Liturgiset eleet – historiaa ja symboliikkaa - Muutoshistoria

Hannu: /* Katso myös */

2009-11-20T14:31:49Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 20. marraskuuta 2009 kello 14.31
Rivi 61:		Rivi 61:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Liturgisen äänenkäytön perusteet]]		* [[Liturgisen äänenkäytön perusteet]]
			* [[Pastoraalinen kohtaaminen – elämä liturgian jälkeen]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 19.17)

2009-11-14T19:17:43Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 19.17
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''		'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''
	[[Kuva:~~Leo_arkkipiispa01~~.jpg\|thumb\|300 px\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] [[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen [[Elia Tisbeläinen\|profeetta Elian]] kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Leo_arkkipiispa03.jpg\|thumb\|300 px\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] [[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen [[Elia Tisbeläinen\|profeetta Elian]] kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 18.40)

2009-11-14T18:40:06Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 18.40
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''		'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''
	[[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen [[Elia Tisbeläinen\|profeetta Elian]] kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] [[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen [[Elia Tisbeläinen\|profeetta Elian]] kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.

Mikko (14. marraskuuta 2009 kello 11.59)

2009-11-14T11:59:54Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 11.59
Rivi 58:		Rivi 58:

	<small>''Avauspuheenvuoro Karjalan metropoliittakunnan hiippakuntapäivänä Iisalmessa 13. marraskuuta 2009''</small>		<small>''Avauspuheenvuoro Karjalan metropoliittakunnan hiippakuntapäivänä Iisalmessa 13. marraskuuta 2009''</small>

			== Katso myös ==
			* [[Liturgisen äänenkäytön perusteet]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Mikko (14. marraskuuta 2009 kello 11.31)

2009-11-14T11:31:43Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 11.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''		'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''
	[[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen profeetta Elian kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen [[Elia Tisbeläinen\|profeetta Elian]] kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.

Rivi 6:		Rivi 6:

	== Liturgista draamaa ==		== Liturgista draamaa ==

	Ortodoksinen jumalanpalvelus on liturgista draamaa – jumalallista näytelmää. Se esitetään kirkossa, pyhässä tilassa. Pyhän [[Simeon Tessalonikalainen\|Simeon Tessalonikalaisen]] mukaan kirkkorakennuskin on osineen jumalallisuuden symboli. Simeonin mukaan kirkossa on kolme osaa, eteinen, kirkkosali ja [[alttari]], koska Jumalalla on kolme persoonaa [[Isä (Jumala)\|Isä]], [[Jeesus\|Poika]] ja [[Pyhä Henki]].		Ortodoksinen jumalanpalvelus on liturgista draamaa – jumalallista näytelmää. Se esitetään kirkossa, pyhässä tilassa. Pyhän [[Simeon Tessalonikalainen\|Simeon Tessalonikalaisen]] mukaan kirkkorakennuskin on osineen jumalallisuuden symboli. Simeonin mukaan kirkossa on kolme osaa, eteinen, kirkkosali ja [[alttari]], koska Jumalalla on kolme persoonaa [[Isä (Jumala)\|Isä]], [[Jeesus\|Poika]] ja [[Pyhä Henki]].

Rivi 12:		Rivi 11:

	== Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa ==		== Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa ==

	Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.		Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.

Rivi 18:		Rivi 16:

	== Liturginen liike ==		== Liturginen liike ==

	Eleitä ja sanallista ilmaisua tukee kolmas viestinnän muoto eli liturginen liike. Sillä on sekä käytännöllinen että symbolinen merkitys. Esimerkiksi liturgian [[pieni saatto]] on ollut historiallisesti hetki, jolloin papisto saapuu alttariin. Symbolisesti pieni saatto kuvaa ''Nikolas Kabasilaksen'' mukaan hetkeä, jolloin Kristus aloitti julkisen toimintansa. 1300-luvulla elänyt Kabasilas kehitti toisen tunnetun jumalanpalvelussymboliikan tutkijan patriarkka ''Germanoksen'' inspiroimana käsityksen maan päällä ja taivaassa toimitettavan jumalanpalveluksen yhteydestä.		Eleitä ja sanallista ilmaisua tukee kolmas viestinnän muoto eli liturginen liike. Sillä on sekä käytännöllinen että symbolinen merkitys. Esimerkiksi liturgian [[pieni saatto]] on ollut historiallisesti hetki, jolloin papisto saapuu alttariin. Symbolisesti pieni saatto kuvaa ''Nikolas Kabasilaksen'' mukaan hetkeä, jolloin Kristus aloitti julkisen toimintansa. 1300-luvulla elänyt Kabasilas kehitti toisen tunnetun jumalanpalvelussymboliikan tutkijan patriarkka ''Germanoksen'' inspiroimana käsityksen maan päällä ja taivaassa toimitettavan jumalanpalveluksen yhteydestä.

Rivi 26:		Rivi 23:

	== Ruumiin kieli ==		== Ruumiin kieli ==

	Ruumiin liikkeisiin jumalanpalveluksissa liittyy myös ortodoksista antropologiaa eli ihmiskäsitystä tukeva merkitys. Ruumis ei ole vain katoavaa materiaa tai synnin asumus, vaan myös pelastuksen väline. Ruumiin kieli, ikonien suuteleminen, kumarrukset ja ristinmerkit ilmaisevat sielun kaipuuta, jota ruumis tulkitsee.		Ruumiin liikkeisiin jumalanpalveluksissa liittyy myös ortodoksista antropologiaa eli ihmiskäsitystä tukeva merkitys. Ruumis ei ole vain katoavaa materiaa tai synnin asumus, vaan myös pelastuksen väline. Ruumiin kieli, ikonien suuteleminen, kumarrukset ja ristinmerkit ilmaisevat sielun kaipuuta, jota ruumis tulkitsee.

Rivi 32:		Rivi 28:

	== Raamatullinen alkuperä ==		== Raamatullinen alkuperä ==

	Liturgisella liikkeellä on luonnollisesti raamatullinen alkuperä. Rauhan suudelman vaihtaminen tehdään [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille\|tessalonikalaiskirjeessä]] annetun ohjeen mukaan:		Liturgisella liikkeellä on luonnollisesti raamatullinen alkuperä. Rauhan suudelman vaihtaminen tehdään [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille\|tessalonikalaiskirjeessä]] annetun ohjeen mukaan:
	:: ''"Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1.+Tess.+5%3A1&rnd=1258134930146 1.Tess.5:26]).		:: ''"Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1.+Tess.+5%3A1&rnd=1258134930146 1.Tess.5:26]).
	Käsien kohottaminen on tuttua Mooseksen kirjasta:		Käsien kohottaminen on tuttua [[Mooses, Jumalan näkijä\|Mooseksen]] kirjasta:
	:: ''"Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla".'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=2.+Moos.+17%3A1&rnd=1258134988805 2.Moos.17:9-12])		:: ''"Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla".'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=2.+Moos.+17%3A1&rnd=1258134988805 2.Moos.17:9-12])
	ja psalmien kirjasta:		ja psalmien kirjasta:
Rivi 46:		Rivi 41:

	== Käytännön ohjeita ==		== Käytännön ohjeita ==

	Sitten muutama käytännön ohje tavoista, joilla liturgiset eleet kirkon perinteen mukaan tehdään.		Sitten muutama käytännön ohje tavoista, joilla liturgiset eleet kirkon perinteen mukaan tehdään.

Domna: /* Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa */

2009-11-14T08:29:41Z

Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 08.29
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa ==		== Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa ==

	Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne, improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.		Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.

	Ortodoksinen kirkko ymmärtää liturgiset eleet tapana kommunikoida. [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa\|Kumartuminen, polvistuminen]] tai [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen ovat eleitä, jotka tukevat ilmaisuja ''"Kumartukaamme Herran edessä"'', ''"Rukoilkaamme Herraa"'' ja ''"Tulkaa kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen"''. Elekieli ja resitoitu kieli ovat jumalanpalveluksessa koko ajan rinnakkain.		Ortodoksinen kirkko ymmärtää liturgiset eleet tapana kommunikoida. [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa\|Kumartuminen, polvistuminen]] tai [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen ovat eleitä, jotka tukevat ilmaisuja ''"Kumartukaamme Herran edessä"'', ''"Rukoilkaamme Herraa"'' ja ''"Tulkaa, kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen"''. Elekieli ja resitoitu kieli ovat jumalanpalveluksessa koko ajan rinnakkain.

	== Liturginen liike ==		== Liturginen liike ==

Hannu (13. marraskuuta 2009 kello 20.31)

2009-11-13T20:31:00Z

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2009 kello 20.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''		'''[[Leo (arkkipiispa)\|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''
			[[Kuva:Iisalmen_kirkko_01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Iisalmen profeetta Elian kirkko<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]

	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.

Hannu (13. marraskuuta 2009 kello 18.21)

2009-11-13T18:21:54Z

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2009 kello 18.21
Rivi 4:		Rivi 4:

	Käsittelen tässä puheenvuorossani ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käyttämiemme eleiden symboliikkaa ja niiden teologista merkitystä.		Käsittelen tässä puheenvuorossani ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käyttämiemme eleiden symboliikkaa ja niiden teologista merkitystä.

			== Liturgista draamaa ==

	Ortodoksinen jumalanpalvelus on liturgista draamaa – jumalallista näytelmää. Se esitetään kirkossa, pyhässä tilassa. Pyhän [[Simeon Tessalonikalainen\|Simeon Tessalonikalaisen]] mukaan kirkkorakennuskin on osineen jumalallisuuden symboli. Simeonin mukaan kirkossa on kolme osaa, eteinen, kirkkosali ja [[alttari]], koska Jumalalla on kolme persoonaa [[Isä (Jumala)\|Isä]], [[Jeesus\|Poika]] ja [[Pyhä Henki]].		Ortodoksinen jumalanpalvelus on liturgista draamaa – jumalallista näytelmää. Se esitetään kirkossa, pyhässä tilassa. Pyhän [[Simeon Tessalonikalainen\|Simeon Tessalonikalaisen]] mukaan kirkkorakennuskin on osineen jumalallisuuden symboli. Simeonin mukaan kirkossa on kolme osaa, eteinen, kirkkosali ja [[alttari]], koska Jumalalla on kolme persoonaa [[Isä (Jumala)\|Isä]], [[Jeesus\|Poika]] ja [[Pyhä Henki]].

	Jumalallisen näytelmän esittämiseen osallistuu [[papisto]], kuoro ja kansa. On tietysti itsestään selvää, että jumalanpalvelukseen osallistuvat eivät ymmärrä olevansa kirkossa ”näyttelemässä". Käytän termiä teknisessä mielessä avatakseni liturgisiin eleisiin kätkeytyvää [[symboliikka]]a ja sitä, että samoin kuin teatterissa esityksiä harjoitellaan ja hiotaan, myös jumalanpalveluksissa liturginen draama ei synny ilman kunnollista perehtymistä.		Jumalallisen näytelmän esittämiseen osallistuu [[papisto]], kuoro ja kansa. On tietysti itsestään selvää, että jumalanpalvelukseen osallistuvat eivät ymmärrä olevansa kirkossa ”näyttelemässä". Käytän termiä teknisessä mielessä avatakseni liturgisiin eleisiin kätkeytyvää [[symboliikka]]a ja sitä, että samoin kuin teatterissa esityksiä harjoitellaan ja hiotaan, myös jumalanpalveluksissa liturginen draama ei synny ilman kunnollista perehtymistä.

			== Kaavan keskeisiä osia ei saa muuttaa ==

	Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne, improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.		Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne, improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus\|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus\|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.

	Ortodoksinen kirkko ymmärtää liturgiset eleet tapana kommunikoida. [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa\|Kumartuminen, polvistuminen]] tai [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen ovat eleitä, jotka tukevat ilmaisuja ''"Kumartukaamme Herran edessä"'', ''"Rukoilkaamme Herraa"'' ja ''"Tulkaa kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen"''. Elekieli ja resitoitu kieli ovat jumalanpalveluksessa koko ajan rinnakkain.		Ortodoksinen kirkko ymmärtää liturgiset eleet tapana kommunikoida. [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa\|Kumartuminen, polvistuminen]] tai [[Ristinmerkki\|ristinmerkin]] tekeminen ovat eleitä, jotka tukevat ilmaisuja ''"Kumartukaamme Herran edessä"'', ''"Rukoilkaamme Herraa"'' ja ''"Tulkaa kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen"''. Elekieli ja resitoitu kieli ovat jumalanpalveluksessa koko ajan rinnakkain.

			== Liturginen liike ==

	Eleitä ja sanallista ilmaisua tukee kolmas viestinnän muoto eli liturginen liike. Sillä on sekä käytännöllinen että symbolinen merkitys. Esimerkiksi liturgian [[pieni saatto]] on ollut historiallisesti hetki, jolloin papisto saapuu alttariin. Symbolisesti pieni saatto kuvaa ''Nikolas Kabasilaksen'' mukaan hetkeä, jolloin Kristus aloitti julkisen toimintansa. 1300-luvulla elänyt Kabasilas kehitti toisen tunnetun jumalanpalvelussymboliikan tutkijan patriarkka ''Germanoksen'' inspiroimana käsityksen maan päällä ja taivaassa toimitettavan jumalanpalveluksen yhteydestä.		Eleitä ja sanallista ilmaisua tukee kolmas viestinnän muoto eli liturginen liike. Sillä on sekä käytännöllinen että symbolinen merkitys. Esimerkiksi liturgian [[pieni saatto]] on ollut historiallisesti hetki, jolloin papisto saapuu alttariin. Symbolisesti pieni saatto kuvaa ''Nikolas Kabasilaksen'' mukaan hetkeä, jolloin Kristus aloitti julkisen toimintansa. 1300-luvulla elänyt Kabasilas kehitti toisen tunnetun jumalanpalvelussymboliikan tutkijan patriarkka ''Germanoksen'' inspiroimana käsityksen maan päällä ja taivaassa toimitettavan jumalanpalveluksen yhteydestä.
Rivi 18:		Rivi 24:

	[[Evankeliumi]]n lukemista kuunnellaan aina seisaaltaan. Tämä sen vuoksi, että ymmärrämme itse Kristuksen olevan läsnä evankeliumissa. Siksi evankeliumia myös edeltävät kehotukset ''"Tämä on viisautta"'', ''"seisokaamme hyvin"'' tai ''"vakaina"'' – siis seisokaamme ''”suorassa"'' ja ''"kuulkaamme pyhää evankeliumia"''.		[[Evankeliumi]]n lukemista kuunnellaan aina seisaaltaan. Tämä sen vuoksi, että ymmärrämme itse Kristuksen olevan läsnä evankeliumissa. Siksi evankeliumia myös edeltävät kehotukset ''"Tämä on viisautta"'', ''"seisokaamme hyvin"'' tai ''"vakaina"'' – siis seisokaamme ''”suorassa"'' ja ''"kuulkaamme pyhää evankeliumia"''.

			== Ruumiin kieli ==

	Ruumiin liikkeisiin jumalanpalveluksissa liittyy myös ortodoksista antropologiaa eli ihmiskäsitystä tukeva merkitys. Ruumis ei ole vain katoavaa materiaa tai synnin asumus, vaan myös pelastuksen väline. Ruumiin kieli, ikonien suuteleminen, kumarrukset ja ristinmerkit ilmaisevat sielun kaipuuta, jota ruumis tulkitsee.		Ruumiin liikkeisiin jumalanpalveluksissa liittyy myös ortodoksista antropologiaa eli ihmiskäsitystä tukeva merkitys. Ruumis ei ole vain katoavaa materiaa tai synnin asumus, vaan myös pelastuksen väline. Ruumiin kieli, ikonien suuteleminen, kumarrukset ja ristinmerkit ilmaisevat sielun kaipuuta, jota ruumis tulkitsee.

	Liturginen liike on kommunikaatiota, jota toteutetaan kirkon historian antamalla kokemuksella ja perinteellisin muodoin eli seuraamalla tarkasti jumalanpalvelusten kaavoja. Sana "kommunikaatio" on erityisen tärkeä. Papisto ja kirkkokansa kommunikoivat jumalanpalveluksessa Jumalan kanssa. Vanhoissa ikoneissa ja seinämaalauksissa on kuvattu erinomaisella tavalla tätä maan ja taivaan asukkaiden yhteyttä taivaallisen alttarin edessä. Ikoneissa kuvataan usein meidän pyhää liturgiaa, jossa palvelusta toimittavat pyhät tai itse Kristus jakaa [[Ehtoollinen\|ehtoollista]] [[Pyhä\|pyhille]]. Kaikella tällä viestitään siitä, että liturgia on paitsi taivaan ja maan asukkaiden kohtaamista myös taivaan harmoniaa maan päällä.		Liturginen liike on kommunikaatiota, jota toteutetaan kirkon historian antamalla kokemuksella ja perinteellisin muodoin eli seuraamalla tarkasti jumalanpalvelusten kaavoja. Sana "kommunikaatio" on erityisen tärkeä. Papisto ja kirkkokansa kommunikoivat jumalanpalveluksessa Jumalan kanssa. Vanhoissa ikoneissa ja seinämaalauksissa on kuvattu erinomaisella tavalla tätä maan ja taivaan asukkaiden yhteyttä taivaallisen alttarin edessä. Ikoneissa kuvataan usein meidän pyhää liturgiaa, jossa palvelusta toimittavat pyhät tai itse Kristus jakaa [[Ehtoollinen\|ehtoollista]] [[Pyhä\|pyhille]]. Kaikella tällä viestitään siitä, että liturgia on paitsi taivaan ja maan asukkaiden kohtaamista myös taivaan harmoniaa maan päällä.

			== Raamatullinen alkuperä ==

	Liturgisella liikkeellä on luonnollisesti raamatullinen alkuperä. Rauhan suudelman vaihtaminen tehdään [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille\|tessalonikalaiskirjeessä]] annetun ohjeen mukaan:		Liturgisella liikkeellä on luonnollisesti raamatullinen alkuperä. Rauhan suudelman vaihtaminen tehdään [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille\|tessalonikalaiskirjeessä]] annetun ohjeen mukaan:
Rivi 34:		Rivi 44:
	Käsien kohottamisen ohella saamme [[Raamattu\|Raamatusta]] mallin [[Suitsuttaminen\|suitsuttamiselle]]. Ehtoopsalmissa 141 laulamme:		Käsien kohottamisen ohella saamme [[Raamattu\|Raamatusta]] mallin [[Suitsuttaminen\|suitsuttamiselle]]. Ehtoopsalmissa 141 laulamme:
	:: ''"Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu Sinun kasvojesi eteen, minun kätteni ylennys olkoon Sinulle ehtoouhri"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ps.+141%3A1&rnd=1258135167188 Ps.141:2 [vanh.käännös]).		:: ''"Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu Sinun kasvojesi eteen, minun kätteni ylennys olkoon Sinulle ehtoouhri"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ps.+141%3A1&rnd=1258135167188 Ps.141:2 [vanh.käännös]).

			== Käytännön ohjeita ==

	Sitten muutama käytännön ohje tavoista, joilla liturgiset eleet kirkon perinteen mukaan tehdään.		Sitten muutama käytännön ohje tavoista, joilla liturgiset eleet kirkon perinteen mukaan tehdään.

	Kaikkien liturgisten liikkeiden tulee olla yksinkertaisia mutta tarkkoja. Tämä sen vuoksi, että liturgiset eleet tulkitsevat kunnioitusta, ylistystä ja nöyryyttä.		* Kaikkien liturgisten liikkeiden tulee olla yksinkertaisia mutta tarkkoja. Tämä sen vuoksi, että liturgiset eleet tulkitsevat kunnioitusta, ylistystä ja nöyryyttä.
		⚫	* Toistuvien liikkeiden tulisi olla keskenään samanlaisia. Esimerkiksi suitsutukset, kumarrukset tai siunaukset on pyrittävä tekemään aina samalla tavalla.

		⚫	* Koskaan ei saa kiirehtiä. Esimerkiksi suitsutus tai saatto on suoritettava rauhassa loppuun.
⚫	Toistuvien liikkeiden tulisi olla keskenään samanlaisia. Esimerkiksi suitsutukset, kumarrukset tai siunaukset on pyrittävä tekemään aina samalla tavalla.
		⚫	* Liturgisen liikkeen on oltava harmoniassa laulun kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuoro seuraa esimerkiksi saaton tai siunauksen etenemistä niin, että turhia taukoja ei tule.

		⚫	* Kirkossa ei saa näytellä. Jumalanpalvelusta on toimitettava niin, että kirkossa olijoiden on helppo rukoilla.
⚫	Koskaan ei saa kiirehtiä. Esimerkiksi suitsutus tai saatto on suoritettava rauhassa loppuun.
		⚫	* [[Ristisaatto\|Risti-]] tai hautajaisaatoissa ei saa keskustella ääneen, vaan informaatio on pyrittävä vaihtamaan elekielellä tai mahdollisesti kuiskaamalla.

		⚫	* Käveleminen ja muu siirtyminen paikasta toiseen on tehtävä rauhallisesti.
⚫	Liturgisen liikkeen on oltava harmoniassa laulun kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuoro seuraa esimerkiksi saaton tai siunauksen etenemistä niin, että turhia taukoja ei tule.

⚫	Kirkossa ei saa näytellä. Jumalanpalvelusta on toimitettava niin, että kirkossa olijoiden on helppo rukoilla.

⚫	[[Ristisaatto\|Risti-]] tai hautajaisaatoissa ei saa keskustella ääneen, vaan informaatio on pyrittävä vaihtamaan elekielellä tai mahdollisesti kuiskaamalla.

⚫	Käveleminen ja muu siirtyminen paikasta toiseen on tehtävä rauhallisesti.

	Meidän ortodoksien liturgisiin tapoihin on suhtauduttu [[Luterilainen kirkko\|luterilaisessa]] Suomessa joskus jopa penseästi. Nyt kun suomalaiset ovat tehneet matkoilla tuttavuutta vanhaan kristilliseen tapakulttuuriin ja kun maamme on kansainvälistynyt, on se rohkaissut myös luterilaista kirkkoa ottamaan uudelleen käyttöön vanhaa kristillistä tapakulttuuria.		Meidän ortodoksien liturgisiin tapoihin on suhtauduttu [[Luterilainen kirkko\|luterilaisessa]] Suomessa joskus jopa penseästi. Nyt kun suomalaiset ovat tehneet matkoilla tuttavuutta vanhaan kristilliseen tapakulttuuriin ja kun maamme on kansainvälistynyt, on se rohkaissut myös luterilaista kirkkoa ottamaan uudelleen käyttöön vanhaa kristillistä tapakulttuuria.

	Valtaosa Suomen kristityistä ymmärtää tänään, miten liturginen liike tai liturgiset värit ovat erinomaisia evankeliumin tulkkeja.		Valtaosa Suomen kristityistä ymmärtää tänään, miten liturginen liike tai liturgiset värit ovat erinomaisia evankeliumin tulkkeja. Meidän ortodoksien on tämänkin vuoksi tärkeää perehtyä koko ajan syvemmin jo apostolisen kirkon käyttämiin liturgisiin eleisiin.

	Meidän ortodoksien on tämänkin vuoksi tärkeää perehtyä koko ajan syvemmin jo apostolisen kirkon käyttämiin liturgisiin eleisiin.

	'''Arkkipiispa Leo'''		'''Arkkipiispa Leo'''

Hannu: siirsi sivun ”Liturgiset eleet – historian ja symboliikkaa” uudelle nimelle ”Liturgiset eleet – historiaa ja symboliikkaa”: kirjoitusvirhe

2009-11-13T18:03:16Z

siirsi sivun ”Liturgiset eleet – historian ja symboliikkaa” uudelle nimelle ”Liturgiset eleet – historiaa ja symboliikkaa”: kirjoitusvirhe

← Vanhempi versio	Versio 13. marraskuuta 2009 kello 18.03
(ei mitään eroa)

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo:''' Ortodoksisen kirkon liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa sem...

2009-11-13T18:02:31Z

Ak: Uusi sivu: '''KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo:''' Ortodoksisen kirkon liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa sem...

Uusi sivu

'''[[Leo (arkkipiispa)|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]]:'''

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisen kirkon]] liturgisten eleiden historian ja symboliikan tutkiminen on osa semiotiikkaa. Tuo merkityksen muodostumista tutkiva tieteenala on ollut ortodoksisen kirkon piirissä tuttu jo pitkään. Muun muassa [[ikoni]]taiteessa ja musiikissa merkkien, sävelten ja symbolien ymmärtäminen on ainoa tie perehtyä niihin liittyviin taustoihin. Myös kirkkoisien tulkinta liturgisista eleistä tukeutui antiikin semiotiikan perinteisiin.

Käsittelen tässä puheenvuorossani ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käyttämiemme eleiden symboliikkaa ja niiden teologista merkitystä.

Ortodoksinen jumalanpalvelus on liturgista draamaa – jumalallista näytelmää. Se esitetään kirkossa, pyhässä tilassa. Pyhän [[Simeon Tessalonikalainen|Simeon Tessalonikalaisen]] mukaan kirkkorakennuskin on osineen jumalallisuuden symboli. Simeonin mukaan kirkossa on kolme osaa, eteinen, kirkkosali ja [[alttari]], koska Jumalalla on kolme persoonaa [[Isä (Jumala)|Isä]], [[Jeesus|Poika]] ja [[Pyhä Henki]].

Jumalallisen näytelmän esittämiseen osallistuu [[papisto]], kuoro ja kansa. On tietysti itsestään selvää, että jumalanpalvelukseen osallistuvat eivät ymmärrä olevansa kirkossa ”näyttelemässä". Käytän termiä teknisessä mielessä avatakseni liturgisiin eleisiin kätkeytyvää [[symboliikka]]a ja sitä, että samoin kuin teatterissa esityksiä harjoitellaan ja hiotaan, myös jumalanpalveluksissa liturginen draama ei synny ilman kunnollista perehtymistä.

Jumalallinen näytelmä etenee tarkasti käsikirjoituksen mukaan. Ortodoksinen kirkko ei tunne, improvisoituja jumalanpalveluksia. [[Ehtoopalvelus|Ehtoo-]] ja [[Aamupalvelus|aamupalvelukset]] tai [[liturgia]] toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa samojen kaavojen mukaan. Paikalliset tavat sallitaan, mutta ne eivät saa muuttaa kaavan keskeisiä osia.

Ortodoksinen kirkko ymmärtää liturgiset eleet tapana kommunikoida. [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa|Kumartuminen, polvistuminen]] tai [[Ristinmerkki|ristinmerkin]] tekeminen ovat eleitä, jotka tukevat ilmaisuja ''"Kumartukaamme Herran edessä"'', ''"Rukoilkaamme Herraa"'' ja ''"Tulkaa kumartukaamme ja langetkaamme Kristuksen eteen"''. Elekieli ja resitoitu kieli ovat jumalanpalveluksessa koko ajan rinnakkain.

Eleitä ja sanallista ilmaisua tukee kolmas viestinnän muoto eli liturginen liike. Sillä on sekä käytännöllinen että symbolinen merkitys. Esimerkiksi liturgian [[pieni saatto]] on ollut historiallisesti hetki, jolloin papisto saapuu alttariin. Symbolisesti pieni saatto kuvaa ''Nikolas Kabasilaksen'' mukaan hetkeä, jolloin Kristus aloitti julkisen toimintansa. 1300-luvulla elänyt Kabasilas kehitti toisen tunnetun jumalanpalvelussymboliikan tutkijan patriarkka ''Germanoksen'' inspiroimana käsityksen maan päällä ja taivaassa toimitettavan jumalanpalveluksen yhteydestä.

Toisena esimerkkinä sanojen ja eleiden yhtä aikaa käytännöllisestä ja symbolisesta merkityksestä voidaan mainita ''"Rakastakaamme toinen toistamme"'' -kehotus ennen [[uskontunnustus]]ta. Siihen liittyy uskovien kesken vaihdettava rauhan suudelma. Nykykäytännön mukaan tuo rauhan suudelma vaihdetaan tosin vain papiston kesken alttarissa.

[[Evankeliumi]]n lukemista kuunnellaan aina seisaaltaan. Tämä sen vuoksi, että ymmärrämme itse Kristuksen olevan läsnä evankeliumissa. Siksi evankeliumia myös edeltävät kehotukset ''"Tämä on viisautta"'', ''"seisokaamme hyvin"'' tai ''"vakaina"'' – siis seisokaamme ''”suorassa"'' ja ''"kuulkaamme pyhää evankeliumia"''.

Ruumiin liikkeisiin jumalanpalveluksissa liittyy myös ortodoksista antropologiaa eli ihmiskäsitystä tukeva merkitys. Ruumis ei ole vain katoavaa materiaa tai synnin asumus, vaan myös pelastuksen väline. Ruumiin kieli, ikonien suuteleminen, kumarrukset ja ristinmerkit ilmaisevat sielun kaipuuta, jota ruumis tulkitsee.

Liturginen liike on kommunikaatiota, jota toteutetaan kirkon historian antamalla kokemuksella ja perinteellisin muodoin eli seuraamalla tarkasti jumalanpalvelusten kaavoja. Sana "kommunikaatio" on erityisen tärkeä. Papisto ja kirkkokansa kommunikoivat jumalanpalveluksessa Jumalan kanssa. Vanhoissa ikoneissa ja seinämaalauksissa on kuvattu erinomaisella tavalla tätä maan ja taivaan asukkaiden yhteyttä taivaallisen alttarin edessä. Ikoneissa kuvataan usein meidän pyhää liturgiaa, jossa palvelusta toimittavat pyhät tai itse Kristus jakaa [[Ehtoollinen|ehtoollista]] [[Pyhä|pyhille]]. Kaikella tällä viestitään siitä, että liturgia on paitsi taivaan ja maan asukkaiden kohtaamista myös taivaan harmoniaa maan päällä.

Liturgisella liikkeellä on luonnollisesti raamatullinen alkuperä. Rauhan suudelman vaihtaminen tehdään [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille|tessalonikalaiskirjeessä]] annetun ohjeen mukaan:
:: ''"Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1.+Tess.+5%3A1&rnd=1258134930146 1.Tess.5:26]).
Käsien kohottaminen on tuttua Mooseksen kirjasta:
:: ''"Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla".'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=2.+Moos.+17%3A1&rnd=1258134988805 2.Moos.17:9-12])
ja psalmien kirjasta:
:: ''"Kohottakaa kätenne pyhää paikkaa kohti ja kiittäkää Herraa". ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ps.+134%3A1&rnd=1258135038371 Ps.134:2]).

Raamatullinen käsien kohottamisen perinne nähdään selvästi myös [[Ennusmerkki]]-ikonissa, jossa Jumalanäidin kädet on kohotettu tuohon raamatulliseen rukousasentoon.

Käsien kohottamisen ohella saamme [[Raamattu|Raamatusta]] mallin [[Suitsuttaminen|suitsuttamiselle]]. Ehtoopsalmissa 141 laulamme:
:: ''"Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu Sinun kasvojesi eteen, minun kätteni ylennys olkoon Sinulle ehtoouhri"'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ps.+141%3A1&rnd=1258135167188 Ps.141:2 [vanh.käännös]).

Sitten muutama käytännön ohje tavoista, joilla liturgiset eleet kirkon perinteen mukaan tehdään.

Kaikkien liturgisten liikkeiden tulee olla yksinkertaisia mutta tarkkoja. Tämä sen vuoksi, että liturgiset eleet tulkitsevat kunnioitusta, ylistystä ja nöyryyttä.

Toistuvien liikkeiden tulisi olla keskenään samanlaisia. Esimerkiksi suitsutukset, kumarrukset tai siunaukset on pyrittävä tekemään aina samalla tavalla.

Koskaan ei saa kiirehtiä. Esimerkiksi suitsutus tai saatto on suoritettava rauhassa loppuun.

Liturgisen liikkeen on oltava harmoniassa laulun kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuoro seuraa esimerkiksi saaton tai siunauksen etenemistä niin, että turhia taukoja ei tule.

Kirkossa ei saa näytellä. Jumalanpalvelusta on toimitettava niin, että kirkossa olijoiden on helppo rukoilla.

[[Ristisaatto|Risti-]] tai hautajaisaatoissa ei saa keskustella ääneen, vaan informaatio on pyrittävä vaihtamaan elekielellä tai mahdollisesti kuiskaamalla.

Käveleminen ja muu siirtyminen paikasta toiseen on tehtävä rauhallisesti.

Meidän ortodoksien liturgisiin tapoihin on suhtauduttu [[Luterilainen kirkko|luterilaisessa]] Suomessa joskus jopa penseästi. Nyt kun suomalaiset ovat tehneet matkoilla tuttavuutta vanhaan kristilliseen tapakulttuuriin ja kun maamme on kansainvälistynyt, on se rohkaissut myös luterilaista kirkkoa ottamaan uudelleen käyttöön vanhaa kristillistä tapakulttuuria.

Valtaosa Suomen kristityistä ymmärtää tänään, miten liturginen liike tai liturgiset värit ovat erinomaisia evankeliumin tulkkeja.

Meidän ortodoksien on tämänkin vuoksi tärkeää perehtyä koko ajan syvemmin jo apostolisen kirkon käyttämiin liturgisiin eleisiin.

'''Arkkipiispa Leo'''

<small>''Avauspuheenvuoro Karjalan metropoliittakunnan hiippakuntapäivänä Iisalmessa 13. marraskuuta 2009''</small>

[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Opetuspuheet/Jumalanpalvelus]]