Joulun juhlakausi (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Petja (18. marraskuuta 2009 kello 16.56)

2009-11-18T16:56:40Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2009 kello 16.56
Rivi 6:		Rivi 6:

	[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.		[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.
	[[Kuva:~~Mother of God -Znameniye~~.jpg\|250px\|thumb\|<center>''[[Orantti]], Jumalanäidin ennusmerkki''<br> ikoni, 1700-luku<br> Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Jumalansynnyttaja_ennusmerkki01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''[[Orantti]], Jumalanäidin ennusmerkki''<br> ikoni, 1700-luku<br> Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan Sana tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…		Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan Sana tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…

Hannu: /* Katso myös */

2009-11-12T05:42:11Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 12. marraskuuta 2009 kello 05.42
Rivi 35:		Rivi 35:
	[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]		[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
	[[Luokka:Suuret juhlat]]		[[Luokka:Suuret juhlat]]
			[[Luokka:Joulu]]

Mikko (30. lokakuuta 2009 kello 10.37)

2009-10-30T10:37:31Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2009 kello 10.37
Rivi 6:		Rivi 6:

	[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.		[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.
			[[Kuva:Mother of God -Znameniye.jpg\|250px\|thumb\|<center>''[[Orantti]], Jumalanäidin ennusmerkki''<br> ikoni, 1700-luku<br> Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]

	Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan Sana tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…		Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan Sana tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…

Rivi 23:		Rivi 23:
	Mutta joulujuhla ja Jeesus lapsi vie meitä vielä lähes kuukauden verran mukanaan. Neljäkymmentä päivää ennen joulua aloitimme joulupaaston ja neljäkymmentä päivää joulun jälkeen pääsemme maaliin. Helmikuun toisena päivänä on juhlan aiheena [[Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen\|Kristuksen temppeliin tuomisen juhla]]. Ja pyhä tarkoitus on, että me tuomme myös omat vastasyntyneet lapsemme kirkotettaviksi tämän perinteen mukaisesti. Niinpä meidän joulunodotuksemme onkin elämämme mittainen.		Mutta joulujuhla ja Jeesus lapsi vie meitä vielä lähes kuukauden verran mukanaan. Neljäkymmentä päivää ennen joulua aloitimme joulupaaston ja neljäkymmentä päivää joulun jälkeen pääsemme maaliin. Helmikuun toisena päivänä on juhlan aiheena [[Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen\|Kristuksen temppeliin tuomisen juhla]]. Ja pyhä tarkoitus on, että me tuomme myös omat vastasyntyneet lapsemme kirkotettaviksi tämän perinteen mukaisesti. Niinpä meidän joulunodotuksemme onkin elämämme mittainen.

	'''isä Mitro Repo'''		* ''isä [[Mitro Repo]]''

	Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 10/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.		''Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 10/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.''

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
Rivi 33:		Rivi 33:

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
⚫	[[Luokka:Suuret juhlat]]
	[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]		[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
		⚫	[[Luokka:Suuret juhlat]]

Mikko: /* Katso myös */

2009-10-30T10:26:19Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2009 kello 10.26
Rivi 29:		Rivi 29:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Joulu]]		* [[Joulu]]
	* [[Kristuksen syntymä]] - uuden ihmisyyden juhla
	* [[Ortodoksinen joulu]]		* [[Ortodoksinen joulu]]
			* [[Sana tuli lihaksi (opetuspuhe)]]

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 14.31)

2009-05-21T14:31:28Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 14.31
Rivi 34:		Rivi 34:
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
	[[Luokka:Suuret juhlat]]		[[Luokka:Suuret juhlat]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]

Hannu (16. helmikuuta 2009 kello 06.48)

2009-02-16T06:48:05Z

← Vanhempi versio		Versio 16. helmikuuta 2009 kello 06.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	Meille ortodokseille on selvää, että [[Pääsiäinen]] on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon.		Meille ortodokseille on selvää, että [[Pääsiäinen]] on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon.

	Syntymän ja ~~[[kuolema]]n~~ hetket täydentävät toisiaan. Emme voi ymmärtää elämää tuntematta kuolemaa, kuten emme terveyttä ilman sairautta, vahvuutta ilman heikkoutta emmekä vanhuutta ilman nuoruutta.		Syntymän ja kuoleman hetket täydentävät toisiaan. Emme voi ymmärtää elämää tuntematta kuolemaa, kuten emme terveyttä ilman sairautta, vahvuutta ilman heikkoutta emmekä vanhuutta ilman nuoruutta.

	Jos pääsiäiskausi [[esijuhla\|valmistus]]- ja [[jälkijuhla\|jälkijuhlineen]] kattaa [[kirkkovuosi\|kirkkovuoden]] päivistä lähes kolmanneksen, niin tekee joulujuhlakin avarasti tarkasteltuna.		Jos pääsiäiskausi [[esijuhla\|valmistus]]- ja [[jälkijuhla\|jälkijuhlineen]] kattaa [[kirkkovuosi\|kirkkovuoden]] päivistä lähes kolmanneksen, niin tekee joulujuhlakin avarasti tarkasteltuna.
Rivi 7:		Rivi 7:
	[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.		[[Kirkkorakennus\|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.

	Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan [[Sana]] tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…		Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria\|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan Sana tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…

	Joulujuhlan odotus ja siihen valmistautuminen alkaa varsinaisesti jo yhdeksän kuukautta sitä ennen. [[Ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)\|Gabrielin]] ja Neitseen Marian kohtaaminen on maaliskuun 25. päivän juhlan aihe. Kreikankielisessä perinteessä juhlan nimi kertoo jo kaiken oleellisen. Evangelismós on ilosanoman juhla, [[Evankeliumi]]n juhla. Tuon hyvän ilosanoman viesti on se, että Neitsyt on tullut raskaaksi ja hän on synnyttävä Pojan, [[Immanuel]]in. Ja se on suomeksi, että Jumala tulee olemaan meidän kanssamme. Gabriel käyttää tervehdyksenään kreikan sanaa khaíre, iloitse. Me käytämme samaa tervehdystä [[akatistos]]veisuja veisatessamme ja tervehtiessämme pyhiä. Kreikkalaiset käyttävät samaa sanaa tervehtiessään toisiaan. Joulun todellinen sanoma on myös elämän ja uskon todellinen sisältö: ilo ja riemu.		Joulujuhlan odotus ja siihen valmistautuminen alkaa varsinaisesti jo yhdeksän kuukautta sitä ennen. [[Ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)\|Gabrielin]] ja Neitseen Marian kohtaaminen on maaliskuun 25. päivän juhlan aihe. Kreikankielisessä perinteessä juhlan nimi kertoo jo kaiken oleellisen. Evangelismós on ilosanoman juhla, [[Evankeliumi]]n juhla. Tuon hyvän ilosanoman viesti on se, että Neitsyt on tullut raskaaksi ja hän on synnyttävä Pojan, [[Immanuel]]in. Ja se on suomeksi, että Jumala tulee olemaan meidän kanssamme. Gabriel käyttää tervehdyksenään kreikan sanaa khaíre, iloitse. Me käytämme samaa tervehdystä [[akatistos]]veisuja veisatessamme ja tervehtiessämme pyhiä. Kreikkalaiset käyttävät samaa sanaa tervehtiessään toisiaan. Joulun todellinen sanoma on myös elämän ja uskon todellinen sisältö: ilo ja riemu.

Mikko (30. marraskuuta 2008 kello 17.30)

2008-11-30T17:30:35Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2008 kello 17.30
Rivi 25:		Rivi 25:
	'''isä Mitro Repo'''		'''isä Mitro Repo'''

		⚫	Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 10/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.
⚫	Katso myös:

		⚫	== Katso myös ==
	* [[Joulu]]		* [[Joulu]]
	* [[Kristuksen syntymä]] - uuden ihmisyyden juhla		* [[Kristuksen syntymä]] - uuden ihmisyyden juhla
	* [[Ortodoksinen joulu]]		* [[Ortodoksinen joulu]]

⚫	Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 10/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta\|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Suuret juhlat]]

X4 (29. marraskuuta 2008 kello 13.03)

2008-11-29T13:03:18Z

← Vanhempi versio		Versio 29. marraskuuta 2008 kello 13.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	Joulun juhlakausi

	Meille ortodokseille on selvää, että [[Pääsiäinen]] on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon.		Meille ortodokseille on selvää, että [[Pääsiäinen]] on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon.

X4 (29. marraskuuta 2008 kello 13.02)

2008-11-29T13:02:37Z

← Vanhempi versio		Versio 29. marraskuuta 2008 kello 13.02
Rivi 13:		Rivi 13:
	Joulujuhlan odotus ja siihen valmistautuminen alkaa varsinaisesti jo yhdeksän kuukautta sitä ennen. [[Ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)\|Gabrielin]] ja Neitseen Marian kohtaaminen on maaliskuun 25. päivän juhlan aihe. Kreikankielisessä perinteessä juhlan nimi kertoo jo kaiken oleellisen. Evangelismós on ilosanoman juhla, [[Evankeliumi]]n juhla. Tuon hyvän ilosanoman viesti on se, että Neitsyt on tullut raskaaksi ja hän on synnyttävä Pojan, [[Immanuel]]in. Ja se on suomeksi, että Jumala tulee olemaan meidän kanssamme. Gabriel käyttää tervehdyksenään kreikan sanaa khaíre, iloitse. Me käytämme samaa tervehdystä [[akatistos]]veisuja veisatessamme ja tervehtiessämme pyhiä. Kreikkalaiset käyttävät samaa sanaa tervehtiessään toisiaan. Joulun todellinen sanoma on myös elämän ja uskon todellinen sisältö: ilo ja riemu.		Joulujuhlan odotus ja siihen valmistautuminen alkaa varsinaisesti jo yhdeksän kuukautta sitä ennen. [[Ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)\|Gabrielin]] ja Neitseen Marian kohtaaminen on maaliskuun 25. päivän juhlan aihe. Kreikankielisessä perinteessä juhlan nimi kertoo jo kaiken oleellisen. Evangelismós on ilosanoman juhla, [[Evankeliumi]]n juhla. Tuon hyvän ilosanoman viesti on se, että Neitsyt on tullut raskaaksi ja hän on synnyttävä Pojan, [[Immanuel]]in. Ja se on suomeksi, että Jumala tulee olemaan meidän kanssamme. Gabriel käyttää tervehdyksenään kreikan sanaa khaíre, iloitse. Me käytämme samaa tervehdystä [[akatistos]]veisuja veisatessamme ja tervehtiessämme pyhiä. Kreikkalaiset käyttävät samaa sanaa tervehtiessään toisiaan. Joulun todellinen sanoma on myös elämän ja uskon todellinen sisältö: ilo ja riemu.

	Syksyn koittaessa joulun odotus tiivistyy kulkemiseen Neitseen Marian jalanjälkiä seuraten. Syyskuun 9. päivänä vietämme hänen [[Jumalansynnyttäjän syntymä\|syntymäjuhlaansa]] ja marraskuun 21. päivänä astumme mielessämme kolmivuotiaan [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitseen kanssa sisälle temppeliin]] valmiina suuriin tehtäviin. Tuosta päivästä lähtien alkaa kirkoissa soida riemullisen ~~joulukanonin~~ veisut: ''Kristus syntyy! Kiittäkää!''		Syksyn koittaessa joulun odotus tiivistyy kulkemiseen Neitseen Marian jalanjälkiä seuraten. Syyskuun 9. päivänä vietämme hänen [[Jumalansynnyttäjän syntymä\|syntymäjuhlaansa]] ja marraskuun 21. päivänä astumme mielessämme kolmivuotiaan [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen\|Neitseen kanssa sisälle temppeliin]] valmiina suuriin tehtäviin. Tuosta päivästä lähtien alkaa kirkoissa soida riemullisen joulu[[kanoni]]n veisut: ''Kristus syntyy! Kiittäkää!''

	Vajaata viikkoa aikaisemmin on ennättänyt alkaa jo [[joulupaasto]], joka on tarkalleen neljänkymmenen päivän mittainen. Joulupaasto viimeiset päivät tunnetaan joulun [[esijuhla]]päivinä. Ne vastaavat sisällöltään ja rakenteeltaan Pääsiäistä edeltävää [[Suuri viikko\|Suurta Viikkoa]].		Vajaata viikkoa aikaisemmin on ennättänyt alkaa jo [[joulupaasto]], joka on tarkalleen neljänkymmenen päivän mittainen. Joulupaasto viimeiset päivät tunnetaan joulun [[esijuhla]]päivinä. Ne vastaavat sisällöltään ja rakenteeltaan Pääsiäistä edeltävää [[Suuri viikko\|Suurta Viikkoa]].

X4: Ak: Uusi sivu: Joulun juhlakausi Meille ortodokseille on selvää, että Pääsiäinen on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon. Syntymän ja [[kuolema]...

2008-11-29T13:02:20Z

Ak: Uusi sivu: Joulun juhlakausi Meille ortodokseille on selvää, että Pääsiäinen on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon. Syntymän ja [[kuolema]...

Uusi sivu

Joulun juhlakausi

Meille ortodokseille on selvää, että [[Pääsiäinen]] on kirkkojuhlista suurin, mutta samalla joulujuhla ei saisi jäädä sen varjoon.

Syntymän ja [[kuolema]]n hetket täydentävät toisiaan. Emme voi ymmärtää elämää tuntematta kuolemaa, kuten emme terveyttä ilman sairautta, vahvuutta ilman heikkoutta emmekä vanhuutta ilman nuoruutta.

Jos pääsiäiskausi [[esijuhla|valmistus]]- ja [[jälkijuhla|jälkijuhlineen]] kattaa [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] päivistä lähes kolmanneksen, niin tekee joulujuhlakin avarasti tarkasteltuna.

[[Kirkkorakennus|Kirkkorakennuksen]] symboliikkaan ei liity vailla tarkoitusta erityisesti juuri näiden kahden juhlan oleellisin sanoma. Kirkkomatkamme kulkee kohdusta hautaan. Kaikki on niin taidokkaasti punottu yhteen. Sama koskee myös muita suuria kirkkojuhlia. Ne tarjoavat uskovaisten koettavaksi kokonaisvaltaisen elämyksen tässä ja nyt.

Ortodoksinen kirkkorakennus [[Neitsyt Maria|Neitseen Marian]] kuvana ja ikonina pitää koko kirkkoa jatkuvan odotuksen tilassa. Kirkon olemuksen [[sakramentti]], [[mysteerio]], uskon salaisuus on se, että Jumalan [[Sana]] tulee lihaksi. Joulun salaisuus on se, että Jumala tulee ihmiseksi, jotta ihminen voisi jälleen saavuttaa kadottamansa elämän mielen, Jumalan kaltaisuuden. Jumala laskeutuu alas, jotta ihminen voisi jälleen nousta ylös…

Joulujuhlan odotus ja siihen valmistautuminen alkaa varsinaisesti jo yhdeksän kuukautta sitä ennen. [[Ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)|Gabrielin]] ja Neitseen Marian kohtaaminen on maaliskuun 25. päivän juhlan aihe. Kreikankielisessä perinteessä juhlan nimi kertoo jo kaiken oleellisen. Evangelismós on ilosanoman juhla, [[Evankeliumi]]n juhla. Tuon hyvän ilosanoman viesti on se, että Neitsyt on tullut raskaaksi ja hän on synnyttävä Pojan, [[Immanuel]]in. Ja se on suomeksi, että Jumala tulee olemaan meidän kanssamme. Gabriel käyttää tervehdyksenään kreikan sanaa khaíre, iloitse. Me käytämme samaa tervehdystä [[akatistos]]veisuja veisatessamme ja tervehtiessämme pyhiä. Kreikkalaiset käyttävät samaa sanaa tervehtiessään toisiaan. Joulun todellinen sanoma on myös elämän ja uskon todellinen sisältö: ilo ja riemu.

Syksyn koittaessa joulun odotus tiivistyy kulkemiseen Neitseen Marian jalanjälkiä seuraten. Syyskuun 9. päivänä vietämme hänen [[Jumalansynnyttäjän syntymä|syntymäjuhlaansa]] ja marraskuun 21. päivänä astumme mielessämme kolmivuotiaan [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen|Neitseen kanssa sisälle temppeliin]] valmiina suuriin tehtäviin. Tuosta päivästä lähtien alkaa kirkoissa soida riemullisen joulukanonin veisut: ''Kristus syntyy! Kiittäkää!''

Vajaata viikkoa aikaisemmin on ennättänyt alkaa jo [[joulupaasto]], joka on tarkalleen neljänkymmenen päivän mittainen. Joulupaasto viimeiset päivät tunnetaan joulun [[esijuhla]]päivinä. Ne vastaavat sisällöltään ja rakenteeltaan Pääsiäistä edeltävää [[Suuri viikko|Suurta Viikkoa]].

Joulukuun 9. päivänä joulun odotusta kiihdytetään vielä uudella odotuksen kierrolla. Silloin vietetään Neitseen Marian äidin, pyhän [[Joakim ja Anna|Annan]] hedelmöittymisen juhlaa. Ja niin kuin Maria ja kaikki muut äidit hänkin odottaa yhdeksän kuukautta lastaan.

Joulujuhlalla on kahdeksan päivän jälkijuhla, joka päättyy vuoden viimeiseen päivään. Kuitenkin joulun teema jatkuu siitä vielä eteenpäin. Tammikuun ensimmäisenä päivänä, kahdeksan päivää syntymän jälkeen Jeesus saa juutalaisen perinteen mukaan nimen. Tämän esimerkin mukaan antavat valveutuneet ortodoksivanhemmat kahdeksantena päivänä syntymästä nimen myös omille lapsilleen.

Suomen sana Loppiainen viittaa läntisen perinteen mukaan myös joulun päätösjuhlaan. Idän perinteessä tammikuun kuudennen päivän juhla ei ole tietäjien juhla kuten lännessä, vaan Kristuksen kasteen ja Jumalan ilmestymisen juhla. Kirkon syvällisemmän opetuksen mukaan Kristuksen syntymän ja kasteen juhla liittyvät oleellisesti toisiinsa. Hurskailla kreikkalaisilla onkin tapana toivottaa hyvää joulujuhlaa kahdentoista päivän ajaksi, joulusta [[Teofania|loppiaiseen]].

Mutta joulujuhla ja Jeesus lapsi vie meitä vielä lähes kuukauden verran mukanaan. Neljäkymmentä päivää ennen joulua aloitimme joulupaaston ja neljäkymmentä päivää joulun jälkeen pääsemme maaliin. Helmikuun toisena päivänä on juhlan aiheena [[Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen|Kristuksen temppeliin tuomisen juhla]]. Ja pyhä tarkoitus on, että me tuomme myös omat vastasyntyneet lapsemme kirkotettaviksi tämän perinteen mukaisesti. Niinpä meidän joulunodotuksemme onkin elämämme mittainen.

'''isä Mitro Repo'''

Katso myös:

* [[Joulu]]
* [[Kristuksen syntymä]] - uuden ihmisyyden juhla
* [[Ortodoksinen joulu]]

Artikkeli on julkaistu [[Ortodoksiviesti]]n numerossa 10/2004. Julkaisuun Ortodoksi.netissä on saatu kirjoittajan ja [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] kirkkoherran (lehden vastaavan päätoimittajan) lupa.

[[Luokka:Opetuspuheet]]