Lännen kirkko uudella ajalla - Muutoshistoria

Hannu (28. heinäkuuta 2015 kello 08.59)

2015-07-28T08:59:14Z

← Vanhempi versio		Versio 28. heinäkuuta 2015 kello 08.59
Rivi 13:		Rivi 13:
	Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.		Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.

	Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi [[Jean Calvin]]in kannattajista [[Kalvinismi\|kalvinistinen liike]], joka kannatti ankarampaa [[protestantismi]]a ja [[Vanha Testamentti\|Vanhaa Testamenttia]]. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, ~~josta~~ muodostui niin sanottu [[anglikaaninen kirkko]]. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.		Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi [[Jean Calvin]]in kannattajista [[Kalvinismi\|kalvinistinen liike]], joka kannatti ankarampaa [[protestantismi]]a ja [[Vanha Testamentti\|Vanhaa Testamenttia]]. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, mistä muodostui niin sanottu [[anglikaaninen kirkko]]. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.

	== Herätysliikkeet ==		== Herätysliikkeet ==

Hannu: /* Reformaatiot */

2010-09-16T07:47:07Z

Reformaatiot

← Vanhempi versio		Versio 16. syyskuuta 2010 kello 07.47
Rivi 13:		Rivi 13:
	Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.		Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.

	Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi [[Jean Calvin]]in kannattajista kalvinistinen liike, joka kannatti ankarampaa ~~protestantismia~~ ja [[Vanha Testamentti\|Vanhaa Testamenttia]]. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, josta muodostui niin sanottu [[anglikaaninen kirkko]]. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.		Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi [[Jean Calvin]]in kannattajista [[Kalvinismi\|kalvinistinen liike]], joka kannatti ankarampaa [[protestantismi]]a ja [[Vanha Testamentti\|Vanhaa Testamenttia]]. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, josta muodostui niin sanottu [[anglikaaninen kirkko]]. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.

	== Herätysliikkeet ==		== Herätysliikkeet ==

Domna: /* Herätysliikkeet */

2010-05-13T12:43:24Z

Herätysliikkeet

← Vanhempi versio		Versio 13. toukokuuta 2010 kello 12.43
Rivi 17:		Rivi 17:
	== Herätysliikkeet ==		== Herätysliikkeet ==

	Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut [[baptistinen kirkko]] ja 1730-luvulla syntynyt [[metodistikirkko]]. Siitä eriytyi 1800-luvulla [[pelastusarmeija]], joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla [[adventismi]], jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut [[helluntailaisuus\|helluntailaiset]]. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja [[harhaoppi\|harhaoppeja]] kuin [[Harhaopit ja kirkolliskokoukset\|ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa]]		Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut [[baptistinen kirkko]] ja 1730-luvulla syntynyt [[metodistikirkko]]. Siitä eriytyi 1800-luvulla [[pelastusarmeija]], joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla [[adventismi]], jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut [[helluntailaisuus\|helluntailaiset]]. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja [[harhaoppi\|harhaoppeja]] kuin [[Harhaopit ja kirkolliskokoukset\|ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa]].

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Domna: /* Reformaatiot */

2010-05-13T12:42:18Z

Reformaatiot

← Vanhempi versio		Versio 13. toukokuuta 2010 kello 12.42
Rivi 9:		Rivi 9:
	== Reformaatiot ==		== Reformaatiot ==

	Reformaatiot tunnetaan ~~suomenkielessä~~ "uskonpuhdistuksina", mikä on huono suomennos, koska uskonpuhdistus viittaisi uskon muuttamista ortodoksisen (puhdasoppisen) uskon mukaiseksi, mutta suomenkielessä niillä usein tarkoitetaan protentantismin roomalaiskatolista kirkkoa vastaan ajamia uudistuksia. Reformaatioiden seurauksena katolisesta kirkosta erosi useita kirkkoja, joita alettiin kutsua [[protestanttiset kirkot\|protestanttisiksi kirkoiksi]]. Eroa edesauttoi porvariston lisääntynyt valta ja kirjapainon kehittyminen. "Uskonpuhdistusta" seurasi roomalaiskatolinen "vastauskonpuhdistus", jolla eriytyneitä alueita yritettiin palauttaa lännen kirkon yhteyteen. Sen tuloksena [[Trenton konsiili]]ssa eli kirkolliskokouksessa vuosina 1545-63 tuomittiin [[protestantismi]] [[harhaoppi]]seksi ja lopetettiin aneet. Paavin suorassa alaisuudessa toimi [[Ignatius Lyola]]n (1491-1556) perustama jesuiittaveljeskunta, joka sai käännytettyä alueita takaisin Etelä-Saksasta, Puolasta ja Belgiasta ja toimi uudelleen herätetyn [[inkvisitio]]n johdossa.		Reformaatiot tunnetaan suomen kielessä "uskonpuhdistuksina", mikä on huono suomennos, koska uskonpuhdistus viittaisi uskon muuttamista ortodoksisen (puhdasoppisen) uskon mukaiseksi, mutta suomenkielessä niillä usein tarkoitetaan protentantismin roomalaiskatolista kirkkoa vastaan ajamia uudistuksia. Reformaatioiden seurauksena katolisesta kirkosta erosi useita kirkkoja, joita alettiin kutsua [[protestanttiset kirkot\|protestanttisiksi kirkoiksi]]. Eroa edesauttoi porvariston lisääntynyt valta ja kirjapainon kehittyminen. "Uskonpuhdistusta" seurasi roomalaiskatolinen "vastauskonpuhdistus", jolla eriytyneitä alueita yritettiin palauttaa lännen kirkon yhteyteen. Sen tuloksena [[Trenton konsiili]]ssa eli kirkolliskokouksessa vuosina 1545-63 tuomittiin [[protestantismi]] [[harhaoppi]]seksi ja lopetettiin aneet. Paavin suorassa alaisuudessa toimi [[Ignatius Lyola]]n (1491-1556) perustama jesuiittaveljeskunta, joka sai käännytettyä alueita takaisin Etelä-Saksasta, Puolasta ja Belgiasta ja toimi uudelleen herätetyn [[inkvisitio]]n johdossa.

	Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.		Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.

Domna: /* Maailma muuttui */

2010-05-13T12:40:18Z

Maailma muuttui

← Vanhempi versio		Versio 13. toukokuuta 2010 kello 12.40
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Maailma muuttui ==		== Maailma muuttui ==

	Lännen kirkon sisällä nousi voimakasta arvostelua kirkkoa kohtaan, joka monen mielestä enää ulkoisten rituaalien toimittaja. Kirkon sisällä nousi uudistusliikkeitä, jotka arvostelivat maallistuneita tapoja. Erityisesti anekauppa joutui näiden reformistien kouriin. Lännen kirkon mukaan [[synti\|synnit]] sovitettiin hyvillä teoilla tai hyvitystöillä, joita olivat esimerkiksi almujen antaminen, [[paasto]]aminen, ehtoolliskielto ja [[pyhiinvaellus\|pyhiinvaellukset]]. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|Roomalaiskatolisen kirkon]] mukaan sillä oli jakamattomia hyviä tekoja, joita sen pyhät olivat tehneet, ja joita voitiin jakaa synnintekijöille aneina. Aluksi aneita annettiin synnintekijöille, mutta ristiretket ja erityisesti [[Vatikaani]]n [[Pietarin kirkko\|Pietarin kirkon]] rakentaminen vaativat paljon rahaa ja aneita alettiin myydä. Reformistit eivät voineet hyväksyä syntien anteeksi ostoa ja he alkoivat taistella niitä vastaan.		Lännen kirkon sisällä nousi voimakasta arvostelua kirkkoa kohtaan, joka monen mielestä oli enää vain ulkoisten rituaalien toimittaja. Kirkon sisällä nousi uudistusliikkeitä, jotka arvostelivat maallistuneita tapoja. Erityisesti anekauppa joutui näiden reformistien kouriin. Lännen kirkon mukaan [[synti\|synnit]] sovitettiin hyvillä teoilla tai hyvitystöillä, joita olivat esimerkiksi almujen antaminen, [[paasto]]aminen, ehtoolliskielto ja [[pyhiinvaellus\|pyhiinvaellukset]]. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|Roomalaiskatolisen kirkon]] mukaan sillä oli jakamattomia hyviä tekoja, joita sen pyhät olivat tehneet ja joita voitiin jakaa synnintekijöille aneina. Aluksi aneita annettiin synnintekijöille, mutta ristiretket ja erityisesti [[Vatikaani]]n [[Pietarin kirkko\|Pietarin kirkon]] rakentaminen vaativat paljon rahaa ja aneita alettiin myydä. Reformistit eivät voineet hyväksyä syntien anteeksi ostoa ja alkoivat taistella niitä vastaan.

	Kopernikus, Galileo Galilei, Isaac Newton ja 1800-luvulla Charles Darwin muuttivat maailmankuvaa ja kuvaa maailman kehityksestä. 1700-luvulla vaikuttanut valistusaika korosti järjenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä sekä tasa-arvoa ja uskonvapautta. Sen kuuluisimmat edustajat Voltaire ja Rousseau näkivät kirkon menneen ajan konservatiivisena instituutiona, joka ei sopinut liberaaliseen ajatteluun. Ranskan vallankumouksen (1789-99) myötä kirkko kiellettiin kokonaan Ranskassa ja vasta Napoleonin aikana se sai taas toimia. Vatikaanivaltio pieneni ruhtinaskuntien väliin 1800-luvun puolivälissä ja vasta vuonna 1929 sen asemasta sovittiin. Vatikaanista tuli maailman pienin valtio, pinta-alaltaan vain 44 hehtaaria. Ainoa kirkkoa tukeva aatevirtaus lännessä oli romantiikka, joka arvosti vanhoja perinteitä. Sen vaikutus näkyi myös kirkon taiteessa.		Kopernikus, Galileo Galilei, Isaac Newton ja 1800-luvulla Charles Darwin muuttivat maailmankuvaa ja kuvaa maailman kehityksestä. 1700-luvulla vaikuttanut valistusaika korosti järjenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä sekä tasa-arvoa ja uskonvapautta. Sen kuuluisimmat edustajat Voltaire ja Rousseau näkivät kirkon menneen ajan konservatiivisena instituutiona, joka ei sopinut liberaaliseen ajatteluun. Ranskan vallankumouksen (1789-99) myötä kirkko kiellettiin kokonaan Ranskassa ja vasta Napoleonin aikana se sai taas toimia. Vatikaanivaltio pieneni ruhtinaskuntien väliin 1800-luvun puolivälissä ja vasta vuonna 1929 sen asemasta sovittiin. Vatikaanista tuli maailman pienin valtio, pinta-alaltaan vain 44 hehtaaria. Ainoa kirkkoa tukeva aatevirtaus lännessä oli romantiikka, joka arvosti vanhoja perinteitä. Sen vaikutus näkyi myös kirkon taiteessa.

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Uudella ajalla alkoivat vaikuttaa uudet aatteet. 1400-luvulta lähtien renessanssi toi antiikin ihannointia Eurooppaan ja 1500-luvun löytöretket muuttivat maailman...

2010-03-17T15:56:54Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Uudella ajalla alkoivat vaikuttaa uudet aatteet. 1400-luvulta lähtien renessanssi toi antiikin ihannointia Eurooppaan ja 1500-luvun löytöretket muuttivat maailman...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}Uudella ajalla alkoivat vaikuttaa uudet aatteet. 1400-luvulta lähtien renessanssi toi antiikin ihannointia Eurooppaan ja 1500-luvun löytöretket muuttivat maailmankuvaa radikaalisti. Löytöretket ja tieteen kehitys kyseenalaistivat lännen kirkon oppeja, jotka kokivat inflaation. [[Paavi]]n arvostus oli laskenut vallantavoittelun, rikkauksien ja lahjomisien myötä ja koko Eurooppa maallistui.

== Maailma muuttui ==

Lännen kirkon sisällä nousi voimakasta arvostelua kirkkoa kohtaan, joka monen mielestä enää ulkoisten rituaalien toimittaja. Kirkon sisällä nousi uudistusliikkeitä, jotka arvostelivat maallistuneita tapoja. Erityisesti anekauppa joutui näiden reformistien kouriin. Lännen kirkon mukaan [[synti|synnit]] sovitettiin hyvillä teoilla tai hyvitystöillä, joita olivat esimerkiksi almujen antaminen, [[paasto]]aminen, ehtoolliskielto ja [[pyhiinvaellus|pyhiinvaellukset]]. [[Roomalaiskatolinen kirkko|Roomalaiskatolisen kirkon]] mukaan sillä oli jakamattomia hyviä tekoja, joita sen pyhät olivat tehneet, ja joita voitiin jakaa synnintekijöille aneina. Aluksi aneita annettiin synnintekijöille, mutta ristiretket ja erityisesti [[Vatikaani]]n [[Pietarin kirkko|Pietarin kirkon]] rakentaminen vaativat paljon rahaa ja aneita alettiin myydä. Reformistit eivät voineet hyväksyä syntien anteeksi ostoa ja he alkoivat taistella niitä vastaan.

Kopernikus, Galileo Galilei, Isaac Newton ja 1800-luvulla Charles Darwin muuttivat maailmankuvaa ja kuvaa maailman kehityksestä. 1700-luvulla vaikuttanut valistusaika korosti järjenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä sekä tasa-arvoa ja uskonvapautta. Sen kuuluisimmat edustajat Voltaire ja Rousseau näkivät kirkon menneen ajan konservatiivisena instituutiona, joka ei sopinut liberaaliseen ajatteluun. Ranskan vallankumouksen (1789-99) myötä kirkko kiellettiin kokonaan Ranskassa ja vasta Napoleonin aikana se sai taas toimia. Vatikaanivaltio pieneni ruhtinaskuntien väliin 1800-luvun puolivälissä ja vasta vuonna 1929 sen asemasta sovittiin. Vatikaanista tuli maailman pienin valtio, pinta-alaltaan vain 44 hehtaaria. Ainoa kirkkoa tukeva aatevirtaus lännessä oli romantiikka, joka arvosti vanhoja perinteitä. Sen vaikutus näkyi myös kirkon taiteessa.

== Reformaatiot ==

Reformaatiot tunnetaan suomenkielessä "uskonpuhdistuksina", mikä on huono suomennos, koska uskonpuhdistus viittaisi uskon muuttamista ortodoksisen (puhdasoppisen) uskon mukaiseksi, mutta suomenkielessä niillä usein tarkoitetaan protentantismin roomalaiskatolista kirkkoa vastaan ajamia uudistuksia. Reformaatioiden seurauksena katolisesta kirkosta erosi useita kirkkoja, joita alettiin kutsua [[protestanttiset kirkot|protestanttisiksi kirkoiksi]]. Eroa edesauttoi porvariston lisääntynyt valta ja kirjapainon kehittyminen. "Uskonpuhdistusta" seurasi roomalaiskatolinen "vastauskonpuhdistus", jolla eriytyneitä alueita yritettiin palauttaa lännen kirkon yhteyteen. Sen tuloksena [[Trenton konsiili]]ssa eli kirkolliskokouksessa vuosina 1545-63 tuomittiin [[protestantismi]] [[harhaoppi]]seksi ja lopetettiin aneet. Paavin suorassa alaisuudessa toimi [[Ignatius Lyola]]n (1491-1556) perustama jesuiittaveljeskunta, joka sai käännytettyä alueita takaisin Etelä-Saksasta, Puolasta ja Belgiasta ja toimi uudelleen herätetyn [[inkvisitio]]n johdossa.

Reformaatioiden kärkihahmoja olivat [[John Wyclif]] (n. 1320-1384) Englannissa, [[Jan Hus]] (n.1370-1415) Tsekissä ja [[Martti Luther]] (1483-1546) Saksassa. Husin kannattajista tuli pieni [[hussilaisten kirkko]], joka toimii yhä. Lutherin kannattajista muodostui [[luterilainen kirkko]], jonka vaikutusalueiksi tuli erityisesti Pohjois-Saksa ja Skandinavia.

Heidän lisäkseen Sveitsissä syntyi [[Jean Calvin]]in kannattajista kalvinistinen liike, joka kannatti ankarampaa protestantismia ja [[Vanha Testamentti|Vanhaa Testamenttia]]. Englannissa kuningas Henrik VII (1497–1547) halusi avioeron, mutta paavi ei tätä myöntänyt. Niinpä hän irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta, josta muodostui niin sanottu [[anglikaaninen kirkko]]. Todelliset syyt eroon olivat poliittiset.

== Herätysliikkeet ==

Saksassa syntyi myös pietisminä tunnettu kristillinen liike, joka ajoi uskon käytännöllisyyttä, eikä kannattanut ankaraa uskoa, kuten luterilaisuudessa. Englannissa nousi herätysliikkeitä, joista eniten kannattajia saivat 1600-luvulla muodostunut [[baptistinen kirkko]] ja 1730-luvulla syntynyt [[metodistikirkko]]. Siitä eriytyi 1800-luvulla [[pelastusarmeija]], joka on Suomessakin tunnettu joulukeräyksestään. Yhdysvalloissa muodostui 1840-luvulla [[adventismi]], jossa keskeisenä oli maailmanlopun odotus. Siitä kehittyi useita eri suuntia. Suurimmaksi herätysliikkeeksi on muodostunut [[helluntailaisuus|helluntailaiset]]. Liike alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alkupuolella ja siihen on kuulunut vahvasti karismaattinen ajattelu, johon liittyy muun muassa kielillä puhumista. Helluntailaiset tulkitsevat raamattua erittäin fundamentalistisesti. Herätysliikkeiden ajattelussa on nähtävissä samoja [[harhaoppi|harhaoppeja]] kuin [[Harhaopit ja kirkolliskokoukset|ensimmäisen vuosituhannen harhaopeissa]]

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Kirkkohistoria]]