Kirkkoslaavi - Muutoshistoria

Mikko (17. toukokuuta 2010 kello 21.06)

2010-05-17T21:06:37Z

← Vanhempi versio		Versio 17. toukokuuta 2010 kello 21.06
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.		'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.

	Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi ~~Bysanttia~~ lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios\|Methodios]] ja [[Kyrillos\|Kyrillos]].		Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi [[Bysantti]]a lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios\|Methodios]] ja [[Kyrillos\|Kyrillos]].

	He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä ~~mm.~~ Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.		He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.

	Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa.		Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa.

	Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on vakiintunut meille jumalanpalveluskieleksi. Joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia saatetaan toimittaa myös kirkkoslaaviksi, tai kirkkoslaavia voidaan käyttää suomen ja muiden kielten rinnalla. Viime aikoina kirkkoslaavin käyttö on slaavilaisen, lähinnä venäläisten maahanmuuton seurauksena jälleen ollut yleistymässä Suomenkin kirkoissa.		Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on vakiintunut meille jumalanpalveluskieleksi. Joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia saatetaan toimittaa myös kirkkoslaaviksi, tai kirkkoslaavia voidaan käyttää suomen ja muiden kielten rinnalla. Viime aikoina kirkkoslaavin käyttö on slaavilaisen, lähinnä venäläisten maahanmuuton seurauksena jälleen ollut yleistymässä Suomenkin kirkoissa.

	Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni\|ikoneissa]], [[Kirkkolippu\|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide ~~jäljittlee~~ kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.		Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni\|ikoneissa]], [[Kirkkolippu\|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittelee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

	* [[Liturgian tekstejä\|Liturgian tekstejä slaaviksi]]		* [[Liturgian tekstejä\|Liturgian tekstejä slaaviksi]]

Hannu (4. tammikuuta 2009 kello 18.46)

2009-01-04T18:46:52Z

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2009 kello 18.46
Rivi 10:		Rivi 10:

	Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni\|ikoneissa]], [[Kirkkolippu\|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittlee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.		Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni\|ikoneissa]], [[Kirkkolippu\|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittlee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.

			== Katso myös ==

			* [[Liturgian tekstejä\|Liturgian tekstejä slaaviksi]]

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Petja (27. marraskuuta 2008 kello 15.47)

2008-11-27T15:47:53Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2008 kello 15.47
Rivi 12:		Rivi 12:

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	[[Luokka:Sanasto]]

Petja (22. marraskuuta 2008 kello 20.19)

2008-11-22T20:19:54Z

← Vanhempi versio		Versio 22. marraskuuta 2008 kello 20.19
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.		'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.

	Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios ~~(pyhä)~~\|Methodios]] ja [[Kyrillos ~~(pyhä)~~\|Kyrillos]].		Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios\|Methodios]] ja [[Kyrillos\|Kyrillos]].

	He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä mm. Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.		He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä mm. Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksine...

2008-07-13T14:21:51Z

Ak: Uusi sivu: '''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksine...

Uusi sivu

'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.

Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios (pyhä)|Methodios]] ja [[Kyrillos (pyhä)|Kyrillos]].

He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä mm. Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.

Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa.

Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on vakiintunut meille jumalanpalveluskieleksi. Joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia saatetaan toimittaa myös kirkkoslaaviksi, tai kirkkoslaavia voidaan käyttää suomen ja muiden kielten rinnalla. Viime aikoina kirkkoslaavin käyttö on slaavilaisen, lähinnä venäläisten maahanmuuton seurauksena jälleen ollut yleistymässä Suomenkin kirkoissa.

Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni|ikoneissa]], [[Kirkkolippu|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittlee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.

[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
[[Luokka:Sanasto]]