Kristinuskon tulo Venäjälle - Muutoshistoria

Domna: /* Vladimir Kiovalainen */

2010-04-22T05:44:46Z

Vladimir Kiovalainen

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2010 kello 05.44
Rivi 9:		Rivi 9:
	== Vladimir Kiovalainen ==		== Vladimir Kiovalainen ==

	[[Venäjä]]n kristinuskon käännekohta oli, kun Olgan lapsenlapsi ruhtinas [[Vladimir Kiovalainen]] otti [[kaste]]en vastaan vuonna 988. Hänen syynsä kasteen ottamiselle olivat poliittiset ja henkilökohtaiset. Vladimir halusi turvata hyvät suhteet Bysanttiin ja toisaalta hän halusi puolisokseen keisarin ~~siskon~~ Annan. Vladimir määräsi kaupunkien asukkaat kastettavaksi. Kristinusko levisikin kaupunkeihin todella nopeasti. Maaseudulla luonnonuskonnot säilyivät vielä pitkään.		[[Venäjä]]n kristinuskon käännekohta oli, kun Olgan lapsenlapsi ruhtinas [[Vladimir Kiovalainen]] otti [[kaste]]en vastaan vuonna 988. Hänen syynsä kasteen ottamiselle olivat poliittiset ja henkilökohtaiset. Vladimir halusi turvata hyvät suhteet Bysanttiin ja toisaalta hän halusi puolisokseen keisarin sisaren Annan. Vladimir määräsi kaupunkien asukkaat kastettavaksi. Kristinusko levisikin kaupunkeihin todella nopeasti. Maaseudulla luonnonuskonnot säilyivät vielä pitkään.

	Tärkeimmän lähteen, [[Nestorin kronikka\|Nestorin kronikan]], mukaan Vladimir pohtiessaan uskonnollista vakaumustaan lähetti tiedustelijoita eri uskontojen edustajien luo tutustumaan niihin. [[Islam]] ja läntinen kristinusko eivät miellyttäneet, mutta [[Konstantinopoli]]n [[Hagia Sofia]]n kirkon loistokkuus sai tiedustelijat ihmetyksiin, jonka seurauksena Vladimir olisi valinnut itäisen kristinuskon. Tätä tarinaa pidettiin 1800-luvulle asti historiallisena totuutena, oikeat syyt Vladimirin valinnalla lienevät olleet muunlaiset.		Tärkeimmän lähteen, [[Nestorin kronikka\|Nestorin kronikan]], mukaan Vladimir pohtiessaan uskonnollista vakaumustaan lähetti tiedustelijoita eri uskontojen edustajien luo tutustumaan niihin. [[Islam]] ja läntinen kristinusko eivät miellyttäneet, mutta [[Konstantinopoli]]n [[Hagia Sofia]]n kirkon loistokkuus sai tiedustelijat ihmetyksiin, jonka seurauksena Vladimir olisi valinnut itäisen kristinuskon. Tätä tarinaa pidettiin 1800-luvulle asti historiallisena totuutena, oikeat syyt Vladimirin valinnalla lienevät olleet muunlaiset.

Domna: /* Venäjän kirkko perustetaan */

2010-04-22T05:42:58Z

Venäjän kirkko perustetaan

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2010 kello 05.42
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Venäjän kirkko perustetaan ==		== Venäjän kirkko perustetaan ==
	[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|160px\|thumb\|left\|<center>''Apostolienvertainen [[Olga Venäläinen]]'',<br> muistopäivä 11.7.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|160px\|thumb\|left\|<center>''Apostolienvertainen [[Olga Venäläinen]]'',<br> muistopäivä 11.7.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]
	Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan ~~oli~~ Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän ~~johtaja~~ Askold otti vastaan kasteen.		Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan olivat Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtajansa Askold otti vastaan kasteen.

	Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.		Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.

Mikko (14. huhtikuuta 2010 kello 20.10)

2010-04-14T20:10:12Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2010 kello 20.10
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Venäjän kirkko perustetaan ==		== Venäjän kirkko perustetaan ==
	[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|160px\|thumb\|left\|<center>''Apostolienvertainen Olga Venäläinen'',<br> muistopäivä 11.7.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|160px\|thumb\|left\|<center>''Apostolienvertainen [[Olga Venäläinen]]'',<br> muistopäivä 11.7.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]
	Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.		Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.

Mikko (14. huhtikuuta 2010 kello 20.09)

2010-04-14T20:09:40Z

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2010 kello 20.09
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Venäjän kirkko perustetaan ==		== Venäjän kirkko perustetaan ==
		⚫	[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|160px\|thumb\|left\|<center>''Apostolienvertainen Olga Venäläinen'',<br> muistopäivä 11.7.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]

	Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.		Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.

⚫	[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|thumb\|Apostolienvertainen Olga Venäläinen, muistopäivä 11.7.<br>(© Pyykkönen)]]
	Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.		Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.

Rivi 18:		Rivi 18:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

⚫	* [[Venäjän ortodoksinen kirkko]]
	* [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti]]		* [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti]]
		⚫	* [[Venäjän ortodoksinen kirkko]]
			* [[Pyhä Venäjä (näyttely)]]


	<swf>Ortodoksiset keskukset.swf</swf>Ortodoksiset keskukset nykyään. © Sonja Pyykkönen		<swf>Ortodoksiset keskukset.swf</swf>Ortodoksiset keskukset nykyään. © Sonja Pyykkönen

Petja (17. maaliskuuta 2010 kello 16.03)

2010-03-17T16:03:41Z

← Vanhempi versio		Versio 17. maaliskuuta 2010 kello 16.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Kristinusko]] levisi jo varhaisina aikoina Krimin alueelle ja nykyiselle Etelä-Venäjälle. [[Apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|Andreas]] saarnasi ilmeisesti Mustanmeren rannikoilla, ainakin Byzantionin ja Thraakian alueilla. Paavi Klemens karkotettiin noin vuonna 100 Krimille ja Armeniaan kristinusko asettui melko varhain.		{{Kirkkohistoria}}[[Kristinusko]] levisi jo varhaisina aikoina Krimin alueelle ja nykyiselle Etelä-Venäjälle. [[Apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|Andreas]] saarnasi ilmeisesti Mustanmeren rannikoilla, ainakin Byzantionin ja Thraakian alueilla. Paavi Klemens karkotettiin noin vuonna 100 Krimille ja Armeniaan kristinusko asettui melko varhain.

			== Venäjän kirkko perustetaan ==

	Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.		Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.
	[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|thumb\|Apostolienvertainen Olga Venäläinen, muistopäivä 11.7.<br>(© Pyykkönen)]]		[[Kuva:Olga venalainen01.jpg\|thumb\|Apostolienvertainen Olga Venäläinen, muistopäivä 11.7.<br>(© Pyykkönen)]]
	Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.		Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.

			== Vladimir Kiovalainen ==

	[[Venäjä]]n kristinuskon käännekohta oli, kun Olgan lapsenlapsi ruhtinas [[Vladimir Kiovalainen]] otti [[kaste]]en vastaan vuonna 988. Hänen syynsä kasteen ottamiselle olivat poliittiset ja henkilökohtaiset. Vladimir halusi turvata hyvät suhteet Bysanttiin ja toisaalta hän halusi puolisokseen keisarin siskon Annan. Vladimir määräsi kaupunkien asukkaat kastettavaksi. Kristinusko levisikin kaupunkeihin todella nopeasti. Maaseudulla luonnonuskonnot säilyivät vielä pitkään.		[[Venäjä]]n kristinuskon käännekohta oli, kun Olgan lapsenlapsi ruhtinas [[Vladimir Kiovalainen]] otti [[kaste]]en vastaan vuonna 988. Hänen syynsä kasteen ottamiselle olivat poliittiset ja henkilökohtaiset. Vladimir halusi turvata hyvät suhteet Bysanttiin ja toisaalta hän halusi puolisokseen keisarin siskon Annan. Vladimir määräsi kaupunkien asukkaat kastettavaksi. Kristinusko levisikin kaupunkeihin todella nopeasti. Maaseudulla luonnonuskonnot säilyivät vielä pitkään.

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Kristinusko levisi jo varhaisina aikoina Krimin alueelle ja nykyiselle Etelä-Venäjälle. Apostoli Andreas saarnasi ilmeisesti Mustan...

2010-03-17T14:26:30Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Kristinusko levisi jo varhaisina aikoina Krimin alueelle ja nykyiselle Etelä-Venäjälle. Apostoli Andreas saarnasi ilmeisesti Mustan...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}[[Kristinusko]] levisi jo varhaisina aikoina Krimin alueelle ja nykyiselle Etelä-Venäjälle. [[Apostoli]] [[Andreas (apostoli)|Andreas]] saarnasi ilmeisesti Mustanmeren rannikoilla, ainakin Byzantionin ja Thraakian alueilla. Paavi Klemens karkotettiin noin vuonna 100 Krimille ja Armeniaan kristinusko asettui melko varhain.

Lähetystyö venäläisten keskuudessa oli hedelmällistä vasta 800-luvulta lähtien. Dnepr-joen varrelle asettunut venäläinen kansa tunnettiin silloin nimellä Rus. Heidän keskuksiaan oli Kiovan ja Novgorodin kaupungit. Rus-kansan johdossa oli viikinkejä, jotka antoivat heille myös nimen Rus, josta myöhemmin tuli koko Venäjän nimeksi (Rossija). Rusien hyökkäys [[Bysantti]]a vastaan päätyi tappioon vuonna 860, minkä jälkeen heidän johtaja Askold otti vastaan kasteen.
[[Kuva:Olga venalainen01.jpg|thumb|Apostolienvertainen Olga Venäläinen, muistopäivä 11.7.<br>(© Pyykkönen)]]
Krimille perustettiin Rusien [[hiippakunta]], jonka keskuksena oli Kiovan seurakunta. Venäläiset ja viikingit kävivät kauppaa Bysantin kanssa ja kauppiaiden mukana usko siirtyi Venäjälle. Venäjällä ja Bysantilla oli läheiset suhteet ja vuonna 955 Kiovan ruhtinatar [[Olga Venäläinen]] otti kasteen. Hän rakensi kirkon Pihkovaan. Kristinusko oli levinnyt Novgorodiin ja viimeistään 900-luvun lopulla siellä oli [[seurakunta]]. Sen kautta myös karjalaiset saivat ensi kerran kuulla kristinuskosta.

[[Venäjä]]n kristinuskon käännekohta oli, kun Olgan lapsenlapsi ruhtinas [[Vladimir Kiovalainen]] otti [[kaste]]en vastaan vuonna 988. Hänen syynsä kasteen ottamiselle olivat poliittiset ja henkilökohtaiset. Vladimir halusi turvata hyvät suhteet Bysanttiin ja toisaalta hän halusi puolisokseen keisarin siskon Annan. Vladimir määräsi kaupunkien asukkaat kastettavaksi. Kristinusko levisikin kaupunkeihin todella nopeasti. Maaseudulla luonnonuskonnot säilyivät vielä pitkään.

Tärkeimmän lähteen, [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]], mukaan Vladimir pohtiessaan uskonnollista vakaumustaan lähetti tiedustelijoita eri uskontojen edustajien luo tutustumaan niihin. [[Islam]] ja läntinen kristinusko eivät miellyttäneet, mutta [[Konstantinopoli]]n [[Hagia Sofia]]n kirkon loistokkuus sai tiedustelijat ihmetyksiin, jonka seurauksena Vladimir olisi valinnut itäisen kristinuskon. Tätä tarinaa pidettiin 1800-luvulle asti historiallisena totuutena, oikeat syyt Vladimirin valinnalla lienevät olleet muunlaiset.

Vladimir rakensi kirkkoja ja edisti uskon leviämistä. Vladimirin kasteen myötä myös muita [[Slaavien käännytys|slaavilaisia kansoja alettiin käännyttää]] voimakkaammin. Kiova sai [[metropoliitta|metropoliitan]] ilmeisesti jo 990-luvulla, mutta viimeistään vuonna 1030. Venäjällä oli kontakteja myös lännen kirkon kanssa, mutta Bulgariasta toimitettavat slaavinkielinen kirjallisuus koettiin omaksi toisin kuin latinankielinen. Merkittäväksi uskon levittäjäksi Venäjällä tulivat [[luostari]]t. Kiovassa toimi 1051 perustettu [[Kiovan luolaluostari|luolaluostari]] ([[Kievo-Petšerskaja lavra]]).

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

== Katso myös ==

* [[Venäjän ortodoksinen kirkko]]
* [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti]]

<swf>Ortodoksiset keskukset.swf</swf>Ortodoksiset keskukset nykyään. © Sonja Pyykkönen

[[Luokka:Kirkkohistoria]]