Kyrillos ja Methodios - Muutoshistoria

Petja (4. huhtikuuta 2013 kello 17.02)

2013-04-04T17:02:41Z

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2013 kello 17.02
Rivi 12:		Rivi 12:

	== Kuolema ja muistopäivä ==		== Kuolema ja muistopäivä ==
	Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös [[roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja anglikaanisessa kirkossa. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhiä [[apostolien vertainen\|apostolien vertaisia]] Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.		Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös [[roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja anglikaanisessa kirkossa. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhiä [[apostolien vertainen\|apostolien vertaisia]] Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä ja Methodiosta 6.4.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja (7. elokuuta 2012 kello 18.54)

2012-08-07T18:54:51Z

← Vanhempi versio		Versio 7. elokuuta 2012 kello 18.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi.		[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios02.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]][[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi.

	Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.		Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.

Mikko (10. toukokuuta 2012 kello 17.31)

2012-05-10T17:31:10Z

← Vanhempi versio		Versio 10. toukokuuta 2012 kello 17.31
Rivi 41:		Rivi 41:
	:: ''Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.''		:: ''Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.''

			[[Luokka:Apostolienvertaiset]]
	[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]		[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Hannu (29. huhtikuuta 2011 kello 12.45)

2011-04-29T12:45:55Z

← Vanhempi versio		Versio 29. huhtikuuta 2011 kello 12.45
Rivi 25:		Rivi 25:
	'''Apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios (11.5.)		'''Apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios (11.5.)

	Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, \| slaavilaisten maiden opettajat, \| rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä \| kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen \|\| ja pelastamaan meidän sielumme.		:: ''Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, \| slaavilaisten maiden opettajat, \| rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä \| kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen \|\| ja pelastamaan meidän sielumme.''

	=== Kontakki, 3. säv. ===		=== Kontakki, 3. säv. ===

	Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, \| jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset \| kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. \| Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, \|\|sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.		:: ''Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, \| jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset \| kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. \| Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, \|\|sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.''

	'''Pyhä apostolienvertainen Kysrillos, slaavien valistaja (14.2.)'''		'''Pyhä apostolienvertainen Kysrillos, slaavien valistaja (14.2.)'''
Rivi 35:		Rivi 35:
	=== Tropari, 4.säv. ===		=== Tropari, 4.säv. ===

	Viisaus oli sisaresi syntymisestäsi saakka; sinä rakastit häntä, oi Jumalan Ääni, puhtaana neitseenä, joka koristi sieluasi ja mieltäsi kalliin jalokiven lailla. Niin valaisevana, oi siunattu, tulit uudeksi Kyrillokseksi, viisaaksi nimessä ja ymmärryksessä.		:: ''Viisaus oli sisaresi syntymisestäsi saakka; sinä rakastit häntä, oi Jumalan Ääni, puhtaana neitseenä, joka koristi sieluasi ja mieltäsi kalliin jalokiven lailla. Niin valaisevana, oi siunattu, tulit uudeksi Kyrillokseksi, viisaaksi nimessä ja ymmärryksessä.''

	=== Kontakki, 4.säv. ===		=== Kontakki, 4.säv. ===

	Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.		:: ''Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.''

	[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]		[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]

Mikko (6. toukokuuta 2010 kello 10.22)

2010-05-06T10:22:01Z

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2010 kello 10.22
Rivi 15:		Rivi 15:

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

			== Katso myös ==
			* [[Slaavien käännytys]]

	== Tropari ja kontakki ==		== Tropari ja kontakki ==

Mikko (6. toukokuuta 2010 kello 10.19)

2010-05-06T10:19:39Z

← Vanhempi versio		Versio 6. toukokuuta 2010 kello 10.19
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.		[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi.

			Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.
⚫	== Lähetyssaarnaajina ~ kyrilliset aakkoset ==

		⚫	== Lähetyssaarnaajina ~ kyrilliset aakkoset ==
	Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Methodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan [[UT\|Uudesta Testamentista]] sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaavi]]ksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.		Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Methodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan [[UT\|Uudesta Testamentista]] sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaavi]]ksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.

	== Slaavinkielinen liturgia ==		== Slaavinkielinen liturgia ==
		⚫	Slaavinkielinen [[liturgia]] aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin [[paavi]]n kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) [[arkkipiispa]]ksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi [[luostari]]in, jolloin hän sai munkkinimensä '''Kyrillos'''.

⚫	Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin [[paavi]]n kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) [[arkkipiispa]]ksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi ~~luostariin~~, jolloin hän sai munkkinimensä '''Kyrillos'''.

	Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).		Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).

	== Kuolema ja muistopäivä ==		== Kuolema ja muistopäivä ==

	Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös [[roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja anglikaanisessa kirkossa. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhiä [[apostolien vertainen\|apostolien vertaisia]] Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.		Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös [[roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja anglikaanisessa kirkossa. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhiä [[apostolien vertainen\|apostolien vertaisia]] Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''


	== Tropari ja kontakki ==		== Tropari ja kontakki ==
Rivi 40:		Rivi 38:
	Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.		Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, \| kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. \| Sen tähden me huudammekin Kristukselle: \| Oi armollinen, pelasta ne, \|\| jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.

		⚫	[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
⚫	[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]
	[[Luokka:Venäläiset pyhät]]		[[Luokka:Venäläiset pyhät]]

Hannu (24. huhtikuuta 2010 kello 06.43)

2010-04-24T06:43:59Z

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2010 kello 06.43
Rivi 26:		Rivi 26:
	Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, \| slaavilaisten maiden opettajat, \| rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä \| kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen \|\| ja pelastamaan meidän sielumme.		Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, \| slaavilaisten maiden opettajat, \| rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä \| kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen \|\| ja pelastamaan meidän sielumme.

	=== Kontakki, 3. säv. ====		=== Kontakki, 3. säv. ===

	Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, \| jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset \| kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. \| Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, \|\|sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.		Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, \| jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset \| kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. \| Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, \|\|sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.

Hannu (24. huhtikuuta 2010 kello 06.43)

2010-04-24T06:43:43Z

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2010 kello 06.43
Rivi 17:		Rivi 17:
	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

⚫	'''Pyhä apostolienvertainen Kysrillos, slaavien valistaja (14.2.)'''

	== Tropari ja kontakki ==		== Tropari ja kontakki ==

			=== Tropari, 4. säv. ===

			'''Apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios (11.5.)

			Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, \| slaavilaisten maiden opettajat, \| rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä \| kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen \|\| ja pelastamaan meidän sielumme.

			=== Kontakki, 3. säv. ====

			Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, \| jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset \| kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. \| Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, \|\|sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.

		⚫	'''Pyhä apostolienvertainen Kysrillos, slaavien valistaja (14.2.)'''

	=== Tropari, 4.säv. ===		=== Tropari, 4.säv. ===

Mikko (9. helmikuuta 2010 kello 22.14)

2010-02-09T22:14:16Z

← Vanhempi versio		Versio 9. helmikuuta 2010 kello 22.14
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|thumb\|Kyrillos ja Methodios. (Kuva © Pyykkönen)]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.		[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Kyrillos ja Methodios''<br><small> (Kuva © Pyykkönen)</small></center>]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri\|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.

	== Lähetyssaarnaajina ~ kyrilliset aakkoset ==		== Lähetyssaarnaajina ~ kyrilliset aakkoset ==

Hannu (22. tammikuuta 2010 kello 18.42)

2010-01-22T18:42:37Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg|thumb|Kyrillos ja Methodios. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Methodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Methodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.
 Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Methodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan [[UT|Uudesta Testamentista]] sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaavi]]ksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.
 Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin [[paavi]]n kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) [[arkkipiispa]]ksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin, jolloin hän sai munkkinimensä '''Kyrillos'''.
@@ Rivi 7: / Rivi 11: @@
 Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).
 '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''
 [[Luokka:Pyhät]]