Konstantinos Suuri - Muutoshistoria

Hannu (19. lokakuuta 2011 kello 08.56)

2011-10-19T08:56:40Z

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2011 kello 08.56
Rivi 143:		Rivi 143:

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
			[[Luokka:Apostolienvertaiset]]

Hannu: /* Aiheesta muualla */

2011-05-11T17:06:59Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2011 kello 17.06
Rivi 130:		Rivi 130:
	:: ''Äitinsä Helenan kanssa Konstantinos tuo tänään \| kunniallisen Ristin valon häpeäksi uskottomille, \| aseeksi oikeauskoisille kristityille vihollisia vastaan, \|\| sillä se on julistus meille suuresta ja peljättävästä merkistä taistelussa.''		:: ''Äitinsä Helenan kanssa Konstantinos tuo tänään \| kunniallisen Ristin valon häpeäksi uskottomille, \| aseeksi oikeauskoisille kristityille vihollisia vastaan, \|\| sillä se on julistus meille suuresta ja peljättävästä merkistä taistelussa.''

	== ~~Aiheesta muualla~~ ==		== Minea ==

	* [http://www.ortodoksi.net/images/7/73/Minea_21%2B05.pdf Minea 21.5.]		* [http://www.ortodoksi.net/images/7/73/Minea_21%2B05.pdf Minea 21.5.]

			== Aiheesta muualla ==

	* [http://www.roman-emperors.org/conniei.htm Roman Emperors – Constantine I]		* [http://www.roman-emperors.org/conniei.htm Roman Emperors – Constantine I]
	* [http://www.newadvent.org/cathen/04295c.htm Catholic Encyclopedia: Constantine the Great]		* [http://www.newadvent.org/cathen/04295c.htm Catholic Encyclopedia: Constantine the Great]

Hannu: /* Tropari ja kontakki */

2011-05-11T17:06:26Z

Tropari ja kontakki

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2011 kello 17.06
Rivi 124:		Rivi 124:
	=== Tropari, 8. säv. ===		=== Tropari, 8. säv. ===

	Nähtyäsi taivaassa ristin merkin, \| ja apostoli Paavalin tavoin otettuasi vastaan kutsun korkeudesta, eikä ihmisiltä, \| sinut asetettiin apostoliksi kuninkaiden joukossa ja hallitsijaksi keisarilliseen kaupunkiin, \|\| jossa rauha säilyy Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden.		:: ''Nähtyäsi taivaassa ristin merkin, \| ja apostoli Paavalin tavoin otettuasi vastaan kutsun korkeudesta, eikä ihmisiltä, \| sinut asetettiin apostoliksi kuninkaiden joukossa ja hallitsijaksi keisarilliseen kaupunkiin, \|\| jossa rauha säilyy Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden.''

	=== Kontakki, 3. säv. ===		=== Kontakki, 3. säv. ===

	Äitinsä Helenan kanssa Konstantinos tuo tänään \| kunniallisen Ristin valon häpeäksi uskottomille, \| aseeksi oikeauskoisille kristityille vihollisia vastaan, \|\| sillä se on julistus meille suuresta ja peljättävästä merkistä taistelussa.		:: ''Äitinsä Helenan kanssa Konstantinos tuo tänään \| kunniallisen Ristin valon häpeäksi uskottomille, \| aseeksi oikeauskoisille kristityille vihollisia vastaan, \|\| sillä se on julistus meille suuresta ja peljättävästä merkistä taistelussa.''

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

Petja (27. marraskuuta 2010 kello 15.44)

2010-11-27T15:44:30Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2010 kello 15.44
Rivi 138:		Rivi 138:
	Tämän artikkelin lähde (troparia, kontakkia ja mineaa lukuunottamatta) on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri Wikipedia.org] ja se on julkaistu GNU-lisenssillä (koskee vain tekstiä).		Tämän artikkelin lähde (troparia, kontakkia ja mineaa lukuunottamatta) on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri Wikipedia.org] ja se on julkaistu GNU-lisenssillä (koskee vain tekstiä).

	[[Luokka:Henkilöt]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Mikko (17. toukokuuta 2010 kello 09.26)

2010-05-17T09:26:31Z

← Vanhempi versio		Versio 17. toukokuuta 2010 kello 09.26
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Konstantinos_helena01.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset ~~Keisari~~ Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Konstantinos_helena01.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset keisari Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]

	'''Konstantinos I Suuri''' (lat. Flavius Valerius Constantinus) syntyi 27. helmikuuta vuosien 272 ja 274 välillä ja kuoli 22. toukokuuta 337. Hänestä tuli Rooman keisari 25. heinäkuuta 306.		'''Konstantinos I Suuri''' (lat. Flavius Valerius Constantinus) syntyi 27. helmikuuta vuosien 272 ja 274 välillä ja kuoli 22. toukokuuta 337. Hänestä tuli Rooman keisari 25. heinäkuuta 306.
Rivi 11:		Rivi 11:
	== Elämä ==		== Elämä ==
	=== Nuoruusvuodet ===		=== Nuoruusvuodet ===
	[[Kuva:Konstantinos_helena02.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset ~~Keisari~~ Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]		[[Kuva:Konstantinos_helena02.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset keisari Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]
	Konstantinos syntyi Naissuksessa Daakiassa (nykyinen Niš, Serbian keskiosassa). Hänen isänsä oli Constantius I Chlorus, joka oli valtakunnan taitavimpia sotapäälliköitä. Hänen äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]] oli majatalon omistajan tytär. Tiedetään, että Konstantinos syntyi 27. helmikuuta. Syntymävuoden on arveltu olleen 272 tai 273.		Konstantinos syntyi Naissuksessa Daakiassa (nykyinen Niš, Serbian keskiosassa). Hänen isänsä oli Constantius I Chlorus, joka oli valtakunnan taitavimpia sotapäälliköitä. Hänen äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]] oli majatalon omistajan tytär. Tiedetään, että Konstantinos syntyi 27. helmikuuta. Syntymävuoden on arveltu olleen 272 tai 273.

Mikko (17. toukokuuta 2010 kello 09.20)

2010-05-17T09:20:21Z

← Vanhempi versio		Versio 17. toukokuuta 2010 kello 09.20
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Konstantinos_helena01.jpg\|thumb\|<center>Keisari Konstantinos ~~Suuri~~ ja ~~hänen~~ äitinsä Helena<br><small>(''~~Kuva~~ © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Konstantinos_helena01.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset Keisari Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]

⚫	[[Kuva:Konstantinos_helena02.jpg\|thumb\|<center>Keisari Konstantinos ~~Suuri~~ ja ~~hänen~~ äitinsä Helena<br><small>(''~~Kuva~~ © Pyykkönen'')</small></center>]]
⚫	[[Kuva:Helena01.jpg\|thumb\|<center>~~Keisari~~ ~~Konstantinos Suuren äiti~~ Helena<br><small>(''~~Kuva~~ © Pyykkönen'')</small></center>]]
	'''Konstantinos I Suuri''' (lat. Flavius Valerius Constantinus) syntyi 27. helmikuuta vuosien 272 ja 274 välillä ja kuoli 22. toukokuuta 337. Hänestä tuli Rooman keisari 25. heinäkuuta 306.		'''Konstantinos I Suuri''' (lat. Flavius Valerius Constantinus) syntyi 27. helmikuuta vuosien 272 ja 274 välillä ja kuoli 22. toukokuuta 337. Hänestä tuli Rooman keisari 25. heinäkuuta 306.

Rivi 12:		Rivi 11:
	== Elämä ==		== Elämä ==
	=== Nuoruusvuodet ===		=== Nuoruusvuodet ===
		⚫	[[Kuva:Konstantinos_helena02.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhät apostoleinvertaiset Keisari Konstantinos ja äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]

	Konstantinos syntyi Naissuksessa Daakiassa (nykyinen Niš, Serbian keskiosassa). Hänen isänsä oli Constantius I Chlorus, joka oli valtakunnan taitavimpia sotapäälliköitä. Hänen äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]] oli majatalon omistajan tytär. Tiedetään, että Konstantinos syntyi 27. helmikuuta. Syntymävuoden on arveltu olleen 272 tai 273.		Konstantinos syntyi Naissuksessa Daakiassa (nykyinen Niš, Serbian keskiosassa). Hänen isänsä oli Constantius I Chlorus, joka oli valtakunnan taitavimpia sotapäälliköitä. Hänen äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helena]] oli majatalon omistajan tytär. Tiedetään, että Konstantinos syntyi 27. helmikuuta. Syntymävuoden on arveltu olleen 272 tai 273.

Rivi 24:		Rivi 23:

	=== Sisällissota ===		=== Sisällissota ===

	Galerius ei hyväksynyt Konstantinosta vaan nimitti itse Severuksen valtakunnan länsiosan augustukseksi. Konstantinos sai toistaiseksi tyytyä caesarin arvonimeen. Seuraavan kuuden vuoden ajan Konstantinos hallitsi Galliassa ja Britanniassa. Konstantinos soti Galliassa ollessaan muun muassa frankkeja vastaan ja otti ehkä arvonimen ''Germanicus Maximus''.		Galerius ei hyväksynyt Konstantinosta vaan nimitti itse Severuksen valtakunnan länsiosan augustukseksi. Konstantinos sai toistaiseksi tyytyä caesarin arvonimeen. Seuraavan kuuden vuoden ajan Konstantinos hallitsi Galliassa ja Britanniassa. Konstantinos soti Galliassa ollessaan muun muassa frankkeja vastaan ja otti ehkä arvonimen ''Germanicus Maximus''.

Rivi 32:		Rivi 30:

	=== Mulviuksen sillan taistelu ===		=== Mulviuksen sillan taistelu ===

	Alkukesästä 312 Konstantinos marssi Galliasta Italiaan noin 8000 ratsumiehen ja 90 000 jalkaväkisotilaan voimin. 28. lokakuuta 312 Konstantinos kohtasi Maxentiuksen joukot Via Flaminian varrella Roomasta koilliseen. Eusebios mainitsee, että Konstantinos näki ennen taistelua taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: ''"Tässä merkissä olet voittava."'' Mulviuksen sillan taistelussa Konstantinoksen joukot kukistivat Maxentiuksen joukot täydellisesti. Maxentius oli itse kaatuneiden joukossa ja hänen päätänsä kannettiin keihään nokassa, kun Konstantinos valtasi Rooman. Kunnioittaakseen Konstantinosta Rooman senaatti rakennutti riemukaaren, joka on vieläkin nähtävänä Colosseumin lähettyvillä. Riemukaareen käytettiin vanhojen riemukaarten osia. Siihen kirjoitettiin, että Konstantinos oli voittanut ''jumalaisen johdatuksen avulla''.		Alkukesästä 312 Konstantinos marssi Galliasta Italiaan noin 8000 ratsumiehen ja 90 000 jalkaväkisotilaan voimin. 28. lokakuuta 312 Konstantinos kohtasi Maxentiuksen joukot Via Flaminian varrella Roomasta koilliseen. Eusebios mainitsee, että Konstantinos näki ennen taistelua taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: ''"Tässä merkissä olet voittava."'' Mulviuksen sillan taistelussa Konstantinoksen joukot kukistivat Maxentiuksen joukot täydellisesti. Maxentius oli itse kaatuneiden joukossa ja hänen päätänsä kannettiin keihään nokassa, kun Konstantinos valtasi Rooman. Kunnioittaakseen Konstantinosta Rooman senaatti rakennutti riemukaaren, joka on vieläkin nähtävänä Colosseumin lähettyvillä. Riemukaareen käytettiin vanhojen riemukaarten osia. Siihen kirjoitettiin, että Konstantinos oli voittanut ''jumalaisen johdatuksen avulla''.

Rivi 40:		Rivi 37:

	=== Konstantinos ja Licinius ===		=== Konstantinos ja Licinius ===

	Pian tämän jälkeen, vuoden 314 kesällä Licinius julisti Konstantinokselle sodan. Konstantinos, joka oli juuri palannut Galliaan, marssi 30 000 sotilaan kanssa vastustajaansa vastaan. 8. lokakuuta heidän armeijansa kohtasivat ja Konstantinos murskasi vastustajansa, joka pakeni aina Byzantioniin asti. Täällä keisarit solmivat rauhansopimuksen, joka takasi Liciniukselle Rooman itäosan, lukuun ottamatta Balkania, josta ainoastaan Traakia jäi hänen haltuunsa.		Pian tämän jälkeen, vuoden 314 kesällä Licinius julisti Konstantinokselle sodan. Konstantinos, joka oli juuri palannut Galliaan, marssi 30 000 sotilaan kanssa vastustajaansa vastaan. 8. lokakuuta heidän armeijansa kohtasivat ja Konstantinos murskasi vastustajansa, joka pakeni aina Byzantioniin asti. Täällä keisarit solmivat rauhansopimuksen, joka takasi Liciniukselle Rooman itäosan, lukuun ottamatta Balkania, josta ainoastaan Traakia jäi hänen haltuunsa.

Rivi 48:		Rivi 44:

	=== Konstantinoksen uudistukset ===		=== Konstantinoksen uudistukset ===

	Konstantinos olikin Liciniuksen kukistumisen jälkeen valtakunnan kiistaton hallitsija. Hän kevensi kuitenkin omaa taakkaansa nimittämällä viisi tai kuusi pretoriaaniprefektiä. Yhden näistä nimityksistä sai myös caesariksi ylennetty Crispus. Hänen hallittavakseen tuli jo vuonna 318 Britannia, Gallia ja Espanja. Crispus palasi länteen Liciniusta vastaan käydyn sotaretken jälkeen. Yksi prefekteistä oli aina keisarin mukana, joka oli päättänyt tehdä valtakunnan itäosasta oman uuden hallintopaikkansa. Muista prefekteistä ensimmäinen hallitsi Pannonian, Italian ja Afrikan diokeesejä. Toinen hallitsi Makedoniaa, Daakiaa ja Traakiaa. Viimeinen prefekti hallitsi Asiaa, Ponticaa ja Idän diokeesejä. Näiden kolmen prefektin alueet oli luultavasti tarkoitettu Konstantinoksen vielä alaikäisille pojille.		Konstantinos olikin Liciniuksen kukistumisen jälkeen valtakunnan kiistaton hallitsija. Hän kevensi kuitenkin omaa taakkaansa nimittämällä viisi tai kuusi pretoriaaniprefektiä. Yhden näistä nimityksistä sai myös caesariksi ylennetty Crispus. Hänen hallittavakseen tuli jo vuonna 318 Britannia, Gallia ja Espanja. Crispus palasi länteen Liciniusta vastaan käydyn sotaretken jälkeen. Yksi prefekteistä oli aina keisarin mukana, joka oli päättänyt tehdä valtakunnan itäosasta oman uuden hallintopaikkansa. Muista prefekteistä ensimmäinen hallitsi Pannonian, Italian ja Afrikan diokeesejä. Toinen hallitsi Makedoniaa, Daakiaa ja Traakiaa. Viimeinen prefekti hallitsi Asiaa, Ponticaa ja Idän diokeesejä. Näiden kolmen prefektin alueet oli luultavasti tarkoitettu Konstantinoksen vielä alaikäisille pojille.

Rivi 58:		Rivi 53:

	=== Konstantinopoli ===		=== Konstantinopoli ===

	Vain muutama kuukausi Liciniuksen kukistumisesta Konstantinos aloitti vanhan kreikkalaisen Byzantionin kaupungin jälleenrakentamisen uudeksi pääkaupungikseen. Konstantinos oli huomannut kaupungin strategisen sijainnin Bosporinsalmen rannalla kolmiomaisen niemen kärjessä. Kaupunkia ympäröi kahdelta puolelta meri ja maapuolelta muurit. Lisäksi alueella sijaitsi yhteensä seitsemän kukkulantapaista, aivan kuin alkuperäisessä Roomassakin. Legendan mukaan hän oli nähnyt kaupungin sijainnin unessa. Konstantinos antoi kaupungille nimeksi ''Nova Roma'' eli Uusi Rooma. Konstantinoksen kuoleman jälkeen kaupunkia alettiin kuitenkin kutsua [[Konstantinopoli]]ksi eli Konstantinoksen kaupungiksi. Byzantion sopi valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi sijaintinsa ansiosta. Rooma ei enää sopinut tähän tehtävään, koska se sijaitsi liian kaukana valtakunnan itäosista, missä keisaria eniten tarvittiin. Byzantionista käsin keisari oli lähellä levottomia Tonavan ja Persian vastaisia alueita sekä valtakunnan vilja-aittaa, Egyptiä. Kaupungilla oli myös symbolista arvoa paikkana, jossa Licinius oli kukistunut.		Vain muutama kuukausi Liciniuksen kukistumisesta Konstantinos aloitti vanhan kreikkalaisen Byzantionin kaupungin jälleenrakentamisen uudeksi pääkaupungikseen. Konstantinos oli huomannut kaupungin strategisen sijainnin Bosporinsalmen rannalla kolmiomaisen niemen kärjessä. Kaupunkia ympäröi kahdelta puolelta meri ja maapuolelta muurit. Lisäksi alueella sijaitsi yhteensä seitsemän kukkulantapaista, aivan kuin alkuperäisessä Roomassakin. Legendan mukaan hän oli nähnyt kaupungin sijainnin unessa. Konstantinos antoi kaupungille nimeksi ''Nova Roma'' eli Uusi Rooma. Konstantinoksen kuoleman jälkeen kaupunkia alettiin kuitenkin kutsua [[Konstantinopoli]]ksi eli Konstantinoksen kaupungiksi. Byzantion sopi valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi sijaintinsa ansiosta. Rooma ei enää sopinut tähän tehtävään, koska se sijaitsi liian kaukana valtakunnan itäosista, missä keisaria eniten tarvittiin. Byzantionista käsin keisari oli lähellä levottomia Tonavan ja Persian vastaisia alueita sekä valtakunnan vilja-aittaa, Egyptiä. Kaupungilla oli myös symbolista arvoa paikkana, jossa Licinius oli kukistunut.

Rivi 68:		Rivi 62:

	=== Konstantinos ja kristinusko ===		=== Konstantinos ja kristinusko ===
		⚫	[[Kuva:Helena01.jpg\|250px\|thumb\|<center>Pyhä [[Helena (pyhä)\|Helena]]<br><small>''Foto © Pyykkönen''</small></center>]]

	Konstantinoksesta tuli ensimmäinen keisari, joka kääntyi kristinuskoon. Hän antoi kuitenkin kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan. Ei tiedetä, kääntyikö Konstantinos kristinuskoon vähitellen elämänsä aikana vai omaksuiko hän uskon äitinsä Helenan vaikutuksesta jo nuorena.		Konstantinoksesta tuli ensimmäinen keisari, joka kääntyi kristinuskoon. Hän antoi kuitenkin kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan. Ei tiedetä, kääntyikö Konstantinos kristinuskoon vähitellen elämänsä aikana vai omaksuiko hän uskon äitinsä [[Helena (pyhä)\|Helenan]] vaikutuksesta jo nuorena.

	Konstantinos oli jo vuonna 313 silloisen kanssahallitsijansa Liciniuksen kanssa säätänyt niin sanotun [[Milanon edikti]]n, joka poisti lopullisesti esteet [[kristinusko]]n ja muiden uskontojen harjoittamiselta. Edikti poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinos oli kuitenkin alkanut suosia kristittyjä, ja hän oli jo Mulviksen sillan taistelun jälkeen lahjoittanut Rooman piispalle alueen, jolle [[Lateraanikirkko]] rakennettiin. Konstantinos sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkoille ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty.		Konstantinos oli jo vuonna 313 silloisen kanssahallitsijansa Liciniuksen kanssa säätänyt niin sanotun [[Milanon edikti]]n, joka poisti lopullisesti esteet [[kristinusko]]n ja muiden uskontojen harjoittamiselta. Edikti poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinos oli kuitenkin alkanut suosia kristittyjä, ja hän oli jo Mulviksen sillan taistelun jälkeen lahjoittanut Rooman piispalle alueen, jolle [[Lateraanikirkko]] rakennettiin. Konstantinos sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkoille ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty.
Rivi 144:		Rivi 138:
	Tämän artikkelin lähde (troparia, kontakkia ja mineaa lukuunottamatta) on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri Wikipedia.org] ja se on julkaistu GNU-lisenssillä (koskee vain tekstiä).		Tämän artikkelin lähde (troparia, kontakkia ja mineaa lukuunottamatta) on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri Wikipedia.org] ja se on julkaistu GNU-lisenssillä (koskee vain tekstiä).

⚫	[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]
		⚫	[[Luokka:Pyhät]]

Mikko: /* Nikaian kirkolliskokous */

2010-05-14T10:39:44Z

Nikaian kirkolliskokous

← Vanhempi versio		Versio 14. toukokuuta 2010 kello 10.39
Rivi 76:		Rivi 76:

	==== Nikaian kirkolliskokous ====		==== Nikaian kirkolliskokous ====
			[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen [[Pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)\|pyhät isät]], keisari Konstantinos<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
⚫	Pian Liciniuksen kukistumisen jälkeen Konstantinos matkusti [[Antiokia]]an, jossa hän huomasi, kuinka laajalle areiolaisuus oli levinnyt. ~~Konstantinos määräsi~~ tärkeimmän teologisen neuvonantajansa, piispa [[Hosius Kordubalainen\|Hosius Kordubalaisen]], matkustamaan [[Aleksandria]]an mukanaan kirje, jossa keisari määräsi [[Areiolaisuus\|Areioksen]] selvittämään riitansa Aleksandrian piispa Aleksandroksen kanssa. Hosius ei kuitenkaan onnistunut, ja hän lupasi järjestää suuren kokouksen, jossa asia puitaisiin. Konstantinos määräsi kokouksen pidettäväksi [[Nikaia]]ssa, jotta hän saattaisi itse osallistua siihen. Konstantinos halusi kokouksen olevan ekumeeninen, eli koko maailman käsittävä. Keisari lupasi myös maksaa kaikkien kokoukseen saapuvien piispojen matkakulut.

		⚫	Pian Liciniuksen kukistumisen jälkeen Konstantinos matkusti [[Antiokia]]an, jossa hän huomasi, kuinka laajalle areiolaisuus oli levinnyt. Konstantinosmääräsi tärkeimmän teologisen neuvonantajansa, piispa [[Hosius Kordubalainen\|Hosius Kordubalaisen]], matkustamaan [[Aleksandria]]an mukanaan kirje, jossa keisari määräsi [[Areiolaisuus\|Areioksen]] selvittämään riitansa Aleksandrian piispa Aleksandroksen kanssa. Hosius ei kuitenkaan onnistunut, ja hän lupasi järjestää suuren kokouksen, jossa asia puitaisiin. Konstantinos määräsi kokouksen pidettäväksi [[Nikaia]]ssa, jotta hän saattaisi itse osallistua siihen. Konstantinos halusi kokouksen olevan ekumeeninen, eli koko maailman käsittävä. Keisari lupasi myös maksaa kaikkien kokoukseen saapuvien piispojen matkakulut.

	[[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]] kokoontui Nikaiassa vuonna 325. Kokous tuomitsi [[areiolaisuus\|areiolaisuuden]] harhaopiksi. Konstantinos määräsi areiolaiset maanpakoon. Samalla päätettiin myös, että kaikki kirkot juhlisivat [[pääsiäinen\|pääsiäistä]] samaan aikaan.		[[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]] kokoontui Nikaiassa vuonna 325. Kokous tuomitsi [[areiolaisuus\|areiolaisuuden]] harhaopiksi. Konstantinos määräsi areiolaiset maanpakoon. Samalla päätettiin myös, että kaikki kirkot juhlisivat [[pääsiäinen\|pääsiäistä]] samaan aikaan.

Domna: /* Lähteet */

2010-05-12T11:53:25Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2010 kello 11.53
Rivi 118:		Rivi 118:
	* Paavo Castrén, Leena Pietilä-Castrén. Antiikin käsikirja.		* Paavo Castrén, Leena Pietilä-Castrén. Antiikin käsikirja.
	* Alf Henrikson. Antiikin tarinoita 1–2.		* Alf Henrikson. Antiikin tarinoita 1–2.
	* Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto.Rooman keisarit.		* Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto. Rooman keisarit.
	* John Julius Norwich. Byzantinium: The Early Centuries.		* John Julius Norwich. Byzantinium: The Early Centuries.
	* Warren Treadgold. A History of the Byzantine State and Society.		* Warren Treadgold. A History of the Byzantine State and Society.

Domna: /* Crispuksen ja Faustan murhat */

2010-05-12T11:50:30Z

Crispuksen ja Faustan murhat

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2010 kello 11.50
Rivi 89:		Rivi 89:
	Matkallaan Roomaan vuonna 326 Konstantinos antoi vangita poikansa Crispuksen ja Liciniuksen pojan Licinianuksen. Paria päivää myöhemmin hän antoi teloittaa kummankin. Vähän myöhemmin keisarinna Fausta koki saman kohtalon. Tarkkaa syytä tähän perhetragediaan ei tiedetä. Crispus oli suosittu armeijan ja kansan keskuudessa ja ehkä Konstantinos tappoi hänet mustasukkaisuudesta. On myös väitetty, että Crispuksella ja Faustalla olisi ollut suhde, jonka tähden heidät olisi teloitettu.		Matkallaan Roomaan vuonna 326 Konstantinos antoi vangita poikansa Crispuksen ja Liciniuksen pojan Licinianuksen. Paria päivää myöhemmin hän antoi teloittaa kummankin. Vähän myöhemmin keisarinna Fausta koki saman kohtalon. Tarkkaa syytä tähän perhetragediaan ei tiedetä. Crispus oli suosittu armeijan ja kansan keskuudessa ja ehkä Konstantinos tappoi hänet mustasukkaisuudesta. On myös väitetty, että Crispuksella ja Faustalla olisi ollut suhde, jonka tähden heidät olisi teloitettu.

	Tapahtuman jälkeen Konstantinos sääti lakeja, joiden mukaan raiskauksesta ja aviorikoksista voitiin langettaa julmia rangaistuksia. Samoihin aikoihin Konstantinoksen äiti Helena lähti pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin ehkä aikaisempien tapahtumien johdosta. Vuosina 328 ja 329 Konstantinos matkusti taas valtakunnan länsiosiin. Hän asetti 12-vuotiaan poikansa Konstantinos II:n Trieriin hallitsemaan samaa aluetta, jota Crispus oli aikaisemmin hallinnut. Konstantinos taisteli myös germaaneja vastaan Reinillä. ~~Konstantinos~~ teki ~~myös~~ sotaretkiä Tonavalle. Vuonna 332 hän kukisti visigootit ja vuonna 334 sarmaatit.		Tapahtuman jälkeen Konstantinos sääti lakeja, joiden mukaan raiskauksesta ja aviorikoksista voitiin langettaa julmia rangaistuksia. Samoihin aikoihin Konstantinoksen äiti Helena lähti pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin ehkä aikaisempien tapahtumien johdosta. Vuosina 328 ja 329 Konstantinos matkusti taas valtakunnan länsiosiin. Hän asetti 12-vuotiaan poikansa Konstantinos II:n Trieriin hallitsemaan samaa aluetta, jota Crispus oli aikaisemmin hallinnut. Konstantinos taisteli myös germaaneja vastaan Reinillä ja teki sotaretkiä Tonavalle. Vuonna 332 hän kukisti visigootit ja vuonna 334 sarmaatit.

	Vuonna 335 Konstantinos oli jo valmis luovuttamaan valtakuntansa kolmelle jäljellä olevalle pojalleen. Hän nimitti myös veljenpoikansa Dalmatiuksen ''caesariksi''. Konstantinos II jatkoi Gallian, Britannian ja Hispanian diokeesien hallitsemista. Constans sai hallittavakseen Italian, African ja Illyrian. Constantius II sai puolestaan Pontican, Asianan ja Idän diokeesit. Dalmatiukselle jäi näin jäljelle Macedonia, Daakia ja Traakia. Caesareista vanhin, Konstantinos II, sai näin ollen neljä diokeesia ja muut kolme. Nuoret keisarit matkustivat omille alueilleen, joissa heidän pretoriaaniprefektiensä ja ''magister militumien'' tuli kouluttaa heitä valtakunnan hallitsemisessa ja sodankäynnissä. Konstantinos säilytti vielä asemansa augustuksena ja hän pystyi halutessaan kumoamaan caesareiden päätökset. Tarkoitus oli kuitenkin, että hänen ~~kuolleessaan~~ kaikki neljä caesaria ylennettäisiin augustuksiksi.		Vuonna 335 Konstantinos oli jo valmis luovuttamaan valtakuntansa kolmelle jäljellä olevalle pojalleen. Hän nimitti myös veljenpoikansa Dalmatiuksen ''caesariksi''. Konstantinos II jatkoi Gallian, Britannian ja Hispanian diokeesien hallitsemista. Constans sai hallittavakseen Italian, African ja Illyrian. Constantius II sai puolestaan Pontican, Asianan ja Idän diokeesit. Dalmatiukselle jäi näin jäljelle Macedonia, Daakia ja Traakia. Caesareista vanhin, Konstantinos II, sai näin ollen neljä diokeesia ja muut kolme. Nuoret keisarit matkustivat omille alueilleen, joissa heidän pretoriaaniprefektiensä ja ''magister militumien'' tuli kouluttaa heitä valtakunnan hallitsemisessa ja sodankäynnissä. Konstantinos säilytti vielä asemansa augustuksena ja hän pystyi halutessaan kumoamaan caesareiden päätökset. Tarkoitus oli kuitenkin, että hänen kuollessaan kaikki neljä caesaria ylennettäisiin augustuksiksi.

	Ennen kuolemaansa Konstantinos suunnitteli sotaretkeä Persiaa vastaan. Persian nuori kuningas Sapur II oli aloittanut sodan hyökkäämällä Armeniaan. Sapur syrjäytti Armenian roomalaisen klienttikuninkaan ja asetti valtaistuimelle oman nukkekuninkaansa. Konstantinos aikoi nimittää veljenpoikansa Hannibalianuksen Armenian kuninkaaksi. Ehkä hänen aikomuksenaan oli jopa tehdä veljenpojastaan Persian kuningas. Mutta ennen kuin Konstantinos pääsi lähtemään, sairastui hän äkillisesti.		Ennen kuolemaansa Konstantinos suunnitteli sotaretkeä Persiaa vastaan. Persian nuori kuningas Sapur II oli aloittanut sodan hyökkäämällä Armeniaan. Sapur syrjäytti Armenian roomalaisen klienttikuninkaan ja asetti valtaistuimelle oman nukkekuninkaansa. Konstantinos aikoi nimittää veljenpoikansa Hannibalianuksen Armenian kuninkaaksi. Ehkä hänen aikomuksenaan oli jopa tehdä veljenpojastaan Persian kuningas. Mutta ennen kuin Konstantinos pääsi lähtemään, sairastui hän äkillisesti.

Domna: /* Konstantinos ja kristinusko */

2010-05-12T11:47:59Z

Konstantinos ja kristinusko

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2010 kello 11.47
Rivi 69:		Rivi 69:
	=== Konstantinos ja kristinusko ===		=== Konstantinos ja kristinusko ===

	Konstantinoksesta tuli ensimmäinen keisari, joka kääntyi kristinuskoon. Hän antoi kuitenkin kastaa itsensä vasta ~~kuolivuoteellaan~~. Ei tiedetä, kääntyikö Konstantinos kristinuskoon vähitellen elämänsä aikana vai omaksuiko hän uskon äitinsä Helenan vaikutuksesta jo nuorena.		Konstantinoksesta tuli ensimmäinen keisari, joka kääntyi kristinuskoon. Hän antoi kuitenkin kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan. Ei tiedetä, kääntyikö Konstantinos kristinuskoon vähitellen elämänsä aikana vai omaksuiko hän uskon äitinsä Helenan vaikutuksesta jo nuorena.

	Konstantinos oli jo vuonna 313 silloisen kanssahallitsijansa Liciniuksen kanssa säätänyt niin sanotun [[Milanon edikti]]n, joka poisti lopullisesti esteet [[kristinusko]]n ja muiden uskontojen harjoittamiselta. Edikti poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinos oli kuitenkin alkanut suosia kristittyjä, ja hän oli jo Mulviksen sillan taistelun jälkeen lahjoittanut Rooman piispalle alueen, jolle [[Lateraanikirkko]] rakennettiin. Konstantinos sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkoille ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty.		Konstantinos oli jo vuonna 313 silloisen kanssahallitsijansa Liciniuksen kanssa säätänyt niin sanotun [[Milanon edikti]]n, joka poisti lopullisesti esteet [[kristinusko]]n ja muiden uskontojen harjoittamiselta. Edikti poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinos oli kuitenkin alkanut suosia kristittyjä, ja hän oli jo Mulviksen sillan taistelun jälkeen lahjoittanut Rooman piispalle alueen, jolle [[Lateraanikirkko]] rakennettiin. Konstantinos sääti myös lakeja, jotka antoivat kirkoille ja papistolle etuoikeuksia ja verohelpotuksia sekä vapautuksia erilaisista velvollisuuksista. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa eikä pakanallisuutta kielletty.

	Konstantinos sekaantui innolla kirkon sisäisiin kiistoihin ja nykypäivään on säilynyt useita kirjeitä, joissa Konstantinos kommentoi muun muassa [[Donatolaisuus\|donatolaisuutta]] ja [[Areiolaisuus\|areiolaisuutta]].		Konstantinos sekaantui innolla kirkon sisäisiin kiistoihin, ja nykypäivään on säilynyt useita kirjeitä, joissa Konstantinos kommentoi muun muassa [[Donatolaisuus\|donatolaisuutta]] ja [[Areiolaisuus\|areiolaisuutta]].

	==== Nikaian kirkolliskokous ====		==== Nikaian kirkolliskokous ====
	Pian Liciniuksen kukistumisen jälkeen Konstantinos matkusti [[Antiokia]]an, jossa hän huomasi, kuinka laajalle areiolaisuus oli levinnyt. Konstantinos määräsi tärkeimmän teologisen neuvonantajansa, piispa [[Hosius Kordubalainen\|Hosius Kordubalaisen]], matkustamaan [[Aleksandria]]an mukanaan kirje, jossa keisari määräsi [[Areiolaisuus\|Areioksen]] selvittämään riitansa Aleksandrian piispa Aleksandroksen kanssa. Hosius ei kuitenkaan onnistunut ja hän lupasi järjestää suuren kokouksen, jossa asia puitaisiin. Konstantinos määräsi kokouksen pidettäväksi [[Nikaia]]ssa, jotta hän saattaisi itse osallistua siihen. Konstantinos halusi kokouksen olevan ekumeeninen, eli koko maailman käsittävä. Keisari lupasi myös maksaa kaikkien kokoukseen saapuvien piispojen matkakulut.		Pian Liciniuksen kukistumisen jälkeen Konstantinos matkusti [[Antiokia]]an, jossa hän huomasi, kuinka laajalle areiolaisuus oli levinnyt. Konstantinos määräsi tärkeimmän teologisen neuvonantajansa, piispa [[Hosius Kordubalainen\|Hosius Kordubalaisen]], matkustamaan [[Aleksandria]]an mukanaan kirje, jossa keisari määräsi [[Areiolaisuus\|Areioksen]] selvittämään riitansa Aleksandrian piispa Aleksandroksen kanssa. Hosius ei kuitenkaan onnistunut, ja hän lupasi järjestää suuren kokouksen, jossa asia puitaisiin. Konstantinos määräsi kokouksen pidettäväksi [[Nikaia]]ssa, jotta hän saattaisi itse osallistua siihen. Konstantinos halusi kokouksen olevan ekumeeninen, eli koko maailman käsittävä. Keisari lupasi myös maksaa kaikkien kokoukseen saapuvien piispojen matkakulut.

	[[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]] kokoontui Nikaiassa vuonna 325. Kokous tuomitsi [[areiolaisuus\|areiolaisuuden]] harhaopiksi. Konstantinos määräsi areiolaiset maanpakoon. Samalla päätettiin myös, että kaikki kirkot juhlisivat [[pääsiäinen\|pääsiäistä]] samaan aikaan.		[[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]] kokoontui Nikaiassa vuonna 325. Kokous tuomitsi [[areiolaisuus\|areiolaisuuden]] harhaopiksi. Konstantinos määräsi areiolaiset maanpakoon. Samalla päätettiin myös, että kaikki kirkot juhlisivat [[pääsiäinen\|pääsiäistä]] samaan aikaan.
Rivi 84:		Rivi 84:
	Tässä vaiheessa Konstantinos oli jo selvästi kristinuskon puolella, vaikkei kristityksi kääntynytkään. Konstantinos oli vuonna 324 asettanut lain, joka kielsi uhrieläinten teurastamisen ja tähän liittyneet rituaalit. Lain mukaan ainoastaan kristillistä siveellisyyttä noudattavat rituaalit sallittiin. Tiettävästi Konstantinos hävitti neljä pakanallista temppeliä, joista kolme oli Afroditelle omistettuja, yksi Asklepiokselle. Afroditen palvontaan liittyi temppeliprostituution harjoittaminen, ja yksi näistä temppeleistä oli rakennettu Jerusalemiin Kristuksen haudan päälle, mikä aiheutti kristittyjen parissa pahennusta. Asklepioksen temppeli hävitettiin Aigeiassa. On esitetty, että Konstantinos Suuri olisi toteuttanut massiivisen temppelien hävittämiskampanjan, mutta tällaiselle väitteelle ei löydy historiallista todistusaineistoa.		Tässä vaiheessa Konstantinos oli jo selvästi kristinuskon puolella, vaikkei kristityksi kääntynytkään. Konstantinos oli vuonna 324 asettanut lain, joka kielsi uhrieläinten teurastamisen ja tähän liittyneet rituaalit. Lain mukaan ainoastaan kristillistä siveellisyyttä noudattavat rituaalit sallittiin. Tiettävästi Konstantinos hävitti neljä pakanallista temppeliä, joista kolme oli Afroditelle omistettuja, yksi Asklepiokselle. Afroditen palvontaan liittyi temppeliprostituution harjoittaminen, ja yksi näistä temppeleistä oli rakennettu Jerusalemiin Kristuksen haudan päälle, mikä aiheutti kristittyjen parissa pahennusta. Asklepioksen temppeli hävitettiin Aigeiassa. On esitetty, että Konstantinos Suuri olisi toteuttanut massiivisen temppelien hävittämiskampanjan, mutta tällaiselle väitteelle ei löydy historiallista todistusaineistoa.

	Konstantinos antoi myös säätää muita lakeja, jotka noudattivat kristittyjen eettisiä vaatimuksia. Hän kielsi esimerkiksi gladiaattoritaistelut ja suosi vähemmän verisiä kilpa-ajoja. Uusi lainsäädäntö vaikutti myös valtakunnan asukkaiden perhe-elämään. Aikaisemmat lait olivat sallineet aviopuolisoiden erota jommankumman vaatimuksesta. Uuden lain mukaan avioero sallittiin vain, jos tapaukseen liittyi jokin vakava rikos. Estääkseen lapsimurhat Konstantinos antoi köyhille perheille avustusta julkisista varoista. Konstantinos suosi myös kristittyjä nimittäessään virkamiehiä ja ~~upseereja~~.		Konstantinos antoi myös säätää muita lakeja, jotka noudattivat kristittyjen eettisiä vaatimuksia. Hän kielsi esimerkiksi gladiaattoritaistelut ja suosi vähemmän verisiä kilpa-ajoja. Uusi lainsäädäntö vaikutti myös valtakunnan asukkaiden perhe-elämään. Aikaisemmat lait olivat sallineet aviopuolisoiden erota jommankumman vaatimuksesta. Uuden lain mukaan avioero sallittiin vain, jos tapaukseen liittyi jokin vakava rikos. Estääkseen lapsimurhat Konstantinos antoi köyhille perheille avustusta julkisista varoista. Konstantinos suosi myös kristittyjä nimittäessään virkamiehiä ja upseereita.

	=== Crispuksen ja Faustan murhat ===		=== Crispuksen ja Faustan murhat ===