Jumalanpalveluspuvut - Muutoshistoria

Mikko (20. elokuuta 2009 kello 14.56)

2009-08-20T14:56:16Z

← Vanhempi versio		Versio 20. elokuuta 2009 kello 14.56
Rivi 13:		Rivi 13:
	Diakonit ja ipodiakonit pukevat olkapäilleen [[orari]]n (latinaksi: ''orare'', ''rukoilla'', ''orarium'' ''pyyhe, suuliina''). Se on kapea ja noin kolme metriä pitkä suorakulmion muotoinen kangaskaitale, jossa on seitsemän ristiä. Orarista tunnistaa diakonit ja ilman tätä vaatetta, he eivät voi toimia jumalanpalveluksissa. Diakoni pitää oraria vasemmalla olkapäällään ja ipodiakoni pukee orarin niin, että se muodostaa ristin sekä selkä- että etupuolelle. Orari kuvaa kantajalleen esirukoilijan asemaa jumalanpalveluksissa, [[Enkeli\|enkelten]] siipiä ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] armoa. Orarin päät symboloivat [[VT\|Vanhaa]] ja [[UT\|Uutta testamenttia]].		Diakonit ja ipodiakonit pukevat olkapäilleen [[orari]]n (latinaksi: ''orare'', ''rukoilla'', ''orarium'' ''pyyhe, suuliina''). Se on kapea ja noin kolme metriä pitkä suorakulmion muotoinen kangaskaitale, jossa on seitsemän ristiä. Orarista tunnistaa diakonit ja ilman tätä vaatetta, he eivät voi toimia jumalanpalveluksissa. Diakoni pitää oraria vasemmalla olkapäällään ja ipodiakoni pukee orarin niin, että se muodostaa ristin sekä selkä- että etupuolelle. Orari kuvaa kantajalleen esirukoilijan asemaa jumalanpalveluksissa, [[Enkeli\|enkelten]] siipiä ja [[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] armoa. Orarin päät symboloivat [[VT\|Vanhaa]] ja [[UT\|Uutta testamenttia]].

	Diakonit, papit ja piispat käyttävät alusstikaria. Sen hihat solmitaan nauhoilla ranteiden kohdalta 10-15 cm leveillä vaatekappaleilla, joita kutsutaan [[Hihat\|hihoiksi]] (venäjäksi: ''поручи'', kreikaksi: ''επιμανίκια, epimanikio''). Alun perin stikareiden hihat olivat väljät ja sen vuoksi ne solmittiin kiinni erillisillä hihoilla. Tapa on säilynyt meidän aikaamme asti. Hihat kuvastavat siteitä, joilla Kristus oli sidottu, kun hän kohtasi Pontius Pilatuksen. Hihat symboloivat Jumalan luomisvoimaa. Diakoneille, papeille ja piispoille hihat toimivat muistutuksena heidän toimittaessaan pyhiä mysteerioita, etteivät luottaisi omiin voimiinsa vaan pyytäisivät Jumalan apua. Hihoihin liittyvät myös pukeutumisrukoukset.		Diakonit, papit ja piispat käyttävät alusstikaria. Sen hihat solmitaan nauhoilla ranteiden kohdalta 10-15 cm leveillä vaatekappaleilla, joita kutsutaan [[Hihat\|hihoiksi]] (venäjäksi: ''поручи'', kreikaksi: ''επιμανίκια, epimanikio''). Alun perin stikareiden hihat olivat väljät ja sen vuoksi ne solmittiin kiinni erillisillä hihoilla. Tapa on säilynyt meidän aikaamme asti. Hihat kuvastavat siteitä, joilla Kristus oli sidottu, kun hän kohtasi [[Pontius Pilatus\|Pontius Pilatuksen]]. Hihat symboloivat Jumalan luomisvoimaa. Diakoneille, papeille ja piispoille hihat toimivat muistutuksena heidän toimittaessaan pyhiä mysteerioita, etteivät luottaisi omiin voimiinsa vaan pyytäisivät Jumalan apua. Hihoihin liittyvät myös pukeutumisrukoukset.

	Kirkon ulkopuolella diakonit ja papit voi nähdä päässään papistolle tyypillisissä päähineissä [[skufia]]ssa tai [[kamilavka]]ssa.		Kirkon ulkopuolella diakonit ja papit voi nähdä päässään papistolle tyypillisissä päähineissä [[skufia]]ssa tai [[kamilavka]]ssa.

Petja (19. maaliskuuta 2009 kello 14.11)

2009-03-19T14:11:15Z

← Vanhempi versio		Versio 19. maaliskuuta 2009 kello 14.11
Rivi 104:		Rivi 104:

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	[[Luokka:Liturgiset kirkkotekstiilit]]
	[[Luokka:Jumalanpalveluspuvut]]		[[Luokka:Jumalanpalveluspuvut]]
			[[Luokka:Kirkkotekstiilit]]

Petja (15. helmikuuta 2009 kello 10.07)

2009-02-15T10:07:18Z

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 10.07
Rivi 54:		Rivi 54:

	Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.		Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.

			[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]

	<table border="1" align="center"><tr valign=top><td>		<table border="1" align="center"><tr valign=top><td>

Petja (11. joulukuuta 2008 kello 17.54)

2008-12-11T17:54:16Z

← Vanhempi versio		Versio 11. joulukuuta 2008 kello 17.54
Rivi 47:		Rivi 47:
	Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa [[panagia]]a. Se on [[ikoni]], johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Jeesus\|Kristus]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua [[Jumalansynnyttäjä]]n rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.		Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa [[panagia]]a. Se on [[ikoni]], johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Jeesus\|Kristus]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua [[Jumalansynnyttäjä]]n rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.

	Päässään piispat pitävät usein kruunua muistuttavaa [[~~mitraa~~]] eli läntisessä kirkossa paremmin hiipan nimellä tunnettavaa hieman samankaltaista päähinettä. Mitra on melko kookas, kupumainen tai kruunumainen päähine, joka on koristeltu korukivillä, kuvioilla ja ikoneilla. Mitra symboloi muun muassa Kristuksen orjantappurakruunua. Joissakin [[Paikalliskirkko\|paikalliskirkoissa]], kuitenkaan ei Suomessa, myös [[rovasti]]t ja [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitat]] käyttävät mitraa. Poikkeuksena tästä säännöstä on Suomessa [[Uuden Valamon luostari\|Valamon luostarin]] [[igumeni]]n oikeus käyttää mitraa.		Päässään piispat pitävät usein kruunua muistuttavaa [[mitra]]a eli läntisessä kirkossa paremmin hiipan nimellä tunnettavaa hieman samankaltaista päähinettä. Mitra on melko kookas, kupumainen tai kruunumainen päähine, joka on koristeltu korukivillä, kuvioilla ja ikoneilla. Mitra symboloi muun muassa Kristuksen orjantappurakruunua. Joissakin [[Paikalliskirkko\|paikalliskirkoissa]], kuitenkaan ei Suomessa, myös [[rovasti]]t ja [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitat]] käyttävät mitraa. Poikkeuksena tästä säännöstä on Suomessa [[Uuden Valamon luostari\|Valamon luostarin]] [[igumeni]]n oikeus käyttää mitraa.

	Piispojen jumalanpalvelusasuun kuuluu myös [[klobukki]]. Se on päähine, jossa on takana huntu. Myös [[Munkki\|munkit]] ja [[Nunna\|nunnat]] käyttävät klobukkia. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] arkkipiispa käyttää klobukissaan valkoista huntua. Venäjällä myös [[metropoliitta]] käyttää arvonsa tunnusmerkkinä valkoista huntua klobukissaan. Klobukki toimii piispalle muistutuksena puolustaa oikeata uskoa.		Piispojen jumalanpalvelusasuun kuuluu myös [[klobukki]]. Se on päähine, jossa on takana huntu. Myös [[Munkki\|munkit]] ja [[Nunna\|nunnat]] käyttävät klobukkia. [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] arkkipiispa käyttää klobukissaan valkoista huntua. Venäjällä myös [[metropoliitta]] käyttää arvonsa tunnusmerkkinä valkoista huntua klobukissaan. Klobukki toimii piispalle muistutuksena puolustaa oikeata uskoa.

Mikko (28. marraskuuta 2008 kello 13.24)

2008-11-28T13:24:43Z

← Vanhempi versio		Versio 28. marraskuuta 2008 kello 13.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisessa kirkossa]] on kolme [[Pappeus\|pappeuden]] astetta: [[diakoni]], [[pappi]] ja [[piispa]]. Jokaisella heistä on toisistaan erottuvat jumalanpalveluspuvut. Ennen pukeutumistaan piispa tai pappi siunaa puettavat vaatteet ja suutelee niissä olevia ristejä. [[Liturgia]]an pukeutuessaan hän lukee jokaiseen vaatekappaleeseen liittyen tietyn rukouksen ja puettuaan jumalanpalvelusvaatteet pesee kätensä. Se symboloi hengellistä viattomuutta. Myös muilla toimitukseen osallistuvilla, kuten [[ipodiakoni]]t, [[lukija]]t ja [[ponomari]]t, on kullekin omanlaisensa puvut.		[[Ortodoksinen kirkko\|Ortodoksisessa kirkossa]] on kolme [[Pappeus\|pappeuden]] astetta: [[diakoni]], [[pappi]] ja [[piispa]]. Jokaisella heistä on toisistaan erottuvat jumalanpalveluspuvut. Ennen pukeutumistaan piispa tai pappi siunaa puettavat vaatteet ja suutelee niissä olevia ristejä. [[Liturgia]]an pukeutuessaan hän lukee jokaiseen vaatekappaleeseen liittyen tietyn rukouksen ja puettuaan jumalanpalvelusvaatteet pesee kätensä. Se symboloi hengellistä viattomuutta. Myös muilla toimitukseen osallistuvilla, kuten [[ipodiakoni]]t, [[lukija]]t ja [[ponomari]]t, on kullekin omanlaisensa puvut.

	Liturgisten tekstiilien väri vaihtuu [[Kirkkovuosi\|kirkkovuoden]] [[Suuret juhlat\|juhlien]] ja [[Paastoajat\|paastoaikojen]] mukaan. Tällöin myös jumalanpalveluksissa käytetään erivärisiä pukuja eri aikaan. Yleisimpiä värejä ovat keltainen ja vihreä ja paastoaikoina violetti. Muutoin jumalanpalveluksissa käytettäviä värejä ovat kulta (''Kristuksen juhlissa''), valkoinen (''mm. [[kaste]], [[hautaus]] , [[avioliitto]]''), taivaansininen (''[[Jumalansynnyttäjä]]n juhlissa'') ja punainen (''mm. marttyyrien juhlissa''). Harvemmin käytetään mustia tai tummanpunaisia asuja.		Liturgisten tekstiilien [[liturgiset värit\|väri]] vaihtuu [[Kirkkovuosi\|kirkkovuoden]] [[Suuret juhlat\|juhlien]] ja [[Paastoajat\|paastoaikojen]] mukaan. Tällöin myös jumalanpalveluksissa käytetään erivärisiä pukuja eri aikaan. Yleisimpiä värejä ovat keltainen ja vihreä ja paastoaikoina violetti. Muutoin jumalanpalveluksissa käytettäviä värejä ovat kulta (''Kristuksen juhlissa''), valkoinen (''mm. [[kaste]], [[hautaus]] , [[avioliitto]]''), taivaansininen (''[[Jumalansynnyttäjä]]n juhlissa'') ja punainen (''mm. marttyyrien juhlissa''). Harvemmin käytetään mustia tai tummanpunaisia asuja.

	Värien käytöstä on kiinteä sääntö mm. [[vigilia]]n käsikirjassa. Suomessa käytetään slaavilaista perinnettä noudattaen [[Suuri paasto\|suuren paaston]] aikaan violetteja tekstiilejä, paitsi [[Suuri viikko\|suurella viikkolla]] voi käyttää myös mustia. Pääsiäisyöstä alkaen pääsiäiskaudella käytetään yleensä kultaista tai valkoista. Värit muissa palveluksissa vaihtelevat muun muassa palveluksissa muisteltavien pyhien tai kirkkovuodenaikojen mukaan.		Värien käytöstä on kiinteä sääntö mm. [[vigilia]]n käsikirjassa. Suomessa käytetään slaavilaista perinnettä noudattaen [[Suuri paasto\|suuren paaston]] aikaan violetteja tekstiilejä, paitsi [[Suuri viikko\|suurella viikkolla]] voi käyttää myös mustia. Pääsiäisyöstä alkaen pääsiäiskaudella käytetään yleensä kultaista tai valkoista. Värit muissa palveluksissa vaihtelevat muun muassa palveluksissa muisteltavien pyhien tai kirkkovuodenaikojen mukaan.

Petja (21. marraskuuta 2008 kello 13.43)

2008-11-21T13:43:21Z

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 13.43
Rivi 45:		Rivi 45:
	Piispan tunnusmerkkinä jumalanpalveluksessa on [[omofori]], joka on epitrakiilin ja orarin kaltainen, mutta hieman leveämpi, nauhamainen tekstiili. Omofori kuvaa kadonnutta lammasta, jonka hyvä paimen on nostanut olkapäilleen. Piispa käyttää palveluksen aikana kahta omoforia: pientä ja suurta. Suurta omoforia piispa käyttää palveluksen alussa, toisen pään tullessa eteen ja toisen taakse. Pientä omoforia piispa käyttää palveluksen loppupuolella. Tällöin molemmat päät ovat edessä ja menevät ristiin. Omoforeihin on kuvattu ristejä, ympyröitä tai tähtiä.		Piispan tunnusmerkkinä jumalanpalveluksessa on [[omofori]], joka on epitrakiilin ja orarin kaltainen, mutta hieman leveämpi, nauhamainen tekstiili. Omofori kuvaa kadonnutta lammasta, jonka hyvä paimen on nostanut olkapäilleen. Piispa käyttää palveluksen aikana kahta omoforia: pientä ja suurta. Suurta omoforia piispa käyttää palveluksen alussa, toisen pään tullessa eteen ja toisen taakse. Pientä omoforia piispa käyttää palveluksen loppupuolella. Tällöin molemmat päät ovat edessä ja menevät ristiin. Omoforeihin on kuvattu ristejä, ympyröitä tai tähtiä.

	Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa [[~~panagiaa~~]]. Se on [[ikoni]], johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Jeesus\|Kristus]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua [[Jumalansynnyttäjä]]n rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.		Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa [[panagia]]a. Se on [[ikoni]], johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Jeesus\|Kristus]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua [[Jumalansynnyttäjä]]n rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.

	Päässään piispat pitävät usein kruunua muistuttavaa [[mitraa]] eli läntisessä kirkossa paremmin hiipan nimellä tunnettavaa hieman samankaltaista päähinettä. Mitra on melko kookas, kupumainen tai kruunumainen päähine, joka on koristeltu korukivillä, kuvioilla ja ikoneilla. Mitra symboloi muun muassa Kristuksen orjantappurakruunua. Joissakin [[Paikalliskirkko\|paikalliskirkoissa]], kuitenkaan ei Suomessa, myös [[rovasti]]t ja [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitat]] käyttävät mitraa. Poikkeuksena tästä säännöstä on Suomessa [[Uuden Valamon luostari\|Valamon luostarin]] [[igumeni]]n oikeus käyttää mitraa.		Päässään piispat pitävät usein kruunua muistuttavaa [[mitraa]] eli läntisessä kirkossa paremmin hiipan nimellä tunnettavaa hieman samankaltaista päähinettä. Mitra on melko kookas, kupumainen tai kruunumainen päähine, joka on koristeltu korukivillä, kuvioilla ja ikoneilla. Mitra symboloi muun muassa Kristuksen orjantappurakruunua. Joissakin [[Paikalliskirkko\|paikalliskirkoissa]], kuitenkaan ei Suomessa, myös [[rovasti]]t ja [[Arkkimandriitta\|arkkimandriitat]] käyttävät mitraa. Poikkeuksena tästä säännöstä on Suomessa [[Uuden Valamon luostari\|Valamon luostarin]] [[igumeni]]n oikeus käyttää mitraa.

Hannu (6. elokuuta 2008 kello 13.09)

2008-08-06T13:09:33Z

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2008 kello 13.09
Rivi 55:		Rivi 55:
	Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.		Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.

	<table border="1"><tr valign=top><td>		<table border="1" align="center"><tr valign=top><td>
	'''Piispan asuja'''		<center>'''Piispan asuja'''</center>
			----

	* [[viitta]]		* [[viitta]]
	* [[alusstikari]]		* [[alusstikari]]
Rivi 73:		Rivi 73:
	* [[skufia]]		* [[skufia]]
	<td>		<td>
	'''Papin asuja'''		<center>'''Papin asuja'''</center>
			----

	* [[viitta]]		* [[viitta]]
	* [[alusstikari]]		* [[alusstikari]]
Rivi 86:		Rivi 86:
	* [[skufia]]		* [[skufia]]
	<td>		<td>
	'''Diakonin asuja'''		<center>'''Diakonin asuja'''</center>
			----

	* [[viitta]]		* [[viitta]]
	* [[alusstikari]]		* [[alusstikari]]
Rivi 95:		Rivi 95:
	* [[skufia]]		* [[skufia]]
	</table>		</table>

	== Aiheesta lisää Internetissä ==		== Aiheesta lisää Internetissä ==

	* Nettiradio Mikael: Liturgiset tekstiilit		* [http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/kulttuuri/ortodoksi/liturgi.htm Nettiradio Mikael: Liturgiset tekstiilit]
	* www.ort.fi: Kirkkotekstiilit		* [http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkolliset_tekstiilit.php www.ort.fi: Kirkkotekstiilit]

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Hannu (6. elokuuta 2008 kello 08.49)

2008-08-06T08:49:35Z

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2008 kello 08.49
Rivi 55:		Rivi 55:
	Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.		Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.

			<table border="1"><tr valign=top><td>
	{\| {{Prettytable}}
		⚫	'''Piispan asuja'''
	\|-
⚫	! Piispan asuja:
⚫	! Papin asuja:
⚫	! Diakonin asuja:
	\|-
	\|
⚫	* viitta
⚫	* alusstikari
⚫	* hihat
⚫	* epitrakiili
⚫	* vyö
⚫	* sakkos
⚫	* epigonaatio
⚫	* panagia / (kaularisti)
⚫	* mantia
⚫	* omofori
⚫	* sauva
⚫	* klobukki
⚫	* mitra
⚫	* skufia
	\|
⚫	* viitta
⚫	* alusstikari
⚫	* hihat
⚫	* epitrakiili
⚫	* vyö
⚫	* feloni
⚫	* kuvevaate
⚫	* kaularisti
⚫	* kamilavka
⚫	* skufia
	\|
⚫	* viitta
⚫	* alusstikari
⚫	* hihat
⚫	* orari
⚫	* kamilavka
⚫	* skufia
	\|}

		⚫	* [[viitta]]
		⚫	* [[alusstikari]]
		⚫	* [[hihat]]
		⚫	* [[epitrakiili]]
		⚫	* [[vyö]]
		⚫	* [[sakkos]]
		⚫	* [[epigonaatio]]
		⚫	* [[panagia]] / ([[kaularisti]])
		⚫	* [[mantia]]
		⚫	* [[omofori]]
		⚫	* [[sauva]]
		⚫	* [[klobukki]]
		⚫	* [[mitra]]
		⚫	* [[skufia]]
			<td>
		⚫	'''Papin asuja'''

		⚫	* [[viitta]]
		⚫	* [[alusstikari]]
		⚫	* [[hihat]]
		⚫	* [[epitrakiili]]
		⚫	* [[vyö]]
		⚫	* [[feloni]]
		⚫	* [[kuvevaate]]
		⚫	* [[kaularisti]]
		⚫	* [[kamilavka]]
		⚫	* [[skufia]]
			<td>
		⚫	'''Diakonin asuja'''

		⚫	* [[viitta]]
		⚫	* [[alusstikari]]
		⚫	* [[hihat]]
		⚫	* [[orari]]
		⚫	* [[kamilavka]]
		⚫	* [[skufia]]
			</table>
	== Aiheesta lisää Internetissä ==		== Aiheesta lisää Internetissä ==

Hannu: Ak: Uusi sivu: Ortodoksisessa kirkossa on kolme pappeuden astetta: diakoni, pappi ja piispa. Jokaisella heistä on toisistaan erottuvat jumalanpalvelu...

2008-08-06T06:20:48Z

Ak: Uusi sivu: Ortodoksisessa kirkossa on kolme pappeuden astetta: diakoni, pappi ja piispa. Jokaisella heistä on toisistaan erottuvat jumalanpalvelu...

Uusi sivu

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] on kolme [[Pappeus|pappeuden]] astetta: [[diakoni]], [[pappi]] ja [[piispa]]. Jokaisella heistä on toisistaan erottuvat jumalanpalveluspuvut. Ennen pukeutumistaan piispa tai pappi siunaa puettavat vaatteet ja suutelee niissä olevia ristejä. [[Liturgia]]an pukeutuessaan hän lukee jokaiseen vaatekappaleeseen liittyen tietyn rukouksen ja puettuaan jumalanpalvelusvaatteet pesee kätensä. Se symboloi hengellistä viattomuutta. Myös muilla toimitukseen osallistuvilla, kuten [[ipodiakoni]]t, [[lukija]]t ja [[ponomari]]t, on kullekin omanlaisensa puvut.

Liturgisten tekstiilien väri vaihtuu [[Kirkkovuosi|kirkkovuoden]] [[Suuret juhlat|juhlien]] ja [[Paastoajat|paastoaikojen]] mukaan. Tällöin myös jumalanpalveluksissa käytetään erivärisiä pukuja eri aikaan. Yleisimpiä värejä ovat keltainen ja vihreä ja paastoaikoina violetti. Muutoin jumalanpalveluksissa käytettäviä värejä ovat kulta (''Kristuksen juhlissa''), valkoinen (''mm. [[kaste]], [[hautaus]] , [[avioliitto]]''), taivaansininen (''[[Jumalansynnyttäjä]]n juhlissa'') ja punainen (''mm. marttyyrien juhlissa''). Harvemmin käytetään mustia tai tummanpunaisia asuja.

Värien käytöstä on kiinteä sääntö mm. [[vigilia]]n käsikirjassa. Suomessa käytetään slaavilaista perinnettä noudattaen [[Suuri paasto|suuren paaston]] aikaan violetteja tekstiilejä, paitsi [[Suuri viikko|suurella viikkolla]] voi käyttää myös mustia. Pääsiäisyöstä alkaen pääsiäiskaudella käytetään yleensä kultaista tai valkoista. Värit muissa palveluksissa vaihtelevat muun muassa palveluksissa muisteltavien pyhien tai kirkkovuodenaikojen mukaan.

[[Viitta]] on papistoon tai alipapistoon sekä [[luostari]]en veljestöön tai sisaristoon kuuluvien henkilöiden perusvaate ja heidät tapaakin usein viittaan pukeutuneena. Viitta on yleensä musta, mutta voi olla muunkin värinen, esimerkiksi harmaita ja tumman sinisiä viittoja käytetään myös. Viitta solmitaan kiinni vyöllä. Jumalanpalveluksissa viitta ei juuri näy, sillä se jää jumalanpalveluspukujen alle tai sen tilalle puetaan [[alusstikari]].

[[Stikari]] on hihallinen kaapumainen vaate, jonka selässä on risti. Sitä pitävät kaikki jumalanpalveluksen toimittamiseen osallistuvat, siis myös ponomarit ja lukijat, joita ei ole vihitty tehtäväänsä. Alusstikari on stikari ohuempi, mutta muuten samanmallinen vaate. Kirkkotekstiilien kankaissa on laatuseroja, kankaat ovat paksumpia tai ohuita. Usein kreikkalaistyyliset tekstiilit ovat käytännön syistä ohuempia, johtuen lämpimästä ilmastosta. Slaavilaistyyliset tekstiilit taas ovat paksumpia ja usein brokadikuvioituja. Stikari symbolisoi sekä enkelin asua että tahrattomuutta, Kristuksen valkoista vaippaa ja kristityn kastepukua.

== Diakonit ==

Diakonit ja ipodiakonit pukevat olkapäilleen [[orari]]n (latinaksi: ''orare'', ''rukoilla'', ''orarium'' ''pyyhe, suuliina''). Se on kapea ja noin kolme metriä pitkä suorakulmion muotoinen kangaskaitale, jossa on seitsemän ristiä. Orarista tunnistaa diakonit ja ilman tätä vaatetta, he eivät voi toimia jumalanpalveluksissa. Diakoni pitää oraria vasemmalla olkapäällään ja ipodiakoni pukee orarin niin, että se muodostaa ristin sekä selkä- että etupuolelle. Orari kuvaa kantajalleen esirukoilijan asemaa jumalanpalveluksissa, [[Enkeli|enkelten]] siipiä ja [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] armoa. Orarin päät symboloivat [[VT|Vanhaa]] ja [[UT|Uutta testamenttia]].

Diakonit, papit ja piispat käyttävät alusstikaria. Sen hihat solmitaan nauhoilla ranteiden kohdalta 10-15 cm leveillä vaatekappaleilla, joita kutsutaan [[Hihat|hihoiksi]] (venäjäksi: ''поручи'', kreikaksi: ''επιμανίκια, epimanikio''). Alun perin stikareiden hihat olivat väljät ja sen vuoksi ne solmittiin kiinni erillisillä hihoilla. Tapa on säilynyt meidän aikaamme asti. Hihat kuvastavat siteitä, joilla Kristus oli sidottu, kun hän kohtasi Pontius Pilatuksen. Hihat symboloivat Jumalan luomisvoimaa. Diakoneille, papeille ja piispoille hihat toimivat muistutuksena heidän toimittaessaan pyhiä mysteerioita, etteivät luottaisi omiin voimiinsa vaan pyytäisivät Jumalan apua. Hihoihin liittyvät myös pukeutumisrukoukset.

Kirkon ulkopuolella diakonit ja papit voi nähdä päässään papistolle tyypillisissä päähineissä [[skufia]]ssa tai [[kamilavka]]ssa.

== Papit ==

Pappi pukeutuneena viittaan, [[epitrakiili]]in, hihoihin ja [[kaularisti]]in. (Kuva)

Papin tunnistaa jumalanpalveluksissa epitrakiilista (kreikaksi: ''επιτραχηλιον''). Epitrakiili on pujotettu niskan takaa ja se laskeutuu edestä lähes maahan asti. Pappi pitää epitrakiilia ikään kuin esiliinaa edessään. Se on hieman samannäköinen kuin orari, sillä se on kehittynyt yhteen liitetyistä orarin puolikkaista. Epitrakiili on ommeltu yhteen kahdesta kangassuikaleesta, jotka yhdistetään toisiinsa keskeisiin [[mysteerio]]ihin eli [[Sakramentti|sakramentteihin]] viittaavilla seitsemällä napilla.

Epitrakiili on pappeuden merkki ja papit eivät voi toimittaa [[Ehtoollinen|ehtoollista]] tai muuta kirkollista toimitusta ilman sitä. Epitrakiilissa on kuvattu kuusi ristiä edessä ja yksi takana niskaosassa. Ne myös kuvaavat ortodoksisen kirkon seitsemää sakramenttia, joita pappi toimittaa. Epitrakiili kuvaa [[Pappeus|pappeuden]] siunattua taakkaa ja Jumalan armoa, jota vihitylle vaatteen kantajalle on runsaasti vuodatettu pappisvihkimyksen yhteydessä. Epitrakiili on myös symboli muun muassa köydestä, jolla kaulasta sidottuna Kristus vietiin Pontius Pilatuksen eteen.

Pappi pukee leveän [[vyö]]n alusstikarin ja epitrakiilin päälle. Se on samanmallinen vaate kuin orari ja epitrakiili. Vyö muistuttaa, että papin on oltava valmis palvelemaan Jumalaa.

Suomessa käyttävät papit heti vihkimyksensä jälkeen arvomerkkinä [[kuvevaate]]tta (venäjäksi: ''набедренник''). Venäjällä se on ensimmäinen papin saama huomionosoitus, eräänlainen hengellinen ansiomerkki. Se on suorakaiteen muotoinen ja puetaan vasemman olkapään yli menevästä nauhasta oikealle kupeelle ikään kuin olkalaukun tapaan. Kuvevaate kuvaa hengen miekkaa eli Jumalan sanaa, jolla pappi on varustettu.

Toinen ansioitumisen merkki on nimeltään [[epigonaatio]] eli [[paalitsa]] eli [[polvivaate]] (venäjäksi: ''палица'', kreikaksi: ''επιγονάτιον''). Se on muodoltaan suunnikkaan eli salmiakin muotoinen. Epigonaatio puetaan samalla tavalla kuin kuvevaate ja sen keskellä on risti. Alkuaan sitä saivat kantaa vain piispat, mutta nykyisin sen käyttöoikeus voidaan myöntää myös ansioituneelle papille.

Päällimmäiseksi pappi pukee [[feloni]]n (venäjäksi: ''фелонь'', kreikaksi: ''φαιλόνιον''). Se on leveä hihaton viitta, joka muistuttaa sadeviittaa ja jossa on selässä risti. Feloni kuvaa viittaa, johon sotilaat pukivat Kristuksen pilkatakseen häntä. Felonia kutsutaan myös vanhurskauden haarniskaksi. On olemassa myös ns. lyhyt feloni, jota käyttivät aiemmin lukijat. Nykyään lukija käyttää sitä vain tehtäväänsä vihittäessä. Puolikas feloni kuvaa lukijan vastuun pienuutta verrattuna pappeihin ja piispoihin. Feloneista on kuvia tämän artikkelin alussa liturgisien värien yhteydessä.

Slaavilaisissa kulttuureissa papin jumalanpalveluspukuun kuuluu [[kaularisti]]. Kreikkalaisvaikutteisissa kulttuureissa oikeus kantaa kaularistiä myönnetään ansioituneille papeille. Papeille myönnetään yleensä joko hopeisen tai kultaisen kaularistin kanto-oikeus. Legendan mukaan Pietari Suuri kohtasi kadulla viittaan pukeutuneen henkilön, jolta hän pyysi siunausta. Tätä hän ei kuitenkaan saanut ja nolostuneena viittaan pukeutunut henkilö kertoi olevansa diakoni eikä pappi. Tämän tapauksen vuoksi kerrotaan Pietarin määränneen papit kantamaan tunnusmerkkinä kaularistiä.

== Piispat ==

Piispat käyttävät myös alusstikaria, epitrakiilia, vyötä, hihoja ja ristiä. Piispojen jumalanpalveluspukuihin kuuluu lisäksi monia muita tekstiilejä. Osa niistä on monimutkaisia pukea, minkä takia piispa puetaan alipapiston ja ponomarien toimesta jumalanpalveluksen aikana. Pukeminen tapahtuu yleensä [[alttari]]ssa, mutta joskus se tehdään kirkkosalissa.

Piispa pukeutuneena [[mitra]]an, [[panagia]]an, [[omofori]]in, feloniin, epitrakiiliin, alusstukariin, epigonaatioon ja [[sauva]]an. (Kuva)

Piispat voi tunnistaa monista vain heidän käyttämistään jumalanpalvelusvaatteista. Pappien pitämän felonin sijasta piispat käyttävät lyhythelmaista viittaa nimeltä [[sakkos]] (venäjälksi: ''саккос'', kreikaksi: ''σάκκος''). Se on nöyrtymisen ja katumuksen vaate, joka symboloi Kristuksen kärsimyksiä ja Jumalan armoa. Sakkos on koristeltu kulkusilla. Ne symboloivat piispan puhumaa Jumalan sanaa. Alkuaan sakkos on ollut Bysantin keisarin hoviin kuuluvien virkamiesten juhla-asu.

Piispan tunnusmerkkinä jumalanpalveluksessa on [[omofori]], joka on epitrakiilin ja orarin kaltainen, mutta hieman leveämpi, nauhamainen tekstiili. Omofori kuvaa kadonnutta lammasta, jonka hyvä paimen on nostanut olkapäilleen. Piispa käyttää palveluksen aikana kahta omoforia: pientä ja suurta. Suurta omoforia piispa käyttää palveluksen alussa, toisen pään tullessa eteen ja toisen taakse. Pientä omoforia piispa käyttää palveluksen loppupuolella. Tällöin molemmat päät ovat edessä ja menevät ristiin. Omoforeihin on kuvattu ristejä, ympyröitä tai tähtiä.

Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa [[panagiaa]]. Se on [[ikoni]], johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Jeesus|Kristus]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua [[Jumalansynnyttäjä]]n rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.

Päässään piispat pitävät usein kruunua muistuttavaa [[mitraa]] eli läntisessä kirkossa paremmin hiipan nimellä tunnettavaa hieman samankaltaista päähinettä. Mitra on melko kookas, kupumainen tai kruunumainen päähine, joka on koristeltu korukivillä, kuvioilla ja ikoneilla. Mitra symboloi muun muassa Kristuksen orjantappurakruunua. Joissakin [[Paikalliskirkko|paikalliskirkoissa]], kuitenkaan ei Suomessa, myös [[rovasti]]t ja [[Arkkimandriitta|arkkimandriitat]] käyttävät mitraa. Poikkeuksena tästä säännöstä on Suomessa [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarin]] [[igumeni]]n oikeus käyttää mitraa.

Piispojen jumalanpalvelusasuun kuuluu myös [[klobukki]]. Se on päähine, jossa on takana huntu. Myös [[Munkki|munkit]] ja [[Nunna|nunnat]] käyttävät klobukkia. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] arkkipiispa käyttää klobukissaan valkoista huntua. Venäjällä myös [[metropoliitta]] käyttää arvonsa tunnusmerkkinä valkoista huntua klobukissaan. Klobukki toimii piispalle muistutuksena puolustaa oikeata uskoa.

Kädessään piispalla on jumalanpalveluksen tietyissä osissa [[sauva]]. Sauva on koristeltu ja sen yläpäässä on risti ja käärmekuvio tai muu ornamentti. Sauva symboloi paimensauvaa, sillä piispa on koko kirkon paimen.

Piispat ja munkit käyttävät myös [[mantia]]a (venäjäksi: ''мантия'', kreikaksi: ''μανδύας''). Se on pitkä päällysviitta, joka ulottuu maahan asti ja on laskostettu takaa. Mantia symboloi enkelien siipiä ja laskokset Jumalan voimaa. Piispan mantia on auki edestä ja se on koristeltu kuvin ja kulkusin. Munkin mantia on kiinni edestä ja on musta, eikä siinä ole koristeita.

{| {{Prettytable}}
|-
! Piispan asuja:
! Papin asuja:
! Diakonin asuja:
|-
|
* viitta
* alusstikari
* hihat
* epitrakiili
* vyö
* sakkos
* epigonaatio
* panagia / (kaularisti)
* mantia
* omofori
* sauva
* klobukki
* mitra
* skufia
|
* viitta
* alusstikari
* hihat
* epitrakiili
* vyö
* feloni
* kuvevaate
* kaularisti
* kamilavka
* skufia
|
* viitta
* alusstikari
* hihat
* orari
* kamilavka
* skufia
|}

== Aiheesta lisää Internetissä ==

* Nettiradio Mikael: Liturgiset tekstiilit
* www.ort.fi: Kirkkotekstiilit

[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
[[Luokka:Liturgiset kirkkotekstiilit]]
[[Luokka:Jumalanpalveluspuvut]]