Joulupaasto - Historiallinen odotuksen aika (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Mikko (15. marraskuuta 2009 kello 11.13)

2009-11-15T11:13:32Z

← Vanhempi versio		Versio 15. marraskuuta 2009 kello 11.13
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.		'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.
	[[Kuva:Apostoli filippus wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>Joulupaastoa kutsutaan myös apostoli [[Filippus (apostoli)\|Filippuksen]] paastoksi, koska hänen muistopäivänsä (14.11) jälkeen alkaa joulupaasto.</center>]]		[[Kuva:Apostoli filippus wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>Joulupaastoa kutsutaan <br>myös apostoli [[Filippus (apostoli)\|Filippuksen]] paastoksi, koska hänen muistopäivänsä (14.11)<br>jälkeen alkaa joulupaasto.<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] ''Leo Suuren'' (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.		Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] ''Leo Suuren'' (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.

Mikko (15. marraskuuta 2009 kello 11.11)

2009-11-15T11:11:08Z

← Vanhempi versio		Versio 15. marraskuuta 2009 kello 11.11
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.		'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.
			[[Kuva:Apostoli filippus wik.jpg\|250px\|thumb\|<center>Joulupaastoa kutsutaan myös apostoli [[Filippus (apostoli)\|Filippuksen]] paastoksi, koska hänen muistopäivänsä (14.11) jälkeen alkaa joulupaasto.</center>]]

	Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] ''Leo Suuren'' (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.		Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] ''Leo Suuren'' (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.

Mikko (14. marraskuuta 2009 kello 11.02)

2009-11-14T11:02:11Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 11.02
Rivi 9:		Rivi 9:
	Ortodoksisessa kirkossa joulupaaston käytäntö on ollut vaihtelevaa ensimmäisellä vuosituhannella. Paasto on aluksi liittynyt [[teofania]]an, Herran [[kaste]]en juhlaan, jolloin kasteeseen valmistautuvat paastosivat. Kun teofanian liturginen perinne kopioitui joulun jumalanpalveluskäytännöksi, paastoaminen siirtyi joulun yhteyteen. Niinpä edelleenkin ortodoksisissa kirkkosäännöissä teofanian aatto ja jouluaatto ovat ankaria paastopäiviä. Kirkon elämässä ei kuitenkaan ollut mitään yleistä paastojaksoa. Jotkut paastosivat viisi päivää, toiset seitsemän ja muut enemmän.		Ortodoksisessa kirkossa joulupaaston käytäntö on ollut vaihtelevaa ensimmäisellä vuosituhannella. Paasto on aluksi liittynyt [[teofania]]an, Herran [[kaste]]en juhlaan, jolloin kasteeseen valmistautuvat paastosivat. Kun teofanian liturginen perinne kopioitui joulun jumalanpalveluskäytännöksi, paastoaminen siirtyi joulun yhteyteen. Niinpä edelleenkin ortodoksisissa kirkkosäännöissä teofanian aatto ja jouluaatto ovat ankaria paastopäiviä. Kirkon elämässä ei kuitenkaan ollut mitään yleistä paastojaksoa. Jotkut paastosivat viisi päivää, toiset seitsemän ja muut enemmän.

	Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. ~~Mm.~~ Antiokian patriarkka ''Balsamon'' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti:		Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. Muun muassa Antiokian patriarkka ''Balsamon'' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti:
	:: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''		:: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''

Rivi 23:		Rivi 23:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

	* [[Jumala asuu nöyrien sielussa (opetuspuhe)\|Jumala asuu nöyrien sielussa]]		* [[Jumala asuu nöyrien sielussa (opetuspuhe)\|Jumala asuu nöyrien sielussa]]

		⚫	[[Luokka:Joulu]]
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
		⚫	[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
	[[Luokka:Paasto]]		[[Luokka:Paasto]]
⚫	[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
⚫	[[Luokka:Joulu]]

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 09.27)

2009-11-14T09:27:47Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 09.27
Rivi 21:		Rivi 21:

	[[Harjunkirkon Viesti]] 6/1991		[[Harjunkirkon Viesti]] 6/1991

			== Katso myös ==

			* [[Jumala asuu nöyrien sielussa (opetuspuhe)\|Jumala asuu nöyrien sielussa]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 08.04)

2009-11-14T08:04:36Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 08.04
Rivi 14:		Rivi 14:
	Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli ''Filippuksen'']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan [[apostoli]]en paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esimerkiksi [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|''Matteuksen'']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|''Andreaan'']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|''Nikolaoksen'']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|''Trifon Petsamolaisen'']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.		Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli ''Filippuksen'']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan [[apostoli]]en paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esimerkiksi [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|''Matteuksen'']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|''Andreaan'']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|''Nikolaoksen'']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|''Trifon Petsamolaisen'']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.

	[[Joulu]]n, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.		[[Joulu]]n, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef Kihlaaja\|Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.

	Vapahtajamme syntymän juhla on pitkän Messiaan tuloon valmistaneen prosessin huipentuma. Se kesti vuosituhansia, eikä se ollut mikään Jumalan äkillinen ja irrationaalinen maailman tapahtumiin puuttuminen. Näitä pelastushistorian keskeisiä teemoja toistaen kirkko vuosittain johdattaa jäsenensä kohtaamaan joulun.		Vapahtajamme syntymän juhla on pitkän Messiaan tuloon valmistaneen prosessin huipentuma. Se kesti vuosituhansia, eikä se ollut mikään Jumalan äkillinen ja irrationaalinen maailman tapahtumiin puuttuminen. Näitä pelastushistorian keskeisiä teemoja toistaen kirkko vuosittain johdattaa jäsenensä kohtaamaan joulun.

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 08.03)

2009-11-14T08:03:44Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 08.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.		'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.

	Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] Leo Suuren (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.		Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] ''Leo Suuren'' (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.

	Lännessä joulupaasto gallialaisen liturgisen käytännön mukaan kesti kuusi viikkoa. Tällöin viimeinen huomattava juhla ennen paaston alkua oli [[Pyhä]]n Martin päivä 11.11., josta kansan keskuudessa muodostui iloinen karnevaalijuhla runsaine syömisineen. Varhaisen keskiajan käytännön mukaisesti adventti vakiintui läntisessä kirkossa neljäksi viikoksi. Toisaalta italialaisen Milanon hiippakunnan liturgisessa käytännössä on edelleenkin kuusi adventtisunnuntaita. Neljän sunnuntain perinnettä seurasivat uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaiset ja [[Anglikaaninen kirkko\|anglikaanit]]. Reformoidussa kirkossa adventtiaikaa ei ole ollenkaan.		Lännessä joulupaasto gallialaisen liturgisen käytännön mukaan kesti kuusi viikkoa. Tällöin viimeinen huomattava juhla ennen paaston alkua oli [[Pyhä]]n Martin päivä 11.11., josta kansan keskuudessa muodostui iloinen karnevaalijuhla runsaine syömisineen. Varhaisen keskiajan käytännön mukaisesti adventti vakiintui läntisessä kirkossa neljäksi viikoksi. Toisaalta italialaisen Milanon hiippakunnan liturgisessa käytännössä on edelleenkin kuusi adventtisunnuntaita. Neljän sunnuntain perinnettä seurasivat uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaiset ja [[Anglikaaninen kirkko\|anglikaanit]]. Reformoidussa kirkossa adventtiaikaa ei ole ollenkaan.
Rivi 12:		Rivi 12:
	:: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''		:: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''

	Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli '''Filippuksen''']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan [[apostoli]]en paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esimerkiksi [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|'''Matteuksen''']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|'''Andreaan''']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|'''Nikolaoksen''']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|'''Trifon Petsamolaisen''']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.		Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli ''Filippuksen'']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan [[apostoli]]en paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esimerkiksi [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|''Matteuksen'']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|''Andreaan'']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|''Nikolaoksen'']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|''Trifon Petsamolaisen'']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.

	[[Joulu]]n, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.		[[Joulu]]n, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.

Hannu (14. marraskuuta 2009 kello 07.59)

2009-11-14T07:59:43Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2009 kello 07.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Joulupaasto]] tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ~~[[adventti]]aika~~, mikä nimitys on vakiintunut Suomen luterilaisessa kirkossa joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös ortodoksisessa joulupaastossa on adventin - odotuksen luonne. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa Vanhan testamentin profeetat välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.		'''[[Joulupaasto]]''' tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Liturgisesta kehityksestä johtuen lännen kirkossa tätä paastoa alettiin kutsua myös nimellä ''adventtiaika'', mikä nimitys on vakiintunut [[Luterilainen kirkko\|Suomen luterilaisessa kirkossa]] joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle. Myös [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] joulupaastossa on ''adventin'' - odotuksen luonne. Sana ''adventti'' tulee latinankielisestä sanonnasta ''adventus Domini'', Herran tuleminen. Jumalan pelastushistoriassa Kristuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jonka kuluessa [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Profeetta\|profeetat]] välittivät Jumalan kansalle lupaukset ja ennustukset Vapahtajasta. Samoin joulua edeltää odotuksen ja valmistautumisen aika, jolloin kirkko joka vuosi uudelleen elää nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan ja kokemaan niiden toteutumisen.

	Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo '''Ambrosius Milanolainen''' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] Leo Suuren (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.		Varhaisin todiste adventtiajan pitämisestä paastonaikana on Ranskasta vuodelta 490. Toisaalta jo ''[[Ambrosius Milanolainen]]'' (k. 397) mainitsee jouluun valmistautumisesta [[paasto]]ten. [[Paavi]] Leo Suuren (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ''"Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille."'' Käytäntö niin idässä kuin lännessä oli vaihtelevaa eri paikkakunnilla hyvin pitkän aikaa, ja lopullisesti adventin paastoluonteen voidaankin sanoa vakiintuneen vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.

	Lännessä joulupaasto gallialaisen liturgisen käytännön mukaan kesti kuusi viikkoa. Tällöin viimeinen huomattava juhla ennen paaston alkua oli [[Pyhä]]n Martin päivä 11.11., josta kansan keskuudessa muodostui iloinen karnevaalijuhla runsaine syömisineen. Varhaisen keskiajan käytännön mukaisesti adventti vakiintui läntisessä kirkossa neljäksi viikoksi. Toisaalta italialaisen Milanon hiippakunnan liturgisessa käytännössä on edelleenkin kuusi adventtisunnuntaita. Neljän sunnuntain perinnettä seurasivat uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaiset ja anglikaanit. Reformoidussa kirkossa adventtiaikaa ei ole ollenkaan.		Lännessä joulupaasto gallialaisen liturgisen käytännön mukaan kesti kuusi viikkoa. Tällöin viimeinen huomattava juhla ennen paaston alkua oli [[Pyhä]]n Martin päivä 11.11., josta kansan keskuudessa muodostui iloinen karnevaalijuhla runsaine syömisineen. Varhaisen keskiajan käytännön mukaisesti adventti vakiintui läntisessä kirkossa neljäksi viikoksi. Toisaalta italialaisen Milanon hiippakunnan liturgisessa käytännössä on edelleenkin kuusi adventtisunnuntaita. Neljän sunnuntain perinnettä seurasivat uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaiset ja [[Anglikaaninen kirkko\|anglikaanit]]. Reformoidussa kirkossa adventtiaikaa ei ole ollenkaan.

	Vaikka adventti luterilaisten parissa säilyikin, sen paastoluonne on käytännössä unohtunut. Muinoin käytännössä olleesta paastosta kertoo ainoastaan violetti kirkollinen väri. Suomessa joulun alusviikkojen aikana pöydät notkuvat ruokien painosta, ja muutenkin yhteiskunnan ilme on karnevaalimainen. Jouluahan on koko joulukuu ajatuksella ''"Oi, oispa joulu ainainen"''. Kaukainen perinne adventin paastoperinteestä on lipeäkalan syöminen jouluaattona. ~~Katolilaisten~~ jouluaaton ateriaan ei yleensä vieläkään kuulu lihaa vaikka jouluaaton paastovelvoite onkin vuonna 1966 poistettu. Vanhat kirkot yhä edelleenkin muistuttavat jouluun valmistautumisen ajan aterioiden säännöstelemisestä. Muistaessaan paastosäännöt näiden kirkkojen jäsenet voivat ehkä paremmin sisäisesti vapautua sidonnaisuudesta maailmaan, hiljentyä ja keskittyä ottamaan vastaan joulun sanoman.		Vaikka adventti luterilaisten parissa säilyikin, sen paastoluonne on käytännössä unohtunut. Muinoin käytännössä olleesta paastosta kertoo ainoastaan violetti kirkollinen väri. Suomessa joulun alusviikkojen aikana pöydät notkuvat ruokien painosta, ja muutenkin yhteiskunnan ilme on karnevaalimainen. Jouluahan on koko joulukuu ajatuksella ''"Oi, oispa joulu ainainen"''. Kaukainen perinne adventin paastoperinteestä on lipeäkalan syöminen jouluaattona. [[Roomalaiskatolinen kirkko\|Roomalaiskatolilaisten]] jouluaaton ateriaan ei yleensä vieläkään kuulu lihaa vaikka jouluaaton paastovelvoite onkin vuonna 1966 poistettu. Vanhat kirkot yhä edelleenkin muistuttavat jouluun valmistautumisen ajan aterioiden säännöstelemisestä. Muistaessaan paastosäännöt näiden kirkkojen jäsenet voivat ehkä paremmin sisäisesti vapautua sidonnaisuudesta maailmaan, hiljentyä ja keskittyä ottamaan vastaan joulun sanoman.

	Ortodoksisessa kirkossa joulupaaston käytäntö on ollut vaihtelevaa ensimmäisellä vuosituhannella. Paasto on aluksi liittynyt [[teofania]]an, Herran [[kaste]]en juhlaan, jolloin kasteeseen valmistautuvat paastosivat. Kun teofanian liturginen perinne kopioitui joulun jumalanpalveluskäytännöksi, paastoaminen siirtyi joulun yhteyteen. Niinpä edelleenkin ortodoksisissa kirkkosäännöissä teofanian aatto ja jouluaatto ovat ankaria paastopäiviä. Kirkon elämässä ei kuitenkaan ollut mitään yleistä paastojaksoa. Jotkut paastosivat viisi päivää, toiset seitsemän ja muut enemmän.		Ortodoksisessa kirkossa joulupaaston käytäntö on ollut vaihtelevaa ensimmäisellä vuosituhannella. Paasto on aluksi liittynyt [[teofania]]an, Herran [[kaste]]en juhlaan, jolloin kasteeseen valmistautuvat paastosivat. Kun teofanian liturginen perinne kopioitui joulun jumalanpalveluskäytännöksi, paastoaminen siirtyi joulun yhteyteen. Niinpä edelleenkin ortodoksisissa kirkkosäännöissä teofanian aatto ja jouluaatto ovat ankaria paastopäiviä. Kirkon elämässä ei kuitenkaan ollut mitään yleistä paastojaksoa. Jotkut paastosivat viisi päivää, toiset seitsemän ja muut enemmän.

	Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. Mm. Antiokian patriarkka '''Balsamon''' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''		Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. Mm. Antiokian patriarkka ''Balsamon'' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti:
			:: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''

	Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli '''Filippuksen''']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan ~~apostolien~~ paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, ~~esim.~~ [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|'''Matteuksen''']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|'''Andreaan''']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|'''Nikolaoksen''']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|'''Trifon Petsamolaisen''']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.		Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli '''Filippuksen''']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan [[apostoli]]en paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esimerkiksi [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|'''Matteuksen''']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|'''Andreaan''']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|'''Nikolaoksen''']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|'''Trifon Petsamolaisen''']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.

	~~Joulun~~, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita Vanhan testamentin [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.		[[Joulu]]n, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita [[VT\|Vanhan testamentin]] [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.

	Vapahtajamme syntymän juhla on pitkän Messiaan tuloon valmistaneen prosessin huipentuma. Se kesti vuosituhansia, eikä se ollut mikään Jumalan äkillinen ja irrationaalinen maailman tapahtumiin puuttuminen. Näitä pelastushistorian keskeisiä teemoja toistaen kirkko vuosittain johdattaa jäsenensä kohtaamaan joulun.		Vapahtajamme syntymän juhla on pitkän Messiaan tuloon valmistaneen prosessin huipentuma. Se kesti vuosituhansia, eikä se ollut mikään Jumalan äkillinen ja irrationaalinen maailman tapahtumiin puuttuminen. Näitä pelastushistorian keskeisiä teemoja toistaen kirkko vuosittain johdattaa jäsenensä kohtaamaan joulun.

Hannu (13. marraskuuta 2009 kello 16.27)

2009-11-13T16:27:50Z

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2009 kello 16.27
Rivi 11:		Rivi 11:
	Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. Mm. Antiokian patriarkka '''Balsamon''' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''		Saadakseen aikaan yhdenmukaisen käytännön kirkon elämässä [[Konstantinopoli]]n [[kirkolliskokous]] vuonna 1166 määräsi pidettäväksi 40 päivän mittaisen paaston joulun edellä. Tällaisella päätöksellä oli ortodoksisessa kirkossa laaja kannatus. Mm. Antiokian patriarkka '''Balsamon''' (1186-1203) perusteli nelikymmenpäiväistä paastoa ennen joulua seuraavasti: ''"Koska monet ovat olleet epätietoisia sen suhteen, että missään (kirkkosäännöissä) ei ole sanottu [[Jumalansynnyttäjä]]n paaston ja joulupaaston päivien lukumäärää, niin itse kaikkein pyhin [[patriarkka]] (Konstantinopolissa) on sanonut, että vaikka näiden paastojen päiviä ei ole säännöissä määrätty, niin silti meidän täytyy seurata kirjoittamatonta kirkollista perinnettä ja paastota elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ja samoin marraskuun 15. päivästä alkaen."''

	Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli '''Filippuksen''']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan apostolien paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esim. [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|'''Matteuksen''']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|'''Andreaan''']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|'''Nikolaoksen''']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|'''Trifon Petsamolaisen''']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. ~~Suomenkielellä~~ tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.		Joulupaastoa kutsutaan myös [[Filippus (apostoli)\|apostoli '''Filippuksen''']] paastoksi, koska hänen [[muistopäivä]]nsä 14.11. jälkeen alkaa joulupaasto. Kirkkovuoden kierrossa olevien pitkien paastojen säännöistä joulupaaston säännöt ovat kaikkein lievimpiä. Tätä paastoa on verrattu [[helluntai]]n jälkeen alkavaan apostolien paastoon, minkä sääntöjä joulupaasto pääpiirteissään noudattaa, mutta lievemmässä muodossa. On huomattava, että joulupaaston aikaan sattuu monia juhlia, esim. [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhla]], apostoli ja evankelista [[Matteus (apostoli)\|'''Matteuksen''']] päivä 16.11., [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)\|'''Andreaan''']] päivä 30.11., pyhän [[Nikolaos Ihmeidentekijä\|'''Nikolaoksen''']] päivä 6.12., pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen\|'''Trifon Petsamolaisen''']] päivä 15.12. jne. Joulun [[esijuhla]] alkaa 20.12. huipentuen jouluaattoon 24.12. Tuona aikana kirkon jumalanpalvelusjärjestys muistuttaa [[Suuri viikko\|suuren viikon]] jumalanpalveluksia. Suomen kielellä tätä esijuhlan aikaa on vaikea viettää, koska esijuhlan tekstejä ei ole suomeksi. Täydellisimpänä ja ankarimpana joulupaasto on esijuhlan päivinä.

	Joulun, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita Vanhan testamentin [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.		Joulun, Vapahtajamme syntymän juhlan odotuksesta viestittävät kaksi joulua edeltävää sunnuntaita: [[pyhien esi-isien sunnuntai]] ja [[pyhien isien sunnuntai]]. Näiden sunnuntaiden viettoaiheet toimivat linkkinä [[Vanha testamentti\|Vanhan]] ja [[Uusi testamentti\|Uuden testamentin]] välillä. Esi-isien sunnuntaina muistellaan [[Patriarkka\|patriarkkoja]], [[Profeetta\|profeettoja]] ja muita Vanhan testamentin [[Pyhä\|pyhiä]], jotka opastivat uskomaan tulevaan [[Messias\|Messiaaseen]]. Pyhien isien sunnuntaina muistellaan kaikkia Vanhan testamentin hurskaita sekä miehiä että naisia aina [[Aadam]]ista [[Neitsyt Maria]]n, Herran Äidin kihlattuun [[Joosef]]iin saakka. Keskeisellä sijalla on profeetta [[Daniel (profeetta)\|Danielin]] ja kolmen hurskaan nuorukaisen muisto.

Hannu (12. marraskuuta 2009 kello 05.49)

2009-11-12T05:49:14Z

← Vanhempi versio		Versio 12. marraskuuta 2009 kello 05.49
Rivi 24:		Rivi 24:
	[[Luokka:Paasto]]		[[Luokka:Paasto]]
	[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]		[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
			[[Luokka:Joulu]]

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 14.31)

2009-05-21T14:31:46Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 14.31
Rivi 23:		Rivi 23:
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
	[[Luokka:Paasto]]		[[Luokka:Paasto]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]