Joona Permiläinen - Muutoshistoria

Hannu (26. tammikuuta 2010 kello 18.13)

2010-01-26T18:13:11Z

← Vanhempi versio		Versio 26. tammikuuta 2010 kello 18.13
Rivi 2:		Rivi 2:

	Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permiläinen\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permiläinen\|Pitirimin]] [[reliikki]]en kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.		Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permiläinen\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permiläinen\|Pitirimin]] [[reliikki]]en kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.

			== Muistopäivä ==

	Pyhää Joonaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.		Pyhää Joonaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.
Rivi 7:		Rivi 9:
	Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.		Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|~~Hannu Pyykkönen~~]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]'''

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Petja (23. tammikuuta 2009 kello 17.41)

2009-01-23T17:41:35Z

← Vanhempi versio		Versio 23. tammikuuta 2009 kello 17.41
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhä Joona''' nousi Permin [[piispa]]n istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.		'''Pyhä Joona''' nousi Permin [[piispa]]n istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.

	Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permiläinen\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permiläinen\|Pitirimin]] [[~~reiikki~~]]en kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.		Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permiläinen\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permiläinen\|Pitirimin]] [[reliikki]]en kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.

	Pyhää Joonaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.		Pyhää Joonaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

Hannu (14. tammikuuta 2009 kello 19.43)

2009-01-14T19:43:06Z

← Vanhempi versio		Versio 14. tammikuuta 2009 kello 19.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhä Joona''' nousi Permin [[piispa]]n istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.		'''Pyhä Joona''' nousi Permin [[piispa]]n istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.

	Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim ~~Permin piispa~~\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim ~~Permin piispa~~\|Pitirimin]] ~~reiikkien~~ kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.		Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös\|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permiläinen\|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permiläinen\|Pitirimin]] [[reiikki]]en kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys\|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.

	Pyhää Joonaa muistellaan ortodoksisessa kirkossa yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.		Pyhää Joonaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa kirkossa]] yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

	Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.		Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Rivi 9:		Rivi 9:
	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

	~~'''~~Katso myös~~:'''~~		== Katso myös ==

	* Pyhä [[Gerasim Permin piispa]]		* [[Gerasim Permiläinen\|Pyhä Gerasim Permin piispa]]
	* Pyhä [[Pitirim Permin piispa]]		* [[Pitirim Permiläinen\|Pyhä Pitirim Permin piispa]]

	~~'''~~Kirjallisuutta~~:'''~~		== Kirjallisuutta ==

	* Munkki [[Serafim (munkki)\|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - tammikuu		* Munkki [[Serafim (munkki)\|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - tammikuu
	o Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462		** Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462
			----

	Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):		'''Syrjäänit''' (''lainaus suomalaisesta wikipediasta''):

	Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.		Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.
Rivi 25:		Rivi 25:
	Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)		Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)

	Vogulit:		'''Vogulit''':

	Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.		Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.

	Perm: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):		'''Perm''' (''lainaus suomalaisesta wikipediasta''):

	Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.		Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.

Hannu: siirsi sivun ”Joona Permin piispa” uudelle nimelle ”Joona Permiläinen”

2009-01-14T19:40:40Z

siirsi sivun ”Joona Permin piispa” uudelle nimelle ”Joona Permiläinen”

← Vanhempi versio	Versio 14. tammikuuta 2009 kello 19.40
(ei mitään eroa)

Petja: Ak: Uusi sivu: '''Pyhä Joona''' nousi Permin piispan istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden mu...

2008-12-12T10:51:05Z

Ak: Uusi sivu: '''Pyhä Joona''' nousi Permin piispan istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden mu...

Uusi sivu

'''Pyhä Joona''' nousi Permin [[piispa]]n istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.

Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen [[pyhäinjäännös|reliikkinsä]] ovat yhdessä pyhän [[Gerasim Permin piispa|Gerasimin]] ja pyhittäjä [[Pitirim Permin piispa|Pitirimin]] reiikkien kanssa [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.

Pyhää Joonaa muistellaan ortodoksisessa kirkossa yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.

Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''

'''Katso myös:'''

* Pyhä [[Gerasim Permin piispa]]
* Pyhä [[Pitirim Permin piispa]]

'''Kirjallisuutta:'''

* Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - tammikuu
o Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462

Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):

Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.

Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)

Vogulit:

Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.

Perm: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):

Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.

Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan, alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen. (kts. koko artikkeli)

Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Karjalan valistajat]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]