Jumalanäiti Suloisesti suuteleva - Muutoshistoria

Hannu (20. elokuuta 2019 kello 13.41)

2019-08-20T13:41:47Z

← Vanhempi versio		Versio 20. elokuuta 2019 kello 13.41
Rivi 17:		Rivi 17:
	Ortodoksi.net<br>		Ortodoksi.net<br>
	20.8.2019		20.8.2019

			'''Tropari''', 4. sävelmä:<br>
			Pyhittäjä Antipan löytämää kuvaasi oi Puhtain, / me kunnioitamme ja Sinusta syntyneen Poikasi jumalallista voimaa ylistämme. / Rukoile oi Taivaan Valtiatar varjelusta ja pelastusta kaikille, // jotka Sinun pyhää kuvaasi kunnioittavat.<br>
			<br>
			'''Kontakki''', 3. sävelmä:<br>
			Jumalansynnyttäjä Neitsyt kutsuu meitä / rukouksin kunnioittamaan pyhää ikoniansa. / Niin kuin pyhittäjä Antipalle, / suo sen tuoda meillekin // hengellistä apua ja lohtua oi Puhtain Neitsyt.

Hannu (20. elokuuta 2019 kello 13.34)

2019-08-20T13:34:24Z

← Vanhempi versio		Versio 20. elokuuta 2019 kello 13.34
Rivi 7:		Rivi 7:
	Metropoliitta Arsenin mukaan tämä ikoni – joka on kalustoluetteloon merkitty nimellä ''”Jumalanäiti suloisesti suuteleva”'' - ei muistuta Athoksen Filotheoun luostarissa olevaa samannimistä ihmeitätekevää ikonia, vaan enemmänkin se on sommittelultaan aivan kuin Jumalanäidin vladimirilainen ikoni, mutta toisin päin käännettynä (''”Ihmeitätekevät ikonit Suomessa”'', Ikonimaalari 2/2011).		Metropoliitta Arsenin mukaan tämä ikoni – joka on kalustoluetteloon merkitty nimellä ''”Jumalanäiti suloisesti suuteleva”'' - ei muistuta Athoksen Filotheoun luostarissa olevaa samannimistä ihmeitätekevää ikonia, vaan enemmänkin se on sommittelultaan aivan kuin Jumalanäidin vladimirilainen ikoni, mutta toisin päin käännettynä (''”Ihmeitätekevät ikonit Suomessa”'', Ikonimaalari 2/2011).

	Samassa artikkelissa metropoliitta kertoo pyhittäjä Antipan eläessä Athoksella sen tekemästä ihmeestä, jossa ikon pelasti Antipan erakkomajaa korjanneen ja äkisti koleraan sairastuneen papin ihmeellisestä pelastumisesta, kun Antipa laittoi ikonin tajuttomana ja kuoleman kourissa olevan papin rinnan päälle ja rukoili hänelle pelastusta ja paranemista, mikä sitten tapahtuikin.		Samassa artikkelissa metropoliitta kertoo pyhittäjä Antipan eläessä Athoksella sen tekemästä ihmeestä, jossa ikon pelasti Antipan erakkomajaa korjanneen ja äkisti koleraan sairastuneen papin, sekä papin ihmeellisestä pelastumisesta, kun Antipa laittoi ikonin tajuttomana ja kuoleman kourissa olevan papin rinnan päälle ja rukoili hänelle pelastusta ja paranemista, mikä sitten tapahtuikin.

	Antipa siirtyi itse 1865 Athokselta Laatokan Valamoon, missä hän piti hyvää huolta aarteestaan ja päätti lahjoittaa ikonin kuolemansa jälkeen Valamon luostarille. Pyhittäjä Antipa kuolikin sitten muutamien vuosien päästä 61 vuoden ikäisenä 1882 ja hänet kanonisoitiin eli julistettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi Athoksella 1906.		Antipa siirtyi itse 1865 Athokselta Laatokan Valamoon, missä hän piti hyvää huolta aarteestaan ja päätti lahjoittaa ikonin kuolemansa jälkeen Valamon luostarille. Pyhittäjä Antipa kuolikin sitten muutamien vuosien päästä 61 vuoden ikäisenä 1882 ja hänet kanonisoitiin eli julistettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi Athoksella 1906.

Hannu: Ak: Uusi sivu: Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on kokouksessaan elokuussa 2019 päättänyt Valamon luostarissa Heinävedellä sijaitsevan ihmeitätekevän '''”Jumalanäiti sulois...

2019-08-20T13:25:11Z

Ak: Uusi sivu: Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on kokouksessaan elokuussa 2019 päättänyt Valamon luostarissa Heinävedellä sijaitsevan ihmeitätekevän '''”Jumalanäiti sulois...

Uusi sivu

[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] on kokouksessaan elokuussa 2019 päättänyt Valamon luostarissa Heinävedellä sijaitsevan ihmeitätekevän '''”Jumalanäiti suloisesti suuteleva”''' -ikonille uuden ortodoksisen muistopäivän tammikuun 11. päivälle.
[[Kuva:Im_2_2011_kansi.jpg|thumb|300 px|<center>Ikonimaalari-lehden nr. 2/2011 kansi</center>]]
Tämä ikoni, joka tunnetaan muualla maailmanssa myös nimellä ''Panagia Glykofilousa'', on tullut pyhittäjä [[Antipa Valamolainen|'''Antipa Valamolaisen''']] mukana [[Laatokan Valamon luostari|Laatokan Valamoon]], jolle pyhittäjä lahjoitti tämän jo silloin 1800-luvulla ihmeitätekevänä ikonina tunnetun pyhäinkuvan. Ikoni tuotiin sitten aikanaan sotien jälkeen Heinävedelle siirtyneeseen [[Heinäveden Valamon luostari|Valamon luostariin]].

[[Arseni Kuopion ja Karjalan metropoliitta|Kuopion ja Karjalan metropoliitta '''Arseni''']] on kirjoittanut ikonista artikkeleja eri julkaisuihin. Ikonimaalari-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa hän mainitseen tämän ikonin sijainneen Laatokan Valamossa pääkirkon pyhittäjäisille [[Sergei ja Herman Valamolainen|'''Sergei''' ja '''Herman Valamolaisille''']] omistetussa alakirkossa.

Metropoliitta Arsenin mukaan tämä ikoni – joka on kalustoluetteloon merkitty nimellä ''”Jumalanäiti suloisesti suuteleva”'' - ei muistuta Athoksen Filotheoun luostarissa olevaa samannimistä ihmeitätekevää ikonia, vaan enemmänkin se on sommittelultaan aivan kuin Jumalanäidin vladimirilainen ikoni, mutta toisin päin käännettynä (''”Ihmeitätekevät ikonit Suomessa”'', Ikonimaalari 2/2011).

Samassa artikkelissa metropoliitta kertoo pyhittäjä Antipan eläessä Athoksella sen tekemästä ihmeestä, jossa ikon pelasti Antipan erakkomajaa korjanneen ja äkisti koleraan sairastuneen papin ihmeellisestä pelastumisesta, kun Antipa laittoi ikonin tajuttomana ja kuoleman kourissa olevan papin rinnan päälle ja rukoili hänelle pelastusta ja paranemista, mikä sitten tapahtuikin.

Antipa siirtyi itse 1865 Athokselta Laatokan Valamoon, missä hän piti hyvää huolta aarteestaan ja päätti lahjoittaa ikonin kuolemansa jälkeen Valamon luostarille. Pyhittäjä Antipa kuolikin sitten muutamien vuosien päästä 61 vuoden ikäisenä 1882 ja hänet kanonisoitiin eli julistettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi Athoksella 1906.

Pyhittäjä Antipa Valamolaisen ikoni on päässyt tuon saman edellä mainitun Ikonimaalari-lehden nr. 2/2011 kanteen ja lehden kannesta on kuva ohessa.

Toisessa saman lehden artikkelissa '''Irma Stenström''' kertoo lyhyesti ”Jumalanäiti suloisesti suuteleva” -ikonin kuvatyypistä. Hän sanoo sen syntyneen 1400-luvulla kreetalaisissa ikonimaalaustyöpajoissa, joiden tekemissä ikoneissa tämä siellä ''Glykofilousa'' -tyypin ikonina tunnettu kuva edelleen ilmenee. Stenströmin mukaan ikonissa ei alkuaan ollut kärsimysvälineitä käsissään pitäviä enkeleitä, jotka sittemmin ilmestyivät ikoniin ja ikoni alkoi muuttua toisen tyypin ikoniksi, nimttäin ''”Kärsimyksen Jumalanäidin”'' -ikoniksi. Samalla lapsen pään asento muuttui oikealle yläviistoon (''”Kärsimyksen Jumalanäiti”'', Ikonimaalari 2/2008).

Ortodoksi.net<br>
20.8.2019