raamatun]] tekstiä ei nähdä päätepisteenä, vaan se on keskustelun alku. Siksi Serafimin käyttää nimeä '''ovi''' olemassaolon mysteeriin. Raamattu on pyhä, mutta myös inhimillinen teksti. [[Johannes Krysostomos]] oli kirjaimellinen Raamatun tulkitsija. Silti hän piti luomiskertomusta primitiivisenä ilmoituksena, joka oli tarkoitettu beduiinipaimentolaisille.

Jumala ei ole olevaista, vaan hän on yliolevainen eli olevaisen yläpuolella. Luomaton Jumala on jotakin, joka ajan ja tilan ulkopuolella. Raamattu puhuu kuudesta luomispäivästä. Tätä käsitettä käytetään siksi, että ihminen pystyisi ymmärtämään luomisen.

Luominen ja maailman olemassaolo on ihme potenssiin ihme eli ihmeiden ihme. Tätä kaikki maailman ihmiset ihmettelevät. Tieteellinen tieto ei vähennä ihmettelemistä. Lisääntynyt tieto ei ole uskonnolle ongelma, vain fyysikoille.

Ihmettely on yksi oleellinen taso luomisessa. Toinen oleellinen taso on kauneus. Johannes Krysostomoksen mukaan Raamattu olisi voitu aloittaa puhumalla enkeleistä, jotka ovat taivaallisen kauniita. Asioiden merkittävyyden kriteeriksi asetetaan siis kauneus.

Voit kuunnella munkkidiakoni Serafim Seppälän luennon myöhemmin Ortodoksi.net -sivustolla.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Uutiset]]