Kristinuskon historiallinen tausta - Muutoshistoria

Petja (30. lokakuuta 2009 kello 16.56)

2009-10-30T16:56:52Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2009 kello 16.56
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Kristus01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku~~<br>~~Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''~~<br>~~ Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br~~><small~~>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.		{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Kristus01.jpg\|thumb\|<center><small>''Kristus-mosaiikki 300-luku Britannia, Hinton St Mary, Dorset.'' Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

	Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.		Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.

Petja (30. lokakuuta 2009 kello 16.55)

2009-10-30T16:55:54Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2009 kello 16.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Kristus01.jpg~~\|300px~~\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.		{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Kristus01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

	Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.		Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.

Petja (30. lokakuuta 2009 kello 16.54)

2009-10-30T16:54:49Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2009 kello 16.54
Rivi 1:		Rivi 1:
		⚫	{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.
	''Petja Pyykkönen: Kristinuskon historiallinen tausta''
	''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''

⚫	[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

	Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.		Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.

Petja (3. lokakuuta 2009 kello 09.07)

2009-10-03T09:07:40Z

← Vanhempi versio		Versio 3. lokakuuta 2009 kello 09.07
Rivi 16:		Rivi 16:
	Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa ''voideltua'', mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.		Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa ''voideltua'', mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.

	Jeesuksen [[Apostoli\|opetuslasten]] ympärille alkoi kehittyä ensimmäinen kirkko, jota kutsumme [[Alkukirkko\|varhaiskirkoksi]]. He eivät vielä kutsuneet itseään kristityiksi, vaan juutalaisiksi, jotka tunnustivat Kristuksen Messiaakseen. Vasta [[Antiokia]]n seurakuntalaisia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi. Ensin lähetystyö Kristuksen elämästä levisi vain juutalaisten parissa. Koska ensimmäiset kristityt olivat pitkään vain juutalaisia, juutalaiset tavat siirtyivät kristittyjen pariin. Esimerkiksi kristinuskon [[jumalanpalvelus]]elämä, juhlat ja [[ehtoollinen]] pohjautuvat juutalaisiin perinteisiin. ~~Voidaankin~~ sanoa, että kristinuskolla on juuret juutalaisuudessa.		Jeesuksen [[Apostoli\|opetuslasten]] ympärille alkoi kehittyä ensimmäinen kirkko, jota kutsumme [[Alkukirkko\|varhaiskirkoksi]]. He eivät vielä kutsuneet itseään kristityiksi, vaan juutalaisiksi, jotka tunnustivat Kristuksen Messiaakseen. Vasta [[Antiokia]]n seurakuntalaisia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi. Ensin lähetystyö Kristuksen elämästä levisi vain juutalaisten parissa. Koska ensimmäiset kristityt olivat pitkään vain juutalaisia, juutalaiset tavat siirtyivät kristittyjen pariin. Esimerkiksi kristinuskon [[jumalanpalvelus]]elämä, juhlat ja [[ehtoollinen]] pohjautuvat juutalaisiin perinteisiin. Vähitellen kristinusko eriytyi juutalaisuudesta, mutta voidaan sanoa, että kristinuskolla on juuret juutalaisuudessa.

	Jeesuksen [[ylösnousemus\|ylösnouseminen]] antoi lupauksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli jotakin, mikä oli todella tavoittelemisen arvoista. Jeesus oli omalla elämällään antanut esimerkin siitä, kuinka häntä seuraavien tuli elää. Hän antoi lupauksen, että tulisi maailmaan uudestaan. Samassa yhteydessä toteutuu toinen Vanhan Testamentin ennustuksista - [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnan]] tuleminen maan päälle. Jumalan valtakunnan tulemisesta oli ja on edelleenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Varhaiskirkon jäsenet elivät hyvin voimakkaasti Jeesuksen uuden tulemisen toivossa. Kun Jeesuksen toinen tuleminen ei tullutkaan niin pian kuin he olivat toivoneet, tästä seurasi, että vähitellen Jumalan valtakunnan odotus alkoi muuttua vähempiarvoiseksi ja muut Jeesuksen antamat arvot nousivat tärkeämmiksi.		Jeesuksen [[ylösnousemus\|ylösnouseminen]] antoi lupauksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli jotakin, mikä oli todella tavoittelemisen arvoista. Jeesus oli omalla elämällään antanut esimerkin siitä, kuinka häntä seuraavien tuli elää. Hän antoi lupauksen, että tulisi maailmaan uudestaan. Samassa yhteydessä toteutuu toinen Vanhan Testamentin ennustuksista - [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnan]] tuleminen maan päälle. Jumalan valtakunnan tulemisesta oli ja on edelleenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Varhaiskirkon jäsenet elivät hyvin voimakkaasti Jeesuksen uuden tulemisen toivossa. Kun Jeesuksen toinen tuleminen ei tullutkaan niin pian kuin he olivat toivoneet, tästä seurasi, että vähitellen Jumalan valtakunnan odotus alkoi muuttua vähempiarvoiseksi ja muut Jeesuksen antamat arvot nousivat tärkeämmiksi.

Petja (3. lokakuuta 2009 kello 08.51)

2009-10-03T08:51:59Z

← Vanhempi versio		Versio 3. lokakuuta 2009 kello 08.51
Rivi 2:		Rivi 2:
	''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''		''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''

	[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|~~Jeesuksesta~~]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.		[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesus Nasaretilaisesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

	Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.		Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Rooman hengellinen elämä koki murroskautta, sillä perinteiset uskonnot olivat sekoittuneet ([[synkretismi]]) ja ihmiset alkoivat jumalien sijaan uskoa kohtaloon. Rooman siveellinen elämä oli rappeutunut, mutta roomalaisten kaipuu vanhoihin arvoihin kasvoi. Jeesus syntyi Rooman valtakuntaan, mutta kasvoi juutalaisten parissa. Hänen opetuksensa olivat kuitenkin universaaleja. Kristinuskon sanoma toi roomalaisille takaisin heidän kaipaamiansa hengellisiä arvoja, mikä oli yksi sen nopeaa leviämistä edistävistä tekijöistä.		Rooman hengellinen elämä koki murroskautta, sillä perinteiset uskonnot olivat sekoittuneet ([[synkretismi]]) ja ihmiset alkoivat jumalien sijaan uskoa kohtaloon. Rooman siveellinen elämä oli rappeutunut, mutta roomalaisten kaipuu vanhoihin arvoihin kasvoi. Jeesus syntyi Rooman valtakuntaan, mutta kasvoi juutalaisten parissa. Hänen opetuksensa olivat kuitenkin universaaleja. Kristinuskon sanoma toi roomalaisille takaisin heidän kaipaamiansa hengellisiä arvoja, mikä oli yksi sen nopeaa leviämistä edistävistä tekijöistä.

	Juutalaisilla oli ainoa Rooman [[monoteismi\|monoteistinen]] eli yksijumalainen uskonto. Se oli syntynyt paljon ennen kristinuskoa. ~~Juutalaiset~~ ~~elivät~~ ~~Jeesuksen~~ ~~syntymän~~ ~~aikaan~~ ~~johtajansa~~ ~~tulemisen~~ ~~toivossa.~~ ~~Sen~~ ~~johtajan,~~ ~~jonka oli [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kirjoituksissa ennustettu tulevan vapauttamaan juutalaiset~~. ~~Tästä~~ ~~saarnasivat~~ ~~erityisesti~~ ~~eri~~ ~~herätysliikkeet. Yhteen~~ ~~näistä~~ ~~kuului~~ ~~[[Johannes~~ ~~Edelläkävijä]]~~, ~~joka~~ ~~[[Teofania\|kastoi~~ ~~Jeesuksen]].~~ ~~Toisille~~ ~~juutalaisille~~ ~~Jeesus~~ ~~oli~~ ~~ennustettu~~ ~~johtaja~~ ~~eli~~ ~~Messias~~. ~~Juutalaiset~~ ~~odottivat~~ ~~kuitenkin~~ ~~maallista~~ ~~poliittista~~ ~~johtajaa,~~ ~~kuningasta,~~ ~~joka~~ ~~aseellisesti~~ ~~vapauttaisi~~ ~~heidät~~ ~~Rooman~~ ~~vallasta~~. ~~Jeesus~~ ~~osoittautuikin~~ ~~aivan~~ ~~muuksi,~~ ~~hän~~ ~~tuli~~ ~~kärsivänä~~ ~~Herran~~ ~~palvelijana.~~ ~~Tämän takia kaikki juutalaiset eivät tunnustaneet häntä [[Messias\|Messiaaksi]]~~.		Juutalaisilla oli ainoa Rooman [[monoteismi\|monoteistinen]] eli yksijumalainen uskonto. Se oli syntynyt paljon ennen kristinuskoa. Juutalaisuus oli vahva kulttuuri ja he pitivät itseään Jumalan valittuna kansana. Juutalaisten ollessa vankeina Babyloniassa he omaksuivat uskoonsa vahvempaa dualismia, jossa maailman hyvä ja paha sekä pelastus ja tuho olivat vastakohtina. Juutalaisista saddukealaiset ja erityisesti farisealaiset halusivat tiukasti pysyä isien perinnössä eli noudattaa tarkasti sääntöjä. Heillä oli paljon valtaa omiensa joukossa, koska he puolustivat juutalaisuutta.

			Juutalaisuudessa oli myös paljon messiaanisia liikkeitä, jotka Jeesuksen syntymän aikaan elivät johtajansa tulemisen toivossa. Sen johtajan, jonka oli [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kirjoituksissa ennustettu tulevan vapauttamaan juutalaiset. Tästä saarnasivat erityisesti eri herätysliikkeet. Yhteen näistä kuului [[Johannes Edelläkävijä]] (toimi n.v.27-28, mestattiin v. 29), joka [[Teofania\|kastoi Jeesuksen]]. Jeesus saarnasi Jumalan valtakunnan lähestymisestä, itsensä kieltämisestä ja Jumalan tahdon noudattamisesta, joita seuraisi pelastus. Jeesus opetuksista huokui täysi turvautuminen Jumalaan. Hän ei viitannut juutalaisiin kirjoituksiin, vaan puhui vapaasti.

			Toisille juutalaisille Jeesus oli ennustettu johtaja eli Messias. Juutalaiset odottivat kuitenkin maallista poliittista johtajaa, kuningasta, joka aseellisesti vapauttaisi heidät Rooman vallasta. Jeesus osoittautuikin aivan muuksi, hän tuli kärsivänä Herran palvelijana, Ihmisen poikana, joka kärsi häpeäkuoleman ristillä noin vuonna 30. Ristiinnaulitseminen oli siihen aikaan häpeällinen tapa kuolla ja sen merkitys on muuttunut myöhempinä aikoina. Kaikki juutalaiset eivät tunnustaneet Jeesusta [[Messias\|Messiaaksi]]. Jeesuksen ylösnousemus kuitenkin vahvisti monen uskoa.

	Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa ''voideltua'', mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.		Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa ''voideltua'', mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.

Hannu (28. syyskuuta 2009 kello 15.02)

2009-09-28T15:02:14Z

← Vanhempi versio		Versio 28. syyskuuta 2009 kello 15.02
Rivi 2:		Rivi 2:
	''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''		''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''

	[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesuksesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä juutalaisuuden lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.		[[Kuva:Kristus01.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku<br>Britannia, Hinton St Mary, Dorset.''<br> Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta.<br><small>''Kuva © Petja Pyykkönen''</small></center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus\|Jeesuksesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä [[Juutalaisuus\|juutalaisuuden]] lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

	Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.		Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.

	Rooman hengellinen elämä koki murroskautta, sillä perinteiset uskonnot olivat sekoittuneet (synkretismi) ja ihmiset alkoivat jumalien sijaan uskoa kohtaloon. Rooman siveellinen elämä oli rappeutunut, mutta roomalaisten kaipuu vanhoihin arvoihin kasvoi. Jeesus syntyi Rooman valtakuntaan, mutta kasvoi juutalaisten parissa. Hänen opetuksensa olivat kuitenkin universaaleja. Kristinuskon sanoma toi roomalaisille takaisin heidän kaipaamiansa hengellisiä arvoja, mikä oli yksi sen nopeaa leviämistä edistävistä tekijöistä.		Rooman hengellinen elämä koki murroskautta, sillä perinteiset uskonnot olivat sekoittuneet ([[synkretismi]]) ja ihmiset alkoivat jumalien sijaan uskoa kohtaloon. Rooman siveellinen elämä oli rappeutunut, mutta roomalaisten kaipuu vanhoihin arvoihin kasvoi. Jeesus syntyi Rooman valtakuntaan, mutta kasvoi juutalaisten parissa. Hänen opetuksensa olivat kuitenkin universaaleja. Kristinuskon sanoma toi roomalaisille takaisin heidän kaipaamiansa hengellisiä arvoja, mikä oli yksi sen nopeaa leviämistä edistävistä tekijöistä.

	Juutalaisilla oli ainoa Rooman [[monoteismi\|monoteistinen]] eli yksijumalainen uskonto. Se oli syntynyt paljon ennen kristinuskoa. Juutalaiset elivät Jeesuksen syntymän aikaan johtajansa tulemisen toivossa. Sen johtajan, jonka oli [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kirjoituksissa ennustettu tulevan vapauttamaan juutalaiset. Tästä saarnasivat erityisesti eri herätysliikkeet. Yhteen näistä kuului [[Johannes Edelläkävijä]], joka [[Teofania\|kastoi Jeesuksen]]. Toisille juutalaisille Jeesus oli ennustettu johtaja eli Messias. Juutalaiset odottivat kuitenkin maallista poliittista johtajaa, kuningasta, joka aseellisesti vapauttaisi heidät Rooman vallasta. Jeesus osoittautuikin aivan muuksi, hän tuli kärsivänä Herran palvelijana. Tämän takia kaikki juutalaiset eivät tunnustaneet häntä [[Messias\|Messiaaksi]].		Juutalaisilla oli ainoa Rooman [[monoteismi\|monoteistinen]] eli yksijumalainen uskonto. Se oli syntynyt paljon ennen kristinuskoa. Juutalaiset elivät Jeesuksen syntymän aikaan johtajansa tulemisen toivossa. Sen johtajan, jonka oli [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kirjoituksissa ennustettu tulevan vapauttamaan juutalaiset. Tästä saarnasivat erityisesti eri herätysliikkeet. Yhteen näistä kuului [[Johannes Edelläkävijä]], joka [[Teofania\|kastoi Jeesuksen]]. Toisille juutalaisille Jeesus oli ennustettu johtaja eli Messias. Juutalaiset odottivat kuitenkin maallista poliittista johtajaa, kuningasta, joka aseellisesti vapauttaisi heidät Rooman vallasta. Jeesus osoittautuikin aivan muuksi, hän tuli kärsivänä Herran palvelijana. Tämän takia kaikki juutalaiset eivät tunnustaneet häntä [[Messias\|Messiaaksi]].

	Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa voideltua, mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.		Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa ''voideltua'', mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty\|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.

	Jeesuksen opetuslasten ympärille alkoi kehittyä ensimmäinen kirkko, jota kutsumme [[~~varhaiskirkko~~\|varhaiskirkoksi]]. He eivät vielä kutsuneet itseään kristityiksi, vaan juutalaisiksi, jotka tunnustivat Kristuksen Messiaakseen. Vasta [[Antiokia]]n seurakuntalaisia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi. Ensin lähetystyö Kristuksen elämästä levisi vain juutalaisten parissa. Koska ensimmäiset kristityt olivat pitkään vain juutalaisia, juutalaiset tavat siirtyivät kristittyjen pariin. Esimerkiksi kristinuskon [[jumalanpalvelus]]elämä, juhlat ja [[ehtoollinen]] pohjautuvat juutalaisiin perinteisiin. Voidaankin sanoa, että kristinuskolla on juuret juutalaisuudessa.		Jeesuksen [[Apostoli\|opetuslasten]] ympärille alkoi kehittyä ensimmäinen kirkko, jota kutsumme [[Alkukirkko\|varhaiskirkoksi]]. He eivät vielä kutsuneet itseään kristityiksi, vaan juutalaisiksi, jotka tunnustivat Kristuksen Messiaakseen. Vasta [[Antiokia]]n seurakuntalaisia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi. Ensin lähetystyö Kristuksen elämästä levisi vain juutalaisten parissa. Koska ensimmäiset kristityt olivat pitkään vain juutalaisia, juutalaiset tavat siirtyivät kristittyjen pariin. Esimerkiksi kristinuskon [[jumalanpalvelus]]elämä, juhlat ja [[ehtoollinen]] pohjautuvat juutalaisiin perinteisiin. Voidaankin sanoa, että kristinuskolla on juuret juutalaisuudessa.

	Jeesuksen [[ylösnousemus\|ylösnouseminen]] antoi lupauksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli jotakin, mikä oli todella tavoittelemisen arvoista. Jeesus oli omalla elämällään antanut esimerkin siitä, kuinka häntä seuraavien tuli elää. Hän antoi lupauksen, että tulisi maailmaan uudestaan. Samassa yhteydessä toteutuu toinen Vanhan Testamentin ennustuksista - [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnan]] tuleminen maan päälle. Jumalan valtakunnan tulemisesta oli ja on edelleenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Varhaiskirkon jäsenet elivät hyvin voimakkaasti Jeesuksen uuden tulemisen toivossa. Kun Jeesuksen toinen tuleminen ei tullutkaan niin pian kuin he olivat toivoneet, tästä seurasi, että vähitellen Jumalan valtakunnan odotus alkoi muuttua vähempiarvoiseksi ja muut Jeesuksen antamat arvot nousivat tärkeämmiksi.		Jeesuksen [[ylösnousemus\|ylösnouseminen]] antoi lupauksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli jotakin, mikä oli todella tavoittelemisen arvoista. Jeesus oli omalla elämällään antanut esimerkin siitä, kuinka häntä seuraavien tuli elää. Hän antoi lupauksen, että tulisi maailmaan uudestaan. Samassa yhteydessä toteutuu toinen Vanhan Testamentin ennustuksista - [[Jumalan valtakunta\|Jumalan valtakunnan]] tuleminen maan päälle. Jumalan valtakunnan tulemisesta oli ja on edelleenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Varhaiskirkon jäsenet elivät hyvin voimakkaasti Jeesuksen uuden tulemisen toivossa. Kun Jeesuksen toinen tuleminen ei tullutkaan niin pian kuin he olivat toivoneet, tästä seurasi, että vähitellen Jumalan valtakunnan odotus alkoi muuttua vähempiarvoiseksi ja muut Jeesuksen antamat arvot nousivat tärkeämmiksi.

Mikko: Ak: Uusi sivu: ''Petja Pyykkönen: Kristinuskon historiallinen tausta'' ''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli'' [[Kuva:Kristus01.jpg|300px|thumb|''Kristus-mosaiikki 300-luku
Britannia,...

2009-09-14T06:07:10Z

Ak: Uusi sivu: ''Petja Pyykkönen: Kristinuskon historiallinen tausta'' ''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli'' [[Kuva:Kristus01.jpg|300px|thumb|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku Britannia,...

Uusi sivu

''Petja Pyykkönen: Kristinuskon historiallinen tausta''
''Kirkkohistoria -sarja, I artikkeli''

[[Kuva:Kristus01.jpg|300px|thumb|<center>''Kristus-mosaiikki 300-luku Britannia, Hinton St Mary, Dorset.'' Ehkä varhaisin tunnettu Kristusta esittävä mosaiikki, joka on säilynyt. Lattiamosaiikki on ollut pääpaikalla, jossa on normaalisti ollut pakanajumalan kuva. Kreikankieliset nimikirjaimet X ja P kertovat, että tämä mosaiikki esittää todennäköisesti Kristusta. Molemmin puolin olevat granaattiomenat kuvaavat kuolemattomuutta. ''Kuva © Petja Pyykkönen''</center>]][[Kristinusko]] lähti liikkeelle [[Jeesus|Jeesuksesta]], jonka seuraajat eli [[apostoli]]t levittivät uskoa eteenpäin. Kristinusko levisi aluksi juutalaisten parissa yhtenä juutalaisuuden lahkona, mutta se kehittyi omaksi uskonnokseen.

Jeesus oli juutalainen saarnaaja, joka toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueilla sijaitsevan Jordan-joen rannoilla. Jeesus kasvoi Nasaretin kaupungissa, jonka vuoksi häntä nimitettiin Jeesus Nasaretilaiseksi. Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnasta, parannuksen teon tarpeesta, rakkaudesta Jumalaa, lähimmäisiä ja vihollisia kohtaan.

Rooman hengellinen elämä koki murroskautta, sillä perinteiset uskonnot olivat sekoittuneet (synkretismi) ja ihmiset alkoivat jumalien sijaan uskoa kohtaloon. Rooman siveellinen elämä oli rappeutunut, mutta roomalaisten kaipuu vanhoihin arvoihin kasvoi. Jeesus syntyi Rooman valtakuntaan, mutta kasvoi juutalaisten parissa. Hänen opetuksensa olivat kuitenkin universaaleja. Kristinuskon sanoma toi roomalaisille takaisin heidän kaipaamiansa hengellisiä arvoja, mikä oli yksi sen nopeaa leviämistä edistävistä tekijöistä.

Juutalaisilla oli ainoa Rooman [[monoteismi|monoteistinen]] eli yksijumalainen uskonto. Se oli syntynyt paljon ennen kristinuskoa. Juutalaiset elivät Jeesuksen syntymän aikaan johtajansa tulemisen toivossa. Sen johtajan, jonka oli [[Vanha Testamentti|Vanhan Testamentin]] kirjoituksissa ennustettu tulevan vapauttamaan juutalaiset. Tästä saarnasivat erityisesti eri herätysliikkeet. Yhteen näistä kuului [[Johannes Edelläkävijä]], joka [[Teofania|kastoi Jeesuksen]]. Toisille juutalaisille Jeesus oli ennustettu johtaja eli Messias. Juutalaiset odottivat kuitenkin maallista poliittista johtajaa, kuningasta, joka aseellisesti vapauttaisi heidät Rooman vallasta. Jeesus osoittautuikin aivan muuksi, hän tuli kärsivänä Herran palvelijana. Tämän takia kaikki juutalaiset eivät tunnustaneet häntä [[Messias|Messiaaksi]].

Ne, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, alkoivat kutsua häntä Jeesus Kristukseksi. Kristus (Χριστος) on kreikankielinen käännös hepreankielen sanasta Messias ja tarkoittaa voideltua, mikä viittaa juutalaisten vanhaan tapaan voidella kuninkaansa tehtävään. Kristuksen seuraajista kehittyi vähitellen ryhmä, jota alettiin kutsua [[Kristitty|kristityiksi]], Kristuksen nimen mukaan. Kristityiksi uskonnoiksi lasketaan vielä nykyäänkin vain ne uskonnot, jotka tunnustavat Jeesuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen. Tarkemman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan ne tunnustuskunnat, jotka käyttävät [[Nikean uskontunnustus]]ta. Ja kaikkein tarkimman määrittelyn mukaan kristityiksi lasketaan vain ne, jotka tunnustavat uskonsa oikeaoppisesti eli ortodoksisesti. Esimerkiksi juutalaiset tai jehovantodistajat eivät tunnusta Jeesusta Jumalaksi. He tunnustavat, että Jeesus niminen henkilö on elänyt, mutta pitävät häntä vain ihmisenä.

Jeesuksen opetuslasten ympärille alkoi kehittyä ensimmäinen kirkko, jota kutsumme [[varhaiskirkko|varhaiskirkoksi]]. He eivät vielä kutsuneet itseään kristityiksi, vaan juutalaisiksi, jotka tunnustivat Kristuksen Messiaakseen. Vasta [[Antiokia]]n seurakuntalaisia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi. Ensin lähetystyö Kristuksen elämästä levisi vain juutalaisten parissa. Koska ensimmäiset kristityt olivat pitkään vain juutalaisia, juutalaiset tavat siirtyivät kristittyjen pariin. Esimerkiksi kristinuskon [[jumalanpalvelus]]elämä, juhlat ja [[ehtoollinen]] pohjautuvat juutalaisiin perinteisiin. Voidaankin sanoa, että kristinuskolla on juuret juutalaisuudessa.

Jeesuksen [[ylösnousemus|ylösnouseminen]] antoi lupauksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Se oli jotakin, mikä oli todella tavoittelemisen arvoista. Jeesus oli omalla elämällään antanut esimerkin siitä, kuinka häntä seuraavien tuli elää. Hän antoi lupauksen, että tulisi maailmaan uudestaan. Samassa yhteydessä toteutuu toinen Vanhan Testamentin ennustuksista - [[Jumalan valtakunta|Jumalan valtakunnan]] tuleminen maan päälle. Jumalan valtakunnan tulemisesta oli ja on edelleenkin hyvin erilaisia käsityksiä. Varhaiskirkon jäsenet elivät hyvin voimakkaasti Jeesuksen uuden tulemisen toivossa. Kun Jeesuksen toinen tuleminen ei tullutkaan niin pian kuin he olivat toivoneet, tästä seurasi, että vähitellen Jumalan valtakunnan odotus alkoi muuttua vähempiarvoiseksi ja muut Jeesuksen antamat arvot nousivat tärkeämmiksi.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Kirkkohistoria]]