Isä - Muutoshistoria

Hannu: /* Muualla internetissä */

2021-11-14T09:07:38Z

Muualla internetissä

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2021 kello 09.07
Rivi 41:		Rivi 41:
	* [[Piispa]]		* [[Piispa]]

	== Muualla internetissä ==

	* Isä Lars Ahlbäck blogissaan: [http://sanapapilta.blogspot.com/2012/01/isa-muille-ei-itselleen.html Isä muille, ei itselleen ]

	[[Luokka:Arvonimet]]		[[Luokka:Arvonimet]]

Hannu (1. tammikuuta 2012 kello 14.07)

2012-01-01T14:07:10Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2012 kello 14.07
Rivi 1:		Rivi 1:
	=== Isä ja muut papiston kutsuma- ja puhuttelunimet ===		== Isä ja muut papiston kutsuma- ja puhuttelunimet ==


	Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.		Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.
Rivi 14:		Rivi 13:
	Tuosta abba-nimestä on sitten aikojen saatossa tullut myös kirkkomme piiriin tapa nimittää piispoja, pappeja ja munkkeja isiksi. Varsinaisesti nimi abba on jätetty merkitsemään ortodoksisessa kirkossa kilvoittelijoita ja ohjaajavanhuksia.		Tuosta abba-nimestä on sitten aikojen saatossa tullut myös kirkkomme piiriin tapa nimittää piispoja, pappeja ja munkkeja isiksi. Varsinaisesti nimi abba on jätetty merkitsemään ortodoksisessa kirkossa kilvoittelijoita ja ohjaajavanhuksia.

	=== Pappien nimityksiä ja puhuttelunimiä eri kielissä ===		== Pappien nimityksiä ja puhuttelunimiä eri kielissä ==

	[[Patriarkka\|Patriarkkojen]] ja piispojen (''[[arkkipiispa]]t, [[Metropoliitta\|metropoliitat]], muut piispat'') nimityksistä katso Ortodoksi.netissä oleva erillinen artikkeli (-> [[KP]]/[[KS]]).		[[Patriarkka\|Patriarkkojen]] ja piispojen (''[[arkkipiispa]]t, [[Metropoliitta\|metropoliitat]], muut piispat'') nimityksistä katso Ortodoksi.netissä oleva erillinen artikkeli (-> [[KP]]/[[KS]]).
Rivi 36:		Rivi 35:
	[[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	=== Katso myös: ===		== Katso myös ==

	* [[Ortodoksisia tervehdyksiä]]		* [[Ortodoksisia tervehdyksiä]]
	* [[Korkeasti Pyhitetty]] / [[Korkeasti Siunattu]]		* [[Korkeasti Pyhitetty]] / [[Korkeasti Siunattu]]
	* [[Piispa]]		* [[Piispa]]

			== Muualla internetissä ==

			* Isä Lars Ahlbäck blogissaan: [http://sanapapilta.blogspot.com/2012/01/isa-muille-ei-itselleen.html Isä muille, ei itselleen ]

	[[Luokka:Arvonimet]]		[[Luokka:Arvonimet]]

Hannu: /* Isä ja muut papiston kutsuma- ja puhuttelunimet */

2012-01-01T14:05:18Z

Isä ja muut papiston kutsuma- ja puhuttelunimet

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2012 kello 14.05
Rivi 4:		Rivi 4:
	Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.		Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.

	Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan. Nimi on siis seurakuntalaisten, paimennettavien, papille tai piispalle antama eräänlainen kunnioituksesta annettu arvonimi, ei ammattinimike, kuten esimerkiksi kirkkoherra tai ansaittu ja myönnetty arvonimi kuten rovasti.		Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan. Nimi on siis seurakuntalaisten, paimennettavien, papille tai piispalle antama eräänlainen kunnioituksesta annettu arvonimi, ei ammattinimike, kuten esimerkiksi [[kirkkoherra]] tai ansaittu ja myönnetty arvonimi kuten [[rovasti]].

	Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.		Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.

Hannu (1. tammikuuta 2012 kello 14.04)

2012-01-01T14:04:32Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2012 kello 14.04
Rivi 34:		Rivi 34:
	Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.		Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.

	[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	=== Katso myös: ===		=== Katso myös: ===

Hannu (1. tammikuuta 2012 kello 14.04)

2012-01-01T14:04:22Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2012 kello 14.04
Rivi 34:		Rivi 34:
	Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.		Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.

	~~'''[~~[Käyttäjä:Hannu\|~~Hannu Pyykkönen~~]]~~'''~~		[Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	=== Katso myös: ===		=== Katso myös: ===

Hannu (1. tammikuuta 2012 kello 14.04)

2012-01-01T14:04:04Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2012 kello 14.04
Rivi 4:		Rivi 4:
	Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.		Nimitystä '''isä''' käytetään yleisesti etuliitteenä puhuteltaessa [[Piispa\|piispoja]], [[Pappi\|pappeja]] ja [[Diakoni\|diakoneja]] sekä [[luostari]]ssa [[Munkki\|munkkeja]]. Heitä voidaan siis kutsua esimerkiksi isä Esipaimeneksi tai isä Johannekseksi tai vaikka isä [[igumeni]]ksi.

	Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan.		Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan. Nimi on siis seurakuntalaisten, paimennettavien, papille tai piispalle antama eräänlainen kunnioituksesta annettu arvonimi, ei ammattinimike, kuten esimerkiksi kirkkoherra tai ansaittu ja myönnetty arvonimi kuten rovasti.

	Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.		Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.

	Alkuaan sanalla ~~takoitettiin~~ vain Jumalaa ja siitä on useita merkintöjä Raamatussa (''Mar.14:36 tai Room.8:15 tai Gal.4:6''). Sanaa käytetään vahvan luottamuksen, aidon rakkauden ja ystävyyden osoittamiseen sekä myös esimerkiksi apostoli [[Paavali (apostoli)\|Paavali]] puhuttelee tällä nimellä Taivaallista Isää.		Alkuaan sanalla tarkoitettiin vain Jumalaa ja siitä on useita merkintöjä Raamatussa (''Mar.14:36 tai Room.8:15 tai Gal.4:6''). Sanaa käytetään vahvan luottamuksen, aidon rakkauden ja ystävyyden osoittamiseen sekä myös esimerkiksi apostoli [[Paavali (apostoli)\|Paavali]] puhuttelee tällä nimellä Taivaallista Isää.

	Myöhemmin etenkin egyptiläisissä luostareissa johtajaa, [[igumeni]]a, alettiin kutsua nimellä abba. Näiden luostarien omassa kieliperinteessä sanan ''abuna'' merkitys on 'isämme' ja sitä käytetään piispojen, pappien sekä munkkien puhuttelussa.		Myöhemmin etenkin egyptiläisissä luostareissa johtajaa, [[igumeni]]a, alettiin kutsua nimellä abba. Näiden luostarien omassa kieliperinteessä sanan ''abuna'' merkitys on 'isämme' ja sitä käytetään piispojen, pappien sekä munkkien puhuttelussa.

Domna (29. toukokuuta 2009 kello 06.19)

2009-05-29T06:19:51Z

← Vanhempi versio		Versio 29. toukokuuta 2009 kello 06.19
Rivi 18:		Rivi 18:
	[[Patriarkka\|Patriarkkojen]] ja piispojen (''[[arkkipiispa]]t, [[Metropoliitta\|metropoliitat]], muut piispat'') nimityksistä katso Ortodoksi.netissä oleva erillinen artikkeli (-> [[KP]]/[[KS]]).		[[Patriarkka\|Patriarkkojen]] ja piispojen (''[[arkkipiispa]]t, [[Metropoliitta\|metropoliitat]], muut piispat'') nimityksistä katso Ortodoksi.netissä oleva erillinen artikkeli (-> [[KP]]/[[KS]]).

	[[Arkkimandriitta]]a voidaan kutsua nimellä isä ~~arkkimadriitta~~ tai käyttäen etunimeä mukana, siis pelkästään esimerkiksi isä Sergei. Englannin kielessä arkkimandriitasta käytetään nimitystä ''The Very Reverend Father'' ja puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai pelkästään ''Dear Father'', kreikan kielessä ''Apanosiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiotate'', slaavin kielessä ''Otets Protopresviter'' puhuttelussa ''Dorogoe''. Kreikassa voidaan käyttää joskus myös nimitystä ''Panosiologiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiologiotate''.		[[Arkkimandriitta]]a voidaan kutsua nimellä isä arkkimandriitta tai käyttäen etunimeä mukana, siis pelkästään esimerkiksi isä Sergei. Englannin kielessä arkkimandriitasta käytetään nimitystä ''The Very Reverend Father'' ja puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai pelkästään ''Dear Father'', kreikan kielessä ''Apanosiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiotate'', slaavin kielessä ''Otets Protopresviter'' puhuttelussa ''Dorogoe''. Kreikassa voidaan käyttää joskus myös nimitystä ''Panosiologiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiologiotate''.

	Pappeja ja diakoneja puhutellaan suomen kielessä esimerkiksi isä Raunoksi, englannin kielessä käytetään muotoa ''Reverend Father'' puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai vain lyhyesti ''Dear Father''. Mikäli kyseessä on naimisissa oleva pappi (''presbyteeri''), kreikaksi häntä nimitetään nimellä ''Aidesimotatos'' puhuttelussa ''Aidesimotate'', slaavissa vastaavasti ''Otets Protoierei'' ja puhuttelussa vain yksinkertaisesti ''Uvazhaemij''. Seurakunnassa elävää selibaattipappia kutsutaan kreikassa nimellä ''Osiotatos'' tai ''Osiologiotatos'' ja puhuteltaessa nimellä ''Osiotate / Osiologiotate''.		Pappeja ja diakoneja puhutellaan suomen kielessä esimerkiksi isä Raunoksi, englannin kielessä käytetään muotoa ''Reverend Father'' puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai vain lyhyesti ''Dear Father''. Mikäli kyseessä on naimisissa oleva pappi (''presbyteeri''), kreikaksi häntä nimitetään nimellä ''Aidesimotatos'' puhuttelussa ''Aidesimotate'', slaavissa vastaavasti ''Otets Protoierei'' ja puhuttelussa vain yksinkertaisesti ''Uvazhaemij''. Seurakunnassa elävää selibaattipappia kutsutaan kreikassa nimellä ''Osiotatos'' tai ''Osiologiotatos'' ja puhuteltaessa nimellä ''Osiotate / Osiologiotate''.

Petja (5. huhtikuuta 2009 kello 16.45)

2009-04-05T16:45:24Z

← Vanhempi versio		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 16.45
Rivi 33:		Rivi 33:

	Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.		Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.

			'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

	=== Katso myös: ===		=== Katso myös: ===

Hannu (12. maaliskuuta 2009 kello 17.35)

2009-03-12T17:35:54Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2009 kello 17.35
Rivi 6:		Rivi 6:
	Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan.		Isä (kreik. ''patir''; ven. ''otets'') viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan.

	Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa ~~hebrean~~ ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.		Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: '''abba''' (kreik. ''abbas'', ven. ''abba''), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ''ab''-sanaa, joka tarkoittaa isää.

	Alkuaan sanalla takoitettiin vain Jumalaa ja siitä on useita merkintöjä Raamatussa (''Mar.14:36 tai Room.8:15 tai Gal.4:6''). Sanaa käytetään vahvan luottamuksen, aidon rakkauden ja ystävyyden osoittamiseen sekä myös esimerkiksi apostoli [[Paavali (apostoli)\|Paavali]] puhuttelee tällä nimellä Taivaallista Isää.		Alkuaan sanalla takoitettiin vain Jumalaa ja siitä on useita merkintöjä Raamatussa (''Mar.14:36 tai Room.8:15 tai Gal.4:6''). Sanaa käytetään vahvan luottamuksen, aidon rakkauden ja ystävyyden osoittamiseen sekä myös esimerkiksi apostoli [[Paavali (apostoli)\|Paavali]] puhuttelee tällä nimellä Taivaallista Isää.

Domna (29. tammikuuta 2009 kello 09.53)

2009-01-29T09:53:40Z

← Vanhempi versio		Versio 29. tammikuuta 2009 kello 09.53
Rivi 20:		Rivi 20:
	[[Arkkimandriitta]]a voidaan kutsua nimellä isä arkkimadriitta tai käyttäen etunimeä mukana, siis pelkästään esimerkiksi isä Sergei. Englannin kielessä arkkimandriitasta käytetään nimitystä ''The Very Reverend Father'' ja puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai pelkästään ''Dear Father'', kreikan kielessä ''Apanosiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiotate'', slaavin kielessä ''Otets Protopresviter'' puhuttelussa ''Dorogoe''. Kreikassa voidaan käyttää joskus myös nimitystä ''Panosiologiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiologiotate''.		[[Arkkimandriitta]]a voidaan kutsua nimellä isä arkkimadriitta tai käyttäen etunimeä mukana, siis pelkästään esimerkiksi isä Sergei. Englannin kielessä arkkimandriitasta käytetään nimitystä ''The Very Reverend Father'' ja puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai pelkästään ''Dear Father'', kreikan kielessä ''Apanosiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiotate'', slaavin kielessä ''Otets Protopresviter'' puhuttelussa ''Dorogoe''. Kreikassa voidaan käyttää joskus myös nimitystä ''Panosiologiotatos'' ja puhuttelussa ''Panasiologiotate''.

	Pappeja ja diakoneja puhutellaan suomen kielessä esimerkiksi isä Raunoksi, englannin kielessä käytetään muotoa ''Reverend Father'' puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai vain lyhyesti ''Dear Father''. Mikäli kyseessä on naimisissa oleva pappi (''presbyteeri''), kreikaksi häntä nimitetään nimellä ''Aidesimotatos'' puhuttelussa ''Aidesimotate'', slaavissa vastaavasti ''Otets Protoierei'' ja ~~puhettelussa~~ vain yksinkertaisesti ''Uvazhaemij''. Seurakunnassa elävää selibaattipappia kutsutaan kreikassa nimellä ''Osiotatos'' tai ''Osiologiotatos'' ja puhuteltaessa nimellä ''Osiotate / Osiologiotate''.		Pappeja ja diakoneja puhutellaan suomen kielessä esimerkiksi isä Raunoksi, englannin kielessä käytetään muotoa ''Reverend Father'' puhuttelussa ''Dear Reverend'' tai vain lyhyesti ''Dear Father''. Mikäli kyseessä on naimisissa oleva pappi (''presbyteeri''), kreikaksi häntä nimitetään nimellä ''Aidesimotatos'' puhuttelussa ''Aidesimotate'', slaavissa vastaavasti ''Otets Protoierei'' ja puhuttelussa vain yksinkertaisesti ''Uvazhaemij''. Seurakunnassa elävää selibaattipappia kutsutaan kreikassa nimellä ''Osiotatos'' tai ''Osiologiotatos'' ja puhuteltaessa nimellä ''Osiotate / Osiologiotate''.

	Naimisissa tai selibaatissa olevaa olevaa seurakunnassa toimivaa diakonia nimitetään kreikaksi nimellä ''Evlavestatos'', puhuttelussa ''Evlavestate'' ja luostarissa olevaa munkkidiakonia nimellä ''Ierologiotatos'', puhuttelussa ''Ierologiotate'', slaaviksi ''Ierodiakon'' ja puhuttelussa ''Bogoslov''.		Naimisissa tai selibaatissa olevaa olevaa seurakunnassa toimivaa diakonia nimitetään kreikaksi nimellä ''Evlavestatos'', puhuttelussa ''Evlavestate'' ja luostarissa olevaa munkkidiakonia nimellä ''Ierologiotatos'', puhuttelussa ''Ierologiotate'', slaaviksi ''Ierodiakon'' ja puhuttelussa ''Bogoslov''.
Rivi 28:		Rivi 28:
	Naisluostarin johtajaa, [[igumenia]]a, kutsutaan suomessa esimerkiksi äiti Marinaksi. Englannin kielessä nimitys on ''The Reverend Mother Superior'' ja puhuttelussa ''Reverend Mother''. Kreikassa muodot ovat ''Igoumeni'' ja ''Hagia Igoumeni''.		Naisluostarin johtajaa, [[igumenia]]a, kutsutaan suomessa esimerkiksi äiti Marinaksi. Englannin kielessä nimitys on ''The Reverend Mother Superior'' ja puhuttelussa ''Reverend Mother''. Kreikassa muodot ovat ''Igoumeni'' ja ''Hagia Igoumeni''.

	Munkkia saatetaan ~~kutsu~~ Suomessa sekä nimityksellä veli tai myös isä, etenkin silloin kun hän on samalla pappi tai diakoni. Engalnnin kielessä nimitys on ''Brother'' ja puhuttelussa pelkästään ''Dear Brother''. Kreikassa vastaavat ovat ''Adelphos'' ja puhuttelussa ''Adelphe''. Joskus käytetään myös nimitystä ''Monach''.		Munkkia saatetaan kutsua Suomessa sekä nimityksellä veli tai myös isä, etenkin silloin kun hän on samalla pappi tai diakoni. Engalnnin kielessä nimitys on ''Brother'' ja puhuttelussa pelkästään ''Dear Brother''. Kreikassa vastaavat ovat ''Adelphos'' ja puhuttelussa ''Adelphe''. Joskus käytetään myös nimitystä ''Monach''.

	Naisluostarin asukasta, [[nunna]]a, kutsutaan Suomessa vaihtelevasti joko äidiksi tai sisareksi, ~~hiemen~~ oman kultuuritaustan mukaan. Englannin kielessä käytetään muotoa ''Sister'', mutta myös muotoa ''Mother'' näkee joskus käytettävän, puhuttelussa ''Dear Sister / Dear Mother''. Kreikassa nimitys on ''Adelphi'', slaavissa ''Monaschka'', joita molempia käytetään myös puhuttelussa.		Naisluostarin asukasta, [[nunna]]a, kutsutaan Suomessa vaihtelevasti joko äidiksi tai sisareksi, hieman oman kultuuritaustan mukaan. Englannin kielessä käytetään muotoa ''Sister'', mutta myös muotoa ''Mother'' näkee joskus käytettävän, puhuttelussa ''Dear Sister / Dear Mother''. Kreikassa nimitys on ''Adelphi'', slaavissa ''Monaschka'', joita molempia käytetään myös puhuttelussa.

	Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.		Rippi-isälle eli omalle hengelliselle isälle on Kreikassa ja Venäjällä annettu omat nimityksensä. Kreikassa hänen nimityksensä on ''Geron'', puhuttelussa ''Geronta'' ja slaavissa ''Vladika'', puhuttelussa on sama muoto.