Ikonien kunnioittamisesta (kirja) - Muutoshistoria

Hannu (4. syyskuuta 2011 kello 11.30)

2011-09-04T11:30:57Z

← Vanhempi versio		Versio 4. syyskuuta 2011 kello 11.30
Rivi 4:		Rivi 4:
	[[Kuva:Abu_qurra.jpg\|thumb\|Theodoros Abu Qurra: '''Ikonien kunnioittamisesta''' (''kansikuva julkaistu kustantajan luvalla'')]]		[[Kuva:Abu_qurra.jpg\|thumb\|Theodoros Abu Qurra: '''Ikonien kunnioittamisesta''' (''kansikuva julkaistu kustantajan luvalla'')]]
	: ''Theodoros Abu Qurra'': Ikonien kunnioittamisesta		: ''Theodoros Abu Qurra'': Ikonien kunnioittamisesta
			: Käännös ja johdanto: [[Serafim (munkki)\|Munkki Serafim]]
	: ~~julkaisuaika~~: 22.12.2008		: Julkaisuaika: 22.12.2008
	: julkaisija: Valamon luostari
			: Julkaisija: [[Uuden Valamon luostari\|Valamon luostari]]
	: ~~kustantaja~~: Maahenki Oy		: Kustantaja: Maahenki Oy
	: ISBN 978-952-5652-57-4		: ISBN 978-952-5652-57-4
	: 118 sivua		: Sivummrä: 118 sivua
			: Koko:
			: Sidos: Sidottu/kovakantinen

	'''Theodoros Abu Qurra''' (''n. 750–830'') oli ortodoksinen [[munkki]] ja [[piispa]] Lähi-idässä varhaisislamilaisella kaudella. Hänen teoksensa ''Ikonien kunnioittamisesta'' kuuluu varhaisimpiin arabiankielisiin kristillisiin kirjoituksiin. Teos on kirjoitettu vastaukseksi muslimien esittämään kuvien kunnioittamisen kritiikkiin. Kyseessä on merkittävä dokumentti varhaisesta ortodoksisesta ikoniteologiasta. Teos on mielenkiintoinen myös uskontojen kohtaamisen kannalta.		'''Theodoros Abu Qurra''' (''n. 750–830'') oli ortodoksinen [[munkki]] ja [[piispa]] Lähi-idässä varhaisislamilaisella kaudella. Hänen teoksensa ''Ikonien kunnioittamisesta'' kuuluu varhaisimpiin arabiankielisiin kristillisiin kirjoituksiin. Teos on kirjoitettu vastaukseksi muslimien esittämään kuvien kunnioittamisen kritiikkiin. Kyseessä on merkittävä dokumentti varhaisesta ortodoksisesta ikoniteologiasta. Teos on mielenkiintoinen myös uskontojen kohtaamisen kannalta.

Hannu: siirsi sivun ”Ikonien kunnioittamisesta” uudelle nimelle ”Ikonien kunnioittamisesta (kirja)”

2011-09-04T11:28:03Z

siirsi sivun ”Ikonien kunnioittamisesta” uudelle nimelle ”Ikonien kunnioittamisesta (kirja)”

← Vanhempi versio	Versio 4. syyskuuta 2011 kello 11.28
(ei mitään eroa)

Mikko (22. marraskuuta 2010 kello 08.59)

2010-11-22T08:59:31Z

← Vanhempi versio		Versio 22. marraskuuta 2010 kello 08.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Mielenkiintoinen kirja ikonien kunnioittamisesta'''		'''Mielenkiintoinen kirja ikonien kunnioittamisesta'''

	~~Viime~~ ~~vuoden lopulla joulukuussa~~ ilmestyi harvinainen ja mielenkiintoinen [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksinen]] kirja:		Joulukuussa 2008 ilmestyi harvinainen ja mielenkiintoinen [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksinen]] kirja:
	[[Kuva:Abu_qurra.jpg\|thumb\|Theodoros Abu Qurra: '''Ikonien kunnioittamisesta''' (''kansikuva julkaistu kustantajan luvalla'')]]		[[Kuva:Abu_qurra.jpg\|thumb\|Theodoros Abu Qurra: '''Ikonien kunnioittamisesta''' (''kansikuva julkaistu kustantajan luvalla'')]]
	: ''Theodoros Abu Qurra'': Ikonien kunnioittamisesta		: ''Theodoros Abu Qurra'': Ikonien kunnioittamisesta
Rivi 43:		Rivi 43:

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''


			== Katso myös ==
			* [[Johannes Damaskolainen]]

	[[Luokka:Kirjallisuus]]		[[Luokka:Kirjallisuus]]

Petja (19. maaliskuuta 2009 kello 14.30)

2009-03-19T14:30:50Z

← Vanhempi versio		Versio 19. maaliskuuta 2009 kello 14.30
Rivi 42:		Rivi 42:
	Meillä on ollut aiemmin käytössämme suomenkielellä pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] (''k. n. 750'') kirjoittamia puheita ikonien syyttäjiä vastaan (''Johannes Damaskolainen: ”Ikoneista”, OKJ, 1986, ISBN 951-9071-80-6''). Nyt olemme saaneet tuon kirjan ohelle myös Theodoros Abu Qurran kirjan ''”Ikonien kunnioittamisesta”'', ja näiden teosten avulla me paremmin osaamme muodostaa niin oman kuvamme ikoneista ja niiden kunnioittamisesta kuin myös tarvittaessa selittää asiaa muunuskoisille.		Meillä on ollut aiemmin käytössämme suomenkielellä pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] (''k. n. 750'') kirjoittamia puheita ikonien syyttäjiä vastaan (''Johannes Damaskolainen: ”Ikoneista”, OKJ, 1986, ISBN 951-9071-80-6''). Nyt olemme saaneet tuon kirjan ohelle myös Theodoros Abu Qurran kirjan ''”Ikonien kunnioittamisesta”'', ja näiden teosten avulla me paremmin osaamme muodostaa niin oman kuvamme ikoneista ja niiden kunnioittamisesta kuin myös tarvittaessa selittää asiaa muunuskoisille.

	[[:Käyttäjä:Hannu\|~~HAP~~]]		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

	[[Luokka:~~Ortodoksinen kirjallisuus~~]]		[[Luokka:Kirjallisuus]]
	[[Luokka:Kirjaesittelyt]]		[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Hannu (15. maaliskuuta 2009 kello 14.11)

2009-03-15T14:11:31Z

← Vanhempi versio		Versio 15. maaliskuuta 2009 kello 14.11
Rivi 45:		Rivi 45:

	[[Luokka:Ortodoksinen kirjallisuus]]		[[Luokka:Ortodoksinen kirjallisuus]]
			[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Hannu (2. helmikuuta 2009 kello 07.41)

2009-02-02T07:41:43Z

← Vanhempi versio		Versio 2. helmikuuta 2009 kello 07.41
Rivi 22:		Rivi 22:
	# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.		# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.

	Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon hän kuitenkin myöhemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.		Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban eli pyhän Sabban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon hän kuitenkin myöhemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.

	Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.		Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes [[Kirkkoisä\|kirkkoisiin]] rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.

	800-luvulle ajoitettu Theodoros Abu Qurran [[ikoni]]en puolustamiseksi kirjoitettu teksti on yksi varhaisimmista koko ortodoksisessa kirkossa sitten Nikeassa vuonna 787 pidetyn [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous\|seitsemännen ekumeenisen kirkolliskokouksen]], jossa ikonien raastaminen, [[ikonoklasmi]] tuomittiin virallisesti.		800-luvulle ajoitettu Theodoros Abu Qurran [[ikoni]]en puolustamiseksi kirjoitettu teksti on yksi varhaisimmista koko ortodoksisessa kirkossa sitten Nikeassa vuonna 787 pidetyn [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous\|seitsemännen ekumeenisen kirkolliskokouksen]], jossa ikonien raastaminen, [[ikonoklasmi]] tuomittiin virallisesti.

Domna (31. tammikuuta 2009 kello 09.12)

2009-01-31T09:12:15Z

← Vanhempi versio		Versio 31. tammikuuta 2009 kello 09.12
Rivi 30:		Rivi 30:
	Abu Qurran pisteliäs tyyli luo kontrasteja ja haastaa toisin uskovat ja saattaa joistakin olla hieman liian kärkevää tai vanhanaikaista nykyiseen [[ekumenia]]an ja suvaitsevaisuuteen tottuneessa Suomessa. Teksti saattaa vaikuttaa paikoitellen jopa antisemitistiseltä, juutalaisvastaiselta. Kaiken tämän selitys kuitenkin paljastuu tekstistä ja saa uuden merkityksen.		Abu Qurran pisteliäs tyyli luo kontrasteja ja haastaa toisin uskovat ja saattaa joistakin olla hieman liian kärkevää tai vanhanaikaista nykyiseen [[ekumenia]]an ja suvaitsevaisuuteen tottuneessa Suomessa. Teksti saattaa vaikuttaa paikoitellen jopa antisemitistiseltä, juutalaisvastaiselta. Kaiken tämän selitys kuitenkin paljastuu tekstistä ja saa uuden merkityksen.

	Munkki ~~Serafin~~ sanoo osuvasti johdannossaan:		Munkki Serafim sanoo osuvasti johdannossaan:
	:: ''"Ikonien kunnioittamisessa ei ole kysymys jostain uskonnollisen kulttuurin irrallisesta osa-alueesta vaan siitä, millaista uskonnollinen asennoituminen pohjimmiltaan on ja millaiseksi uskon ja uskonnon perusluonne ymmärretään. Suhtautuminen kuviin ei ole erillinen kysymys vaan seurausta siitä, miten uskon ja järjen suhde uskonnossa mielletään".''		:: ''"Ikonien kunnioittamisessa ei ole kysymys jostain uskonnollisen kulttuurin irrallisesta osa-alueesta vaan siitä, millaista uskonnollinen asennoituminen pohjimmiltaan on ja millaiseksi uskon ja uskonnon perusluonne ymmärretään. Suhtautuminen kuviin ei ole erillinen kysymys vaan seurausta siitä, miten uskon ja järjen suhde uskonnossa mielletään".''

Rivi 40:		Rivi 40:
	:: ''"Kristinusko on jumalallista viisautta, jota maailman viisauden järki pitää tietämättömyytenä. Tietämättömyydessään he luulevat viisautensa olevan äärimmäistä viisautta. He kutsuvat kristinuskoa hulluudeksi, koska se on vastoin heidän omaa viisauttaan."''		:: ''"Kristinusko on jumalallista viisautta, jota maailman viisauden järki pitää tietämättömyytenä. Tietämättömyydessään he luulevat viisautensa olevan äärimmäistä viisautta. He kutsuvat kristinuskoa hulluudeksi, koska se on vastoin heidän omaa viisauttaan."''

	Meillä on ollut aiemmin käytössämme suomenkielellä pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] (''k. n. 750'') kirjoittamia puheita ikonien syyttäjiä vastaan (''Johannes Damaskolainen: ”Ikoneista”, OKJ, 1986, ISBN 951-9071-80-6''). Nyt olemme saaneet tuon kirjan ohelle myös Theodoros Abu Qurran kirjan ''”Ikonien kunnioittamisesta”'' ja näiden teosten avulla me paremmin osaamme muodostaa niin oman kuvamme ikoneista ja niiden kunnioittamisesta kuin myös tarvittaessa selittää asiaa muunuskoisille.		Meillä on ollut aiemmin käytössämme suomenkielellä pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] (''k. n. 750'') kirjoittamia puheita ikonien syyttäjiä vastaan (''Johannes Damaskolainen: ”Ikoneista”, OKJ, 1986, ISBN 951-9071-80-6''). Nyt olemme saaneet tuon kirjan ohelle myös Theodoros Abu Qurran kirjan ''”Ikonien kunnioittamisesta”'', ja näiden teosten avulla me paremmin osaamme muodostaa niin oman kuvamme ikoneista ja niiden kunnioittamisesta kuin myös tarvittaessa selittää asiaa muunuskoisille.

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

Hannu (30. tammikuuta 2009 kello 20.48)

2009-01-30T20:48:22Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2009 kello 20.48
Rivi 22:		Rivi 22:
	# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.		# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.

	Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon kuitenkin myöhemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.		Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon hän kuitenkin myöhemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.

	Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.		Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.

Hannu (30. tammikuuta 2009 kello 20.47)

2009-01-30T20:47:49Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2009 kello 20.47
Rivi 22:		Rivi 22:
	# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.		# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.

	Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon kuitenkin ~~myähemmin~~ jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.		Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon kuitenkin myöhemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.

	Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.		Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.

Hannu (30. tammikuuta 2009 kello 20.47)

2009-01-30T20:47:37Z

← Vanhempi versio		Versio 30. tammikuuta 2009 kello 20.47
Rivi 22:		Rivi 22:
	# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.		# Kirja on merkittävä dokumentti idän kirkon varhaisesta ikoniteologiasta.

	Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa ~~todella nuorena~~, josta hänet erotettiin ja johon jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.		Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Theodoros Abu Qurra syntyi ja eli 700-800-luvuilla. Koska hänen elämänkertaansa ei ole säilynyt, hänen elämäänsä liittyy monia epävarmuustekijöitä ja useissa kohdin hänen kohdallaan joudutaan käyttämään määritettä ''”todennäköisesti”''. Hän siis lienee vieraillut Pyhällä maalla ja kilvoitellut siellä kreikkalaisortodoksisessa Mar Saban luostarissa. Hänestä ilmeisesti tuli todella nuorena Pohjois-Mesapotamiassa sijainneen Harranin piispa, josta tehtävästä hänet erotettiin ja johon kuitenkin myähemmin jälleen palasi ja niitti mainetta [[apologeetti]]na, ortodoksisen uskon vankkana puolustajana, mitä hän teki niin arabiaksi kuin myös kreikaksi ja omalla äidinkielellään syyriaksi.

	Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.		Nyt suomeksi käännetty teos oli kauan pimennossa ja siitä ei ehkä arabiankielen outouden ja osaamattomuuden vuoksi paljoa puhuttu ortodoksisissa piireissä lähes nykyaikaan asti. Lähi-idässä Theodoros Abu Qurra oli kuitenkin tunnettu ja häntä pidettiin lähes kirkkoisiin rinnastettavana teologina. Ortodoksisen kirkon lisäksi hän on nauttinut arvostusta myös [[Monofysitismi\|monofysiittisessä]] syyrialaisortodoksisessa kirkossa, vaikka hän arvosteli tämän kirkon opintulkintaa kirjoituksissaan.