Kirkkotaide - Muutoshistoria

Hannu (28. maaliskuuta 2010 kello 12.01)

2010-03-28T12:01:30Z

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2010 kello 12.01
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg\|thumb\|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacombe di Priscilla).<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]][[Kuva:Kristus_pantokrator01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator. Mosaiikki, [[Hagia Sofia]], [[Konstantinopoli]].''<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Ennen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaista käännettä]] kirkko eli maan alla. [[Katakombi\|Katakombeissa]] oli kristillistä [[symboliikka]]a, jota edustivat esimerkiksi [[kala]], [[kyyhkynen]] ja [[Hyvä Paimen]]. [[Bysantti\|Bysantissa]] alkoi 800-luvulla renessanssi, jolloin kiinnostus antiikin filosofiaan kasvoi. Filosofiaa yhdistettiin kristillisyyteen, mutta myös ristiriitoja rationaalisuuden ja mystiikan välillä oli.		{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg\|thumb\|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacombe di Priscilla).<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]][[Kuva:Kristus_pantokrator01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator<br>Mosaiikki, [[Hagia Sofia]], [[Konstantinopoli]].''<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Ennen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaista käännettä]] kirkko eli maan alla. [[Katakombi\|Katakombeissa]] oli kristillistä [[symboliikka]]a, jota edustivat esimerkiksi [[kala]], [[kyyhkynen]] ja [[Hyvä Paimen]]. [[Bysantti\|Bysantissa]] alkoi 800-luvulla renessanssi, jolloin kiinnostus antiikin filosofiaan kasvoi. Filosofiaa yhdistettiin kristillisyyteen, mutta myös ristiriitoja rationaalisuuden ja mystiikan välillä oli.

	== Arkkitehtuuri ==		== Arkkitehtuuri ==

Domna (26. maaliskuuta 2010 kello 16.12)

2010-03-26T16:12:18Z

← Vanhempi versio		Versio 26. maaliskuuta 2010 kello 16.12
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg\|thumb\|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacombe di Priscilla).<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]][[Kuva:Kristus_pantokrator01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator. Mosaiikki, [[Hagia Sofia]], [[Konstantinopoli]].''<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Ennen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaista käännettä]] kirkko eli maan alla. [[Katakombi\|Katakombeissa]] oli kristillistä [[symboliikka]]a, ~~joita~~ ~~olivat~~ esimerkiksi [[kala]], [[kyyhkynen]] ja [[Hyvä Paimen]]. [[Bysantti\|Bysantissa]] alkoi 800-luvulla renessanssi, jolloin kiinnostus antiikin filosofiaan kasvoi. Filosofiaa yhdistettiin kristillisyyteen, mutta myös ristiriitoja rationaalisuuden ja mystiikan välillä oli.		{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg\|thumb\|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacombe di Priscilla).<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]][[Kuva:Kristus_pantokrator01.jpg\|thumb\|<center>''Kristus Pantokrator. Mosaiikki, [[Hagia Sofia]], [[Konstantinopoli]].''<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Ennen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaista käännettä]] kirkko eli maan alla. [[Katakombi\|Katakombeissa]] oli kristillistä [[symboliikka]]a, jota edustivat esimerkiksi [[kala]], [[kyyhkynen]] ja [[Hyvä Paimen]]. [[Bysantti\|Bysantissa]] alkoi 800-luvulla renessanssi, jolloin kiinnostus antiikin filosofiaan kasvoi. Filosofiaa yhdistettiin kristillisyyteen, mutta myös ristiriitoja rationaalisuuden ja mystiikan välillä oli.

	== Arkkitehtuuri ==		== Arkkitehtuuri ==
Rivi 9:		Rivi 9:
	== Ikonitaide ==		== Ikonitaide ==

	Rakennuksia koristeltiin eri väreillä, kohokuvioilla ja [[mosaiikki\|mosaiikeilla]]. Mosaiikit olivat suosiossa ensin lattiakoristeina ja varhaisella bysanttilaisella kaudella niitä käytettiin paljon myös seinissä. Mosaiikkitaide korosti siroutta. Taidesuuntauksen yhteydessä ~~syntyi~~ nykyisinkin suositut [[ikoni]]tyypit [[Kristus Kaikkivaltias]] (kreik. Pantokrator) ja [[Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella]] (kreik. Panakranta tai Kyriotissa).		Rakennuksia koristeltiin eri väreillä, kohokuvioilla ja [[mosaiikki\|mosaiikeilla]]. Mosaiikit olivat suosiossa ensin lattiakoristeina ja varhaisella bysanttilaisella kaudella niitä käytettiin paljon myös seinissä. Mosaiikkitaide korosti siroutta. Taidesuuntauksen yhteydessä syntyivät nykyisinkin suositut [[ikoni]]tyypit [[Kristus Kaikkivaltias]] (kreik. Pantokrator) ja [[Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella]] (kreik. Panakranta tai Kyriotissa).

	Useimmat [[Alkukirkko\|varhaiskristilliset]] mosaiikit tuhottiin [[ikonoklasmi]]n eli kuvariidan aikana. Tällöin [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kuvakiellon kannattajat tuhosivat ikoneja ja mosaiikkeja erityisesti itäisestä kirkosta. [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous\|Seitsemännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Nikeassa vuonna 787 ikonoklasmi tuomittiin ja todettiin, että ikoneja tuli kunnioittaa, mutta ei palvoa. Tällöin ikoni oli eräänlainen ikkuna taivaaseen ja kunnioitus kohdistui alkukuvalle. Perusteena Vanhan Testamentin kuvakiellon rikkomiselle oli se, että [[Jumala]] oli [[Kristus\|Kristuksen]] myötä tullut ihmisille käsitettäväksi ja nähtäväksi ja häntä siten voitiin kuvata. Itäisten mosaiikkien tuhoutuessa vain vähän varhaisbysanttilaista mosaiikkitaidetta on säilynyt. Parhaiten säilyneet löytyvät Italian niemimaalta, esimerkiksi Ravennasta.		Useimmat [[Alkukirkko\|varhaiskristilliset]] mosaiikit tuhottiin [[ikonoklasmi]]n eli kuvariidan aikana. Tällöin [[Vanha Testamentti\|Vanhan Testamentin]] kuvakiellon kannattajat tuhosivat ikoneja ja mosaiikkeja erityisesti itäisestä kirkosta. [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous\|Seitsemännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Nikeassa vuonna 787 ikonoklasmi tuomittiin ja todettiin, että ikoneja tuli kunnioittaa, mutta ei palvoa. Tällöin ikoni oli eräänlainen ikkuna taivaaseen ja kunnioitus kohdistui alkukuvalle. Perusteena Vanhan Testamentin kuvakiellon rikkomiselle oli se, että [[Jumala]] oli [[Kristus\|Kristuksen]] myötä tullut ihmisille käsitettäväksi ja nähtäväksi ja häntä siten voitiin kuvata. Itäisten mosaiikkien tuhoutuessa vain vähän varhaisbysanttilaista mosaiikkitaidetta on säilynyt. Parhaiten säilyneet löytyvät Italian niemimaalta, esimerkiksi Ravennasta.
Rivi 17:		Rivi 17:
	== Kirkkomusiikki ==		== Kirkkomusiikki ==

	Jo varhaiskristillisellä ajalla jumalanpalveluksissa laulettiin, mutta siitä on jäänyt vähän esimerkkejä, sillä hymnit siirtyivät suullisesti seuraaville sukupolville. Eräs ~~ainoista~~ ajan kirjoitetuista musiikkinäytteistä on Egyptin Oxyrhynchusin pergamentti, johon on kirjoitettu osa hymniä.		Jo varhaiskristillisellä ajalla jumalanpalveluksissa laulettiin, mutta siitä on jäänyt vähän esimerkkejä, sillä hymnit siirtyivät suullisesti seuraaville sukupolville. Eräs harvoista sen ajan kirjoitetuista musiikkinäytteistä on Egyptin Oxyrhynchusin pergamentti, johon on kirjoitettu osa hymniä.

	Nykyinen nuottisävelmistö kehittyi paljon myöhemmin. Itäisen kirkon keskuudessa ~~kehittyi~~ 1100- ja 1200-luvuilla niin kutsutut [[neumi]]t. Ne olivat sävelmerkistöjä, jotka eivät kertoneet sävelen absoluuttista korkeutta vaan sävelen suunnan. Laulu oli yksiäänistä ja vaikka sen pohja oli kreikkalaisessa ja [[juutalaisuus\|juutalaisessa]] musiikissa, siinä oli vaikutteita Syyriasta. Juutalaisesta kulttuurista siirtyi esimerkiksi [[resitatiivi]]laulaminen.		Nykyinen nuottisävelmistö kehittyi paljon myöhemmin. Itäisen kirkon keskuudessa kehittyivät 1100- ja 1200-luvuilla niin kutsutut [[neumi]]t. Ne olivat sävelmerkistöjä, jotka eivät kertoneet sävelen absoluuttista korkeutta vaan sävelen suunnan. Laulu oli yksiäänistä ja vaikka sen pohja oli kreikkalaisessa ja [[juutalaisuus\|juutalaisessa]] musiikissa, siinä oli vaikutteita Syyriasta. Juutalaisesta kulttuurista siirtyi esimerkiksi [[resitatiivi]]laulaminen.

	Musiikin lähteenä oli usein [[Raamattu]]. Soittimia, tanssia ja rytmistä taputusta ei käytetty. Tällä haluttiin tehdä selvä ero maallisiin teattereihin ja sirkuksiin. [[:Luokka:Kirkkomusiikki\|Kirkkomusiikissa]] painotettiin sanan ensisijaisuutta niin, että musiikki palveli sanaa, eikä toisinpäin. Tekstien sisällöissä ~~näkyi~~ kirkon erilaiset kiistat ja kirkkomusiikkia onkin sanottu lauletuksi [[teologia]]ksi.		Musiikin lähteenä oli usein [[Raamattu]]. Soittimia, tanssia ja rytmistä taputusta ei käytetty. Tällä haluttiin tehdä selvä ero maallisiin teattereihin ja sirkuksiin. [[:Luokka:Kirkkomusiikki\|Kirkkomusiikissa]] painotettiin sanan ensisijaisuutta niin, että musiikki palveli sanaa, eikä toisinpäin. Tekstien sisällöissä näkyivät kirkon erilaiset kiistat, ja kirkkomusiikkia onkin sanottu lauletuksi [[teologia]]ksi.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg|thumb|Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacomb...

2010-03-16T08:50:11Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg|thumb|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacomb...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}[[Kuva:Hyva paimen01.jpg|thumb|<center>Hyvä paimen roomalaisen katakombin seinämaalaus 200-luvun puoliväli. Velatien kammion katto, Priscillan katakombi (Catacombe di Priscilla). (Kuva: Wikipedia)</center>]][[Kuva:Kristus_pantokrator01.jpg|thumb|<center>''Kristus Pantokrator. Mosaiikki, [[Hagia Sofia]], [[Konstantinopoli]].'' (''kuva © Pyykkönen'')</center>]]Ennen [[konstantinolainen käänne|konstantinolaista käännettä]] kirkko eli maan alla. [[Katakombi|Katakombeissa]] oli kristillistä [[symboliikka]]a, joita olivat esimerkiksi [[kala]], [[kyyhkynen]] ja [[Hyvä Paimen]]. [[Bysantti|Bysantissa]] alkoi 800-luvulla renessanssi, jolloin kiinnostus antiikin filosofiaan kasvoi. Filosofiaa yhdistettiin kristillisyyteen, mutta myös ristiriitoja rationaalisuuden ja mystiikan välillä oli.

== Arkkitehtuuri ==

Ennen vuotta 200 ei ollut vakiintunutta [[:Luokka:Arkkitehtuuri|kirkkoarkkitehtuuri]]a [[Vainot|vainojen]] takia. Kun kirkkoja sai alkaa rakentaa, niiden esikuvaksi otettiin roomalaiset tori- ja oikeusbasilikat. [[Basilika]]t olivat pitkiä suorakaiteen muotoisia rakennuksia, joissa oli puolipyöreä [[apsis]] [[alttari]]ssa. Basilikoille kehittyi sivulaivat, jolloin kirkon pohjarakenteesta tuli [[risti]]n muotoinen. Bysantissa suosittuja olivat kirkot, joiden pohja muistutti hellenististä ristiä, jossa kaikki sakarat olivat yhtä pitkiä. Myöhemmin ristin muotoisiin kirkkoihin rakennettiin iso keskuskupoli ja jokaiseen ristin sakaraan pieni kupoli. Tästä tuli arkkitehtuurin muoto, joka yleistyi itäisessä kirkossa ja on säilynyt joillakin alueilla vielä nykypäivään asti.

[[Konstantinopoli]]n ja sen ajan koko maailman kuuluisin ja suurin kirkkorakennus oli [[Hagia Sofia]]. Keisari [[Justianos I]] rakennutti sen viidessä vuodessa vuosina 532-537. Sen keskikupoli oli halkaisijaltaan 33 metriä ja se lepäsi 44 ikkunan päällä. Alhaalta päin katsottuna näytti aivan kuin se olisi leijunut. Arkkitehdit tekivät hienoa työtä piilottaessaan rakennuksen kantavat osat osaksi rakennuksen muuta olemusta. [[Konstantinopolin valtaus|Konstantinopolin valtauksen]] jälkeen vuonna 1453 rakennus muutettiin moskeijaksi ja nykyisen Turkin isä Kemal Atatürk muutti sen museoksi vuonna 1934.

== Ikonitaide ==

Rakennuksia koristeltiin eri väreillä, kohokuvioilla ja [[mosaiikki|mosaiikeilla]]. Mosaiikit olivat suosiossa ensin lattiakoristeina ja varhaisella bysanttilaisella kaudella niitä käytettiin paljon myös seinissä. Mosaiikkitaide korosti siroutta. Taidesuuntauksen yhteydessä syntyi nykyisinkin suositut [[ikoni]]tyypit [[Kristus Kaikkivaltias]] (kreik. Pantokrator) ja [[Jumalansynnyttäjä Valtaistuimella]] (kreik. Panakranta tai Kyriotissa).

Useimmat [[Alkukirkko|varhaiskristilliset]] mosaiikit tuhottiin [[ikonoklasmi]]n eli kuvariidan aikana. Tällöin [[Vanha Testamentti|Vanhan Testamentin]] kuvakiellon kannattajat tuhosivat ikoneja ja mosaiikkeja erityisesti itäisestä kirkosta. [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous|Seitsemännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa]] Nikeassa vuonna 787 ikonoklasmi tuomittiin ja todettiin, että ikoneja tuli kunnioittaa, mutta ei palvoa. Tällöin ikoni oli eräänlainen ikkuna taivaaseen ja kunnioitus kohdistui alkukuvalle. Perusteena Vanhan Testamentin kuvakiellon rikkomiselle oli se, että [[Jumala]] oli [[Kristus|Kristuksen]] myötä tullut ihmisille käsitettäväksi ja nähtäväksi ja häntä siten voitiin kuvata. Itäisten mosaiikkien tuhoutuessa vain vähän varhaisbysanttilaista mosaiikkitaidetta on säilynyt. Parhaiten säilyneet löytyvät Italian niemimaalta, esimerkiksi Ravennasta.

Mosaiikkitaiteen jälkeen suosituksi tulivat freskot. Ikonitaiteessa muodostui erilaisia koulukuntia ja ikonitaide alkoi saada kansallisia tyylipiirteitä. Erityisesti Venäjällä kehittyi hieno omalaatuinen ikonitaiteen tyyli, josta esimerkkinä on niin kutsuttu [[Vladimirin Jumalanäiti]] -ikoni 1100-luvulta.

== Kirkkomusiikki ==

Jo varhaiskristillisellä ajalla jumalanpalveluksissa laulettiin, mutta siitä on jäänyt vähän esimerkkejä, sillä hymnit siirtyivät suullisesti seuraaville sukupolville. Eräs ainoista ajan kirjoitetuista musiikkinäytteistä on Egyptin Oxyrhynchusin pergamentti, johon on kirjoitettu osa hymniä.

Nykyinen nuottisävelmistö kehittyi paljon myöhemmin. Itäisen kirkon keskuudessa kehittyi 1100- ja 1200-luvuilla niin kutsutut [[neumi]]t. Ne olivat sävelmerkistöjä, jotka eivät kertoneet sävelen absoluuttista korkeutta vaan sävelen suunnan. Laulu oli yksiäänistä ja vaikka sen pohja oli kreikkalaisessa ja [[juutalaisuus|juutalaisessa]] musiikissa, siinä oli vaikutteita Syyriasta. Juutalaisesta kulttuurista siirtyi esimerkiksi [[resitatiivi]]laulaminen.

Musiikin lähteenä oli usein [[Raamattu]]. Soittimia, tanssia ja rytmistä taputusta ei käytetty. Tällä haluttiin tehdä selvä ero maallisiin teattereihin ja sirkuksiin. [[:Luokka:Kirkkomusiikki|Kirkkomusiikissa]] painotettiin sanan ensisijaisuutta niin, että musiikki palveli sanaa, eikä toisinpäin. Tekstien sisällöissä näkyi kirkon erilaiset kiistat ja kirkkomusiikkia onkin sanottu lauletuksi [[teologia]]ksi.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

== Katso myös ==

* [[:Luokka:Kirkkotaide|Luokka: Kirkkotaide]]
* [[:Luokka:Ikonit|Luokka: Ikonit]]
* [[:Luokka:Kirkkomusiikki|Luokka: Kirkkomusiikki]]
* [[Valo kristillisessä taiteessa]]
* [[Varhaiskristillisiä arvoituksia]]
* [[Katakombi]]

[[Luokka:Kirkkohistoria]][[Luokka:Kirkkotaide]]
[[Luokka:Arkkitehtuuri]][[Luokka:Kirkkomusiikki]][[Luokka:Ikonit]]