Johannes Kukuzeles - Muutoshistoria

Petja (21. elokuuta 2013 kello 16.22)

2013-08-21T16:22:56Z

← Vanhempi versio		Versio 21. elokuuta 2013 kello 16.22
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]]		[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]][[Kuva:Johannes_kukuzeles02.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]]

	Pyhä '''Johannes Kukuzeles''' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.		Pyhä '''Johannes Kukuzeles''' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.

Hannu (30. syyskuuta 2011 kello 15.25)

2011-09-30T15:25:13Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2011 kello 15.25
Rivi 25:		Rivi 25:
	Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.		Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.

	Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa [[arkkienkeli]]n kirkkoon.		Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa [[arkkienkeli]]n kirkkoon. Tarkkaa aikaa ei tiedetä, milloin hän kuoli, mutta se on ajaotettu akaan ennen vuotta 1341.

	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==
Rivi 40:		Rivi 40:
	[[Luokka: Kirkkomusiikki]]		[[Luokka: Kirkkomusiikki]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:~~1100~~-luvun pyhät]]		[[Luokka:1200-luvun pyhät]]
			[[Luokka:1300-luvun pyhät]]
	[[Luokka:Lokakuu]]		[[Luokka:Lokakuu]]

Hannu (30. syyskuuta 2011 kello 14.54)

2011-09-30T14:54:10Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2011 kello 14.54
Rivi 37:		Rivi 37:
	* [[Bysanttilaiset sävelmät]]		* [[Bysanttilaiset sävelmät]]
	* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]]		* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]]


	[[Luokka: Kirkkomusiikki]]		[[Luokka: Kirkkomusiikki]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
			[[Luokka:1100-luvun pyhät]]
			[[Luokka:Lokakuu]]

Hannu (30. syyskuuta 2011 kello 14.53)

2011-09-30T14:53:22Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2011 kello 14.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]]		[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]]

	Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.		Pyhä '''Johannes Kukuzeles''' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.

	Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi [[Konstantinopoli]]in keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.		Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi [[Konstantinopoli]]in keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.

	== Hovilaulajasta Athos -munkiksi ==		== Hovilaulajasta Athos -munkiksi ==

	Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.		Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.

Rivi 17:		Rivi 18:

	== Jumalanäidin ilmestyy Johannekselle ==		== Jumalanäidin ilmestyy Johannekselle ==

	Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.		Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.

Rivi 26:		Rivi 28:

	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==

	Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.		Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.
	Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.		Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.

Mikko (2. lokakuuta 2010 kello 07.05)

2010-10-02T07:05:41Z

← Vanhempi versio		Versio 2. lokakuuta 2010 kello 07.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>(© Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]]

	Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.		Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.

	Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi ~~Konstantinopoliin~~ keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.		Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi [[Konstantinopoli]]in keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.

			== Hovilaulajasta Athos -munkiksi ==
	Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.		Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.

Rivi 15:		Rivi 16:
	[[Igumeni]] kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.		[[Igumeni]] kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.

			== Jumalanäidin ilmestyy Johannekselle ==
	Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.		Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.

Rivi 21:		Rivi 23:
	Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.		Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.

	Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa ~~arkkienkelin~~ kirkkoon.		Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa [[arkkienkeli]]n kirkkoon.

	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==
Rivi 33:		Rivi 35:
	* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]]		* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]]


			[[Luokka: Kirkkomusiikki]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Mikko (25. elokuuta 2009 kello 15.03)

2009-08-25T15:03:07Z

← Vanhempi versio		Versio 25. elokuuta 2009 kello 15.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|thumb\|Johannes Kukuzeles (© Pyykkönen)]]		[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>(© Pyykkönen)</small></center>]]

	Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.		Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.

	Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi Konstantinopoliin keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.		Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi Konstantinopoliin keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.
Rivi 13:		Rivi 13:
	Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.		Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.

	Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.		[[Igumeni]] kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.

	Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta.		Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.

⚫	~~Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen ikoni on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an.~~ Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.

	Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.		Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.
Rivi 25:		Rivi 23:
	Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon.		Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon.

			== Muistopäivä ==
		⚫	Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.
	Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.		Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			== Katso myös ==
			* [[Bysanttilaiset sävelmät]]
			* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Hannu (5. huhtikuuta 2009 kello 15.56)

2009-04-05T15:56:25Z

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 15.56
Rivi 27:		Rivi 27:
	Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.		Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.

	[[:Käyttäjä\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Domna (5. huhtikuuta 2009 kello 14.18)

2009-04-05T14:18:50Z

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 14.18
Rivi 7:		Rivi 7:
	Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.		Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.

	Johannes alkoi etsiä keinoja, kuinka selvitä hovin kuoron houkutuksista sekä keisarin mahdollisesti järjestämästä avioliitosta. Jumalan johdatuksesta Johannes tapasi erään [[Athos\|Athoksen]] [[luostari]]n [[igumeni]]n, joka oli Konstantinopolissa luostarin asioilla. Johannes kertoi vanhukselle palavan halunsa jättää hovin kuoro. Vanhus siunasi tämän ja hän pyysi Johannesta tulemaan Pyhälle Vuorelle, Athokselle, ~~jossa~~ Johannes vihittiin [[Munkki\|munkiksi]].		Johannes alkoi etsiä keinoja, kuinka selvitä hovin kuoron houkutuksista sekä keisarin mahdollisesti järjestämästä avioliitosta. Jumalan johdatuksesta Johannes tapasi erään [[Athos\|Athoksen]] [[luostari]]n [[igumeni]]n, joka oli Konstantinopolissa luostarin asioilla. Johannes kertoi vanhukselle palavan halunsa jättää hovin kuoro. Vanhus siunasi tämän ja hän pyysi Johannesta tulemaan Pyhälle Vuorelle, Athokselle, missä Johannes vihittiin [[Munkki\|munkiksi]].

	Hänen kuuliaisuustehtäviinsä kuului luostarin vuohien paimentaminen. Hän vei usein laumansa laiduntamaan Pyhän Vuoren syrjäisille seuduille, ~~jossa~~ hän voi samalla rauhassa rukoilla, ylistää Jumalaa ja laulaa jumalallisia veisuja yksinäisyydessään. Lumoutuneina hänen enkelimäisestä laulustaan vuohet kerääntyivät hänen ympärilleen aivan kuin kuunnellakseen ihanaa laulua.		Hänen kuuliaisuustehtäviinsä kuului luostarin vuohien paimentaminen. Hän vei usein laumansa laiduntamaan Pyhän Vuoren syrjäisille seuduille, missä hän voi samalla rauhassa rukoilla, ylistää Jumalaa ja laulaa jumalallisia veisuja yksinäisyydessään. Lumoutuneina hänen enkelimäisestä laulustaan vuohet kerääntyivät hänen ympärilleen aivan kuin kuunnellakseen ihanaa laulua.

	Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.		Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.
Rivi 15:		Rivi 15:
	Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.		Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.

	Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros]]~~sin~~ oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta.		Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros\|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta.

	Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen ikoni on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an. Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.		Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen ikoni on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an. Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.

	Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat ~~loput~~ elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.		Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.

	Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|~~konatkkeihin~~]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on häneltä jälkeen jääneissä ~~useissa~~ kirjoissa ja käsikirjoituksissa.		Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.

	Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon.		Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon.

Hannu (5. huhtikuuta 2009 kello 10.25)

2009-04-05T10:25:46Z

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 10.25
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|thumb\|Johannes Kukuzeles (© Pyykkönen)]]		[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg\|thumb\|Johannes Kukuzeles (© Pyykkönen)]]

			Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.

			Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi Konstantinopoliin keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi.

			Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.

			Johannes alkoi etsiä keinoja, kuinka selvitä hovin kuoron houkutuksista sekä keisarin mahdollisesti järjestämästä avioliitosta. Jumalan johdatuksesta Johannes tapasi erään [[Athos\|Athoksen]] [[luostari]]n [[igumeni]]n, joka oli Konstantinopolissa luostarin asioilla. Johannes kertoi vanhukselle palavan halunsa jättää hovin kuoro. Vanhus siunasi tämän ja hän pyysi Johannesta tulemaan Pyhälle Vuorelle, Athokselle, jossa Johannes vihittiin [[Munkki\|munkiksi]].

			Hänen kuuliaisuustehtäviinsä kuului luostarin vuohien paimentaminen. Hän vei usein laumansa laiduntamaan Pyhän Vuoren syrjäisille seuduille, jossa hän voi samalla rauhassa rukoilla, ylistää Jumalaa ja laulaa jumalallisia veisuja yksinäisyydessään. Lumoutuneina hänen enkelimäisestä laulustaan vuohet kerääntyivät hänen ympärilleen aivan kuin kuunnellakseen ihanaa laulua.

			Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.

			Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.

			Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros]]sin oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta.

			Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen ikoni on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen\|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an. Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen.

			Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat loput elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.

			Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira\|stikiiroihin]], [[Tropari\|tropareihin]] ja [[Kontakki\|konatkkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on häneltä jälkeen jääneissä useissa kirjoissa ja käsikirjoituksissa.

			Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon.

			Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.

			[[:Käyttäjä\|HAP]]

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Tyngät]]

2009-04-05T09:11:43Z

Uusi sivu