Jumalanpalveluselämän muotoutuminen - Muutoshistoria

Domna: /* Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa */

2010-03-16T17:15:06Z

Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa

← Vanhempi versio		Versio 16. maaliskuuta 2010 kello 17.15
Rivi 7:		Rivi 7:
	[[Bysantti]]laisena aikana jumalanpalvelusten muodot vaihtelivat alueittain, mutta niiden rakenne oli kaikkialla suunnilleen samanlainen. Oli muodostunut erilaisia [[Riitus\|riituksia]] eli jumalanpalvelusperinteitä, joista ensimmäisiä olivat [[Jerusalem]]in, [[Aleksandria]]n ja [[Antiokia]]n riitukset. Näiden pohjalta kehittyi [[Konstantinopoli]]n riitus. Kirkkoon vakiintui bysanttilaisena aikana kaksi liturgiaa, [[Johannes Krysostomoksen liturgia]] ja [[Basileios Suuren liturgia]]. Näiden lisäksi Jerusalemissa käytettiin [[Jaakobin liturgia]]a. Liturgioiden lisäksi pidettiin [[ehtoopalvelus\|ehtoo-]], [[Aamupalvelus\|aamu-]] ja [[Hetkipalvelus\|hetkipalveluksia]] sekä [[Kokoöinen jumalanpalvelus\|kokoöisiä palveluksia]].		[[Bysantti]]laisena aikana jumalanpalvelusten muodot vaihtelivat alueittain, mutta niiden rakenne oli kaikkialla suunnilleen samanlainen. Oli muodostunut erilaisia [[Riitus\|riituksia]] eli jumalanpalvelusperinteitä, joista ensimmäisiä olivat [[Jerusalem]]in, [[Aleksandria]]n ja [[Antiokia]]n riitukset. Näiden pohjalta kehittyi [[Konstantinopoli]]n riitus. Kirkkoon vakiintui bysanttilaisena aikana kaksi liturgiaa, [[Johannes Krysostomoksen liturgia]] ja [[Basileios Suuren liturgia]]. Näiden lisäksi Jerusalemissa käytettiin [[Jaakobin liturgia]]a. Liturgioiden lisäksi pidettiin [[ehtoopalvelus\|ehtoo-]], [[Aamupalvelus\|aamu-]] ja [[Hetkipalvelus\|hetkipalveluksia]] sekä [[Kokoöinen jumalanpalvelus\|kokoöisiä palveluksia]].
	[[Kuva:Ehtoollislahjat suuressa sa.jpg\|thumb\|<center>''Ehtoollislahjat siirretään suuressa saatossa uhripöydältä alttaripöydälle. ''<br><small>(''kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg\|thumb\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo jumalanpalvelusasussa<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Ehtoollislahjat suuressa sa.jpg\|thumb\|<center>''Ehtoollislahjat siirretään suuressa saatossa uhripöydältä alttaripöydälle. ''<br><small>(''kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg\|thumb\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo jumalanpalvelusasussa<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	Keisarilla oli näkyvä rooli myös jumalanpalveluksissa. Keisari ei kuulunut papistoon, mutta osallistui palvelukseen aktiivisesti. Hän muun muassa [[Suitsutus\|suitsutti]] [[Ehtoollinen\|ehtoollislahjat]]. [[Kuninkaan ovet]] eli Pyhä portti ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan [[Alttari#Alttaripöytä, pyhä pöytä\|~~alttarinpöydän~~]] kohdalla. Nimitys Kuninkaan ovet juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli [[Kristus\|Kristuksen]] Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.		Keisarilla oli näkyvä rooli myös jumalanpalveluksissa. Keisari ei kuulunut papistoon, mutta osallistui palvelukseen aktiivisesti. Hän muun muassa [[Suitsutus\|suitsutti]] [[Ehtoollinen\|ehtoollislahjat]]. [[Kuninkaan ovet]] eli Pyhä portti ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan [[Alttari#Alttaripöytä, pyhä pöytä\|alttaripöydän]] kohdalla. Nimitys Kuninkaan ovet juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli [[Kristus\|Kristuksen]] Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.

	Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.		Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia, vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.

	== Jumalanpalveluskalenterin muotoutuminen ==		== Jumalanpalveluskalenterin muotoutuminen ==

Domna (16. maaliskuuta 2010 kello 17.13)

2010-03-16T17:13:24Z

← Vanhempi versio		Versio 16. maaliskuuta 2010 kello 17.13
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat ~~enemmän~~ improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.		{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat pikemminkin improvisoituja ja vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.

	Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.		Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.

Petja (16. maaliskuuta 2010 kello 08.16)

2010-03-16T08:16:26Z

← Vanhempi versio		Versio 16. maaliskuuta 2010 kello 08.16
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.		{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.

	Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen ~~käänteenne~~\|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.		Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen käänne\|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.

	== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==		== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==

Petja (16. maaliskuuta 2010 kello 08.05)

2010-03-16T08:05:10Z

← Vanhempi versio		Versio 16. maaliskuuta 2010 kello 08.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.		{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.

	Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen konstantinolaisessa käänteessä, kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.		Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen käänteenne\|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.

	== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==		== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==

Hannu (13. maaliskuuta 2010 kello 17.44)

2010-03-13T17:44:32Z

← Vanhempi versio		Versio 13. maaliskuuta 2010 kello 17.44
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}[[~~Varhaiskristillisyys~~\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[~~jumalanpalvelus~~\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.		{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko\|Varhaiskristillisenä]] aikana [[Jumalanpalvelus\|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus\|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot\|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.

	Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[~~opettettavien~~ liturgia\|~~opettettavien~~]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[~~maallikko~~\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen ~~[[konstantinolainen käänne\|~~konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.		Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[Opetettavien liturgia\|opetettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[Maallikko\|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen konstantinolaisessa käänteessä, kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.

	== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==		== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==

	[[Bysantti]]laisena aikana jumalanpalvelusten muodot vaihtelivat alueittain, mutta niiden rakenne oli kaikkialla suunnilleen samanlainen. Oli muodostunut erilaisia [[~~riitus~~\|riituksia]] eli jumalanpalvelusperinteitä, joista ensimmäisiä olivat [[Jerusalem]]in, [[Aleksandria]]n ja [[Antiokia]]n riitukset. Näiden pohjalta kehittyi [[Konstantinopoli]]n riitus. Kirkkoon vakiintui bysanttilaisena aikana kaksi liturgiaa, [[Johannes Krysostomoksen liturgia]] ja [[Basileios Suuren liturgia]]. Näiden lisäksi Jerusalemissa käytettiin [[Jaakobin liturgia]]a. Liturgioiden lisäksi pidettiin [[ehtoopalvelus\|ehtoo-]], [[~~aamupalvelus~~\|aamu-]] ja [[~~hetkipalvelus~~\|hetkipalveluksia]] sekä [[~~kokoöinen~~ ~~palvelus~~\|kokoöisiä palveluksia]].		[[Bysantti]]laisena aikana jumalanpalvelusten muodot vaihtelivat alueittain, mutta niiden rakenne oli kaikkialla suunnilleen samanlainen. Oli muodostunut erilaisia [[Riitus\|riituksia]] eli jumalanpalvelusperinteitä, joista ensimmäisiä olivat [[Jerusalem]]in, [[Aleksandria]]n ja [[Antiokia]]n riitukset. Näiden pohjalta kehittyi [[Konstantinopoli]]n riitus. Kirkkoon vakiintui bysanttilaisena aikana kaksi liturgiaa, [[Johannes Krysostomoksen liturgia]] ja [[Basileios Suuren liturgia]]. Näiden lisäksi Jerusalemissa käytettiin [[Jaakobin liturgia]]a. Liturgioiden lisäksi pidettiin [[ehtoopalvelus\|ehtoo-]], [[Aamupalvelus\|aamu-]] ja [[Hetkipalvelus\|hetkipalveluksia]] sekä [[Kokoöinen jumalanpalvelus\|kokoöisiä palveluksia]].
	[[Kuva:Ehtoollislahjat suuressa sa.jpg\|thumb\|<center>''Ehtoollislahjat siirretään suuressa saatossa uhripöydältä alttaripöydälle. ''<br><small>(''kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg\|thumb\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo jumalanpalvelusasussa<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Ehtoollislahjat suuressa sa.jpg\|thumb\|<center>''Ehtoollislahjat siirretään suuressa saatossa uhripöydältä alttaripöydälle. ''<br><small>(''kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg\|thumb\|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo jumalanpalvelusasussa<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	Keisarilla oli näkyvä rooli myös jumalanpalveluksissa. Keisari ei kuulunut papistoon, mutta osallistui palvelukseen aktiivisesti. Hän muun muassa [[~~suitsutus~~\|suitsutti]] [[~~ehtoollislahja~~]]t. [[Kuninkaan ovet]] eli Pyhä portti ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan [[~~alttarinpöytä~~\|alttarinpöydän]] kohdalla. Nimitys Kuninkaan ovet juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli [[Kristus\|Kristuksen]] Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.		Keisarilla oli näkyvä rooli myös jumalanpalveluksissa. Keisari ei kuulunut papistoon, mutta osallistui palvelukseen aktiivisesti. Hän muun muassa [[Suitsutus\|suitsutti]] [[Ehtoollinen\|ehtoollislahjat]]. [[Kuninkaan ovet]] eli Pyhä portti ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan [[Alttari#Alttaripöytä, pyhä pöytä\|alttarinpöydän]] kohdalla. Nimitys Kuninkaan ovet juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli [[Kristus\|Kristuksen]] Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.

	Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.		Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.
Rivi 13:		Rivi 13:
	== Jumalanpalveluskalenterin muotoutuminen ==		== Jumalanpalveluskalenterin muotoutuminen ==

	Kirkollinen jumalanpalveluskalenteri muotoutui pääjuhlien, kuten [[joulu]]n ja [[~~pääsiäinen~~\|pääsiäisen]], osalta 300-luvulla. Juhlakalenterin perusrakenteen muodostivat juhlat ja [[paasto~~\|paastot~~]]. [[Marttyyri]]kaudella muodostuneiden muistopäivien lisäksi alettiin muistella muita pyhiä. [[Pentekostarion]]-kirjaan koottiin juhlakauden [[Liturgiset tekstit\|jumalanpalvelustekstit]] ja [[minea]]an päivittäin vaihtuvat tekstit. Suomenkieliset mineatekstit saatiin laajempaan käyttöön vasta vuonna 2007, kun ne julkaistiin [[Ortodoksi.net]]- sivustolla, mutta kirjoitushetkellä ne eivät olleet [[piispainkokous\|piispainkokouksen]] viralliseen käyttöön hyväksymiä.		Kirkollinen jumalanpalveluskalenteri muotoutui pääjuhlien, kuten [[joulu]]n ja [[Pääsiäinen\|pääsiäisen]], osalta 300-luvulla. Juhlakalenterin perusrakenteen muodostivat juhlat ja [[paasto]]t. [[Marttyyri]]kaudella muodostuneiden muistopäivien lisäksi alettiin muistella muita pyhiä. [[Pentekostarion]]-kirjaan koottiin juhlakauden [[Liturgiset tekstit\|jumalanpalvelustekstit]] ja [[minea]]an päivittäin vaihtuvat tekstit. Suomenkieliset mineatekstit saatiin laajempaan käyttöön vasta vuonna 2007, kun ne julkaistiin [[Ortodoksi.net]]- sivustolla, mutta kirjoitushetkellä ne eivät olleet [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous\|piispainkokouksen]] viralliseen käyttöön hyväksymiä.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja (13. maaliskuuta 2010 kello 16.17)

2010-03-13T16:17:25Z

← Vanhempi versio		Versio 13. maaliskuuta 2010 kello 16.17
Rivi 10:		Rivi 10:

	Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.		Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.

			== Jumalanpalveluskalenterin muotoutuminen ==

	Kirkollinen jumalanpalveluskalenteri muotoutui pääjuhlien, kuten [[joulu]]n ja [[pääsiäinen\|pääsiäisen]], osalta 300-luvulla. Juhlakalenterin perusrakenteen muodostivat juhlat ja [[paasto\|paastot]]. [[Marttyyri]]kaudella muodostuneiden muistopäivien lisäksi alettiin muistella muita pyhiä. [[Pentekostarion]]-kirjaan koottiin juhlakauden [[Liturgiset tekstit\|jumalanpalvelustekstit]] ja [[minea]]an päivittäin vaihtuvat tekstit. Suomenkieliset mineatekstit saatiin laajempaan käyttöön vasta vuonna 2007, kun ne julkaistiin [[Ortodoksi.net]]- sivustolla, mutta kirjoitushetkellä ne eivät olleet [[piispainkokous\|piispainkokouksen]] viralliseen käyttöön hyväksymiä.		Kirkollinen jumalanpalveluskalenteri muotoutui pääjuhlien, kuten [[joulu]]n ja [[pääsiäinen\|pääsiäisen]], osalta 300-luvulla. Juhlakalenterin perusrakenteen muodostivat juhlat ja [[paasto\|paastot]]. [[Marttyyri]]kaudella muodostuneiden muistopäivien lisäksi alettiin muistella muita pyhiä. [[Pentekostarion]]-kirjaan koottiin juhlakauden [[Liturgiset tekstit\|jumalanpalvelustekstit]] ja [[minea]]an päivittäin vaihtuvat tekstit. Suomenkieliset mineatekstit saatiin laajempaan käyttöön vasta vuonna 2007, kun ne julkaistiin [[Ortodoksi.net]]- sivustolla, mutta kirjoitushetkellä ne eivät olleet [[piispainkokous\|piispainkokouksen]] viralliseen käyttöön hyväksymiä.

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Varhaiskristillisenä aikana jumalanpalvelukset perustuivat juutalaisiin perinteisiin (esim. agape)...

2010-03-13T16:16:13Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Varhaiskristillisenä aikana jumalanpalvelukset perustuivat juutalaisiin perinteisiin (esim. agape)...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}[[Varhaiskristillisyys|Varhaiskristillisenä]] aikana [[jumalanpalvelus|jumalanpalvelukset]] perustuivat [[juutalaisuus|juutalaisiin]] perinteisiin (esim. [[agape]]). Niiden muodot olivat enemmän improvisoituja ja ne vaihtelivat suuresti alueittain. Pääosassa oli sanan lisäksi ruokailu. [[Vainot|Vainoaikoina]] palvelukset pidettiin yksityisissä kodeissa.

Vuoteen 200 mennessä oli kehittynyt rikas [[liturgia]]. Liturgia oli kaksiosainen eli siinä oli [[opettettavien liturgia|opettettavien]] ja [[uskovaisten liturgia]]. Vuoteen 250 mennessä oli kehittynyt [[papisto]]n hierarkia. Papisto oli [[alttari]]ssa erillään [[maallikko|maallikoista]] ja he saarnasivat [[solea]]lta. Jumalanpalveluselämä koki suuren muutoksen [[konstantinolainen käänne|konstantinolaisessa käänteessä]], kun kirkko julistettiin lailliseksi. Tällöin jumalanpalveluselämän kehitys alkoi toden teolla.

== Jumalanpalvelus kehittyy Bysantissa ==

[[Bysantti]]laisena aikana jumalanpalvelusten muodot vaihtelivat alueittain, mutta niiden rakenne oli kaikkialla suunnilleen samanlainen. Oli muodostunut erilaisia [[riitus|riituksia]] eli jumalanpalvelusperinteitä, joista ensimmäisiä olivat [[Jerusalem]]in, [[Aleksandria]]n ja [[Antiokia]]n riitukset. Näiden pohjalta kehittyi [[Konstantinopoli]]n riitus. Kirkkoon vakiintui bysanttilaisena aikana kaksi liturgiaa, [[Johannes Krysostomoksen liturgia]] ja [[Basileios Suuren liturgia]]. Näiden lisäksi Jerusalemissa käytettiin [[Jaakobin liturgia]]a. Liturgioiden lisäksi pidettiin [[ehtoopalvelus|ehtoo-]], [[aamupalvelus|aamu-]] ja [[hetkipalvelus|hetkipalveluksia]] sekä [[kokoöinen palvelus|kokoöisiä palveluksia]].
[[Kuva:Ehtoollislahjat suuressa sa.jpg|thumb|<center>''Ehtoollislahjat siirretään suuressa saatossa uhripöydältä alttaripöydälle. '' (''kuva © Hannu Pyykkönen'')</center>]][[Kuva:Leo_arkkipiispa01.jpg|thumb|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo jumalanpalvelusasussa (''kuva © Pyykkönen'')</center>]]
Keisarilla oli näkyvä rooli myös jumalanpalveluksissa. Keisari ei kuulunut papistoon, mutta osallistui palvelukseen aktiivisesti. Hän muun muassa [[suitsutus|suitsutti]] [[ehtoollislahja]]t. [[Kuninkaan ovet]] eli Pyhä portti ovat [[ikonostaasi]]n keskellä olevat pariovet, sijaiten ortodoksisessa kirkossa aina suoraan [[alttarinpöytä|alttarinpöydän]] kohdalla. Nimitys Kuninkaan ovet juontuu siitä, että niiden kautta tuodaan kansalle Pyhien pyhä Kunnian Kuningas eli [[Kristus|Kristuksen]] Ruumis ja Veri pyhitettyjen ehtoollislahjojen muodossa. Aikoinaan myös hallitsijalla niin Bysantissa kuin Venäjällä oli myös oikeus käyttää Kuninkaan ovea käydessään alttarissa. Nykyään tuosta käytännöstä on luovuttu.

Keisaria ympäröi seremoniallisuus, mikä näyttäytyi erityisesti Konstantinopolin pääkirkossa [[Hagia Sofia]]ssa. Siellä ei toimitettu juurikaan seurakunnallisia palveluksia vaan se oli varattu pääasiassa keisarillisten palvelusten toimittamiseen. Keisarin seremoniallisuudesta on siirtynyt perintöä myös tähän päivään. Esimerkiksi nykyinen [[piispa]]n päähine [[mitra]] oli alun perin keisarin käyttämä päähine.

Kirkollinen jumalanpalveluskalenteri muotoutui pääjuhlien, kuten [[joulu]]n ja [[pääsiäinen|pääsiäisen]], osalta 300-luvulla. Juhlakalenterin perusrakenteen muodostivat juhlat ja [[paasto|paastot]]. [[Marttyyri]]kaudella muodostuneiden muistopäivien lisäksi alettiin muistella muita pyhiä. [[Pentekostarion]]-kirjaan koottiin juhlakauden [[Liturgiset tekstit|jumalanpalvelustekstit]] ja [[minea]]an päivittäin vaihtuvat tekstit. Suomenkieliset mineatekstit saatiin laajempaan käyttöön vasta vuonna 2007, kun ne julkaistiin [[Ortodoksi.net]]- sivustolla, mutta kirjoitushetkellä ne eivät olleet [[piispainkokous|piispainkokouksen]] viralliseen käyttöön hyväksymiä.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

== Katso myös ==

* [[Ortodoksinen jumalanpalvelus]]
* [[Ehtoollinen]]
* [[Liturgia]]

[[Luokka:Kirkkohistoria]]