Kristinoppikoulu - Muutoshistoria

Hannu (3. tammikuuta 2015 kello 19.13)

2015-01-03T19:13:02Z

← Vanhempi versio		Versio 3. tammikuuta 2015 kello 19.13
Rivi 3:		Rivi 3:
	=== Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois ===		=== Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois ===

	Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonne nuoret eivät halua mennä, jota he vastustelevat, mutta jonne vanhemmat heidät pakottavat? [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous\|Piispainkokouksen]] ohjeen mukaan seurakunta kutsuu 15 vuotta kalenterivuoden aikana täyttäviä nuoria osallistumaan kristinoppikouluun. Osaa nuorista pelottaa mennä vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten pariin, siis täysin vieraaseen ympäristöön, jossa heitä ehkä joku mustaviittainen tyyppi yrittää käännyttää johonkin. Nuoret jännittävät niin uutta tilannetta kuin itseäänkin. Ovatko muut kovasti uskovaisia? Olenko jotenkin outo? Jotain kuitenkin ~~tuon kymmenen päivän~~ aikana tapahtuu, koska viimeisenä iltana itketään ja parutaan – joko tämä nyt loppui?		Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonne nuoret eivät halua mennä, jota he vastustelevat, mutta jonne vanhemmat heidät pakottavat? [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous\|Piispainkokouksen]] ohjeen mukaan seurakunta kutsuu 15 vuotta kalenterivuoden aikana täyttäviä nuoria osallistumaan kristinoppikouluun. Osaa nuorista pelottaa mennä vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten pariin, siis täysin vieraaseen ympäristöön, jossa heitä ehkä joku mustaviittainen tyyppi yrittää käännyttää johonkin. Nuoret jännittävät niin uutta tilannetta kuin itseäänkin. Ovatko muut kovasti uskovaisia? Olenko jotenkin outo? Jotain kuitenkin viikon aikana tapahtuu, koska viimeisenä iltana itketään ja parutaan – joko tämä nyt loppui?
	''		''
	Haastattelin ~~ensi kesänä~~ kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän oli ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.		Haastattelin kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän oli ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.

	[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|250 px\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|250 px\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]
Rivi 19:		Rivi 19:
	Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''		Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''

	Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[Mirhalla voitelu\|voideltu]] ~~yleensä~~ [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.		Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[Mirhalla voitelu\|voideltu]] [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.

	[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|250 px\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|250 px\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

	Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, ~~sähköposti~~ tulvii ~~postia~~, ~~mese~~ ~~käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla~~ muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[~~Uuden Valamon luostari\|Valamon~~]] ~~syyspäiville~~ muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.		Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, Instagram tulvii kuvia, Facebookin ryhmässä muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[ONL]]:n syystapahtumiin muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.

	Outi ~~Tuutti~~		Outi Ylinen

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Petja (19. toukokuuta 2009 kello 12.18)

2009-05-19T12:18:20Z

← Vanhempi versio		Versio 19. toukokuuta 2009 kello 12.18
Rivi 7:		Rivi 7:
	Haastattelin ensi kesänä kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän oli ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.		Haastattelin ensi kesänä kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän oli ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.

	[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|250 px\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]

	Leirin alussa leirin ohjaajat, jotka ovat itse käyneet kriparin pari vuotta aikaisemmin, ottavat leiriläiset vastaan ja auttavat heitä tutustumaan toisiinsa. Ohjaajien lisäksi leirillä on henkilökuntana tavallisesti keittäjä, [[kanttori]], [[pappi]] ja leirinjohtaja. Normaali leiripäivä alkaa kirkosta ja päättyy illalla kirkkoon. Välissä on oppitunteja aamupäivällä, paljon hyvää ruokaa, pelejä ja leikkejä sekä vapaa-aikaa, jolloin voi vaikkapa pulahtaa uimaan. Riippuen seurakunnasta jumalanpalveluksissa käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla luetaan aamurukoukset tai toimitetaan [[aamupalvelus]] ja muutamana aamuna [[liturgia]]. Ruoka siunataan ja siitä myös kiitetään aina yhdessä. Illalla osallistutaan [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalvelukseen]] ja mahdollisesti vielä iltarukouksiin juuri ennen unta.		Leirin alussa leirin ohjaajat, jotka ovat itse käyneet kriparin pari vuotta aikaisemmin, ottavat leiriläiset vastaan ja auttavat heitä tutustumaan toisiinsa. Ohjaajien lisäksi leirillä on henkilökuntana tavallisesti keittäjä, [[kanttori]], [[pappi]] ja leirinjohtaja. Normaali leiripäivä alkaa kirkosta ja päättyy illalla kirkkoon. Välissä on oppitunteja aamupäivällä, paljon hyvää ruokaa, pelejä ja leikkejä sekä vapaa-aikaa, jolloin voi vaikkapa pulahtaa uimaan. Riippuen seurakunnasta jumalanpalveluksissa käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla luetaan aamurukoukset tai toimitetaan [[aamupalvelus]] ja muutamana aamuna [[liturgia]]. Ruoka siunataan ja siitä myös kiitetään aina yhdessä. Illalla osallistutaan [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalvelukseen]] ja mahdollisesti vielä iltarukouksiin juuri ennen unta.
Rivi 15:		Rivi 15:
	Oppitunneilla tutustutaan [[Sakramentti\|sakramentteihin]], liturgian kulkuun ja kirkollisiin tapoihin. Sakramenttiopetus on yleensä varsin käytännönläheistä; omalla kriparillani häiden sulhanen pyörtyi ja kun hänet korvattiin kaksoisveljellä, velikin pyörtyi. Kolmas sulhanen jaksoi morsiamen vieressä ja he ajelivat Rautalammin kylälle ''”hääajelulle”''. Leirillä toimitetaan opetusliturgia, jossa pappi kertoo palveluksen eri osista. Laulutunneilla nuoret harjoittelevat [[resitatiivi]]lukemista ja kirkkolauluja. Pojat harjoittelevat [[Alttariapulainen\|alttariapulaisen]] eli [[ponomari]]n tehtäviä ja toimivat kukin vuorollaan ponomarina. Joissakin seurakunnissa on tapana tehdä retki leirin aikana esimerkiksi seurakunnan pääkirkkoon tai [[Luostari\|luostareihin]], jos ne ovat lähellä.		Oppitunneilla tutustutaan [[Sakramentti\|sakramentteihin]], liturgian kulkuun ja kirkollisiin tapoihin. Sakramenttiopetus on yleensä varsin käytännönläheistä; omalla kriparillani häiden sulhanen pyörtyi ja kun hänet korvattiin kaksoisveljellä, velikin pyörtyi. Kolmas sulhanen jaksoi morsiamen vieressä ja he ajelivat Rautalammin kylälle ''”hääajelulle”''. Leirillä toimitetaan opetusliturgia, jossa pappi kertoo palveluksen eri osista. Laulutunneilla nuoret harjoittelevat [[resitatiivi]]lukemista ja kirkkolauluja. Pojat harjoittelevat [[Alttariapulainen\|alttariapulaisen]] eli [[ponomari]]n tehtäviä ja toimivat kukin vuorollaan ponomarina. Joissakin seurakunnissa on tapana tehdä retki leirin aikana esimerkiksi seurakunnan pääkirkkoon tai [[Luostari\|luostareihin]], jos ne ovat lähellä.

	[[Kuva:2kripari_005.jpg\|thumb\|Pieni vedenpyhitys Korpijärven rannalla Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:2kripari_005.jpg\|thumb\|250 px\|Pieni vedenpyhitys Korpijärven rannalla Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

	Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''		Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''
Rivi 21:		Rivi 21:
	Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[Mirhalla voitelu\|voideltu]] yleensä [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.		Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[Mirhalla voitelu\|voideltu]] yleensä [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.

	[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|250 px\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

	Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, sähköposti tulvii postia, mese käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[Uuden Valamon luostari\|Valamon]] syyspäiville muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.		Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, sähköposti tulvii postia, mese käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[Uuden Valamon luostari\|Valamon]] syyspäiville muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.

Hannu: /* Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois */

2009-03-29T08:34:24Z

Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois

← Vanhempi versio		Versio 29. maaliskuuta 2009 kello 08.34
Rivi 26:		Rivi 26:

	Outi Tuutti		Outi Tuutti

			== Katso myös ==
			* [[Rippikoulu, kripari vai kristinoppikoulu? (opetuspuhe)]]

	[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]		[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]

Petja (23. tammikuuta 2009 kello 17.47)

2009-01-23T17:47:43Z

← Vanhempi versio		Versio 23. tammikuuta 2009 kello 17.47
Rivi 23:		Rivi 23:
	[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

	Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, sähköposti tulvii postia, mese käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[Uuden Valamon ~~luosteri~~\|Valamon]] syyspäiville muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.		Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, sähköposti tulvii postia, mese käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[Uuden Valamon luostari\|Valamon]] syyspäiville muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.

	Outi Tuutti		Outi Tuutti

Petja (23. tammikuuta 2009 kello 17.47)

2009-01-23T17:47:12Z

← Vanhempi versio		Versio 23. tammikuuta 2009 kello 17.47
Rivi 19:		Rivi 19:
	Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''		Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''

	Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[~~MIrhalla~~ voitelu\|voideltu]] yleensä [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.		Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[Mirhalla voitelu\|voideltu]] yleensä [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen\|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.

	[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:puro_II_018.jpg\|thumb\|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

Domna: /* Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois */

2009-01-12T17:12:34Z

Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois

← Vanhempi versio		Versio 12. tammikuuta 2009 kello 17.12
Rivi 5:		Rivi 5:
	Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonne nuoret eivät halua mennä, jota he vastustelevat, mutta jonne vanhemmat heidät pakottavat? [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous\|Piispainkokouksen]] ohjeen mukaan seurakunta kutsuu 15 vuotta kalenterivuoden aikana täyttäviä nuoria osallistumaan kristinoppikouluun. Osaa nuorista pelottaa mennä vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten pariin, siis täysin vieraaseen ympäristöön, jossa heitä ehkä joku mustaviittainen tyyppi yrittää käännyttää johonkin. Nuoret jännittävät niin uutta tilannetta kuin itseäänkin. Ovatko muut kovasti uskovaisia? Olenko jotenkin outo? Jotain kuitenkin tuon kymmenen päivän aikana tapahtuu, koska viimeisenä iltana itketään ja parutaan – joko tämä nyt loppui?		Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonne nuoret eivät halua mennä, jota he vastustelevat, mutta jonne vanhemmat heidät pakottavat? [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous\|Piispainkokouksen]] ohjeen mukaan seurakunta kutsuu 15 vuotta kalenterivuoden aikana täyttäviä nuoria osallistumaan kristinoppikouluun. Osaa nuorista pelottaa mennä vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten pariin, siis täysin vieraaseen ympäristöön, jossa heitä ehkä joku mustaviittainen tyyppi yrittää käännyttää johonkin. Nuoret jännittävät niin uutta tilannetta kuin itseäänkin. Ovatko muut kovasti uskovaisia? Olenko jotenkin outo? Jotain kuitenkin tuon kymmenen päivän aikana tapahtuu, koska viimeisenä iltana itketään ja parutaan – joko tämä nyt loppui?
	''		''
	Haastattelin ensi kesänä kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän ~~olin~~ ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.		Haastattelin ensi kesänä kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän oli ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.

	[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]		[[Kuva:2kripari_030.jpg\|thumb\|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]

	Leirin alussa leirin ohjaajat, jotka ovat itse käyneet kriparin pari vuotta aikaisemmin, ottavat leiriläiset vastaan ja auttavat heitä tutustumaan toisiinsa. Ohjaajien lisäksi leirillä on henkilökuntana tavallisesti keittäjä, [[kanttori]], [[pappi]] ja leirinjohtaja. ~~Normaalileiripäivä~~ alkaa kirkosta ja päättyy illalla kirkkoon. Välissä on oppitunteja aamupäivällä, paljon hyvää ruokaa, pelejä ja leikkejä sekä vapaa-aikaa, jolloin voi vaikkapa pulahtaa uimaan. Riippuen seurakunnasta jumalanpalveluksissa käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla luetaan aamurukoukset tai toimitetaan [[aamupalvelus]] ja muutamana aamuna [[liturgia]]. Ruoka siunataan ja siitä myös kiitetään aina yhdessä. Illalla osallistutaan [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalvelukseen]] ja mahdollisesti vielä iltarukouksiin juuri ennen unta.		Leirin alussa leirin ohjaajat, jotka ovat itse käyneet kriparin pari vuotta aikaisemmin, ottavat leiriläiset vastaan ja auttavat heitä tutustumaan toisiinsa. Ohjaajien lisäksi leirillä on henkilökuntana tavallisesti keittäjä, [[kanttori]], [[pappi]] ja leirinjohtaja. Normaali leiripäivä alkaa kirkosta ja päättyy illalla kirkkoon. Välissä on oppitunteja aamupäivällä, paljon hyvää ruokaa, pelejä ja leikkejä sekä vapaa-aikaa, jolloin voi vaikkapa pulahtaa uimaan. Riippuen seurakunnasta jumalanpalveluksissa käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla luetaan aamurukoukset tai toimitetaan [[aamupalvelus]] ja muutamana aamuna [[liturgia]]. Ruoka siunataan ja siitä myös kiitetään aina yhdessä. Illalla osallistutaan [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalvelukseen]] ja mahdollisesti vielä iltarukouksiin juuri ennen unta.

	Piispainkokouksen ohjeen mukaan kristinoppikoulun tavoitteena on auttaa nuoria jäseniä mm. kasvamaan syvemmälle kirkon [[Mysteerio\|mysteereihin]]. Opetuksessa tulee tehdä tilaa nuorten omakohtaisen [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen]] identiteetin kasvamiselle kokemisen, tekemisen ja tiedon kautta. Erityistä painoa tulee laittaa jumalanpalveluselämän sisältöihin.		Piispainkokouksen ohjeen mukaan kristinoppikoulun tavoitteena on auttaa nuoria jäseniä mm. kasvamaan syvemmälle kirkon [[Mysteerio\|mysteereihin]]. Opetuksessa tulee tehdä tilaa nuorten omakohtaisen [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen]] identiteetin kasvamiselle kokemisen, tekemisen ja tiedon kautta. Erityistä painoa tulee laittaa jumalanpalveluselämän sisältöihin.

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kripari, kristinoppikoulu ortodoksisessa kirkossa == === Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois === Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonn...

2009-01-06T20:07:18Z

Ak: Uusi sivu: == Kripari, kristinoppikoulu ortodoksisessa kirkossa == === Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois === Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonn...

Uusi sivu

== Kripari, kristinoppikoulu ortodoksisessa kirkossa ==

=== Kripari – jonne kukaan ei halua mennä, mutta kukaan ei halua tulla pois ===

Mikä on kripari, tuo mystinen leiri, jonne nuoret eivät halua mennä, jota he vastustelevat, mutta jonne vanhemmat heidät pakottavat? [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|Piispainkokouksen]] ohjeen mukaan seurakunta kutsuu 15 vuotta kalenterivuoden aikana täyttäviä nuoria osallistumaan kristinoppikouluun. Osaa nuorista pelottaa mennä vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten pariin, siis täysin vieraaseen ympäristöön, jossa heitä ehkä joku mustaviittainen tyyppi yrittää käännyttää johonkin. Nuoret jännittävät niin uutta tilannetta kuin itseäänkin. Ovatko muut kovasti uskovaisia? Olenko jotenkin outo? Jotain kuitenkin tuon kymmenen päivän aikana tapahtuu, koska viimeisenä iltana itketään ja parutaan – joko tämä nyt loppui?
''
Haastattelin ensi kesänä kriparille menevää tyttöä. Hän on aikaisemmin ollut lastenleireillä, joten leirielämä ei ole kovin vierasta. Kriparille hän haluaa mennä, ''”koska kaikki kehuu, että siellä on hauskaa ja siksi että oppisin uutta. Ja sit yks kiva juttu siinä on se, että se on vapaaehtoinen eikä pakollinen niin kuin luterilaisilla.”'' Lisäksi hän odottaa leiriltä uusia ystäviä ja hauskanpitoa. Kaikki eivät kuitenkaan ole menossa näin positiivisella asenteella mukaan. Omalla leirilläni yksi tyttö itki kaksi päivää – hän olin ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan.

[[Kuva:2kripari_030.jpg|thumb|Puroniemen kripariryhmä ryhmätöissä (valokuva © ONL)]]

Leirin alussa leirin ohjaajat, jotka ovat itse käyneet kriparin pari vuotta aikaisemmin, ottavat leiriläiset vastaan ja auttavat heitä tutustumaan toisiinsa. Ohjaajien lisäksi leirillä on henkilökuntana tavallisesti keittäjä, [[kanttori]], [[pappi]] ja leirinjohtaja. Normaalileiripäivä alkaa kirkosta ja päättyy illalla kirkkoon. Välissä on oppitunteja aamupäivällä, paljon hyvää ruokaa, pelejä ja leikkejä sekä vapaa-aikaa, jolloin voi vaikkapa pulahtaa uimaan. Riippuen seurakunnasta jumalanpalveluksissa käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla luetaan aamurukoukset tai toimitetaan [[aamupalvelus]] ja muutamana aamuna [[liturgia]]. Ruoka siunataan ja siitä myös kiitetään aina yhdessä. Illalla osallistutaan [[Ehtoopalvelus|ehtoopalvelukseen]] ja mahdollisesti vielä iltarukouksiin juuri ennen unta.

Piispainkokouksen ohjeen mukaan kristinoppikoulun tavoitteena on auttaa nuoria jäseniä mm. kasvamaan syvemmälle kirkon [[Mysteerio|mysteereihin]]. Opetuksessa tulee tehdä tilaa nuorten omakohtaisen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] identiteetin kasvamiselle kokemisen, tekemisen ja tiedon kautta. Erityistä painoa tulee laittaa jumalanpalveluselämän sisältöihin.

Oppitunneilla tutustutaan [[Sakramentti|sakramentteihin]], liturgian kulkuun ja kirkollisiin tapoihin. Sakramenttiopetus on yleensä varsin käytännönläheistä; omalla kriparillani häiden sulhanen pyörtyi ja kun hänet korvattiin kaksoisveljellä, velikin pyörtyi. Kolmas sulhanen jaksoi morsiamen vieressä ja he ajelivat Rautalammin kylälle ''”hääajelulle”''. Leirillä toimitetaan opetusliturgia, jossa pappi kertoo palveluksen eri osista. Laulutunneilla nuoret harjoittelevat [[resitatiivi]]lukemista ja kirkkolauluja. Pojat harjoittelevat [[Alttariapulainen|alttariapulaisen]] eli [[ponomari]]n tehtäviä ja toimivat kukin vuorollaan ponomarina. Joissakin seurakunnissa on tapana tehdä retki leirin aikana esimerkiksi seurakunnan pääkirkkoon tai [[Luostari|luostareihin]], jos ne ovat lähellä.

[[Kuva:2kripari_005.jpg|thumb|Pieni vedenpyhitys Korpijärven rannalla Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

Leirin aikana leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja heistä tulee yksi ryhmä. He kasvavat yhdessä kirkon yhteydessä ja oppivat kirkon tapoja lähes huomaamattaan. Leirillä nukutaan 4-10 hengen huoneissa riippuen leirikeskuksesta. Illalla ohjaajat käyvät rauhoittelemassa huoneita ja pitävät yöllä vahtia, etteivät nuoret karkaile toistensa luokse. Soja Heino 19 v. muistelee omaa leiriään: ''”Yöjuoksu on ainakin hyvä muisto. Juoksimme pitkin Puroniemen metsiä. Tosin kiinnijääminen yöjuoksulta on aika huono muisto, koska eräs ohjaaja oli vasta tullut leirille ja se oli ihan hermona. Pelättiin sitä ihan tajuna silloin.”'' Tosin ilmeisesti loppu hyvin, kaikki hyvin, koska Soja on toiminut ohjaajana useilla leireillä tämän jälkeen. Erilaiset leirijekut kuuluvat jokaiselle leirille ja ne yleensä päättyvät yhteiseen hauskanpitoon. Niistä jää hyvä muisto kuten Sojalle: ''”Ohjaajien tekemä källi ja kävelytys ennen hauskanpitoa olivat kivoja.”''

Leiri päättyy juhlallisesti yhteiseen liturgiaan, jonka jälkeen nuoret yleensä kukitetaan ja heistä otetaan ryhmäkuva. Ortodoksisen kirkon jäsenet on [[MIrhalla voitelu|voideltu]] yleensä [[kaste]]en yhteydessä, joten mitään konfirmaatiota liturgiaan ei liity. Nuoret ovat osallistuneet elämässään aikaisemmin [[Ehtoollinen|ehtoolliseen]], eikä nytkään ole soveliasta kuvata ehtoolliselle osallistuvaa nuorta. Ortodokseille kristinoppikoulu on siis täysin vapaaehtoinen eikä vaikuta myöhemmin mm. [[avioliitto]]on vihkimiseen. Nuorille se on kuitenkin hieno tilaisuus tutustua muihin ortodoksinuoriin ja huomata, etteivät he ole kovin kummallisia vaan oikeastaan aika mukavia tavallisia nuoria. Nuoret vahvistavat leirillä ortodoksista identiteettiään ja oppivat käytännössä oman kirkkonsa tapoja.

[[Kuva:puro_II_018.jpg|thumb|Vanhempien vierailupäivä Puroniemen kriparilla (valokuva © ONL)]]

Leirin jälkeen elämä jatkuu, kännykät piippaavat, sähköposti tulvii postia, mese käy kuumana ja IRC-gallerian keskustelupalstalla muistellaan yhdessä mukavaa leiriä. Kavereita jää ikävä ja heitä voi tavata viimeistään jatkiksella, jatkoleirillä syksyllä. Saman seurakunnan nuoret voivat yhdessä järjestää nuorten viikonloppuja sekä osallistua esimerkiksi [[Uuden Valamon luosteri|Valamon]] syyspäiville muiden edelliskesien kriparilaisten kanssa. Seuraavana keväänä voivat leirikuumeen saaneet osallistua leirinohjaajakoulutukseen ja hakeutua itse leirinohjaajiksi kripareille ja lastenleireille. Tärkeintä on kuitenkin osallistua oman seurakunnan jumalanpalveluksiin.

Outi Tuutti

[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]