Japanin ortodoksinen kirkko - Muutoshistoria

Hannu (1. helmikuuta 2011 kello 08.01)

2011-02-01T08:01:40Z

← Vanhempi versio		Versio 1. helmikuuta 2011 kello 08.01
Rivi 33:		Rivi 33:
	Sodan aikana Japanin ortodoksisella kirkolla ei ollut juuri lainkaan yhteyksiä ulkomaille. Sodan jälkeen Venäjän kirkosta huolimatta [[Amerikan ortodoksinen kirkko\|Amerikan ortodoksisen kirkon]] (''OCA'') edeltäjä ''Amerikan metropoliittakunta'' auttoi Japanin ortodoksisen kirkon uudelleen perustamista ja vuodesta 1946 alkaen Amerikan metropoliittakunta nimitti arkkipiispan johtamaan Japanin kirkkoa. Monista nuorista, jotka olivat opiskelleet New Yorkissa OCA:n [[Pyhän Vladimirin seminaari]]ssa, tuli Japanin ortodoksisen kirkon johtajia. Sen sijaan vähemmistö piispa Nikolain johdolla liittyi Moskovan patriarkaatin alaiseksi ja tämä ryhmä tunnetaan nimellä ''Venäjän ortodoksinen kirkko Japanissa'' (''Подворье Русской Православиой Церкви в Японии'').		Sodan aikana Japanin ortodoksisella kirkolla ei ollut juuri lainkaan yhteyksiä ulkomaille. Sodan jälkeen Venäjän kirkosta huolimatta [[Amerikan ortodoksinen kirkko\|Amerikan ortodoksisen kirkon]] (''OCA'') edeltäjä ''Amerikan metropoliittakunta'' auttoi Japanin ortodoksisen kirkon uudelleen perustamista ja vuodesta 1946 alkaen Amerikan metropoliittakunta nimitti arkkipiispan johtamaan Japanin kirkkoa. Monista nuorista, jotka olivat opiskelleet New Yorkissa OCA:n [[Pyhän Vladimirin seminaari]]ssa, tuli Japanin ortodoksisen kirkon johtajia. Sen sijaan vähemmistö piispa Nikolain johdolla liittyi Moskovan patriarkaatin alaiseksi ja tämä ryhmä tunnetaan nimellä ''Venäjän ortodoksinen kirkko Japanissa'' (''Подворье Русской Православиой Церкви в Японии'').

	Myöhemmin kun Venäjän ortodoksisen kirkon tilanne parani, Japanin ortodoksinen kirkko tuli jälleen Venäjän kirkon alaisuuteen. Vuonna 1970 Nikolai Kasatkin [[Kanonisointi\|kanonisoitiin]] Moskovan patriarkaatin toimesta ja hänet tunnetaan Japanin apostolina pyhänä Nikolaina. Hänen muistelupäivänsä on helmikuun 16. päivä.		Myöhemmin kun Venäjän ortodoksisen kirkon tilanne parani, Japanin ortodoksinen kirkko tuli jälleen Venäjän kirkon alaisuuteen. Vuonna 1970 Nikolai Kasatkin [[Kanonisointi\|kanonisoitiin]] Moskovan patriarkaatin toimesta ja hänet tunnetaan Japanin apostolina pyhänä Nikolaina. Hänen muistelupäivänsä on helmikuun 3. päivä (juliaanisen kalenterin mukaan 16.2.).

	Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.		Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.

Hannu (4. lokakuuta 2009 kello 06.23)

2009-10-04T06:23:23Z

← Vanhempi versio		Versio 4. lokakuuta 2009 kello 06.23
Rivi 13:		Rivi 13:
	jäsenmäärä=10 000 \|		jäsenmäärä=10 000 \|
	kotisivut=[http://www.orthodoxjapan.jp 日本ハリストス正教会]		kotisivut=[http://www.orthodoxjapan.jp 日本ハリストス正教会]
		⚫	}}[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]][[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureita ja muitakin japanilaisia.
	}}
	[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]
	[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]
⚫	Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureita ja muitakin japanilaisia.

	Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodokseiksi ja he olivat ensimmäisiä Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.		Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodokseiksi ja he olivat ensimmäisiä Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.

Hannu (4. lokakuuta 2009 kello 06.20)

2009-10-04T06:20:15Z

← Vanhempi versio		Versio 4. lokakuuta 2009 kello 06.20
Rivi 40:		Rivi 40:
	Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.		Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.

	Nykyään (2009) Venäjän podvori ja Japanin kirkko ovat sovitelleet välejään ja ne ovat kohtuullisen hyvissä väleissä keskenään muistellen [[Liturgia\|liturgioissaan]] niin Moskovan patriarkkaa kuin Tokion arkkipiispaa ja koko Japanin metropoliittaa, Japanin ortodoksisen kirkon päämiestä KP '''[[Daniel (arkkipiispa)\|Danielia]]''' (''Nushiro'').		Nykyään (2009) Venäjän [[podvori]] ja Japanin kirkko ovat sovitelleet välejään ja ne ovat kohtuullisen hyvissä väleissä keskenään muistellen [[Liturgia\|liturgioissaan]] niin Moskovan patriarkkaa kuin Tokion arkkipiispaa ja koko Japanin metropoliittaa, Japanin ortodoksisen kirkon päämiestä KP '''[[Daniel (arkkipiispa)\|Danielia]]''' (''Nushiro'').

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

Hannu (5. huhtikuuta 2009 kello 16.15)

2009-04-05T16:15:51Z

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 16.15
Rivi 43:		Rivi 43:

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]
			{{Ortodoksiset kirkot}}

	[[Luokka:Japani]]		[[Luokka:Japani]]

Hannu (21. maaliskuuta 2009 kello 12.42)

2009-03-21T12:42:29Z

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2009 kello 12.42
Rivi 14:		Rivi 14:
	kotisivut=[http://www.orthodoxjapan.jp 日本ハリストス正教会]		kotisivut=[http://www.orthodoxjapan.jp 日本ハリストス正教会]
	}}		}}
	[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb~~\|left~~\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]
		⚫	[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]
	Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureita ja muitakin japanilaisia.		Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureita ja muitakin japanilaisia.

Rivi 22:		Rivi 23:

	Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.		Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.

⚫	[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]
	Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta eikä sillä ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.		Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta eikä sillä ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.

Domna (21. maaliskuuta 2009 kello 12.06)

2009-03-21T12:06:51Z

Hannu (21. maaliskuuta 2009 kello 11.42)

2009-03-21T11:42:01Z

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2009 kello 11.42
Rivi 15:		Rivi 15:
	}}		}}
	[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]
	Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen ~~Sohgunin~~ hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureja ja muitakin japanilaisia.		Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureja ja muitakin japanilaisia.

	Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodoksiksi ja he olivat Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja ensimmäisiä käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.		Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodoksiksi ja he olivat Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja ensimmäisiä käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.

Hannu (20. maaliskuuta 2009 kello 17.46)

2009-03-20T17:46:18Z

← Vanhempi versio		Versio 20. maaliskuuta 2009 kello 17.46
Rivi 15:		Rivi 15:
	}}		}}
	[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]
	Pyhä '''Nikolai Japanilainen''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Sohgunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureja ja muitakin japanilaisia.		Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Sohgunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureja ja muitakin japanilaisia.

	Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodoksiksi ja he olivat Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja ensimmäisiä käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.		Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodoksiksi ja he olivat Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja ensimmäisiä käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.

Hannu (20. maaliskuuta 2009 kello 17.07)

2009-03-20T17:07:08Z

← Vanhempi versio		Versio 20. maaliskuuta 2009 kello 17.07
Rivi 22:		Rivi 22:

	Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.		Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.
	[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva &copy: Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]		[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]
	Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta ja sillä ei ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.		Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta ja sillä ei ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.

Rivi 39:		Rivi 39:
	Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.		Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.

	Nykyään (2009) Venäjän podvori ja Japanin kirkko ovat sovitelleet välejään ja ne ovat kohtuullisen hyvissä väleissä keskenään muistellen [[Liturgia\|liturgioissaan]] niin Moskovan patriarkkaa kuin Tokion arkkipiispaa ja koko Japanin metropoliittaa, Japanin ortodoksisen kirkon päämiestä KP '''Danielia''' (''Nushiro'').		Nykyään (2009) Venäjän podvori ja Japanin kirkko ovat sovitelleet välejään ja ne ovat kohtuullisen hyvissä väleissä keskenään muistellen [[Liturgia\|liturgioissaan]] niin Moskovan patriarkkaa kuin Tokion arkkipiispaa ja koko Japanin metropoliittaa, Japanin ortodoksisen kirkon päämiestä KP '''[[Daniel (arkkipiispa)\|Danielia]]''' (''Nushiro'').

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

Hannu (20. maaliskuuta 2009 kello 16.34)

2009-03-20T16:34:50Z

← Vanhempi versio		Versio 20. maaliskuuta 2009 kello 16.34
Rivi 22:		Rivi 22:

	Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.		Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.
			[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva &copy: Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]

	Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta ja sillä ei ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.		Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta ja sillä ei ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2009 kello 12.06
Rivi 15:		Rivi 15:
	}}		}}
	[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Nikolai_kasatkin.jpg\|thumb\|left\|<center>''Pyhä Nikolai Japanilainen (Kasatkin)''<br><small>(''valokuva: wikipedia'')</small></center>]]
	Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein ~~naapureja~~ ja muitakin japanilaisia.		Pyhä '''[[Nikolai Japanilainen]]''' (''maalliselta nimeltään Ivan Dimitrievitš Kasatkin'') toi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuuden]] Japaniin 1800-luvulla. Vuonna 1861 [[Venäjän ortodoksinen kirkko\|Venäjän kirkko]] lähetti hänet Hakodateen, Hokkaidon saarelle Venäjän konsulaatin [[kappeli]]n [[Pappi\|papiksi]]. Vaikka silloinen Shogunin hallinto esti japanilaisten käännyttämisen kristityiksi, kappelissa vieraili usein naapureita ja muitakin japanilaisia.

	Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ~~ortodoksiksi~~ ja he olivat Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja ~~ensimmäisiä~~ käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.		Huhtikuussa 1868 kolme näistä vierailijoista kääntyi ortodokseiksi ja he olivat ensimmäisiä Nikolain papillisen työn tuloksena saatuja käännynnäisiä Japanissa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä japanilaisia ortodokseja, koska ennen heitä oli joitain japanilaisia, jotka olivat asuneet Venäjällä ja kääntyneet siellä ortodokseiksi.

	Lukuun ottamatta joitain lyhyitä matkajaksoja Nikolai pysyi Japanissa jopa Venäjä-Japani -sodankin (''1904 – 1905'') ajan ja levitti ortodoksisuutta maanlaajuisesti. Hänet nimitettiin vuonna 1880 Japanin ensimmäiseksi ortodoksiseksi [[piispa]]ksi. Nikolai perusti Tokioon katedraalin Kandan alueelle ja käytti yli 50 vuotta elämästään työhön siellä ja siksi Pyhän Ylösnousemuksen [[katedraali]] saikin lempinimen Kandan asukkailta. He nimittivät katedraalia nimellä ''Nikolai-do''.		Lukuun ottamatta joitain lyhyitä matkajaksoja Nikolai pysyi Japanissa jopa Venäjä-Japani-sodankin (''1904 – 1905'') ajan ja levitti ortodoksisuutta maanlaajuisesti. Hänet nimitettiin vuonna 1880 Japanin ensimmäiseksi ortodoksiseksi [[piispa]]ksi. Nikolai perusti Tokioon katedraalin Kandan alueelle ja käytti yli 50 vuotta elämästään työhön siellä ja siksi Pyhän Ylösnousemuksen [[katedraali]] saikin lempinimen Kandan asukkailta. He nimittivät katedraalia nimellä ''Nikolai-do''.

	Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.		Alun alkaen lähetystehtävänä oli vahvistaa Japanin kirkon siteitä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon erityisesti taloudellisissa suhteissa. Sota Venäjän ja Japanin välillä loi kuitenkin vaikean poliittisen tilanteen kirkossakin. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen Japanin hallituksella oli uusia epäilyksiä Japanin ortodoksisen kirkon suhteen. He epäilivät kirkkoa käytettävän kommunistisen Neuvostoliiton vakoilun peiteorganisaationa.
	[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]		[[Kuva:Daniel_jpn.jpg\|thumb\|<center>''Tokion arkkipiispa Daniel''<br><small>('' kuva © Japanin ortodoksinen kirkko'')</small></center>]]
	Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta ja sillä ei ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.		Toinen Japanin piispa, metropoliitta '''Sergei''' (''Tikhomirov'') joutui kärsimään paljon tällaisesta valtiollisesta epäilystä ja eroamaan piispallisesta tehtävästään. Metropoliitta kuoli oudoissa olosuhteissa elokuussa 1945 viisi päivää ennen sodan päättymistä. Venäjän kirkko kärsi samalla tavalla stalinistisesta politiikasta eikä sillä ollut mahdollisuuksia auttaa nuorta Japanin kirkkoa.

	Viidentoista sotavuoden aikana (''1930 – 1945''), joista vuodesta 1939 vuoteen 1945 toisessa maailmansodassa, kristillisyys, eritoten ortodoksisuus Japanissa kärsi vaikeista olosuhteista. Kuten jo aikaisemmin arkkipiispa Nikolain elämän viime vuosina Japanissa harkittiin kirkon hallinnossa mahdollisuutta vihkiä oma japanilainen piispa. Vaikka seuraavien kymmenien vuosien kuluessa oli esillä eri kandidaatteja, ketään ei kuitenkaan erilaisista syistä johtuen muodollisesti nimitetty tehtävään. Tilanne muuttui vuonna 1939, kun Japanin parlamentti ''Kokkai'' edellytti hallitusta rekisteröimään kaikki kirkot. Rekisteröiminen tarkoitti samalla, että ulkomaalainen ei voinut palvella rekisteröimättömän kirkon virassa, vaikka lainsäädäntö ei muuten itsessään tällaista edellyttänyt ei-japanilaisilta.		Viidentoista sotavuoden aikana (''1930 – 1945''), joista vuodesta 1939 vuoteen 1945 toisessa maailmansodassa, kristillisyys, eritoten ortodoksisuus Japanissa kärsi vaikeista olosuhteista. Kuten jo aikaisemmin arkkipiispa Nikolain elämän viime vuosina Japanissa harkittiin kirkon hallinnossa mahdollisuutta vihkiä oma japanilainen piispa. Vaikka seuraavien kymmenien vuosien kuluessa oli esillä eri kandidaatteja, ketään ei kuitenkaan erilaisista syistä johtuen muodollisesti nimitetty tehtävään. Tilanne muuttui vuonna 1939, kun Japanin parlamentti ''Kokkai'' edellytti hallitusta rekisteröimään kaikki kirkot. Rekisteröiminen tarkoitti samalla, että ulkomaalainen ei voinut palvella rekisteröimättömän kirkon virassa, vaikka lainsäädäntö ei muuten itsessään tällaista edellyttänyt ei-japanilaisilta.

	Vuoden 1940 aikana kirkon johto jakaantui sen mukaan, miten he toteuttivat lain kirjainta ja metropoliitta Sergei pantiin ''”eläkkeelle”''. Ryhmittymät valitsivat omia ehdokkaitaan, yksi ryhmä lähestyi [[ROCOR]]in, Venäjän ulkomailla olevan kirkon edustajia ja melko nopeasti tämän ryhmän toimesta piispaksi valittiin '''John Ono''', joka vihkimisen jälkeen ~~hän~~ käytti nimeä '''Nikolai'''.		Vuoden 1940 aikana kirkon johto jakaantui sen mukaan, miten he toteuttivat lain kirjainta ja metropoliitta Sergei pantiin ''”eläkkeelle”''. Ryhmittymät valitsivat omia ehdokkaitaan, yksi ryhmä lähestyi [[ROCOR]]in, Venäjän ulkomailla olevan kirkon edustajia, ja melko nopeasti tämän ryhmän toimesta piispaksi valittiin '''John Ono''', joka vihkimisen jälkeen käytti nimeä '''Nikolai'''.

	Isä John oli naimisissa ja sen vuoksi molempien puolisojen oli ennen Isä Johnin piispaksi vihkimistä tehtävä luostarilupaus. Niinpä ~~he sekä~~ isä John ~~että~~ hänen vaimonsa Vera matkustivat Mantšuriaan ja isä John vihittiin elokuussa 1941 piispaksi nimellä Nikolai ja vaimo Vera siirtyi luostariin. ~~Erimielisyys~~ kahden ortodoksisen ryhmittymän välillä Japanissa jatkuivat kuitenkin sitten koko sodan ajan.		Isä John oli naimisissa ja sen vuoksi molempien puolisojen oli ennen Isä Johnin piispaksi vihkimistä tehtävä luostarilupaus. Niinpä isä John ja hänen vaimonsa Vera matkustivat Mantšuriaan ja isä John vihittiin elokuussa 1941 piispaksi nimellä Nikolai ja vaimo Vera siirtyi luostariin. Erimielisyydet kahden ortodoksisen ryhmittymän välillä Japanissa jatkuivat kuitenkin sitten koko sodan ajan.

	Japanilaisten antauduttua läntiset, pääosin amerikkalaiset liittolaiset, sodan voittajat, omaksuivat myötämielisen suhtautumisen kristinuskoon. Neuvostoliiton hallitseman Venäjän kirkon kontrolli Japanin kirkossa estettiin liittoutuneiden komentajan käskystä huolimatta Venäjän kirkon amerikkalaisen San Franciscon metropoliitta '''Theodosios''' (''Pashkovskin'') pojan eversti '''Boris Pashin''' ponnistuksista. Suurin osa sekä slaavilaisista että kreikkalaisista amerikkalaisista osallistui paikallisen ortodoksisen seurakunnan palveluksiin ja ortodoksisuus Japanissa otti askeleen eteenpäin.		Japanilaisten antauduttua läntiset, pääosin amerikkalaiset liittolaiset, sodan voittajat, omaksuivat myötämielisen suhtautumisen kristinuskoon. Neuvostoliiton hallitseman Venäjän kirkon kontrolli Japanin kirkossa estettiin liittoutuneiden komentajan käskystä huolimatta Venäjän kirkon amerikkalaisen San Franciscon metropoliitta '''Theodosios''' (''Pashkovskin'') pojan eversti '''Boris Pashin''' ponnistuksista. Suurin osa sekä slaavilaisista että kreikkalaisista amerikkalaisista osallistui paikallisen ortodoksisen seurakunnan palveluksiin ja ortodoksisuus Japanissa otti askeleen eteenpäin.

	Sodan aikana Japanin ortodoksisella kirkolla ei ollut ~~lähes~~ ~~ollenkaan~~ yhteyksiä ulkomaille. Sodan jälkeen Venäjän kirkosta huolimatta [[Amerikan ortodoksinen kirkko\|Amerikan ortodoksisen kirkon]] (''OCA'') edeltäjä ''Amerikan metropoliittakunta'' auttoi Japanin ortodoksisen kirkon uudelleen perustamista ja vuodesta 1946 alkaen Amerikan metropoliittakunta nimitti arkkipiispan johtamaan Japanin kirkkoa. ~~Tuohon~~ ~~aikaan monet nuoret~~, jotka ~~opiskelivat~~ New Yorkissa OCA:n [[Pyhän Vladimirin seminaari]]ssa, ~~ovat nyt~~ Japanin ortodoksisen kirkon johtajia. Sen sijaan vähemmistö piispa Nikolain johdolla liittyi Moskovan patriarkaatin alaiseksi ja tämä ryhmä tunnetaan nimellä ''Venäjän ortodoksinen kirkko Japanissa'' (''Подворье Русской Православиой Церкви в Японии'').		Sodan aikana Japanin ortodoksisella kirkolla ei ollut juuri lainkaan yhteyksiä ulkomaille. Sodan jälkeen Venäjän kirkosta huolimatta [[Amerikan ortodoksinen kirkko\|Amerikan ortodoksisen kirkon]] (''OCA'') edeltäjä ''Amerikan metropoliittakunta'' auttoi Japanin ortodoksisen kirkon uudelleen perustamista ja vuodesta 1946 alkaen Amerikan metropoliittakunta nimitti arkkipiispan johtamaan Japanin kirkkoa. Monista nuorista, jotka olivat opiskelleet New Yorkissa OCA:n [[Pyhän Vladimirin seminaari]]ssa, tuli Japanin ortodoksisen kirkon johtajia. Sen sijaan vähemmistö piispa Nikolain johdolla liittyi Moskovan patriarkaatin alaiseksi ja tämä ryhmä tunnetaan nimellä ''Venäjän ortodoksinen kirkko Japanissa'' (''Подворье Русской Православиой Церкви в Японии'').

	Myöhemmin kun Venäjän ortodoksisen kirkon tilanne parani, Japanin ortodoksinen kirkko tuli jälleen Venäjän kirkon alaisuuteen. Vuonna 1970 Nikolai Kasatkin [[Kanonisointi\|kanonisoitiin]] Moskovan patriarkaatin toimesta ja hänet tunnetaan Japanin apostolina ~~pyhän~~ Nikolaina. Hänen muistelupäivänsä on helmikuun 16. päivä.		Myöhemmin kun Venäjän ortodoksisen kirkon tilanne parani, Japanin ortodoksinen kirkko tuli jälleen Venäjän kirkon alaisuuteen. Vuonna 1970 Nikolai Kasatkin [[Kanonisointi\|kanonisoitiin]] Moskovan patriarkaatin toimesta ja hänet tunnetaan Japanin apostolina pyhänä Nikolaina. Hänen muistelupäivänsä on helmikuun 16. päivä.

	Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.		Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi piispa '''Andronikin''' (''Nikolski'') [[pyhä]]ksi ja marttyyriksi. Hänet nimitettiin aikanaan Kioton ensimmäiseksi piispaksi ja hän kuoli myöhemmin Venäjällä Permin arkkipiispana Venäjän vallankumouksen aikana.