Job Potšajevilainen - Muutoshistoria

Hannu (25. lokakuuta 2009 kello 11.03)

2009-10-25T11:03:51Z

← Vanhempi versio		Versio 25. lokakuuta 2009 kello 11.03
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Job potsajevilainen.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Job<br>Potšajevin igumeni<br><small> Kuva. Wikipedia</small></center>]]		[[Kuva:Job potsajevilainen.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Job<br>Potšajevin igumeni<br><small> Kuva. Wikipedia</small></center>]]
	Pyhä Job, Potšajevin [[igumeni]] ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutiassa Kolomyjan (Коломия) kaupungissa nykyisessä Lounais-Ukrainassa hurskaalle avioparille, Johannekselle ja Agafialle. Nimensä Ivan sai pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n mukaan.		Pyhä ''Job, Potšajevin [[igumeni]] ja ihmeidentekijä'' (maalliselta nimeltään ''Ivan Zhelezo'') syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutiassa Kolomyjan (Коломия) kaupungissa nykyisessä Lounais-Ukrainassa hurskaalle avioparille, Johannekselle ja Agafialle. Nimensä Ivan sai pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n mukaan.

			== Luostariin jo nuorena ==
⚫	Kymmenvuotiaana hän lähti salaa kotoaan ja tuli Ugornitskan Kristuksen kirkastumisen luostariin (Угорницького Спасо-Преображен-ського монастиря / Ugornitskogo Spaso-Preobrachen-skogo monastirija) Pidhoraan Terebovlian kaupungin lähistöllä ja pyysi saada palvella veljestöä. Kun Ivan oli kaksitoistavuotias, hänet vihittiin [[Munkki\|munkiksi]] nimellä Job. Siitä alkaen hän alkoi seurata esikuvansa [[Raamattu\|Raamatun]] Jobin esimerkkiä. Job osoittautui jo nuorena hurskaaksi ja [[Asketismi\|askeettiseksi]] mieheksi, joka oli kelvollinen monen mielestä [[Pappi\|papin]] tehtävään, johon hänet vihittiin todennäköisesti vuonna 1581 Jobin ollessa 31-vuotias eli sopivassa iässä pappisvihkimykseen.

		⚫	Kymmenvuotiaana hän lähti salaa kotoaan ja tuli Ugornitskan Kristuksen kirkastumisen luostariin (Угорницького Спасо-Преображен-ського монастиря / Ugornitskogo Spaso-Preobrachen-skogo monastirija) Pidhoraan Terebovlian kaupungin lähistöllä ja pyysi saada palvella veljestöä. Kun Ivan oli kaksitoistavuotias, hänet vihittiin [[Munkki\|munkiksi]] nimellä ''Job''. Siitä alkaen hän alkoi seurata esikuvansa [[Raamattu\|Raamatun]] Jobin esimerkkiä. Job osoittautui jo nuorena hurskaaksi ja [[Asketismi\|askeettiseksi]] mieheksi, joka oli kelvollinen monen mielestä [[Pappi\|papin]] tehtävään, johon hänet vihittiin todennäköisesti vuonna 1581 Jobin ollessa 31-vuotias eli sopivassa iässä pappisvihkimykseen.
⚫	Noin vuonna 1580 ortodoksisuuden tunnetun edistäjän ja puolustajan, [[voievod]]in ja liettualaisen herttuan, Konstanty Wasyl Ostrogskin, pyynnöstä pyhä Job nimitettiin Ristin ylentämisen luostarin (Хрестовоздвиженському монастирі / Khrestovozdvichenskomij monastiri) johtajaksi, ~~igumeniksi~~, lähelle Dubenin (Дубно / Dubno) kaupunkia läntisessä Ukrainassa. Tässä hän toimi yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskellä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisten]] ja [[uniaatti]]en riitoja ja ortodoksisuuden vainoamista. Tuona aikana hän osallistui vahvasti teologisten kirjojen kirjoittamiseen ja tuottamiseen. Hänen tekstiensä kokoelma ”Vanhurskaan Job Potšajevilaisen kirja, kirjoitettu omin käsin” käsitti 80 opetusta, keskustelua ja pyhän Jobin ~~saarnaa~~ sekä hänen poimimiaan otteita pyhien isien kirjoituksista. Kirja on käännetty vuonna 1881 venäjäksi nimellä Пчела Почаевская / Pcela Pocaevskaja (Potšajevin mehiläinen) kiovalaisen professori N. Petrovin toimittamana.

			== Igumeniksi ==
⚫	Kirjoituksissaan pyhä Job puolustaa ortodoksisuutta muun muassa [[Protestantismi\|protestanttista]] harhauskoa vastaan, erikoisesti unitarianistista socinolaisuutta vastaan, mikä [[harhaoppi]] oli tuolloin levinnyt Ukrainaan ja Puolaan.

		⚫	Noin vuonna 1580 ortodoksisuuden tunnetun edistäjän ja puolustajan, [[voievod]]in ja liettualaisen herttuan, Konstanty Wasyl Ostrogskin, pyynnöstä pyhä Job nimitettiin Ristin ylentämisen luostarin (Хрестовоздвиженському монастирі / Khrestovozdvichenskomij monastiri) johtajaksi, [[igumeni]]ksi, lähelle Dubenin (Дубно / Dubno) kaupunkia läntisessä Ukrainassa. Tässä hän toimi yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskellä [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisten]] ja [[uniaatti]]en riitoja ja ortodoksisuuden vainoamista. Tuona aikana hän osallistui vahvasti teologisten kirjojen kirjoittamiseen ja tuottamiseen. Hänen tekstiensä kokoelma ''”Vanhurskaan Job Potšajevilaisen kirja, kirjoitettu omin käsin”'' käsitti 80 opetusta, keskustelua ja pyhän Jobin [[saarna]]a sekä hänen poimimiaan otteita pyhien isien kirjoituksista. Kirja on käännetty vuonna 1881 venäjäksi nimellä ''Пчела Почаевская / Pcela Pocaevskaja'' (Potšajevin mehiläinen) kiovalaisen professori N. Petrovin toimittamana.
⚫	Pyhä Job oli kiihkeä ortodoksisuuden puolustaja myös roomalaiskatolilaisten vainojen aikaan. Hän kritisoi roomalaiskatolilaisuutta ja etenkin heidän opetustaan happamattoman leivän käytöstä [[eukaristia]]ssa ([[Ehtoollinen\|ehtoollisella]]) sekä muita opillisia eroja, joita oli syntynyt [[Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)\|Brestin unionin]] tiimellyksessä. Brestin unionin (1596) jälkeen monet Puolassa asuvat ortodoksit olivat vailla mitään oikeuksia ja heitä yritettiin pakottaa kääntymään roomalaiskatolilaisuuteen. Useista [[Hierarkki\|hierarkeistakin]] tuli luopioita ja heistä tuli [[Uniaatti\|uniaatteja]], mutta pyhä Job ja muut puolustivat ortodoksisuutta kopioimalla ortodoksisia tekstejä ja kirjoja ja levittämällä niitä ihmisille. Voievod Ostrogski oli vaikuttamassa myös ensimmäisen alueella painetun ortodoksisen [[Kirkkoslaavi\|itäslaavinkielisen]] Raamatun, niin sanotun Ostrogin Raamatun (ukrainaksi: Острозька Біблія, venäjäksi: Острожская Библия), painamisesta ja julkaisemisesta vuonna 1581.

			== Kirjoituksia ja kritiikkiä ==

		⚫	Kirjoituksissaan pyhä Job puolustaa ortodoksisuutta muun muassa [[Protestantismi\|protestanttista]] harhauskoa vastaan, erikoisesti ''unitarianistista socinolaisuutta'' vastaan, mikä [[harhaoppi]] oli tuolloin levinnyt Ukrainaan ja Puolaan.

		⚫	Pyhä Job oli kiihkeä ortodoksisuuden puolustaja myös roomalaiskatolilaisten vainojen aikaan. Hän kritisoi roomalaiskatolilaisuutta ja etenkin heidän opetustaan happamattoman leivän käytöstä [[eukaristia]]ssa ([[Ehtoollinen\|ehtoollisella]]) sekä muita opillisia eroja, joita oli syntynyt [[Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)\|Brestin unionin]] tiimellyksessä. Brestin unionin (1596) jälkeen monet Puolassa asuvat ortodoksit olivat vailla mitään oikeuksia ja heitä yritettiin pakottaa kääntymään roomalaiskatolilaisuuteen. Useista [[Hierarkki\|hierarkeistakin]] tuli luopioita ja heistä tuli [[Uniaatti\|uniaatteja]], mutta pyhä Job ja muut puolustivat ortodoksisuutta kopioimalla ortodoksisia tekstejä ja kirjoja ja levittämällä niitä ihmisille. Voievod Ostrogski oli vaikuttamassa myös ensimmäisen alueella painetun ortodoksisen [[Kirkkoslaavi\|itäslaavinkielisen]] Raamatun, niin sanotun ''Ostrogin Raamatun'' (ukrainaksi: ''Острозька Біблія'', venäjäksi: ''Острожская Библия''), painamisesta ja julkaisemisesta vuonna 1581.

			== Erakoksi Potšajevin kukkuloille ==
	[[Kuva:Potsajevin jumalanaiti.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Potšajevin Jumalanäiti''<br>ihmeitätekevä ikoni<br>1500-luku, Ukraina<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Potsajevin jumalanaiti.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Potšajevin Jumalanäiti''<br>ihmeitätekevä ikoni<br>1500-luku, Ukraina<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	1600-luvun alussa pyhä Job vetäytyi salaa Potšajevin kukkuloille lähelle Kremenetsin (ukrainaksi: Кременець, venäjäksi: Кременец , puolaksi: Krzemieniec) kaupunkia ja asettui luolaan lähelle muinaista Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostaria, joka oli kuuluisa ihmeitätekevästä Potšajevin Jumalanäidin ikonista (muistopv 23.7.).		1600-luvun alussa pyhä Job vetäytyi salaa Potšajevin kukkuloille lähelle Kremenetsin (ukrainaksi: Кременець, venäjäksi: Кременец , puolaksi: Krzemieniec) kaupunkia ja asettui luolaan lähelle muinaista Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostaria, joka oli kuuluisa ihmeitätekevästä Potšajevin Jumalanäidin ikonista (muistopv 23.7.).
Rivi 14:		Rivi 22:
	Luostarivuoren erakkoveljestö valitsi pyhän erakon vuonna 1604 igumenikseen ja innokkaasti Job täyttikin velvollisuutensa luostarin johtajana ollen samalla ystävällinen ja lempeä veljestölle, istuttaen puita puutarhaan ja vahvistaen luostarin vesihuoltoa. Pian luostari muutettiin niin sanotuksi [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostariksi.		Luostarivuoren erakkoveljestö valitsi pyhän erakon vuonna 1604 igumenikseen ja innokkaasti Job täyttikin velvollisuutensa luostarin johtajana ollen samalla ystävällinen ja lempeä veljestölle, istuttaen puita puutarhaan ja vahvistaen luostarin vesihuoltoa. Pian luostari muutettiin niin sanotuksi [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostariksi.

			== Kirkolliskokousedustaja ja kilvoittelija ==
⚫	Osallistuessaan aktiivisesti ortodoksisuuden ja Venäjän kansan puolustamiseen, pyhä Job osallistui myös vuonna 1628 Kiovan kirkolliskokoukseen, joka oli suunnattu unionia ja uniaatteja vastaan. Vuoden 1642 jälkeen pyhä Job vihittiin [[Suuri skeema\|suureen skeemaan]] ja hän sai uuden nimen Johannes. Kilvoitteluaan hän vahvisti kantamalla jouhipaitaa ja sen alla [[kilvoituskahle]]ita.

		⚫	Osallistuessaan aktiivisesti ortodoksisuuden ja Venäjän kansan puolustamiseen, pyhä Job osallistui myös vuonna 1628 Kiovan kirkolliskokoukseen, joka oli suunnattu unionia ja uniaatteja vastaan. Vuoden 1642 jälkeen pyhä Job vihittiin [[Suuri skeema\|suureen skeemaan]] ja hän sai uuden nimen ''Johannes''. Kilvoitteluaan hän vahvisti kantamalla jouhipaitaa ja sen alla [[kilvoituskahle]]ita.
⚫	Toisinaan hän eristäytyi täysin luolaansa kolmeksi päiväksi tai jopa viikoksi ja rukoili lakkaamatonta rukousta, [[Jeesuksen rukous]]ta. Hänen oppilaansa Dosfein (Досифея) ja Jobin elämäkerran kirjoittajan mukaan ollessaan rukoilemassa luolassaan pyhä Job säteili joskus taivaallista valoa.

		⚫	Toisinaan hän eristäytyi täysin luolaansa kolmeksi päiväksi tai jopa viikoksi ja rukoili lakkaamatonta rukousta, [[Jeesuksen rukous]]ta. Hänen oppilaansa ''Dosfein'' (Досифея) ja Jobin elämäkerran kirjoittajan mukaan ollessaan rukoilemassa luolassaan pyhä Job säteili joskus taivaallista valoa.

	Pyhä Job Potšajevilainen kuoli vuonna 1651 yli 100 vuoden ikäisenä. Tuolloin hän oli johtanut Potšajevin luostaria yli 50 vuoden ajan. Pyhän Jobin maatumattomat [[Reliikki\|reliikit]] paljastettiin ensin vuonna 1659 elokuun 28. päivänä Kiovan metropoliitta Dionisij Balabanin kolmen näyn seurauksena ja toisen kerran tämä tapahtui vuonna 1833 elokuun 28. päivinä, kun reliikit siirrettiin tähän tarkoitukseen varatulle paikalle Potšajevin [[lavra]]an.		Pyhä Job Potšajevilainen kuoli vuonna 1651 yli 100 vuoden ikäisenä. Tuolloin hän oli johtanut Potšajevin luostaria yli 50 vuoden ajan. Pyhän Jobin maatumattomat [[Reliikki\|reliikit]] paljastettiin ensin vuonna 1659 elokuun 28. päivänä Kiovan metropoliitta Dionisij Balabanin kolmen näyn seurauksena ja toisen kerran tämä tapahtui vuonna 1833 elokuun 28. päivinä, kun reliikit siirrettiin tähän tarkoitukseen varatulle paikalle Potšajevin [[lavra]]an.

	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==

	[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee vuosittain pyhää Job Potšajevilaista aina hänen kuolinpäivänään lokakuun 28. päivänä sekä slaavilaisessa maailmassa myös reliikkien siirtämispäivänä elokuun 28. päivänä, jolloin reliikit kannetaan [[Ristisaatto\|ristisaatossa]] Potšajevin lavran Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon ympäri. Kolmas muistelupäivä on Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Volynian seitsemän pyhän yhteinen muistelupäivä, joka on lokakuun 10. päivä.		[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee vuosittain pyhää Job Potšajevilaista aina hänen kuolinpäivänään lokakuun 28. päivänä sekä slaavilaisessa maailmassa myös reliikkien siirtämispäivänä elokuun 28. päivänä, jolloin reliikit kannetaan [[Ristisaatto\|ristisaatossa]] Potšajevin lavran Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon ympäri. Kolmas muistelupäivä on Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Volynian seitsemän pyhän yhteinen muistelupäivä, joka on lokakuun 10. päivä.

Mikko (21. lokakuuta 2009 kello 09.18)

2009-10-21T09:18:14Z

← Vanhempi versio		Versio 21. lokakuuta 2009 kello 09.18
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Job potsajevilainen.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Job<br>Potšajevin igumeni<br><small> Kuva. Wikipedia</small></center>]]
	Pyhä Job, Potšajevin [[igumeni]] ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutiassa Kolomyjan (Коломия) kaupungissa nykyisessä Lounais-Ukrainassa hurskaalle avioparille, Johannekselle ja Agafialle. Nimensä Ivan sai pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n mukaan.		Pyhä Job, Potšajevin [[igumeni]] ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutiassa Kolomyjan (Коломия) kaupungissa nykyisessä Lounais-Ukrainassa hurskaalle avioparille, Johannekselle ja Agafialle. Nimensä Ivan sai pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n mukaan.

Rivi 8:		Rivi 9:

	Pyhä Job oli kiihkeä ortodoksisuuden puolustaja myös roomalaiskatolilaisten vainojen aikaan. Hän kritisoi roomalaiskatolilaisuutta ja etenkin heidän opetustaan happamattoman leivän käytöstä [[eukaristia]]ssa ([[Ehtoollinen\|ehtoollisella]]) sekä muita opillisia eroja, joita oli syntynyt [[Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)\|Brestin unionin]] tiimellyksessä. Brestin unionin (1596) jälkeen monet Puolassa asuvat ortodoksit olivat vailla mitään oikeuksia ja heitä yritettiin pakottaa kääntymään roomalaiskatolilaisuuteen. Useista [[Hierarkki\|hierarkeistakin]] tuli luopioita ja heistä tuli [[Uniaatti\|uniaatteja]], mutta pyhä Job ja muut puolustivat ortodoksisuutta kopioimalla ortodoksisia tekstejä ja kirjoja ja levittämällä niitä ihmisille. Voievod Ostrogski oli vaikuttamassa myös ensimmäisen alueella painetun ortodoksisen [[Kirkkoslaavi\|itäslaavinkielisen]] Raamatun, niin sanotun Ostrogin Raamatun (ukrainaksi: Острозька Біблія, venäjäksi: Острожская Библия), painamisesta ja julkaisemisesta vuonna 1581.		Pyhä Job oli kiihkeä ortodoksisuuden puolustaja myös roomalaiskatolilaisten vainojen aikaan. Hän kritisoi roomalaiskatolilaisuutta ja etenkin heidän opetustaan happamattoman leivän käytöstä [[eukaristia]]ssa ([[Ehtoollinen\|ehtoollisella]]) sekä muita opillisia eroja, joita oli syntynyt [[Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)\|Brestin unionin]] tiimellyksessä. Brestin unionin (1596) jälkeen monet Puolassa asuvat ortodoksit olivat vailla mitään oikeuksia ja heitä yritettiin pakottaa kääntymään roomalaiskatolilaisuuteen. Useista [[Hierarkki\|hierarkeistakin]] tuli luopioita ja heistä tuli [[Uniaatti\|uniaatteja]], mutta pyhä Job ja muut puolustivat ortodoksisuutta kopioimalla ortodoksisia tekstejä ja kirjoja ja levittämällä niitä ihmisille. Voievod Ostrogski oli vaikuttamassa myös ensimmäisen alueella painetun ortodoksisen [[Kirkkoslaavi\|itäslaavinkielisen]] Raamatun, niin sanotun Ostrogin Raamatun (ukrainaksi: Острозька Біблія, venäjäksi: Острожская Библия), painamisesta ja julkaisemisesta vuonna 1581.
			[[Kuva:Potsajevin jumalanaiti.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Potšajevin Jumalanäiti''<br>ihmeitätekevä ikoni<br>1500-luku, Ukraina<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
			1600-luvun alussa pyhä Job vetäytyi salaa Potšajevin kukkuloille lähelle Kremenetsin (ukrainaksi: Кременець, venäjäksi: Кременец , puolaksi: Krzemieniec) kaupunkia ja asettui luolaan lähelle muinaista Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostaria, joka oli kuuluisa ihmeitätekevästä Potšajevin Jumalanäidin ikonista (muistopv 23.7.).

	1600-luvun alussa pyhä Job vetäytyi salaa Potšajevin kukkuloille lähelle Kremenetsin (ukrainaksi: Кременець, venäjäksi: Кременец , puolaksi: Krzemieniec) kaupunkia ja asettui luolaan lähelle muinaista Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostaria, joka oli kuuluisa ihmeitätekevästä Potšajevin Jumalanäidin ikonista (muistopv 23.7.). Luostarivuoren erakkoveljestö valitsi pyhän erakon vuonna 1604 igumenikseen ja innokkaasti Job täyttikin velvollisuutensa luostarin johtajana ollen samalla ystävällinen ja lempeä veljestölle, istuttaen puita puutarhaan ja vahvistaen luostarin vesihuoltoa. Pian luostari muutettiin niin sanotuksi [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostariksi.		Luostarivuoren erakkoveljestö valitsi pyhän erakon vuonna 1604 igumenikseen ja innokkaasti Job täyttikin velvollisuutensa luostarin johtajana ollen samalla ystävällinen ja lempeä veljestölle, istuttaen puita puutarhaan ja vahvistaen luostarin vesihuoltoa. Pian luostari muutettiin niin sanotuksi [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostariksi.

	Osallistuessaan aktiivisesti ortodoksisuuden ja Venäjän kansan puolustamiseen, pyhä Job osallistui myös vuonna 1628 Kiovan kirkolliskokoukseen, joka oli suunnattu unionia ja uniaatteja vastaan. Vuoden 1642 jälkeen pyhä Job vihittiin [[Suuri skeema\|suureen skeemaan]] ja hän sai uuden nimen Johannes. Kilvoitteluaan hän vahvisti kantamalla jouhipaitaa ja sen alla [[kilvoituskahle]]ita.		Osallistuessaan aktiivisesti ortodoksisuuden ja Venäjän kansan puolustamiseen, pyhä Job osallistui myös vuonna 1628 Kiovan kirkolliskokoukseen, joka oli suunnattu unionia ja uniaatteja vastaan. Vuoden 1642 jälkeen pyhä Job vihittiin [[Suuri skeema\|suureen skeemaan]] ja hän sai uuden nimen Johannes. Kilvoitteluaan hän vahvisti kantamalla jouhipaitaa ja sen alla [[kilvoituskahle]]ita.
Rivi 17:		Rivi 20:
	Pyhä Job Potšajevilainen kuoli vuonna 1651 yli 100 vuoden ikäisenä. Tuolloin hän oli johtanut Potšajevin luostaria yli 50 vuoden ajan. Pyhän Jobin maatumattomat [[Reliikki\|reliikit]] paljastettiin ensin vuonna 1659 elokuun 28. päivänä Kiovan metropoliitta Dionisij Balabanin kolmen näyn seurauksena ja toisen kerran tämä tapahtui vuonna 1833 elokuun 28. päivinä, kun reliikit siirrettiin tähän tarkoitukseen varatulle paikalle Potšajevin [[lavra]]an.		Pyhä Job Potšajevilainen kuoli vuonna 1651 yli 100 vuoden ikäisenä. Tuolloin hän oli johtanut Potšajevin luostaria yli 50 vuoden ajan. Pyhän Jobin maatumattomat [[Reliikki\|reliikit]] paljastettiin ensin vuonna 1659 elokuun 28. päivänä Kiovan metropoliitta Dionisij Balabanin kolmen näyn seurauksena ja toisen kerran tämä tapahtui vuonna 1833 elokuun 28. päivinä, kun reliikit siirrettiin tähän tarkoitukseen varatulle paikalle Potšajevin [[lavra]]an.

			== Muistopäivä ==
	[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee vuosittain pyhää Job Potšajevilaista aina hänen kuolinpäivänään lokakuun 28. päivänä sekä slaavilaisessa maailmassa myös reliikkien siirtämispäivänä elokuun 28. päivänä, jolloin reliikit kannetaan [[Ristisaatto\|ristisaatossa]] Potšajevin lavran Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon ympäri. Kolmas muistelupäivä on Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Volynian seitsemän pyhän yhteinen muistelupäivä, joka on lokakuun 10. päivä.		[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee vuosittain pyhää Job Potšajevilaista aina hänen kuolinpäivänään lokakuun 28. päivänä sekä slaavilaisessa maailmassa myös reliikkien siirtämispäivänä elokuun 28. päivänä, jolloin reliikit kannetaan [[Ristisaatto\|ristisaatossa]] Potšajevin lavran Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon ympäri. Kolmas muistelupäivä on Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Volynian seitsemän pyhän yhteinen muistelupäivä, joka on lokakuun 10. päivä.

Mikko: Ak: Uusi sivu: Pyhä Job, Potšajevin igumeni ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutias...

2009-10-13T20:19:54Z

Ak: Uusi sivu: Pyhä Job, Potšajevin igumeni ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutias...

Uusi sivu

Pyhä Job, Potšajevin [[igumeni]] ja ihmeidentekijä (maalliselta nimeltään Ivan Zhelezo) syntyi noin vuonna 1551 nykyisen Ukrainan ja Puolan alueilla sijainneen Galitsian Pokutiassa Kolomyjan (Коломия) kaupungissa nykyisessä Lounais-Ukrainassa hurskaalle avioparille, Johannekselle ja Agafialle. Nimensä Ivan sai pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n mukaan.

Kymmenvuotiaana hän lähti salaa kotoaan ja tuli Ugornitskan Kristuksen kirkastumisen luostariin (Угорницького Спасо-Преображен-ського монастиря / Ugornitskogo Spaso-Preobrachen-skogo monastirija) Pidhoraan Terebovlian kaupungin lähistöllä ja pyysi saada palvella veljestöä. Kun Ivan oli kaksitoistavuotias, hänet vihittiin [[Munkki|munkiksi]] nimellä Job. Siitä alkaen hän alkoi seurata esikuvansa [[Raamattu|Raamatun]] Jobin esimerkkiä. Job osoittautui jo nuorena hurskaaksi ja [[Asketismi|askeettiseksi]] mieheksi, joka oli kelvollinen monen mielestä [[Pappi|papin]] tehtävään, johon hänet vihittiin todennäköisesti vuonna 1581 Jobin ollessa 31-vuotias eli sopivassa iässä pappisvihkimykseen.

Noin vuonna 1580 ortodoksisuuden tunnetun edistäjän ja puolustajan, [[voievod]]in ja liettualaisen herttuan, Konstanty Wasyl Ostrogskin, pyynnöstä pyhä Job nimitettiin Ristin ylentämisen luostarin (Хрестовоздвиженському монастирі / Khrestovozdvichenskomij monastiri) johtajaksi, igumeniksi, lähelle Dubenin (Дубно / Dubno) kaupunkia läntisessä Ukrainassa. Tässä hän toimi yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskellä [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisten]] ja [[uniaatti]]en riitoja ja ortodoksisuuden vainoamista. Tuona aikana hän osallistui vahvasti teologisten kirjojen kirjoittamiseen ja tuottamiseen. Hänen tekstiensä kokoelma ”Vanhurskaan Job Potšajevilaisen kirja, kirjoitettu omin käsin” käsitti 80 opetusta, keskustelua ja pyhän Jobin saarnaa sekä hänen poimimiaan otteita pyhien isien kirjoituksista. Kirja on käännetty vuonna 1881 venäjäksi nimellä Пчела Почаевская / Pcela Pocaevskaja (Potšajevin mehiläinen) kiovalaisen professori N. Petrovin toimittamana.

Kirjoituksissaan pyhä Job puolustaa ortodoksisuutta muun muassa [[Protestantismi|protestanttista]] harhauskoa vastaan, erikoisesti unitarianistista socinolaisuutta vastaan, mikä [[harhaoppi]] oli tuolloin levinnyt Ukrainaan ja Puolaan.

Pyhä Job oli kiihkeä ortodoksisuuden puolustaja myös roomalaiskatolilaisten vainojen aikaan. Hän kritisoi roomalaiskatolilaisuutta ja etenkin heidän opetustaan happamattoman leivän käytöstä [[eukaristia]]ssa ([[Ehtoollinen|ehtoollisella]]) sekä muita opillisia eroja, joita oli syntynyt [[Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)|Brestin unionin]] tiimellyksessä. Brestin unionin (1596) jälkeen monet Puolassa asuvat ortodoksit olivat vailla mitään oikeuksia ja heitä yritettiin pakottaa kääntymään roomalaiskatolilaisuuteen. Useista [[Hierarkki|hierarkeistakin]] tuli luopioita ja heistä tuli [[Uniaatti|uniaatteja]], mutta pyhä Job ja muut puolustivat ortodoksisuutta kopioimalla ortodoksisia tekstejä ja kirjoja ja levittämällä niitä ihmisille. Voievod Ostrogski oli vaikuttamassa myös ensimmäisen alueella painetun ortodoksisen [[Kirkkoslaavi|itäslaavinkielisen]] Raamatun, niin sanotun Ostrogin Raamatun (ukrainaksi: Острозька Біблія, venäjäksi: Острожская Библия), painamisesta ja julkaisemisesta vuonna 1581.

1600-luvun alussa pyhä Job vetäytyi salaa Potšajevin kukkuloille lähelle Kremenetsin (ukrainaksi: Кременець, venäjäksi: Кременец , puolaksi: Krzemieniec) kaupunkia ja asettui luolaan lähelle muinaista Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostaria, joka oli kuuluisa ihmeitätekevästä Potšajevin Jumalanäidin ikonista (muistopv 23.7.). Luostarivuoren erakkoveljestö valitsi pyhän erakon vuonna 1604 igumenikseen ja innokkaasti Job täyttikin velvollisuutensa luostarin johtajana ollen samalla ystävällinen ja lempeä veljestölle, istuttaen puita puutarhaan ja vahvistaen luostarin vesihuoltoa. Pian luostari muutettiin niin sanotuksi [[kinobia]]- eli yhteiselämäluostariksi.

Osallistuessaan aktiivisesti ortodoksisuuden ja Venäjän kansan puolustamiseen, pyhä Job osallistui myös vuonna 1628 Kiovan kirkolliskokoukseen, joka oli suunnattu unionia ja uniaatteja vastaan. Vuoden 1642 jälkeen pyhä Job vihittiin [[Suuri skeema|suureen skeemaan]] ja hän sai uuden nimen Johannes. Kilvoitteluaan hän vahvisti kantamalla jouhipaitaa ja sen alla [[kilvoituskahle]]ita.

Toisinaan hän eristäytyi täysin luolaansa kolmeksi päiväksi tai jopa viikoksi ja rukoili lakkaamatonta rukousta, [[Jeesuksen rukous]]ta. Hänen oppilaansa Dosfein (Досифея) ja Jobin elämäkerran kirjoittajan mukaan ollessaan rukoilemassa luolassaan pyhä Job säteili joskus taivaallista valoa.

Pyhä Job Potšajevilainen kuoli vuonna 1651 yli 100 vuoden ikäisenä. Tuolloin hän oli johtanut Potšajevin luostaria yli 50 vuoden ajan. Pyhän Jobin maatumattomat [[Reliikki|reliikit]] paljastettiin ensin vuonna 1659 elokuun 28. päivänä Kiovan metropoliitta Dionisij Balabanin kolmen näyn seurauksena ja toisen kerran tämä tapahtui vuonna 1833 elokuun 28. päivinä, kun reliikit siirrettiin tähän tarkoitukseen varatulle paikalle Potšajevin [[lavra]]an.

[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee vuosittain pyhää Job Potšajevilaista aina hänen kuolinpäivänään lokakuun 28. päivänä sekä slaavilaisessa maailmassa myös reliikkien siirtämispäivänä elokuun 28. päivänä, jolloin reliikit kannetaan [[Ristisaatto|ristisaatossa]] Potšajevin lavran Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkon ympäri. Kolmas muistelupäivä on Länsi-Ukrainassa sijaitsevan Volynian seitsemän pyhän yhteinen muistelupäivä, joka on lokakuun 10. päivä.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Ukrainalaiset pyhät]]